Strateginen sotaharjoitus Zapad-2021 – yrittääkö Venäjä hämätä meitä jälleen?

 

Zapad-nimellä (suom. Länsi-) pidettyjen sotaharjoitusten järjestäminen alkoi jo Neuvostoliiton aikana. Neuvostoliiton hajottua Venäjällä on järjestetty neljä Zapad-harjoitusta, joista ensimmäinen vuonna 1999, jota seurasivat harjoitukset vuonna 2009 ja 2013 sekä 2017 – edessä on viides Zapad-nimellä kulkeva sotaharjoitus, joka aktiivi vaihe alkaa 10. syyskuuta 2021. Tällä hetkellä Venäjä ja Valko-Venäjä keskittävät joukkojaan harjoitusalueille Valko-Venäjällä sekä Venäjällä.

Bereza-Kartuskan asema, Biaroza – Valko-Venäjä. (1)

Edellisen Zapad-sotaharjoituksen aktiivivaihe käytiin Valko-Venäjällä, jo harjoituksen alla spekuloitiin mahdollisuudella, että harjoitukseen osallistuvat venäläisjoukot jäisivät pysyvästi maahan, ulottuivatpa spekulaatiot mahdollisuuteen vallanvaihdosta Kremlille myönteisempään – sopivampaan – johtoon. Strategisen Zapad-2017 sotaharjoituksen jälkeen Valko-Venäjällä ei nähty vallan vaihtoa, eikä maahan jäänyt varsinaisia miehitysjoukkoja. (2) Toisaalta tänään Valko-Venäjä on sidotumpi Venäjään kuin kenties koskaan itsenäisyytensä aikana, samalla maan diktatorisen johtajan Aljaksandr Lukašenkan liikkumavara on kutistunut lähes olemattomiin.

Asetelmien ollessa tällaisten, Suomessa on yllättävän vähän käyty julkista keskustelua Zapad-2021-sotaharjoitusten mahdollisista seurauksista lähialueillamme, ainakin jos vertaan aikaan muutama vuosi sitten ja edelliseen Zapad-sotaharjoitukseen. Valko-Venäjä on kyllä pysynyt otsikoissa, ja hyvä, että on pysynyt, sillä emme saa jättää valkovenäläisiä yksin heidän kamppaillessa vapauden ja demokratian puolesta tyrannijohtoa vastaan.

Ymmärtääksemme eräitä tämän kirjoituksen teemoja, meidän on syytä viivähtää hetki menneisyydessä ja Zapad-2017 tulkinnoissa.

Venäjän ja Valko-Venäjän puolustusministeriöiden virallisen Zapad-2017-sotaharjoitusuutisoinnin mukaan kyseessä oli harjoituskokonaisuus, jonka sovelletussa vaiheessa Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisen joukkoryhmittymän joukot löivät puolustusryhmitykseen tunkeutuneen vihollisen (eli NATO:n) joukot. Liettualaisen tutkijan, majuri evp. Daivis Petraitisin näkemys eroaa tästä, näkemyksensä hän perustaa pidempiaikaisiin tutkimuksiinsa Zapad-sotaharjoituksista. Hänen mukaansa Venäjän yleisesikunnan operaatiopäähallinnon operaatiosuunnitelma länttä vastaan käytävän sodan varalle on nimeltään ”Zapad”, joka – operaationa – koostuu kolmesta vaiheesta, 1) Venäjän asevoimien yllätyshyökkäyksestä sillanpääasemien valtaamiseksi, 2) saavutetun sotilaallisen edun varmistaminen sekä tilanteen vakauttaminen, ja 3) totaalinen kaikkiin voimavaroihin perustuva puolustus. Petraitisin tulkinnan mukaan vuonna 2017 harjoiteltiin ensimmäistä kertaa yhtenä kokonaisuutena kaikkia Zapad-operaation kolmea vaihetta. Venäjän (ja samaa laulua laulavan Valko-Venäjän) puolustusministeriön uutisoinnin mukaan Zapad-2017 oli asetelmaltaan puolustuksellinen, jossa Venäjä ja Valko-Venäjä löivät puolustusryhmitykseen tunkeutuneen vihollisen, kun taas Petraitisin tulkinnan mukaan Zapad on sotilasoperaationa kolmivaiheinen, jonka viimeinen vaihe on puolustuksellinen, jossa tarvittaessa käytetään kaikkia käytössä olevia voimavaroja vihollisen torjuntaan.

Zapad-2017-sotaharjoituksen aikoihin katse keskittyy useimmilla Venäjän maavoimien kalustoliikkeisiin – mittaviin siirtoihin. Jo tuolloin meidän olisi ollut syytä muistaa se, että kyse on strategisesta harjoituksesta ja, että harjoitukseen osallistui joukkoja kaikista Venäjän asevoimien puolustushaaroista (Venäjän asevoimien puolustushaarat ovat, maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat) sekä osasta aselajeista (Venäjän asevoimat koostuvat kolmesta aselajista: maahanlaskujoukoista, strategisista ohjusjoukoista ja avaruusjoukoista).

Tulevan Zapad-2021-sotaharjoituksen kohdalla tämä seikka on syytä pitää entistä tarkemmin mielessä, johtuen osaltaan jo Venäjän Pohjoisen laivaston muuttuneesta asemasta (se sai sotilaspiirin statuksen vuoden 2021 alussa)  Venäjän asevoimissa, sen ohella, että harjoituskokonaisuus käsittää harjoitteita (ja sen myötä joukkoja) Kuolan niemimaalta Venäjän Eteläisen sotilaspiirin alueelle. Tulevassa Zapad-2021-sotaharjoituksessa Venäjä ja Valko-Venäjä taistelevat Rochan Consultingin johtajan, puolustusanalyytikko Konrad Muzykan mukaan kolmea kuvitteellista vihollista vastaan, vihollisvaltioita edustavat Njaris, Pomorie ja Napapiirin Tasavalta. (3) Harjoitus nostaa joukkojen valmiutta (todennäköisesti myös vahvuutta) myös Ukrainalta miehitetyllä Krimin niemimaalla, luonnollisesti myös miehitetyssä Itä-Ukrainassa.

Muistutan lukijoita Venäjän keväällä suorittamista mittavista kaluston- ja joukkojen siirroista Ukrainan rajoille ja Ukrainalta miehitetyille alueille. Venäjän väitteistä huolimatta, huomattava osa kalustosta on jätetty keväisille keskitysalueilleen miehitetyllä Krimin niemimaalla sekä Venäjän länsiosiin, esim. Voronežin alueelle reilun sadan kilometrin päähän Ukrainan rajasta.

Vaikka Venäjä ja Valko-Venäjä keskittävät tällä hetkellä joukkojaan Zapad-2021 sotaharjoituksen aktiivivaihetta varten Valko-Venäjän maaperälle, on läntisen sotilaspiirin ja Valko-Venäjän alueella jo pidetty Zapad-2021-sotaharjoitukseen valmistava suuri pioneeriharjoitus. Kyseistä harjoitusta johti Venäjän pioneerijoukkojen komentaja kenraaliluutnantti Juri Stavitski, harjoitukseen osallistui mahdollisesti jopa 8 000 sotilasta. (4)

Mutta palatkaamme laajempiin kuvioihin. Zapad-2021-sotaharjoituksen erityispiirteenä voidaan mainita aiemman nimen ”strategic command and staff training” muuttaminen ”joint strategic training”, mikä korostaa sotaharjoituksen keskittymistä ensisijaisesti sotilaallisen voiman käytännön käyttöön.

Zapad-2021-sotaharjoituskokonaisuus muodostaa suoran sotilaallisen uhan Ukrainalle sekä Baltian maille ja Puolalle – Valko-Venäjän hallinnon viimeaikaiset hybrisotatoimet (siirtolaisten ohjaaminen Liettuan ja Puolan rajoille) voidaan nähdä laajemmin EU:hun kohdistettuna testinä ja painostuskeinona – jolloin erikeinovalikoimien myötä uhka kohdistuu Valko-Venäjän rajoja laajemmalle alueelle. Samaan aikaan Venäjällä korostetaan harjoituksen ”puolustuksellista” olemusta, mitä narratiivia toistetaan myös läntisille operaattoreille (tässä kontekstissa esim. erilaiset mediat jne.)

Tässä suhteessa Venäjän tekojen ja puheiden välillä on suuri ristiriita, ja nyt tarkoitan vuosia jatkunutta tekojen ja puheiden välistä ristiriitaa, jossa railo näiden kahden välillä kasvaa kasvamistaan. Teot ovat laajamittaisempaan sotaan valmistautuvan maan tekoja, puheissa edellinen uhriuttaa itsensä kuvaillen olevansa ”hampaisiin asti aseistautuneiden vihollisten” piirittämä, vihollisten, jotka ovat pettäneet Venäjän monen monituista kertaa.

Jos tarkastelemme Zapad-2021-sotaharjoitusta sekä Venäjän ennakkoon toteuttamia manööverejä, niin uskallamme todeta Venäjän tarkoituksena olevan harjoituksen todellisen luonteen kätkeminen. Ja miksi näin on?

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigun ja Valko-Venäjän puolustusministeri Vladimir Khrenin, että Valko-Venäjän asevoimien pääesikunnan päällikön Viktor Gulevitšin demonstratiiviset lausunnot harjoitusten luonteesta sekä ”NATO:n ja Yhdysvaltojen kasvavasta uhasta” ovat luonteeltaan hyökkääviä – provokatiivisia. Niissä jätetään huomiotta Venäjän omat toimet (esim. Krimin niemimaan miehitys kevättalvella 2014 ja laiton anneksointi), ja tätä Venäjän disinformatiivista narratiivia toistetaan myös Suomessa eri tahojen toimesta ja hyvin pitkälti Kremlin käyttämin sanamuodoin. Myöskään Venäjän joukko-osastojen siirrot ja viimeisen vuosikymmenen mittaan suoritettu uudistaminen ei tue narratiivia puolustuksellisesta toiminnasta – viittaan myös Zapad-2017-sotaharjoitukseen sisältyviin tulkintaerimielisyyksiin harjoituksen tarkoitusperästä, ts. oliko kyseessä keskitysmarssivaiheen jälkeen Venäjän ja Valko-Venäjän käymästä puolustussodankäynnin eri vaiheiden harjoittelemisesta NATO:n joukkoja vastaan, vai Daivis Petraitisin tulkinnan mukaisesta kokonaisuudesta, jossa Venäjän yleisesikunnan laatima operaatiosuunnitelma länttä vastaan käytävän sodan varalle on nimetty ”Zapad’iksi”.

Yhdysvaltojen asevoimien Euroopan joukkojen komentajana toiminut kenraali Ben Hodges totesi NY Timesille Zapad-2017-sotaharjoituksen alla Venäjän maavoimien kaartin 1. panssariarmeijasta: ”There is only one reason you would create a Guards Tank Army, and that is as an offensive striking force,”… ”This is not something for homeland security…”. (5)

Kenraali Ben Hodges nosti esille yhden syyn sille, miksi puolustuksellinen narratiivi ei ole uskottava. Meidän on muistettava, että näitä syitä on enemmän kuin yksi – aiemmin mainittu Pohjoisen laivaston muuttunut asema kuuluu näiden syiden joukkoon, aivan kuten eteläisen sotilaspiirin alueella Novorossijskissa sijaitseva 7. ilmarynnäkködivisioona sekä läntisen sotilaspiirin alueelle, Pihkovaan, Viron rajan tuntumaan sijoitettu 76. ilmarynnäkködivisioona. Offensiivisia tarkoitusperiä palvelee myös ammusten, asejärjestelmien ja sotilastarvikkeiden varastoiminen Venäjän länsirajoille sekä Valko-Venäjälle kuin myös läntisen sotilaspiirin alueelle kaartin 1. panssariarmeijan lisäksi perustetut 6. armeijan ja kaartin 20. armeijan.

Harjoitussuunnitelman mukaan Zapad-2021-sotaharjoituksessa on tarkoitus käyttää ilmavoimia, elektronisen sodankäynnin yksiköitä ja vastatoimintajoukkoja sekä harjoitella taistelua kaupunkialueella, toteuttaa harjoitusammuntoja Iskander-M taktisella ballistisella ohjuksilla sekä Iskander-K (eli R-500) risteilyohjuksilla. Harjoituksessa testataan myös modernisoituja sekä uusia asejärjestelmiä, kuten BMPT ”Terminator’ia”, joka on taistelupanssarivaunujen tukemiseen suunniteltu raskas tela-alustainen vaunu.

Venäjän väitteittä harjoitusten rauhanomaista luonnetta vastaan puhuu myös Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigun ilmoitus 20 uudesta Läntisen sotilaspiirin alueelle perustettavasta taisteluosastosta, niiden pitäisi olla taistelukykyisiä tämän vuoden loppuun mennessä. Samanaikaisesti sotilaspiirin joukko-osastoille on tarkoitus toimittaa modernia sotilaskalustoa 2000 kappaleen verran.

Tässä yhteydessä on myös syytä muistaa se, että Venäjä ylläpitää Ukrainalta miehittämillään alueilla useita armeijakuntia: miehitetylle Krimin niemimaalle Venäjä on perustanut 20. armeijakunnan ja miehitettyyn Itä-Ukrainaan 1. ja 2. armeijakunnan. Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla tapahtuvista joukkojen- ja kalustonsiirroista ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio raportoi säännöllisesti; havaintoja tukevat myös alueen asukkaiden sosiaaliseen mediaan jättämät viestit, joissa on viime aikoina korostuneet havainnot maastokuorma-autojen liikkeistä, jotka hyvin suurella varmuudella ovat alkuperältään Venäjän maavoimien kalustoa (paikoin joukko-osastotunnuksia on maalattu piiloon ja rekisterikilpiä vaihdettu).

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission havainto, Itä-Ukrainan miehitetyt alueet.

Itä-Ukrainan miehitetyt alueet, elokuu 2021.

Edellisen Zapad-2017-sotaharjoituksen alla Venäjä tarkoituksellisesti ilmoitti harjoitukseen osallistuvien joukkojen määrän todellisuutta pienemmäksi, alle 13000 sotilaaseen, jolloin harjoitusta seuraamaan ei tarvinnut kutsua ETYJ:n tarkkailijoita. Tälläkään kertaa Venäjä ei ole muuttanut toimintastrategiaansa, harjoitukseen osallistuvien joukkojen lukumäärä on ilmoitettu merkittävästi todellista määrää vähäisemmäksi. Venäjän puolustusministeri ilmoitti heinäkuun 26. ja 27. päivä harjoitukseen osallistuvan yhteensä 12500 sotilasta Venäjällä (Läntisen sotilaspiirin alueella, yhteensä 12 harjoitusalueella) ja Valko-Venäjällä, vastaavasti 5. elokuuta Valko-Venäjän yleisesikunnan päällikön, Viktor Gulevitšin, mukaan yksistään Valko-Venäjällä Zapad-2021-sotaharjoitukseen osallistuu enemmän kuin 12800 sotilasta, mukaan lukien 50 sotilasta Kazakstanista.

Valistuneiden (läntisten) arvioiden mukaan Zapad-2021-sotaharjoitukseen osallistuvien joukkojen kokonaismäärä nousee reilusti yli 100 000 sotilaaseen, jopa 200 000 sotilaaseen, jos huomioidaan kaikki harjoitusta tukevat osaharjoitukset ja joukkojen siirrot. Vaikka jättäisimme nämä joukko-osastot huomiotta, voimme silti sanoa, että Zapad-2021-sotaharjoituksen aktiivivaiheeseenkin osallistuu reilusti yli 13000 sotilasta, josta seuraa se, että Venäjä toimillaan rikkoo ETYJ:n Wienin asiakirjaa vuodelta 2011.

Vääristellessään tarkoituksellisesti sotaharjoitusten kokoa, Venäjä pyrkii luomaan olosuhteet, jotka estävät ETYJ:n tarkkailijoiden osallistumisen niihin. Näin toimien Venäjä jättää huomiotta ETYJ:n puitteissa luodun Wienin asiakirjan (Vienna document, 2011), joka koskee sotilaallisia luottamusta ja turvallisuutta lisääviä toimia (tukikohtavierailut, arviointikäynnit, tarkastuskäynnit, sotilaalliset tiedonvaihdot, ilmoitukset, yhteydenpito) ETYJ:n osallistujavaltioiden välillä. (6)

Aggressiivisten toimien rinnalla Venäjä pyrkii laajentamaan sotilaallista- ja poliittista vaikutusvaltaa kumppanimaissa. Heinäkuun lopussa puolustusministeri Sergei Šoigu esitti SCO:n jäsenmaille kutsun lähettää sotilasyksiköitä sekä tarkkailijoita koulutettavaksi. Venäjän, myös puolustusministeri Šoigun, terminologiassa toistuvat ”blokki-ideologia” (bloc ideology) ja ”itä-länsi-akselin vastakkainasettelu” (confrontation on the East-West axis), jota korostetaan myös SCO:n jäsenmaille esitetyssä kutsussa.

Tällä hetkellä SCO:n jäsenmaista Valko-Venäjä on sidottu tiukasti Venäjään, sen on osallistuttava Venäjän strategisiin sotaharjoituksiin, Venäjä on lisännyt joukkojensa määrää maassa – mikä lisää myös Ukrainaan pohjoisesta kohdistuvaa uhkaa. Valko-Venäjän liikkumavara on kaventunut olemattomiin (mikä palvelee Venäjää), on olemassa merkkejä siitä, että maa on muuttumassa kvasivaltioksi, jonka kautta myös Venäjän on mahdollista toteuttaa hybridioperaatioita ja -hyökkäyksiä paitsi Ukrainaa, myös Puolaa ja Liettuaa sekä Latviaa vastaan. Käytännössä merkkejä näistä operaatioista nähdään jo nyt Liettuan ja latvian sekä Puolan rajoilla Valko-Venäjän ohjaillessa muun muassa Lähi-idän alueelta kuljetettuja siirtolaisia rajoille ja pakottaessaan nämä ylittämään maiden väliset rajat. (7) Pakolaisten ja siirtolaisten ohjailua rajoille on kutsuttu, oikeutetusti, hybridisodaksi sen luonteensa ja tarkoituksen vuoksi.

Venäjä pyrkii myös kytkemään Serbian tiukemmin liekaansa ”slaavilaisen kumppanuuden” varjolla, maan tähtäimenä on todennäköisesti pyrkimys eristämään Serbia ja estämään maan ja EU:n lähentyminen.

Sotilaallisten harjoitteiden toteuttamisen (esim. osallistuvien joukkojen iskukyvyn ja iskun synnyttämän sokkivaikutuksen osoittaminen) rinnalla Zapad-2021-sotaharjoituksella katsotaan olevan muitakin tarkoitusperiä, kuten:

-yritys osoittaa Venäjän vaikutusvallan kasvaneen lähialueilla.

-yritys lisätä Venäjän ja sen kumppanusmaiden (SCO-maat) ja Yhdysvaltojen sekä NATO:n vastakkainasettelua.

-harhauttaminen ja disinformaatio, näkyy myös disinformatiivisen tiedon levittämisenä osallistuvien joukkojen kokoonpanosta sekä niiden käytön suunnittelusta.

-tarve toimia aggressiivisemmin, seurauksena Venäjän ja Valko-Venäjän sekä NATO:n (lännen) välirikosta.

-harjoitukseen liittyvän viestinnän avoimuuden ja salassapidon harjoittelua todellisuudessa.

Venäjän toimet muodostavat jo nykyisellään uhan läntisten naapurimaiden turvallisuudelle, järjestettävä Zapad-2021-sotaharjoitus lisää tätä turvattomuuden tunnetta synnyttäen samalla eskaloitumisen uhan Venäjän läntisellä operatiivisella suunnalla kuin myös Arktisella alueella, jossa joukot ovat suorittaneet jo Zapad-2021-sotaharjoitukseen liittyviä harjoitteita.

On myös mahdollista, että Zapad-2021-sotaharjoitus heijastelee harjoitukseen osallistuvien SCO:n jäsenmaiden joukkojen kautta Keski-Aasiaan. Emme myöskään voi jättää huomioimatta Afganistanin kaoottista tilannetta, Venäjän ja talibanien neuvotteluja sekä Afganistanin hallinnon romahdusta ja siitä Yhdysvalloille koitunutta arvovaltatappiota.

Venäjän toimet tähtäävät myös sen etupiiriinsä laskemien maiden ja länsimaiden välien heikentämiseen – vastakkainasettelun lisäämiseen ja sen myötä Venäjän vaikutusvallan kasvattamiseen näissä maissa. Luonnollisesti Venäjän tuleva sotaharjoitus lähettää viestin myös Euroopalle ja Venäjällä tullaan seuraamaan tarkoin, kuinka eurooppalaiset valtiot reagoivat Venäjän ”voimainosoitukseen” – harjoitus on väistämättä sidoksissa Venäjän Ukrainassa käymään sotaan sekä Krimin niemimaan miehitykseen.

Näin Zapad-2021-sotaharjoituksen alla lainaan lyhyen pätkän Garri Kasparovin ja Mig Greengardin teoksesta ”Talvi lähestyy – Vladimir Putin ja vapaan maailman viholliset”:

”Adolf Hitler ei hyökännyt Puolaan vuonna 1939 siksi, että liittoutuneet olisivat puolustaneet Tsekkoslovakiaa vuonna 1938, sillä sitähän ne eivät tehneet. Hitler ei valloittanut sudeettialueita siksi, että maailma olisi vastustanut ankarasti Itävallan miehitystä, vaan siksi, että vastustus oli niin heikkoa. Nimenomaan vastustuksen puuttuessa Hitler saavutti alkuvaiheen voittonsa niin pienellä vaivalla ja uskalsi lopulta mennä liian pitkälle”. (8)

Kasparovkin totesi, ettei Putin ole Hitler, mutta ajassa, jota elämme ja 30-luvun myrkyllisissä vuosissa on paljon yhteistä. Putinin Venäjä eteni vuosia hitaasti hivuttaen, onnistuen kätkemään naiiveilta päättäjiltämme todellisen minänsä (tai sitten päättäjämme eivät halunneet kohdata todellisuutta), kevättalven 2014 ja Krimin niemimaan miehityksen herättäessä meidät todellisuuteen – jota edelleenkään kaikki eivät halua hyväksyä, mistä eräänä osoituksena käy Nord Stream 2 -kaasuputki ja haluttomuus (kyvyttömyys) irtautua venäläisestä energiasta sekä eräiden poliitikkojen, kuten Angela Merkelin, epäröinti ja toistuva astuminen Venäjän ansaan.

Meidän on myös hyvä muistaa Neuvostoliiton marsalkan Georgi Žukovin toteamus, jonka mukaan puna-armeija taistelee offensiivisesti, samaa strategiaa Venäjän ja sen asevoimat toteuttaa tänä päivänä ja Zapad-2021-sotaharjoituksen väitettyä puolustuksellisuutta edeltää offensiivi – hyökkäys.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://twitter.com/GirkinGirkin/status/1429167239534714883 

2. http://www.suomensotilas.fi/zapad-2017-venalaiset-tulevat-mutta-menevatko/ 

3. https://www.verkkouutiset.fi/venajan-suurharjoituksen-yksi-vihollinen-on-napapiirivaltio/#194c9420 

4. https://mitavanjatpuuhaa.blogspot.com/2021/07/lahestyva-strateginen-sotaharjoitus.html 

5. https://www.nytimes.com/2017/07/31/world/europe/russia-military-exercise-zapad-west.html 

6. https://puolustusvoimat.fi/asevalvonta/wienin-asiakirja 

7. https://twitter.com/TadeuszGiczan/status/1427689700425404423 

8. Garri Kasparov ja Mig Greengard: ”Talvi lähestyy – Vladimir Putin ja vapaan maailman viholliset” s. 27–28.

 

Lähteenä hyödynnetty myös Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisemia Vladimir Panschinin työpapereita  ”’Niin sotii kuin harjoittelee’ Tulkintoja Zapad-2017 sotaharjoitustapahtumista sekä arvio Venäjän asevoimien joukkojen käytöstä ja toimintatavoista Zapad-2017-harjoitukseen peilaten”; ja Rochan Consulting’in toimittamaa materiaalia.