Armeija marssii vatsallaan – kuinka Venäjä huoltaa joukkojaan miehitetyssä Itä-Ukrainassa

 

Kirjoitin taannoin kolme blogia, joissa kävin läpi Venäjän huoltotukikohtia omalla maaperällään kuin myös Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla sekä miehitetyillä alueilla operoivat, Venäjän johtamat, varustamat ja valtaosin miehittämät, 1. armeijakunnan (miehitetyn Donetskin alue) ja 2. armeijakunnan (miehitetyn Luhanskin alue).* Huomasin hyvin pian, että kokonaisuuden hahmottamisen kannalta merkittävä osuus eli huolto jäi aivan liian vaillinaiselle tarkastelulle, joten tässä blogissa huomio kiinnittyy huoltoon ja siihen millaisin keinoin Venäjä huoltaa miehitetyillä alueilla operoivia joukkoja.

Alkuun lukijan on hyvä muistaa se, että Venäjä miehittää ja kontrolloi Ukrainan Donbasiin rajoittuvalla alueella edelleen yli 400 kilometriä maiden välistä rajaa. Kyseisen rajaosuuden kautta kulkevia ihmisiä, rahtia tai materiaalia ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden kuten ei Ukrainan viranomaistenkaan ole mahdollista tarkastaa. ETYJ:nkin on mahdollista tehdä rajoitetusti vain silmämääräisiä havaintoja. Paitsi rautateiden osalta, jossa ETYJ:n on tyydyttävä kuulohavaintoihin, koska tarkkailijoilla ei ole pääsyä raja-alueelle rautateiden läheisyydessä.

Kuten lukijat varmaan muistavat, Venäjän puolella rajaa on kolme merkittävää aluetta, joille Venäjä on keskittänyt kalustoa ja muuta materiaalia miehitetyssä Itä-Ukrainassa operoivien 1. ja 2. armeijakunnan tarpeisiin. Alueet ovat Rostov-na-Donusta luoteeseen sijaitseva Kuzminkan harjoittelualue sekä Rostov-na-Donun pohjoispuolella sijaitseva Kadamovskyin alue (johon sisällytän myös Novotšerkasskin alueen, jossa sijaitsee Venäjän 8. armeijan esikunta sekä Ukrainan sotilasoperaation esikunta) ja edellisestä pohjoisempana sijaitsevan Kamensk-Šahtinskin alueen, jossa sijaitsee merkittäviä varikkoja sekä Venäjän asevoimien 91. materiaalivarasto kaupungin eteläpuolella.

Kamensk-Šahtinskin luoteispuolella, Filippenkovin kylän lähellä, sijaitsee huolto- ja harjoittelualue, joka on ollut käytössä jo ennen sotaa, mutta heinä-elokuussa 2014, ennen Venäjän asevoimien offensiivia Itä-Ukrainaan, tällekin alueelle ryhdyttiin sijoittamaan lisää kalustoa ja materiaalia. Loppukesän 2014 jälkeen alue on ollut aktiivisessa käytössä, ja alueelle on ollut sijoitettuna tavanomaista runsaammin varustusta ja kalustoa.

Kuzminkasta sekä Kadamovskyista kalusto sekä miehistö on mahdollista siirtää myös rautateitse Itä-Ukrainan miehitetyille alueille, vastaavasti  Kamensk-Šahtinskista Itä-Ukrainaan, miehitetyn Luhanskin alueelle, ei maanteitse ole pitkäkään matka (kaupungista Venäjän kontrolloimalle rajalle on noin 40 km).

Venäjän maavoimien maastokuorma-autoja palaamassa Ukrainasta Ilovaiskin taistelun jälkeen, kuvattu Krasnodarovskyin pohjoispuolella Venäjällä.**

Venäjän Itä-Ukrainan miehitysjoukkojen huollosta vastaa suoraan eteläisen sotilaspiiriin kuuluvat joukko-osastot, päävastuun kuuluessa 8. armeijakunnan esikunnalle (1. ja 2. armeijakunnan operatiivinen reservi on sijoitettu Novotšerkasskiin).

Alla olevaan karttakuvaan olen merkinnyt eräitä tärkeimmistä kohteista Venäjällä sekä Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, niiden lisäksi olen hahmotellut karttakuvaan karkeasti miehitettyjen alueiden rataverkoston keskeisimmät linjat.

Seuraavaksi tarkemmin Venäjän toteuttamasta, maanteitse- sekä rautateitse tapahtuvasta huollosta, kirjoituksen toisella puoliskolla käyn läpi maastorajan yli suoritettavaa huoltoa ja joukkojen täydennystä. Vaikka tämä voi tuntua turhalta toistolta, painotan lukijoille kuitenkin sitä, että Venäjän toimet ovat laittomia – niissä rikotaan Ukrainan suvereniteettia eikä toimilla on kansainvälisen yhteisön hyväksyntää.

1. ja 2. armeijakunnan miehistön ja kaluston kokonaismäärä on huomattava, joten on selvää, että joukot tarvitsevat toimivan huollon ja riittävät materiaalitoimitukset kyetäkseen jatkamaan sotatoimia Ukrainan maaperällä sekä pitämään yllä Itä-Ukrainan miehitystä. Niinpä Venäjältä toimitetaan jatkuvasti Itä-Ukrainassa sotiville joukoille Venäjän hallinnassa olevan rajan kautta materiaalia sekä kalustoa maanteitse ja rautateitse. Ennen sotaa Venäjän miehittämällä rajaosuudella oli yhteensä seitsemän maantierajanylitystä ja kolme rautatierajanylitystä, lisäksi oli joukko epävirallisia rajanylityspaikkoja, joita paikalliset käyttivät. Sodan aikana Venäjä on aktiivisesti käyttänyt kaikkia kolmea rajan ylittävää ratalinjaa, ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden on ollut mahdollista vierailla säännöllisesti vain Venäjältä Gukovon kautta miehitetyille alueille tulevan ratalinjan lähistöllä, mutta tuolloinkin tarkkailijat ovat joutuneet tekemään havaintoja kuulon perusteella. Toisinaan ETYJ:n partioiden tai organisaation on mahdollista suorittaa lentovalvontaa tiedustelulennokeilla myös Dovzhanskin (ent. Sverdlovsk) sekä Voznesenivkan (ent. Tšervonopatrizanskin) alueella. Tällaisilla tarkkailulennoilla on tehty lukuisia havaintoja raideliikenteestä Venäjältä miehitetyille alueille sekä miehitetyiltä alueilta Venäjälle. Alla esimerkkinä ETYJ:n julkaisema kuva tällaisesta havainnosta.

Seuraavaksi lainaus ETYJ:n tarkkailijoiden 17. elokuuta 2021 julkaisemasta raportista, joka pohjautuu viikon aikana tehtyihin havaintoihin kahdella raja-asemalla Venäjän ja miehitettyjen alueiden välisellä rajalla. Raja-asemat sijaitsevat Venäjän puolella rajaa, ollen Gukovo ja Donetsk (Rostovin obl.):

”During the reporting period, the OTs observed a decrease in the overall number of trucks crossing the border at both BCPs (655 compared to 709 during the previous reporting week); 393 at the Gukovo BCP and 262 at the Donetsk BCP, 373 of these trucks crossed into the Russian Federation, and 282 crossed into Ukraine. - - -

The OTs also continued to observe tanker trucks crossing the border in both directions. During the reporting period, the overall number of tanker trucks crossing the border at both BCPs slightly increased (42 compared to 39 during the previous week).” (1)

Viikon aikana ETYJ:n tarkkailijoiden onnistui tehdä Gukovossa kuulohavainnot ainakin 14 miehitetyiltä alueilta Venäjälle saapuvasta junasta sekä 11 Venäjältä miehitetyille alueille menneestä junasta. (2) Otan vertailuun vastaavan ETYJ:n 13. heinäkuuta julkaiseman raportin, samoilta raja-asemilta:

”During the reporting period, the OTs observed a decrease in the overall number of trucks crossing the border at both BCPs (751 compared to 780 during the previous reporting week); 417 at the Gukovo BCP and 334 at the Donetsk BCP, 383 of these trucks crossed into the Russian Federation, and 368 crossed into Ukraine. - - -

The OTs also continued to observe tanker trucks crossing the border in both directions. During the reporting period, the OTs observed an increase in the overall number of tanker trucks crossing the border at both BCPs (54 compared to 30 during the previous reporting week).” (3)

Tarkkailuajanjaksona ETYJ:n tarkkailijoiden onnistui tehdä kuulohavainto yhteensä 30 rajan ylittävästä junasta, junista 11 meni Venäjältä miehitetyille alueille.

Koska yksikään puolueeton taho ei tarkasta näitä kuorma-autoja tai rekka-autoja, niiden lasti voi olla mitä tahansa. Junien kohdalla on tehty havaintoja esim. ammusten toimittamisesta miehitetyille alueille – kiitos venäläissotilaiden kurittoman kännykän käytön.

Yllä oleva kuva on otettu Sukhodilskissa, Krasnodonin asemalla huhtikuussa 2015, kuvassa puretaan Venäjältä saapunutta tavarajunaa, jossa on rahtina ainakin ammuksia. Niin ikää huhtikuussa 2015 julkaistujen sosiaalisen median viestien ja videoiden perusteella voidaan päätellä, että alueella purettiin tuolloin Venäjältä saapuneita tavarajunia, joiden lastina oli ammuksia. Näitä havaintoja tukevat myös satelliittikuvat, joissa on havaittavissa tavarajunia Sukhodilskissa ja junien vierellä laiturialueella vihreitä maastokuorma-autoja.

Sukhodilsk – Krasnodonin alue, 24. huhtikuuta 2015.

Maantie ja rautatiekuljetusten ohella Venäjä huoltaa joukkojaan aktiivisesti suoraan maastossa rajan yli. Alueen pinnanmuodostus mahdollistaa rajaseudun ylittämisen hyvin helposti tai vain pienellä vaivalla (esim. tilapäissillan avulla), jota Venäjä on hyödyntänyt sodan alkupuolelta lukien. Sodan ensimmäisinä kuukausina, Ukrainan kontrolloidessa merkittävää osaa rajasta, Venäjältä yhdellä kertaa saapuva apu laskettiin taistelijaryhminä tai yksittäisinä ajoneuvoina, mutta jo heinäkuun 2014 puolella Venäjä kontrolloi hetkittäin jo merkittäviä osia rajaseudusta, niinpä tuen määrä ja laatu kasvoivat merkittävästi – elokuussa 2014, ensimmäisen ”humanitaarisen kolonnan” jäljessä asetelma muuttui täysin. Esimerkiksi Ukrainan itäosissa, Krasnodonin itä- ja koillispuolelta Venäjä lähetti joukkojaan rajan yli elo-syyskuussa 2014, kiertäen näin Ukrainan kontrollissa olevia alueita.

Kuvakaappaus syyskuun 3. 2014 kuvatulta videolta. Kuvassa T-72B3, jota seuraa MT-LB miehistönkuljetusvaunu ja muuta kalustoa. (4)

Miehitysvuosien aikana Venäjä on edelleen toimittanut materiaalia ja kalustoa rajan yli myös maastosta. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission on onnistunut havaita ja kuvata tällaisia – laittomia – rajanylityksiä. ETYJ:n suorittamaa tarkkailua ja valvontaa vaikeuttaa käytettävissä olevan kaluston rajallisuuden ohella se, etteivät partiot suorita valvontaa ja tarkkailua lainkaan illalla kello 18:00 jälkeen turvallisuustekijöiden tähden.

Rajaseudulla on muutamia erityisen suosittuja ylityspaikkoja, jotka ovat Venäjän säännöllisessä käytössä. ETYJ on tehnyt viime vuosina lukuisia havaintoja laittomista rajanylityksistä Manychin kylän koillispuolella. Venäjän toimien seurauksena ETYJ on joutunut paikoin vähentämään olennaisella tapaa ilmavalvontaa alueella esim. kevättalvella 2019 ETYJ menetti useita pitkän kantaman tiedustelulennokkeja alueella hyvin lyhyessä ajassa, jonka seurauksena ilmavalvonta alueella lopetettiin kuukausiksi. 

Yleisessä käytössä on myös Tšeremšinen itäpuolinen rajaseutu (reilut 10 km Gukovosta pohjoiseen), jolla alueella ETYJ on tehnyt lukuisia havaintoja yöaikaan tapahtuneista rajan ylityksistä, joissa nimenomaa sotilasajoneuvot tai maastokuorma-autot suorittavat rajan ylityksen toimittaen rahtia tai miehiä miehitetyille alueille. Blogissani ”Venäjä pitää muuta maailmaa pilkkanaan” kuvaan yhtä tallaista havaintokokonaisuutta.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission pitkän kantaman tiedustelulennokki kuvasi illalla, kesäkuun 4. 2020 ajoneuvosaattueen saapumisen Venäjältä Itä-Ukrainan miehitetyille alueille, kuvaten myös sen etenemisen Tšeremšinen kylän kautta Luhanskiin, jonne kolonna saapui kesäkuun 5. päivän puolella. InformNapalmin julkaisemien kuvien ja geolokaatiotietojen perusteella kolonnan määränpää sijaitsee Luhanskissa vul. Krasnodonskalla. (5) Alueella, jolla Venäjän asevoimien alaisuudessa operoivalla 2. armeijakunnalla on useita varastoja ja huoltovarikkoja.

Venäjältä on toimitettu koko sodan ajan säännöllisesti materiaalia miehitetyille alueille maanteitse ja rautateitse. Kalusto, polttoaine, ammukset ja joukkojen muu tarvitsema materiaali päätyy miehitetyillä alueilla, aiemmissa kirjoituksissani kuvailemille huoltovarikkoalueille tai varastoihin ja varikoille merkittävimpien kaupunkien alueella.

Donetskin, Makiivkan ja Horlivkan sekä Luhanskin – muitakaan kaupunkeja unohtamatta – alueilla on lukuisia varastoja ja varikkoja, jotka ovat miehitysarmeijan hallinnassa. Näiltä alueilta on korkeintaan kymmenien kilometrien matka rintamalla, eräiltä alueilta vain muutamien kilometrien matka. Osa näistä alueista on asutuksen tuntumassa tai sen keskellä vaarantaen näin alueen siviilit. Näen tämän toiminnan osaltaan tarkoituksellisena, se nostaa Ukrainan kynnystä iskeä varikkoihin tykistöllä huomattavasti miehittäjän sijoittaessa kalustoaan ja ammuksiaan kaupunkialueille, samalla näiltä samoilta alueilta tehdään tykistökeskityksiä Ukrainan hallitsemille alueille. Ukrainan sotaa seuranneet ymmärtävät, mitä seuraisi, jos Ukrainan asevoimat iskisi asutetulla alueella sijaitsevalle varikolle.

Sodan alkupuolella Venäjän lähettämät ”humanitaariset kolonnat” (”Гумконвой’t”) herättivät runsaasti huomiota, ensimmäisillä oli myös sotilaallista merkitystä, mutta nähdäkseni nykyään niiden merkitys on enää vähäinen. Viimeisin Venäjän miehitettyyn Donetskiin lähettämä ”humanitaarinen kolonna” sisälsi enää neljä ajoneuvoa. Tämän 12. elokuuta perille saapuneen kolonnan rahdin määrä oli 36 tonnia – miehitettyjen alueiden viranomaislähteiden mukaan kolonna toi alueelle lääkkeitä ja rokotteita sekä erilaisia sairaalatarvikkeita. Kyse on siis hyvin vähäisestä määrästä tarvikkeita, joiden on jo aiemmin epäilty päätyvän miehitettyjen alueiden joukoille.

Tiedossa on se, että ainakin osassa Venäjän lähettämiä ”humanitaarisia kolonnia” ajoneuvojen kuljetuksesta ovat vastanneet Venäjän asevoimiin tai erikoisjoukkoihin kuuluneet yksiköt (6), ja osassa on havaittu lastina olleen muutakin kuin lääkkeitä ja sairaalatarvikkeita. Kuva-aineiston perusteella on myös havaittu kolonnien purkaneen lastiaan Donetskissa ja Luhanskissa varastoalueilla, jotka ovat miehitysjoukkoihin kuuluvien osastojen hallinnassa.

Kuten olen todennut aiemmin ja totean vielä kertaalleen, eräänlaisena loppukaneettina, ilman Venäjän toimia – miehistö, aseistus ja muu kalusto sekä huolto – Ukrainassa ei enää sodittaisi, eikä maassa olisi yli 14000 Venäjän masinoiman sodan kuolonuhria. Ukraina ja ukrainalaiset joutuvat maksamaan kalliin hinnan pyrkiessään eroon Venäjän ikeestä.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.osce.org/observer-mission-at-russian-checkpoints-gukovo-and-donetsk/495274 

2. https://www.osce.org/observer-mission-at-russian-checkpoints-gukovo-and-donetsk/495274 

3. https://www.osce.org/observer-mission-at-russian-checkpoints-gukovo-and-donetsk/492733

4. https://informnapalm.org/en/attack-luhansk-airport-rus-army/ 

5. https://informnapalm.org/en/convoy-of-russian-equipment-covertly-crossing-ukrainian-border-photo-from-uav/ 

6. https://informnapalm.org/ua/87-y-humkonvoi-rf/ 

*: 

Venäjän merkittävimmät varikko- ja tukikohta-alueet Ukrainan rajalla sekä miehitetyssä Itä-Ukrainassa.

Itä-Ukrainan miehitetyt alueet: 1. armeijakunta.

Itä-Ukrainan miehitetyt alueet: 2. armeijakunta.

**: Alun perin Reutersin kuva, havaittu The Battle of Ilovaisk: Verifying Russian Military Presence in Eastern Ukraine -videolla.