Venäjä militarisoi miehittämäänsä Krimin niemimaata

 

Neljässä kesäisessä blogissani kävin läpi merkittävimmät Venäjän huoltotukikohdat omalla maaperällään sekä miehitetyssä Itä-Ukrainassa, huomioin myös Venäjän johtamat, varustamat ja valtaosin venäläisten miehittämät 1. armeijakunnan (miehitetyn Donetskin alue) ja 2. armeijakunnan (miehitetyn Luhanskin alue) sekä sen kuinka Venäjä huoltaa joukkojaan miehitetyssä Itä-Ukrainassa.* Tuolloin vaille huomiota jäi Venäjän miehittämä Krimin niemimaa ja sen vuosia jatkunut militarisointi, jonka etenemistä olen aiemmin tarkastellut blogeissani, joten tässä kirjoituksessani koetan nivoa yhteen viimeisimpiä havaintoja miehitetyn Krimin niemimaan militarisoinnista – tarvittaessa sivuan myös niemimaan heikentynyttä turvallisuustilannetta nostaen esiin ongelmakohtia.

Viime vuoden joulukuussa (9.12.2020) Ukrainan ETYJ-edustajat luovuttivat ETYJ:n jäsenmaiden edustajille raportin, Russia’s ongoing aggression against Ukraine and illegal occupation of Crimea, jossa – sen ohella, että käytiin seikkaperäisesti läpi Itä-Ukrainan heikentynyttä turvallisuustilannetta ja Venäjän toimia miehitetyssä Itä-Ukrainassa, viitattiin myös Venäjän toteuttamaan, miehittämänsä, Krimin niemimaan militarisointiin –

”Nowadays, Russia progressively militarizes the territory of temporarily occupied Crimea, having transformed it into a powerful military base. The recently adopted UN GA Resolution «Problem of the militarization of the Autonomous Republic of Crimea and the City of Sevastopol, Ukraine, as well as parts of the Black Sea and the Sea of Azov» serves as yet another confirmation of this reality.” (1)

Jossa viitataan YK:n yleiskokouksen joulukuun 7. päivä hyväksymään päätöslauselmaan, jossa YK:n yleiskokous vaatii Venäjää päättämään viipymättä ”väliaikaisen miehityksensä” Krimin niemimaalla. (2) Päätöslauselman hyväksyi yhteensä 63 maata – Suomi, kuten muutkin EU:n jäsenmaat äänestivät päätöslauselman puolesta, päätöslauselman vastustajien joukossa oli Venäjän lisäksi muun muassa Kiina, Venezuela, Kuuba, Syyria ja Iran sekä Euroopasta Venäjän liittolaisiin laskettava Serbia sekä Aljaksandr Lukašenkan diktatorisesti hallitsema Valko-Venäjä. 62 YK:n jäsenmaata jätti äänestämättä asiasta.

Hyväksytyssä päätöslauselmassa vaaditaan Venäjää välittömästi lopettamaan  ohjusten, aseiden, ammusten ja sotilashenkilöstön sijoittaminen miehitetyn Krimin niemimaan alueelle.

”Pieniä vihreitä miehiä” Krimin niemimaalla. (3)

Ennen Venäjän suorittamaa Krimin niemimaan miehitystä ja laitonta anneksaatiota niemimaan alueelle oli Ukrainan ja Venäjän välisen sopimuksen mukaisesti sijoitettuna, sopimuksen sallimat 12500 venäläissotilasta.  Venäjän miehitettyä niemimaan, se ryhtyi sijoittamaan niemimaan alueelle uusia joukkoja sekä kunnostamaan sen tukikohtia, joten ei ihme, että sen naapurivaltiot ovat huolissaan niemimaan militarisoinnista. Miehitysvuosien aikana Venäjän niemimaalle sijoittamien joukkojen kokonaismäärä on noussut yli 32 000 sotilaaseen. Käytännössä niemimaan alueella on usein enemmän kuin 32 000 sotilasta, johtuen siitä, että niemimaan alueella käy säännöllisesti harjoittelemassa yksiköitä muualta Venäjältä.

Venäjän toimesta miehitetylle Krimin niemimaalle perustettiin myös ns. Krimin aluepuolustusprikaateja. Näiden organisaatioiden taustalta löytyy venäläinen kenraali Nikolai Pankov. (4) Miehitystä tukeneet kasakkaorganisaatiot, muiden vastaavien organisaatioiden rinnalla, on sijoitettu näihin aluepuolustusprikaateihin, joita Venäjä käyttää hyvin vaihteleviin operaatioihin miehittämällään niemimaalla. Eräissä tapauksissa näiden ryhmien toiminta on itsenäistä, ohittaen virallisen komentoketjun. Näiden aluepuolustusprikaatien ”työalueeseen” kuuluu näennäisen järjestyksenpidon ohella erilaiset kurinpidolliset ja terrorin toimet, jotka kohdistetaan – poikkeuksetta – miehitystä vastustaviin aktivisteihin ja ryhmiin, kuten Krimin tataarien kulttuuria ja yhtenäisyyttä vaaliviin ryhmiin, jotka Venäjä on nimennyt terroristiorganisaatioiksi. Vastaavalla idealla toteutettuja prikaateja löytyy myös Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta.

Edellä kuvatun tehtävänkuvan lisäksi aluepuolustusjoukkojen vastuulla on eräitä sotilaallisia tehtäviä, nämä joukot muun muassa miehittivät uudelleen Objekt 100 ”Utes” -järjestelmän tukikohdan Honcharnen lounaispuolella vuonna 2016. Järjestelmän tukikohtaan on sijoitettu pintamaaliohjuksia, huhtikuussa 2017 4K44 ”Utes” -rannikkopuolustusjärjestelmän laukaisualustalta ammuttiin P-35 Pityorka (SS-N-3 Shaddock) pintamaaliohjus merimaaliin. (5)

Venäjän maavoimien joukko-osastot Krimillä muodostavat 22. armeijakunnan (ven. 22-й армейский корпус), jonka esikunta on Simferopolissa. 22. armeijakunnan komentajana on toiminut marraskuusta 2020 lähtien kenraalimajuri Denis I. Ljamin. Loppuvuodesta 2018 22. armeijakunnan vahvuus oli noin 7500 miestä, josta lähtien armeijakuntaa on vahvistettu kaiken aikaa. Vuoteen 2020 mennessä armeijakunnan vahvuus oli noussut jo yli 10 000 sotilaaseen.

22. armeijakunta koostuu seuraavista joukko-osastoista 126. erillinen rannikkopuolustus prikaati (esikunta Perevalne), 127. erillinen tiedusteluprikaati (esikunta Sevastopol), 8. tykistörykmentti (esikunta Simferopol) ja 1096. ilmatorjuntarykmentti (esikunta Sevastopol) sekä 4. NBC rykmentti (esikunta Sevastopol).

Venäjän maavoimien ohella miehitetyltä niemimaalta operoi Venäjän Mustanmeren laivasto, jonka vahvuuteen sisältyy Sevastopolin alueelle sijoitettu 810. merijalkaväen prikaati sekä Jevpatoriaan sijoitettu 68. erillinen merivoimien pioneerirykmentti sekä Venäjän ilmavoimat, joten niemimaalle sijoitettujen venäläisjoukkojen kokonaisvahvuus – ilman Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n ja muiden turvallisuuselinten (esim. Venäjän kansalliskaarti eli Rosgvardijan kaksi prikaatia) joukkoja – nousee noin 32500 sotilaaseen.

Ennen niemimaan miehitystä v. 2013, niemimaan lentotukikohtiin oli sijoitettu Venäjän ilmavoimien ja/ tai merivoimien ilmavoimien 41 lentokonetta ja 37 helikopteria. Syksyyn 2019 mennessä lukumäärä oli noussut jo 122 lentokoneeseen ja 62 helikopteriin, joukossa on myös Džankoihin sijoitettuja 39. helikopterirykmentin Kamov Ka-52 ja Mil Mi-28 taisteluhelikoptereita.

Venäjän Mustanmeren laivaston esikunta ja merkittävin laivastotukikohta sijaitsee miehitetyllä Krimillä Sevastopolissa, laivasto operoi niemimaalla myös Feodosijan satamasta käsin. Venäjän Mustanmeren aluskannasta miehitetyn Krimin niemimaan satamista käsin operoi Slava / Project 1164 Atlant-luokan ohjusristeilijä Moskvan johdolla 13 suurempaa pinta-alusta sekä ohjuskorvetteja, vartiolaivoja, miinanraivaajia ja tukialuksia ja yksi sukellusvene. Sevastopolin laivastotukikohtaan on myös sijoitettu 60 sotilaan vahvuinen 102. erikoisjoukkojen osasto (sotilasyksikkö 27203), joka operoi vartiolaivoilla. Merivoimien alaisuuteen kuuluu myös kolme lentorykmenttiä, joista yksi operoi sukellusveneiden torjuntaan tarkoitetuilla helikoptereilla Katšasta käsin.

Niemimaalle on myös sijoitettu Mustanmeren laivaston alaisen 11. erillisen rannikkopuolustusprikaatin joukkoja, prikaatin esikunta sijaitsee Anapassa Krasnodar Kraissa Venäjällä. Prikaati on varustettu muun muassa Bal- ja K-300P Bastion-P pintamaalien torjuntaan tarkoitetuilla ohjusjärjestelmillä.

Venäjän asevoimien rinnalla myös maan muut valtiolliset turvallisuusorganisaatiot, kuten Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB ja kansalliskaarti (Rosgvardija), ovat sijoittaneet niemimaalle joukkojaan. FSB:n alaisuudessa toimiva Venäjän  rajavartiosto operoi niemimaalla, ja sen rannikkovartioston yksikköjä on sijoitettu myös Kertšin satamaan.

Rosgvardijalle on rakenteilla Sevastopoliin uusi varuskunta, kansalliskaartin rooli on myös merkittävä eräiden alueiden vartioinnissa ja turvallisuuden takaajana, esim. Feodosija-13 alueelle siirrettiin Kaukasuksen alueelta ensimmäiset kansalliskaartiin kuuluneet sotilaat kesällä 2016, mahdollisesti jopa aikaisemmin. (6) Samoihin aikoihin Feodosija-13 alueella havaittiin ensimmäiset merkit kunnostustöistä. Neuvostoliiton aikana rakennetusta Feodosija-13 tukikohdasta enemmän seuraavaksi.

Feodosija-13, Neuvostoliiton aikainen ydinasevarasto

Feodosija-13, jota kutsuttiin Kiziltaševskin metroksi (ven. Кизилташевский метрополитен), rakentaminen aloitettiin Krimin niemimaalle Krasnokamjankan kylän alueelle 1950-luvulla. Tukikohta suunniteltiin ydinasevarastoksi, jossa käyttötarkoituksessa se oli Neuvostoliiton hajoamiseen saakka. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Feodosija-13 siirtyi Ukrainan haltuun tukikohtaan varastoituine taktisine ydinaseineen ja taistelukärkineen. Budapestin sopimuksessa (v. 1994) sovittiin varastoitujen ydinaseiden ja taistelukärkien siirtämisestä Venäjälle, jonne ne toimitettiin vuoteen 1996 mennessä. (7) Alla havainnekuva alueesta.

Kuvassa hyödynnetty Informnapalmin artikkelia "Russia's Plans for Nuclear Weapons in Crimea:...".

Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan helmikuussa 2014, Krasnokamjankan alueella sijaitsevassa Feodosija-13:sta säilyi rauha vielä parin vuoden ajan. Kesän 2016 kuluessa Feodosija-13 alueelle pystytettiin pienimuotoinen leiri Venäjän kansalliskaartin sotilaiden toimesta, mikä kävi ilmi heidän sosiaalisessa mediassa julkaisemien kuvien perusteella. Julkaistujen kuvien ja satelliittikuvien perusteella saattoi päätellä, että vuoden 2016 kuluessa laakson alueella aloitettiin kunnostustöitä – on hyvin todennäköistä, että samoihin aikoihin kansalliskaartin kanssa alueelle saapui Sevastopoliin sijoitetun 4. NBC rykmentin sotilaita – tai spesialisteja Venäjältä.

Toistaiseksi asiantuntijoiden läsnäolosta on saatu vain välillisiä todisteita, joista osa on paljastunut kansalliskaartin sotilaiden julkaisemista kuvista. Kuten kunnostettuja rakennuksia ja rakenteita, korjattuja huoltoteitä jne., joiden perusteella voi päätellä alueella tehtävän kunnostus- ja kartoitustöitä, joihin viittaavat myös muut alueelta sekä Venäjältä saadut tiedot. Ukraina onkin – aiheellisesti – ilmaissut huolensa sille, että Venäjä on aktivoimassa uudelleen Feodosija-13 ydinasevaraston. Niemimaalta kantautuvien (vahvistamattomien) tietojen perusteella tukikohtaa valmisteltaisi ottamaan vastaan ensimmäiset ydinaseet kunnostettuihin varastotiloihin.

Venäjä on myös miehitysvuosien aikana laajentanut Belbekin lentotukikohtaa Sevastopolin pohjoispuolella. Lentotukikohdasta käsin on nyt mahdollista operoida kaikilla Venäjän ilmavoimien strategisilla pommikoneilla, maan ilmavoimat on suorittanut harjoituslentoja tukikohtaan Tupolev Tu-22M3 pommikoneilla.

 

Opukin harjoitusalue

Opukin harjoitus- ja ampuma-alue sijaitsee Krimin niemimaan itäosissa, Kertšin niemimaalla noin 50 km Kertšin kaupungista lounaaseen. Viimeksi keväällä Opukin harjoitusalue oli turvallisuuspoliittisen keskustelun ja seuraamisen keskiössä Venäjän siirtäessä tiiviillä aikataululla runsaasti kalustoa kotitukikohdistaan harjoitusalueille maan länsi- ja lounaisosiin sekä Ukrainalta miehitetyille alueille, kuten Krimin niemimaalle. Edelleen Opukin harjoitusalueella on keväällä sinne siirrettyä kalustoa ja materiaalia varastoituna, ja luonnollisesti alueella on järjestetty eriasteisia ja -kokoisia sotaharjoituksia. Tällä hetkellä käynnissä on harjoitus, johon ottaa osaa pari tuhatta maahanlasku sotilasta. (8) 

Alla havainnekuvia Opukin harjoitus- ja ampuma-alueelta, yleiskuviin upotettu DigitalGloben kautta hankittuja satelliittikuvia tämän vuoden huhtikuulta (kuvien päiväys 15.4.2021), jolloin Venäjä oli jo aloittanut valmiusharjoituksiin kuuluvat kalustonsiirrot muun muassa Opukin alueelle, miehitetyllä Krimin niemimaalla.

Donuzlav järven alue

Venäjä on miehityksen jälkeen ottanut uudelleen käyttöön entisiä tukikohta-alueita Krimin niemimaalla, osaa on miehitysvuosien kuluessa uudisrakennettu runsaasti. Vuoden 2019 alkupuolella Venäjä aloitti vanhojen rakennusten ja hallien purkutyöt Donuzlav järven etelärannalla sijaitsevan Novoozernen koillispuolella. Purkutöitä seurasivat mittavat perustus- ja rakennustyöt, sittemmin alueelle on pystytetty varasto- ja huoltohalleja kalustolle. Alue on otettu osittaiseen käyttöön viime vuonna (v. 2020) rakennus- ja laajennustöiden alueella kuitenkin jatkuessa. Havaintojen mukaan varasto- ja varikkoalueelle on sijoitettu runsaasti erilaisia sotilasajoneuvoja ja muuta kalustoa, kuten kenttätykkejä.

Uhka lännestä – Transnistria

Aiemmissa blogeissani olen jättänyt hyvin vähälle huomiolle Ukrainaan lännestä kohdistuvan uhan. Kyseessä on Moldovan itäosien epävaltion Transnistrian alueelta kohdistuva uhka, uhan konkreettisimman osan muodostaa alueelle sijoitettu venäläinen ”rauhanturvaosasto” eli 1500 sotilaan vahvuinen Venäjän asevoimien Transnistrian operatiivinen ryhmä (ven. Оперативная группа российских войск в Приднестровье, ОГРВ), jota tukee noin 5500 miehen vahvuiset paikalliset taistelujoukot, joiden varustus on merkittävältä osin perua alueelta vetäytyneen Venäjän 14. kaartin armeijan jälkeensä jättämiltä varikoilta. Ns. rauhanturvaamistehtävän ohella venäläisjoukot vastaavat Cobasnan ammusvarikon vartioinnista.

Venäjän läsnäolo alueella on seurausta sodasta Moldovan ja Transnistrian alueen välillä, joka juontaa juurensa aina Neuvostoliiton viimeisiin hetkiin saakka. Konflikti alkoi Neuvostoliiton viimeisinä vuosina, vuonna 1989, aseelliseksi yhteenotoksi – sodaksi – se muuttui marraskuussa 1990, päättyen aselepoon heinäkuussa 1992. Transnistrian alueellinen hallinto säilytti asemansa Venäjän maavoimien 14. kaartin armeijan sekä venäläisvapaaehtoisten tuella.

Venäjän rauhanturvaamistoiminta Transnistriassa on hyvin näennäistä, omalta osaltaan sen joukot pitävät yllä jäätynyttä konfliktia alueella vaikeuttaen samalla Moldovan länsiyhteistyötä ja integroitumista länteen. Moldovan tuore presidentti Maia Sandu totesi viime vuonna, että venäläisjoukkojen tulisi vetäytyä Transnistrian alueelta ja että Venäjän operatiivisen ryhmän tehtävät tulisi siirtää ETYJ:n siviilitarkkailijoille.

Venäjän asevoimien myötävaikutuksella kevättalven ja kevään 2014 yhteenotot Odesan alueella Ukrainassa olivat hyvin väkivaltaiset, koska Transnistrian alueelta saapui runsaasti ”vapaaehtoisia” luomaan kaaosta ja järjestämään Ukrainan uuden hallinnon vastaisia mielenilmauksia. Näiden ”vapaaehtoisten” joukossa oli myös henkilöitä, jotka näyttävät palvelevan edelleen Venäjän asevoimissa sopimussotilaina.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://vienna.mfa.gov.ua/en/news/zayava-shchodo-trivayuchoyi-agresiyi-rosiyi-proti-ukrayini-ta-nezakonnoyi-okupaciyi-krimu-fbs-obsye091220

2. https://yle.fi/uutiset/3-11686193 

3. ”Pieniä vihreitä miehiä Krimillä”, kuva teoksesta: Вторжение в Украину: Хроника российской агрессии. Kuvassa olevan kuvan on ottanut Sergei Pavlov (Укринформ)  maaliskuussa 2014 Krimillä.

4. https://informnapalm.org/en/russia-loses-control-over-self-defense-of-crimea/ 

5. http://navyrecognition.com/index.php/news/defence-news/2017/april-2017-navy-naval-forces-defense-industry-technology-maritime-security-global-news/5157-russia-black-sea-fleet-4k44-utyos-coastal-missile-crew-fires-live-weapon-on-practice-target.html 

6. https://informnapalm.org/en/russia-s-plans-nuclear-weapons-crimea/ 

7. http://krym-otdykh.ru/xranilishhe-yadernogo-oruzhiya-feodosiya-13/ 

8. https://tass.com/defense/1342699 

Olen myös hyödyntänyt Russian Military Forces: Interactive Map -verkkosivua sekä Ukrainan ja kolmansien maiden ETYJ:lle toimittamaa materiaalia.

*:

Venäjän merkittävimmät varikko- ja tukikohta-alueet Ukrainan rajalla sekä miehitetyssä Itä-Ukrainassa.

Itä-Ukrainan miehitetyt alueet: 1. armeijakunta.

Itä-Ukrainan miehitetyt alueet: 2. armeijakunta.

Armeija marssii vatsallaan – kuinka Venäjä huoltaa joukkojaan miehitetyssä Itä-Ukrainassa.

Ukrainassa on sodittu jo yli kuusi vuotta – hiiret puhuvat rauhasta

Euroopassa (ja globaalisti) riehuva koronavirus sekä natsi-Saksan antautumisen muisteleminen ovat saaneet aikaan sen, että moni merkittävä – ja eurooppalaisia koskettava – tapahtuma on jäänyt varsin vähäiselle huomiolle. Eurooppa päivänä (toukokuun 9. päivä) meitä muistutettiin Euroopan pitkään kestäneestä rauhanjaksosta, tähän muistutukseen kätkeytyessä samalla huomautus siitä, kuinka kapea-alaisesti me koko asiaa tarkastelemme – tämä rauhanjakso on koskettanut käytännössä vain Euroopan läntisiä osia, jossa ei ole nähty valtioiden välisiä sotia* tai merkittäviä sisällissotia sitten toisen maailmansodan päättymisen, erityislaatuisena vakauttavana tekijänä toimi Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustaminen v. 1952, jonka perillinen Euroopan Unioni on. Mikäli tarkastelemme Eurooppaa kokonaisuutena Atlantilta Uralille, asetelma muuttuu merkittävästi ja se rauhanjakso typistyy olemattomasti lyhyemmäksi, muuttuen samalla myös katkonaisemmaksi.

Tämän, ehkäpä osoittelevan aloituksen tarkoituksena on muistuttaa meitä siitä, ettei tämä rauhanjakso todellisuudessa ole niin pitkä ja auvoinen kuin me usein uskomme sen olevan. Jätämme huomiotta alueita, jotka kuuluvat maantieteelliseen Eurooppaan, mutta jotka ehkäpä mielessämme sijoittuvat kuitenkin jonnekin muualle kuin ”meidän Eurooppaan”, (emmekä mekään ole kuuluneet tähän ”meidän Eurooppaan” montaakaan vuosikymmentä, kuin korkeintaan naiiveissa kuvitelmissa).

Rautaesiripun hajoamista seurasi myös sotia – Balkanilla tämä johti Jugoslavian hajoamissotiin ja sen myötä alueiden ja valtioiden välisiin taisteluihin ja sotiin, joihin sisältyi kokonaisten kansanryhmien vainoamisia, keskitysleirejä ja joukkomurhia (käytännössä kyse oli monin paikoin etnisistä puhdistuksista). Neuvostoliiton hajoaminen ei johtanut, pelättyyn, kaoottisten sotien aikaan, mutta ei neuvostovaltiokaan niin rauhallisesti hajonnut kuin me muistelemme.

Neuvostoliiton hajoaminen johti Moldovan sotaan, jonka seurauksena maa hajosi osiin – itäisestä kaistaleesta, Transnistriasta syntyi Venäjän voimalla haava ja epävakauttaja Moldovaan; eikä yksin Moldovaan vaan laajemmallekin, kuten kevättalvella ja keväällä 2014 Ukrainassa näimme, jolloin Odessan seudulle saapui merkittäviä määriä asemiehiä Transnistrian alueelta. Moldova ei suinkaan jäänyt ainoaksi 90-luvun sotatantereeksi neuvostovaltion raunioilla, Mustanmeren toisella rannalla – Georgiassa – käytiin myös taisteluita, ja näissä sodissa luotiin perusta tämän päivän epävakaudelle alueella, Abhasian ja Etelä-Ossetian alueiden irtautuessa Venäjän tuella Georgiasta, synnyttäen Transnistrian kaltaiset epävaltioiden vyöhykkeet Georgiaan, alueet, joita Venäjä käyttää tänään oman voimapolitiikan pelinappuloina.** Venäjäkin natisi tuolloin liitoksissaan, Tšetšeniassa sodittiin verisesti 90-luvulla ja uudelleen tämän vuosituhannen puolella; Dagestan oli ajautua sisällissodan kaltaiseen tilaan ja paloja kyti laajemmallakin alueella.

Georgiassa sodittiin elokuussa 2008 Venäjän lähettäessä joukkojaan maahan, provosoidessaan asevoimillaan ja proxy-joukoillaan Georgiaa ennen elokuun sotaa lukuisia kertoja – Georgia provosoitui antaen Venäjälle syyn sotaan. Voidaan sanoa, että tuolloinen lännen heikkous (ettei se asettunut voimakkaammin tukemaan Georgiaa), antoi Venäjälle signaalin, jonka maan johto tulkitsi oikeudeksi käyttää voimaan alueella, jonka se katsoi omaksi etupiirikseen. Onko liian suoraan sanottu, jos väitetään, että tämä signaali, joka Venäjälle tuolloin annettiin (”Reset-nappuloineen”***) johti siihen, että Venäjän johto uskalsi hyökätä Krimin niemimaalle helmikuussa 2014 miehittäen sen Ukrainalta, ja myöhemmin aloittaa sodan Ukrainassa, sodan, jonka kuudes vuosi alkoi muutama viikko sitten? Venäjän valtiojohdon itsevarmuutta todennäköisesti lisäsi Yhdysvaltojen presidenttinä olleen Barack Obaman varovaisuus Syyriassa, etenkin se, että Syyrian presidentti Bašar al-Assad saattoi toistuvasti ylittää ”Red Linen” käyttäessään kaasuasetta hallinnon vastustajia (ja siviilejä) vastaan, joutumatta vastaamaan teoistaan. Venäjällä toimettomuus tulkittiin heikkoudeksi, jollaisen tiedetään toimivan signaalina Vladimir Putinille.

Niinpä, samalla kun Ukrainassa soditaan jo seitsemättä vuotta ja yli 13000 ukrainalaista on kuollut tässä sodassa, täällä ”meidän Euroopassa” puhutaan harhaisia puheita, joiden mukaan Venäjän teot pitäisi vähintäänkin unohtaa. Voin vaan pohtia mielessäni, että ovatko poliitikkomme näin naiiveja (ei vaan idiootteja), että he luulevat Venäjän vastaavan hyvään hyvällä, että he kuvittelevat, ettei tästä seuraa, jotain vielä pahempaa tulevaisuudessa?

Ukrainassa on kaatunut sotatoimissa tämän vuoden puolella kymmeniä sotilaita ja upseereja, YK:n julkaiseman aineiston mukaan siviiliuhrien määrä on lisääntynyt merkittävästi viimeisimpien viikkojen kuluessa (1) – palaan alkuvuoden siviiliuhreihin tuonnempana. Sota Ukrainassa ei siis todellakaan ole päättynyt, käytännössä sen intensiteetin tasosta (kiihtymisen ja hiljenemisen jaksottelu) kantaa vastuun Venäjä ja sen varustamat proxy-joukot. Ukrainan aseman ollessa sikälikin epäkiitollisen, että se on pakotettu asemaan, jossa se nyt on.

Tänä vuonna kaatuneita ukrainalaissotilaita, kuvat novynarnia.com. 

Yllä on kuvakollaasi tämän vuoden puolella kaatuneista ukrainalaissotilaista ja upseereista, joukossa on myös kranaattitulessa menehtynyt lääkintäkersantti Klavdiya ”Claudia” Sytnik. Alkuvuoden traagisuutta lisäsi vielä Ukrainan maavoimiin kuuluvan upseerin, Jurij Sergievin itsemurha rintamalla.

Alla on taulukko parin viimekuun aikana sotatoimissa kaatuneista ja haavoittuneista ukrainalaissotilaista, heidän lisäksi Joint Forces Operation -toimialueella on vammautunut useampi sotilas harjoitusten yhteydessä.

	kaatuneet	haavoittuneet
2.3.-8.3.2020	3	21
9.3.-15.3.2020	2	17
16.3.-22.3.2020	1	12
23.3.-29.3.2020	0	4
30.3.-5.4.2020	2	11
6.4.-12.4.2020	2	7
13.4.-19.4.2020	0	3
20.4.-26.4.2020	1	10
27.4.-3.5.2020	1	14
4.5.-10.5.2020	0	18
yhteensä	12	117

Taulukon lähteenä käytetty @uacrisis ja unian.info. 

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission raporttien mukaan 1. tammikuuta – 3. toukokuuta välillä kuusi siviiliä on menehtynyt sotatoimialueella sotatoimista johtuvista syistä (tarkoittaen taisteluita; erilaisten räjähteiden, miinojen ja kranaattien räjähdyksiä; muita suoriin sotatoimiin liittyviä syitä), vammautuneiden lukumäärän noustessa 29:ään. (2)

YK:n Ukrainan ihmisoikeuskomission raportin mukaan 1. – 6. toukokuuta 2020 kaksi siviiliä on kuollut ja yhdeksän vammautunut sotatoimien seurauksena, yksi siviili on kuollut ja kuusi vammautunut kranaatti- ja pienikaliiperisten aseiden tulessa; yksi siviili on vammautunut miinan räjähdyksessä; yksi siviili on kuollut ja kaksi vammautunut räjähtämättömän kranaatin tai muun räjähteen varomattoman käsittelyn seurauksena. Toukokuussa vammautuneiden joukossa on neljä lasta, kaikki tyttöjä. (3)

Toukokuun 4. päivä Oleksandrivkassa, tulituksessa vammautuneiden tyttöjen (sirpale)vammojen syntyyn liittyy ongelmallisia piirteitä. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden pyrkiessä tutustumaan tapaukseen ja uhrien vammoihin sairaalassa, sairaalan henkilökunta kieltäytyi antamasta vammoihin liittyvää (ja muuta) informaatiota, jollei ETYJ:n tarkkailijoilla ollut esittää sotilasviranomaisten antamaa lupaa. Myöhemmin miehitetyn Donetskin alueen sotilaslähteet syyttivät ETYJ:n tarkkailijoita valehtelusta. Toiminta, jossa sairaalat kieltäytyvät yhteistyöstä ja miehitettyjen alueiden viranomaiset esittävät syytöksiä tarkkailijoita kohtaan, indikoivat yleensä sen puolesta, että todellisuuden ja kerrotun välillä on suuria eroja. Tässäkin tapauksessa Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden ”viranomaistahot” syyttivät Ukrainan asevoimia tapahtuneesta – todellinen tapahtumakulku ei välttämättä selviä koskaan.

Samalla tavalla ongelmallinen on, Donetskin pohjoispuolella, miehitetyn Spartakin taajamassa tapahtunut ampumavälikohtaus, jossa tulituksessa väitetään kuolleen yhden naisen. Todistajan mukaan ”kuulin sarjatulta ja näin naiseen osuvan” – tässä tapauksessa tapahtuneesta tekee ongelmallisen tapahtumapaikka yhdistettynä todistajalausuntoon (alla karttakuva alueesta).

Donetskissa toimivien, miehitettyjen alueiden ”viranomaisten” mukaan nainen vammautui (vihollisen tulesta) Spartakin kylän eteläosassa sijaitsevalla vul. Chapayevalla. Todistajan mukaan ”hän kuuli ammuntaa” ja ”näki naiseen osuvan” – kun miehitettyjen alueiden ”viranomaisten” antama lausunto on tällainen, herää hyvin ikäviä ajatuksia, kun huomioidaan se, että vul. Chapayevan läntisestä pisteestä on demarkaatiolinjalle yli 1000 metriä, mutta demarkaatiolinja ei tässä tapauksessa tarkoita varsinaista rintamalinjaa, koska Venäjän proxyjen asemat ovat demarkaatiolinjan länsipuolella yli 1150 metrin päässä vul. Chapayevan läntisestä pisteestä, mikä tarkoittaa sitä, että lähimmilläänkin ukrainalaisjoukot ovat reilusti tätä pistettä kauempana (esim. pohjoisessa vastaava piste on noin 1300 metrin päässä). Luonnollisesti yhdestäkään pisteestä ei ole suoraa näköyhteyttä vul. Chapayevalle, valtaosassa edessä on Spartakin taajaman pientaloja tai muita rakennuksia, tai Venäjän proxy-joukkojen asemat ja muita rakenteita. Spartakin taajaman eteläosat ovat myös taajaman länsi-pohjoissektoria korkeammalla (useista metreistä yli kymmeneen metriin).

Koko episodi herättää epäilyn siitä, että jos mitään ampumista on edes tapahtunut, kyseessä on ollut proxy-joukkojen omasta kurittomuudesta johtuva siviilin tulittaminen, jollei kyseessä sitten ollut tarkoituksellinen proxyjen provokaatio, jotta saadaan propagandamateriaalia. Käynnissä olevan sodan aikana Venäjä ja sen proxy-joukot ovat syyllistyneet lukuisia kertoja kontrolloimillaan alueilla sijaitsevien siviilikohteiden tulittamiseen, jotta saavat Ukrainaa vastaan propagandamateriaalia. Vastaavasti tarkkailijatahojen tms. on vastaavissa tilanteissa vaikea esittää suoria syytöksiä Venäjää tai sen proxy-joukkoja vastaan, ikävimmillään asia jää riippumaan ilmaan tai julki tulee vain yksi ”totuus” eli miehitettyjen alueiden ”viranomaisten” julkilausumat.

Tarkoituksenani ei ole väittää, etteivätkö myös ukrainalaisjoukot toisinaan tulittaisi siviilikohteita. Näin on käynyt tämän sodan aikana useita kertoja, toisinaan uhrejakin on tullut, mutta viime aikojen ETYJ:n Ukrainan monitorointimission raporteista välittyy kuva, että tarkkailijoiden toimia estetään tai vaikeutetaan tavattoman usein. Etenkin miehitetyillä alueilla työskentelyä estetään tai hidastetaan, pääsyä alueille hidastetaan tai vaikeutetaan (koronavirus on usein syynä, absurdia sikäli, että samalla sikäläisten ”viranomaisten” mukaan koronavirus ei ole ongelma – virallisesti tautitapauksia on ”maltillisesti”), siviileiden haastatteluja rajoitetaan, ETYJ:n tiedustelulennokkeja tulitetaan tai häiritään elektronisesti jne. (4 ja 5) Nämä toimet antavat aiheen epäillä, että tapahtumien todellisen laidan ei haluta tulevan ilmi.

Toukokuun alkupuolella Venäjän proxy-joukot ovat tulittaneet toistuvasti siviilikohteita Ukrainan kontrolloimilla alueilla tai aivan demarkaatiolinjan tuntumassa.

Toukokuun 10. päivä Avdiivkassa asuintalon katto vaurioitui kranaattikonekiväärin kranaattien sirpaleista, joita pientaloaluetta kohti ammuttiin. Onneksi siviilit eivät vammautuneet tulituksessa.

Toukokuun 9. päivä Tr'okhizbenkaa kohti ammuttiin miehitetyiltä alueilta käsin Siverskyi Donetsin yli pienikaliiperisilla aseilla ja kranaattikonekivääreillä – tälläkään kertaa siviilit eivät vammautuneet, sen sijaan muutamat talot vaurioituivat tulituksessa.

Toukokuun 4. päivä Venäjän proxy-joukot ampuivat Pavlopilin taajamaa kohti S-8 raketin. Raketti osui maahan muutaman kymmenen metrin päähän lähimmistä asuinrakennuksista. Alueen asukkaiden onneksi raketti ei kuitenkaan räjähtänyt. Ukrainan asevoimien sekä JCCC:n edustajien mukaan raketti ammuttiin kohti Pavlopiliä miehitetyiltä alueilta käsin, Verkhnioshyrokivsken suunnalta.

S-8 raketti on kehitetty Neuvostoliitossa 70-luvulla ja palveluskäyttöön se on otettu 1984. Tavanomaisesti kyseisen tyyppisellä raketilla tulitetaan kohteita ilmasta maahan, raketit asennetaan 7-20 rakettia vetäviin rakettikasetteihin ja rakettikasetti asennetaan esim. taisteluhelikopteriin tai rynnäkkökoneeseen. Valkovenäjällä on kuitenkin kehitetty versio, joka on asennettavissa ajoneuvoalustalle (max. 80 putkea). Maasta maahan raketin kantama on 3000-5000 metriä.

Pavlopiliä kohti ammuttu raketti laukaistiin todennäköisesti kustomoidulta alustalta maasta tai ajoneuvosta käsin.

Pavlopilin lähellä maahan osunut, räjähtämätön S-8 raketti. (6) 

Tämäkin kevät osoittaa sen, että rauhanpuheille ei ole katetta, myöntyminen ja mahdollisesti pakotteiden höllentäminen (ja muut vastaavat toimet), tarkoittaisivat samalla sitä, että hyväksyisimme Venäjän imperialistisen voimapolitiikan, ja että taivumme sen edessä, kunhan vaan riittävästi aikaa kuluu, ilman, että Venäjä peräytyy tavoitteistaan metriäkään. Mikäli taivumme, voimme esittää kysymyksen – Mikä on alue, missä Venäjä ryhtyy seuraavaksi sotilaallisiin toimiin?

Ei voi olla olemassa muuta lähtökohtaa kuin, että Venäjän on vetäydyttävä Ukrainan itäosista sekä miehittämältään Krimin niemimaalta – mielelläni näkisin myös vastuullisten henkilöiden Venäjällä päätyvän oikeuteen vastaamaan teoistaan, mutta tiedostan, että niin kauan kuin valta ei Venäjällä konkreettisesti vaihdu, maan johto on oikeuden pitkän käden ulottumattomissa.

Marko

1. https://www.ukrinform.net/rubric-defense/3022313-un-notes-sharp-increase-in-number-of-civilian-casualties-in-donbas.html 

2. https://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/451852 

3. https://www.ukrinform.net/rubric-defense/3022313-un-notes-sharp-increase-in-number-of-civilian-casualties-in-donbas.html 

4. https://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/451852 

5. https://twitter.com/OSCE_SMM/status/1228246399495626752?s=20 

6. https://www.facebook.com/pressjfo.news/photos/pcb.848497342309550/848496785642939/ 

Lähteenä myös pressjfo.news, novynarnia.com ja S-8 raketin teknisten tietojen osalta wikipedia.

*: Kyproksella tämä on ollut lähellä 70-luvulla, Turkin miehittäessä saaren pohjoisosan 1974 Kreikan sotilashallituksen tukeman vallankaappauksen jälkeen estääkseen Kyproksen liittämisen Kreikkaan.

**: Useiden Neuvostoliiton hajoamista seuranneiden sotien ja yhteenottojen siemenet kylvettiin Neuvostoliiton aikana, tai jo sitä ennen, esim. Vuoristo-Karabahin sota käytiin Armenian ja Azerbaidžanin välillä 90-luvun alkupuolella, sodan siemen kylvettiin jo vuosia tätä ennen 80-luvun lopulla.

***: Yhdysvallat ryhtyi parantamaan Venäjä-suhteitaan Georgian sodan jälkeen vuonna 2009 ”Reset-politiikalla”. Kyseinen sovinnon ele ei vastannut tarkoitustaan, arvioiden mukaan ele ennemminkin toimi yllykkeenä ja rohkaisuna Kremlille ts. Kremlin voimapolitiikka palkittiin vain vuoden kuluttua Georgian sodasta. 

Venäjän asevoimien aktiivisuus Ukrainan tuntumassa sekä miehitetyillä alueilla

Venäjän monikansalliset sotaharjoitukset Tsentr19, johon Venäjän ohella otti osaa joukkoja Kiinasta, Intiasta, Kazakstanista, Kirgisiasta, Tadžikistanista ja Pakistanista sekä Uzbekistanista, sekä Union Shield 2019, johon Venäjän ohella osallistui joukkoja Valko-Venäjältä ovat päättyneet. (1) Tsentr-19 järjestettiin 16. – 21. syyskuuta 2019, harjoitukseen otti osaa 128 000 sotilasta kahdeksalla eri alueella Venäjällä, sekä Kaspianmerellä ja Kirgisian, Kazakstanin sekä Tadžikistanin alueilla. (2) Union Shield 2019 sotaharjoitus järjestetään joka toinen vuosi Venäjän ja Valko-Venäjän kesken. Tänä vuonna tämä viikonmittainen yhteisharjoitus järjestettiin Venäjällä Mulinon harjoitusalueella Nizninovgorodin alueella (oblast). Harjoitukseen otti osaa yhteensä noin 12 000 sotilasta Venäjältä ja Valko-Venäjältä. (3)

Tässä kirjoituksessa kyseiset harjoitukset, merkittävyydestään huolimatta, ovat statistin roolissa katseen kiinnittyessä Venäjän asevoimien aktiivisuuteen Ukrainan rajan tuntumassa sekä Ukrainalta miehitetyllä Krimin niemimaalla. Tämä aktiivisuus, jota tarkastelemme, pitää sisällään erilaiset sotaharjoitukset, joukkojen siirrot ja vastaavat toimet. Tällä kertaa en kuitenkaan tarkastele, muuta kuin pintapuolisesti, Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla toimivia venäläisjoukkoja sekä alueelle sijoitettuja 1. ja 2. armeijakuntaa. Venäjän miehittämän Krimin niemimaan osalta huomioin harjoitukset sekä joukkojen siirtoja niemimaalle, unohtamatta Venäjän ilmavoimien sekä laivaston ilmavoimien toteuttamaan lentotoimintaa miehitetyn niemimaan sekä Mustanmeren ja Asovanmeren ilmatilassa.

Sotilasparaati Luhanskin lentokentän alueella, lokakuu 2019.

Venäjän ilmavoimat sekä Mustanmeren laivaston ilmavoimat Ukrainan lähialueilla

Tällä kertaa kiinnitän huomiota erityisesti Venäjän ilmavoimien ja merivoimien ilmavoimien aktiivisuuteen Ukrainan eteläosiin rajoittuvilla alueilla, tämä aktiivisuus voidaan jakaa karkeapiirteisesti neljään osaan:

- joukkojen siirtoihin

- ilmavalvontaan

- tiedusteluun

- harjoitteluun

joista yksi lento voi pitää sisällään useampaa eri tarkoitusta esim. harjoituslennolla voi olla samanaikaisesti joikin toisarvoinen tehtävä, tai joukkojen siirrolla mukana olevilla suojakoneilla voi olla toisarvoisia tehtäviä, (kuten tiedustelu).

On kuitenkin hyvä huomioida se, että Venäjä suorittaa kaiken aikaa tiedustelu- ja valvontalentoja myös alueilla, jotka rajoittuvat Ukrainan pohjois- ja koillisosiin Tšernihiv-Harkova välillä.

Venäjän ilmavoimien ja Mustanmeren laivaston ilmavoimien lentokoneiden ja helikoptereiden tiedustelulentoreittejä Ukrainan eteläosien tuntumassa Asovanmeren ja Mustanmeren sekä Venäjän miehittämän Krimin niemimaan ilmatilassa. Tämän vuoden kuluessa Venäjän ilmavoimat ja laivaston ilmavoimat on suorittanut yhteensä 79 tiedustelulentoa Sukhoi Su-24MR ja Iljushin Il-20M tiedustelukoneella, (viime vuonna samana aikana vastaavia lentoja oli 62).

Venäjä suorittaa miehittämällään Krimillä säännöllisesti tiedustelu- ja valvontalentoja miehitetyn Krimin ja Ukrainan välisellä rajavyöhykkeellä Kamov Ka-27 ja Kamov Ka-52 helikoptereilla, jotka operoivat Dzhankoin helikopteritukikohdasta. Kamov Ka-52 taisteluhelikopterit kuuluvat Venäjän maavoimien alaiseen helikopterirykmenttiin.

Tiedustelulennot tiedustelulennokeilla

Alla olevassa kartassa havainnollistettu Venäjän tiedustelulennokeilla suorittama aluevalvonta sekä sotilaallinen tiedustelu Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta käsin, toteuttajina pääasiassa Venäjän maavoimiin kuuluvat yksiköt. Kesän rauhallisemman periodin jälkeen Venäjä on lisännyt merkittävästi tiedustelulennokkien käyttöä Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla. Maan toimesta tiedustelulentoja on suoritettu droneilla myös Asovanmeren yllä Mariupolin edustalla, näistä lennoista osa on lähtenyt matkaan Venäjän maaperältä, osan vastaavasti lähtiessä matkaan Venäjän miehittämältä alueelta Mariupolin itäpuolella.

Samalla tavalla Venäjä on suorittanut tiedustelulentoja droneilla omalta maaperältään Luhanskin oblastin alueelle, joka on Ukrainan hallinnassa. Valtaosa venäläisjoukkojen Ukrainan hallinnoimille alueille ulottuvista tiedustelulennoista lähtee matkaan miehitetystä osasta Itä-Ukrainaa, toisinaan lennot ulottuvat esim. Orlan-10 tiedustelulennokeilla Kramatorskin alueelle saakka.

Lokakuussa Venäjä on suorittanut miehittämältään Krimin niemimaalta käsin tiedustelulentoja Ukrainan kontrolloiman alueen sekä Ukrainan aluevesien tuntumaan Forpost -tiedustelulennokeilla.

Venäjän sotaharjoitukset Ukrainan eteläosiin rajoittuvilla alueilla

Venäjä on järjestänyt eteläisen sotilaspiirin alueella lukuisia erikokoisia harjoituksia, Ukrainan kannalta merkittävimmän maa järjesti panssarien tukemilla mekanisoiduilla joukoilla Rodionovkan kylän alueella Rostovin oblastin länsiosissa. (4) Venäjä on myös toimittanut lisää kalustoa Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla operoiville joukoilleen eli 1. ja 2. armeijakunnalle. Lokakuun alkupuolella Luhanskissa järjestettiin sotilasparaati, johon osallistui panssarikaluston ohella miehistönkuljetusajoneuvoja sekä lähi-ilmatorjuntajärjestelmiä. Kuten aiemmin, todennäköisesti tässäkin tapauksessa paraatiin osallistuneet joukot kalustoineen sijoitetaan alueelle osaksi Venäjän asevoimien yksiköitä tai Venäjän proxy-joukkoihin.

Syys-lokakuun vaihteessa Kamensk-Šahtinskiin saapui kaksi junallista kalustoa, kaluston joukossa on myös ikääntyneitä T-62M taistelupanssarivaunuja, joita on reilun vuoden aikana toimitettu eripuolilta Venäjää useita satoja Kamensk-Šahtinskin ulkopuolella sijaitsevalle materiaalivarikolle ja varastolle. Kamensk-Šahtinskin alue Russkojen, Kuzminkan ja Kadamovskyin varikko- ja harjoitusalueiden ohella on alueita, joille on varastoitu Itä-Ukrainassa operoivien joukkojen kalustoa sekä reservejä. Melko varmasti osa Kamensk-Šahtinskiin toimitetusta kalustosta on jatkanut matkaansa Syyrian hallinnon joukoille. (5)

Syyskuussa venäläinen Yunarmija eli lapsille ja nuorille tarkoitetut joukot esiintyivät ensimmäistä kertaa näkyvämmin Ukrainalta miehitetyn Luhanskin alueella. Ei ole täyttä varmuutta osallistuiko harjoituksiin vain värvättyjä paikallisia nuoria, vai olivatko he Venäjältä alueelle saapuneita teinejä kouluttajineen. Merkittävämpää tässä onkin se, että tämä on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka Venäjä järjestelmällisesti militarisoi miehittämiensä alueiden lapsia, ja siinä sivussa ”kasvatuksellisesti” de-humanisoi ukrainalaisia ja Ukrainan liittolaisia.

Miehittämällään Krimin niemimaalla Venäjä on suorittanut useita erikokoisia harjoituksia loppukesän ja alkusyksyn kuluessa, kuten Rostovin oblastin alueella järjestetyissä harjoituksissa, osalla Krimillä harjoitelleista joukoista kalustoon oli merkitty ”omatunnisteet” (valkoiset viivat). Sotaharjoituksiin osallistuva kalusto on harvemmin merkitty näin.

Maihinnousuharjoitus miehitetyllä Krimillä.

Krimillä Venäjän Mustanmeren laivastoon kuuluvat merijalkaväenyksiköt suorittivat maihinnousuharjoituksen, samaten Venäjän kansalliskaarti (Rosgvardija) on harjoitellut Kaukasuksen alueen ohella Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla syksyn aikana. (6)

Venäjän joukkojensiirtoja Ukrainan tuntumassa lokakuussa

Loppuyhteenvedossa katsaus Venäjän suorittamiin joukkojensiirtoihin ja eräisiin merkittäviin harjoituksiin Ukrainan tuntumassa, sekä Läntisen sotilaspiirin alueella. Joukkojensiirroissa huomioitu vain merkittävimmät kalustosiirrot lokakuun puolella, harjoitusten kohdalla aikajana on sama. On kuitenkin syytä huomioida, että tiedot siirroista eivät missään nimessä ole kattavat, koska esim. erilaisille sosiaalisen median alustoille tietoja päivittyy myös jälkikäteen. Ja toisaalta mikäli Venäjä siirtää kalustoa Kaukoidän alueelta materiaalivarastoista länteen, kestää viikosta pariin, kunnes kalusto on saapunut lopulliselle pääteasemalle.

Alla olevaan karttaan olen merkinnyt huomioitavia kalustosiirtoja ja muita tapahtumia lokakuulta (ja eräissä tapauksissa kesän lopulta) – yhteenveto tapahtumista kartan alla.

Karttapohja Liveuamap.com.

1. Rjazanin oblastin alueella kaluston- ja joukkojensiirtoa rautateitse (lokakuun 5.).

2. Kamensk-Šahtinskissa (Rostovin oblast) ratapihalla kaksi junaa raskasta kalustoa, joukossa ikääntyneitä T-62M taistelupanssarivaunuja.

3. Moskovan länsipuolella Seljatinon ratapihalla tavarajunallinen miehistönkuljetusajoneuvoja, mallia BTR-80 tai BTR-82 (lokakuun 8.).

4. Rostovin oblastin länsiosa, Ukrainan rajan tuntumassa Rodionovkan alueella mekanisoituyhtymä harjoittelemassa, vahvuuteen kuului myös taistelupanssarivaunuja sekä panssarihaupitseja. (7)

5. Maslovkan ratapihan alueella Voronezhin oblastissa taistelupanssarivaunuja (lokakuun 7.).

6. Povorinossa Voronezhin oblastin itäosassa kuvattu tavarajuna kuljettamassa sotilaskalustoa länteen/luoteeseen.

7. Volgogradin alueella tavarajunallinen kalustoa siirtokuljetuksessa, joukossa esikunta ja elso-kalustoa (lokakuun 3.).

8. ja 9. Valko-Venäjän itäosissa Gomelin ja Mogilevin alueella Valko-Venäjän maavoimien kalustoa liikkeellä etelään. Gomelin alueella todennäköisesti myös Venäjän maavoimien yksiköitä.

10. Kesän lopulla Belgorodin ja Voronezhin oblasteissa järjestettiin kattavat mobilisointiharjoitukset. Harjoituksia voi verrata sotatilaa/-aikaa edeltävään mobilisaatioharjoitukseen.

11. A-130 tiellä, Roslavlin alueella, venäläistä panssarikalustoa siirtokuljetuksessa liikkeellä Valko-Venäjän suuntaan (lokakuun 15.).

Maslovka, Voronezhin alue (lokakuu 2019).

Muita karttaan liittyviä huomioita.

Venäjän läntisen sotilaspiirin alueella VDV eli maahanlaskujoukot on suorittanut kalustonsiirtoharjoituksia rautateitse. Lokakuun 9. Kostromassa osia kaartin 331. maahanlaskurykmentistä poistui tukikohdasta yöaikaan. Harjoituksen laajuudesta ei ole ennalta tietoa.

Nizhnynovgrodin alueella Mulinossa järjestettiin Venäjän ja Valko-Venäjän yhteinen Union Shield 2019 sotaharjoitus, samalla alueella järjestettiin lokakuun 8. – 10. Venäjän Echelon-2019 (Эшелон-2019) sotaharjoitus, johon otti osaa erikoisvarusteltuja BTR-80 miehistönkuljetusajoneuvoja, joissa on uudistetut hallinta-, viestintä ja komentojärjestelmät sekä GLONASS-anturit. (8)

Venäjän miehittämien Itä-Ukrainan alueiden ja Krimin niemimaan ohella venäläisyksiköt ovat osoittaneet aktiivisuutta Moldovan itäosan Transnistrian alueella, näin ollen Ukrainan eteläosaan kohdistuu painetta idästä länteen. Samalla Venäjän Mustanmeren laivasto on järjestänyt miehitettyä Krimin niemimaata ympäröivillä merialueilla erisuuruisia laivastoharjoituksia normaalin partiotoiminnan rinnalla. Vastaavasti Asovanmerellä Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n alainen rannikkovartiosto operoi edelleen aktiivisesti kyseisellä merialueella useammalla pinta-aluksella, jatkaen ukrainalaisiin Mariupolin ja Berdjanskin satamiin purjehtivien rahtialusten häirintää.

Lokakuun aikana Kaliningradin alueella Venäjän Itämeren laivasto on harjoitellut pinta-alusten ohella parilla kymmenellä lentokoneella ja helikopterilla, niin ikää lokakuussa Venäjän läntisen sotilaspiirin alueella hajautettiin Venäjän ilmavoimien 60 taistelukonetta ja kymmenen kuljetuskonetta varalentokentille sotaharjoituksessa.

* * *

Venäjän jatkaessa Krimin niemimaan miehitystä ja osallistuessa aktiivisesti sotaan Itä-Ukrainassa, maan suorittamat joukkojen siirrot kuin myös mobilisaatioharjoitukset sekä yllätysharjoitukset ovat omiaan kuluttamaan resursseja myös Ukrainassa – maan on huomioitava ne ja niihin sisältyvät riskit. Venäjä toimittaa jatkuvasti joukkoja ja kalustoa Itä-Ukrainaan, myös ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat ovat tehneet lukuisia havaintoja joukkojen siirroista rajan yli Venäjältä Itä-Ukrainan miehitetyille alueille.

Runsaista todisteista huolimatta kansainvälisen yhteisön toiminta on vajavaista antaen signaalin, joka Venäjällä tulkitaan oikeudeksi jatkaa toimintaa ts. Ukrainan painostusta ja sotaa entiseen tapaan. Painostuksen eräs muoto on runsas sotilaallinen aktiivisuus miehitettyjen alueiden ohella Ukrainan ympäristössä, sekä hybridioperaatioina vapaan Ukrainan alueella.

Marko

1. http://blog.vantagepointnorth.net/2019/09/from-tsentr-to-union-shield-russian.html?m=1 

2. https://tass.com/defense/1077810 

3. https://eng.belta.by/society/view/belarusian-russian-army-exercise-union-shield-2019-finished-124307-2019/ 

4. https://informnapalm.org/en/russia-is-pulling-armored-groups-close-to-the-border-with-ukraine-this-is-important-video/ 

5. https://twitter.com/pmakela1/status/1183764555748524032?s=20 

6. https://rosgvard.ru/ru/news/article/v-severokavkazskom-okruge-rosgvardii-obladatelyami-krapovyx-beretov-stali-26-specnazovcev 

7. https://informnapalm.org/en/russia-is-pulling-armored-groups-close-to-the-border-with-ukraine-this-is-important-video/ 

8. https://rg.ru/amp/2019/10/11/neobychnaia-versiia-btr-80-zamechena-na-poligone-mulino.html?__twitter_impression=true 

Lähteinä käytetty myös seuraavia twitter-tilejä: @pmakela1, @galandecZP, @GlasnostGone ja @akihheikkinen sekä @RUSexercises. Twitterin ohella käytetty myös muita sosiaalisen median alustoja.