Vartiopaikalla - idän ja lännen välissä: Олешки

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Олешки. Näytä kaikki tekstit

lauantai 19. syyskuuta 2026

Humanitaarinen katastrofi Oleškyn pikkukaupungissa –

modernin ajan nälkään tappamista

Meidän ei pidä olla vaiti venäläisten murhatessa miehitetyn Oleškyn viimeisiä elossa olevia asukkaita hitaasti nälkään. Venäjän asevoimat eteni Konka-joen eteläisellä rannalla sijaitsevan Oleškyn pikkukaupungin tuntumaan suurhyökkäyksen ensimmäisenä päivänä 24. helmikuuta 2022. Kyseisestä päivästä lähtien vajaan kymmenen kilometrin päässä Hersonista kaakkoon sijaitseva kaupunki on ollut ensin miehitysjoukkojen piirittämä ja tämän jälkeen miehitysjoukkojen hallinnassa, kunnes nyt kaupunki ympäristöineen – tai se mitä siitä on jäljellä – on miehitysjoukkojen muusta maailmasta eristämä.

Venäläisten miehittämä Olešky, tuhansien ihmisten koti. Kuva via Dmytro Lubinets.

Taustaa: Venäjän suurhyökkäys alkaa

Venäjän hyökkäyskärjet etenivät varhain aamulla 24. helmikuuta 2022 miehitetyltä Krimin niemimaalta Perekopin kannasta myöten luoteeseen kohti Dnepriä ja Hersonia, jo aamun varhaisina tunteina Tšaplynkan asukkaat raportoivat venäläiskolonnan etenevän kohti Nova Kah’ovkaa pohjoisessa. Aamupäivän kuluessa venäläisten hyökkäyskärki eteni Nova Kah’ovkaan, samoihin aikoihin venäläiset tekivät maahanlaskun Dneprin etelärannalle Antonivkan maantiesillan ja rautatiesillan tuntumaan. Ukrainan maavoimien 59. prikaatin sotilaita jäi erityksiin Oleškyn ja Dneprin välille – myöhemmin suurin osa prikaatista vetäytyi alueelta Dneprin pohjoiselle rannalle, joka oli vielä tuolloin Ukrainan kontrollissa.

Krimin niemimaalta etenemään lähteneet Venäjän maavoimien yksiköt saavuttivat Oleškyn suurhyökkäyksen ensimmäisenä päivänä, 24. helmikuuta 2022. (1) Useissa Venäjän kevättalvella 2022 miehittämissä kylissä ja kaupungeissa asukkaat protestoivat miehitystä vastaan mielenilmauksin. Oleškyssä järjestettiin ”Olešky on Ukrainaa!”-mielenosoitus maaliskuun 8. päivä (urk. «Олешки — це Україна!»). (2)

Venäjän suurhyökkäystä seurannut kevät ja kesä etenivät useimmissa hyökkäysvaiheessa miehitetyissä asutuskeskuksissa samoissa merkeissä. Venäjän asevoimien sekä turvallisuuskoneiston ote miehitetyistä alueista tiukkeni kevään ja kesän myötä joukkojen saatua hallintaansa eristäytyneimmätkin kyläyhteisöt: asukkaiden liikkumista ryhdyttiin rajoittamaan, venäläiset pyrkivät hyödyntämään ilmiantajia ja kollaboraattoreita tiukentaakseen kuristusotetta alueista, erilaisen väkivallan uhka lisääntyi kaiken aikaa – etenkin naiset ryhtyivät välttelemään liikkumista yksin hämärän aikaan.

Humanitaarisen katastrofin ensiaskeleet

Oleškyssä tapahtumat etenivät Venäjän suurhyökkäystä seuranneina viikkoina ja kuukausina samalla tapaa, kuin kymmenissä muissakin saman kohtalon kokeneissa kylissä ja kaupungeissa. Kaupunkiin ansaan jääneiden siviileiden asema heikkeni merkittävästi tammikuussa 2023, jolloin miehityshallinnon ylläpitämä ”Hersonin alueen terveysministeriö” julkaisi asetuksen, jossa määrättiin seitsemän Dneprin vasemmalla eli etelärannalla sijainnutta sairaalaa suljettavaksi. Määräys koski myös Oleškyn kaupunginsairaalaa. Venäjä ja sen nukkehallinnot turvautuivat Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla alueiden venäläistämisprojektissa jo ennen suurhyökkäyksen alkua vastaaviin toimiin yrittäessään taivuttaa asukkaita ottamaan vastaan Venäjän passin. Kyseisillä alueilla sairaaloiden konkreettisen sulkemisen sijaan lääkäriin pääsyä tai lääkkeiden saantia vaikeutettiin kaikilta heiltä, jotka eivät ottaneet Venäjän passia (tai ennen vuotta 2020 ”kansantasavaltojen” passia, jonka jälkeen Venäjä painosti alueen asukkaita aiempaa enemmän ottamaan Venäjän passin).

Kesäkuun 6. 2023 katastrofi iski toden teolla Dneprin alavalle etelärannalle venäläisten räjäytettyä Kah’ovkan vesivoimalan padon. Räjäytystä seuraavina päivinä tulvavesi nousi useiden metrien korkeudelle Dneprin eteläisellä rannalla, myös Oleškyssä. Miehittäjä esti tuolloin alueelta voimakeinoin kaikkien muiden, kuin Venäjän kansalaisten evakuoinnin. Tuolloin venäläiset ja heidän kanssaan työskennelleet kollaboraattorit ampuivat tulva-alueelta evakuoituvia siviilejä. Venäläiset eivät myöskään keränneet ruumiita pois, mikä lisäsi tautiriskiä alueella merkittävästi. Dneprin vastarannalta ukrainalaiset koettivat toimittaa nelikoptereilla apua eristyksiin jääneille siviileille. Sen sijaan siviileiden evakuoiminen Dneprin vastarannalle oli käytännössä mahdotonta venäläisten tuli-iskujen takia. Venäläisten tuli-iskut kohdistuivat myös Ukrainan kontrolloimalle Dneprin pohjoisrannalle, kohteena noina kriittisinä päivinä ja viikkoina olivat ukrainalainen palo- ja pelastushenkilöstö sekä siviileiden evakuointiin osallistuneet tahot. (3)

Miehittäjän edustajien mukaan silloisissa tapahtumissa kuoli korkeintaan joitakin kymmeniä ihmisiä. Ukrainan kansallisen vastarintaliikkeen keskuksen (ukr. ЦНС) 19. kesäkuuta 2023 julkaiseman raportin mukaan Kah’ovkan vesivoimalan räjäyttämisen ja sitä seuranneen tulvan sekä miehittäjän harjoittaman väkivallan ja rikollisten toimien seurauksena kuoli satoja siviilejä. (4)

Hitaasti monet Dneprin etelärannan asutuskeskukset muuttuivat ”elävältä kuolleiksi”. Niissä asuu ihmisiä mutta todellista elämää ei juurikaan ollut venäläisten eristäessä kaupunkeja toisistaan ja kutsuessa osaa niistä ”harjoitusalueikseen” – mikä käytännössä tarkoitti sitä, että rakennuksista ja niissä elävistä ihmisistä lemmikkeineen ja kotieläimineen tuli näiden venäläisten eläviä maaleja, joita murhata ja metsästää. Sähkönjakelu keskeytyi Oleškyssä vuoden 2023 lopulla sotatoimien vaurioittaessa kriittistä infrastruktuuria, kaasunjakelu kaupunkiin päättyi puoltatoista vuotta myöhemmin keväällä 2025 kaasuinfran hajottua. (5)

”Ihmissafarista” nälällä tappamiseen

Ukrainalaiset tekivät ensimmäiset konkreettiset havainnot ”ihmissafarista” (engl. Human Safari) alkukesästä 2024 kiinnittäessään huomiota venäläisten julkaisemiin lukuisiin videoihin FPV-drooni-iskuista siviileihin. Venäläiset harjoittavat ”ihmissafaria” Dneprin molemmin puolin, joen eteläisellä rannalla muun muassa Oleškystä ympäristöineen muodostui venäläisten ”harjoitusalue”. Ulkona liikkuvat ihmiset lapsista vanhuksiin muuttuivat elävistä olennoista ”maalitauluiksi”, joita metsästää ja murhata rangaistuksetta. Samalla liikkuminen kaupunkiin ja kaupungista pois muuttui vieläkin vaarallisemmaksi, jokainen tiellä tai maastossa liikkuva oli venäläisille droonipiloteille ”maalitaulu” – kohde, jonka sai tappaa. Venäläisten julma taktiikka on myös ”metsästää” ihmisiä, jotka yrittävät pelastaa aiemmissa iskuissa vammautuneita, niinpä drooni-iskun kohteeksi joutuminen päiväsaikaan tietää usein hidasta kuolemaa.

Viime vuoden lopulta lähtien Olešky on ollut ulkomaailmasta eristetty, juuri kukaan ei pääse teitä myöten kaupunkiin mutta ei myöskään pois sieltä. Kaupunkilaisten hätähuutojen mukaan kaupunkiin johtavat tiet on miinoitettu ja tarkastuspistein suljettu. Tämän vuoden tammikuun jälkeen kaupunkiin ei ole onnistuttu tuomaan merkittäviä määriä ruokaa tai lääkkeitä – henkensä pitimiksi kaupunkilaiset yrittävät pyytää loukuilla lintuja, (6) eläinten syödessä toisiaan ja hautaamattomia venäläissotilaita. Hola Prystan’in tiellä venäläiset käännyttävät jalkaisin kulkevia takaisin sanoen: ”Antaa niiden kuolla siellä”. (7) Ennen suurhyökkäyksen alkua Oleškyssa oli noin 25 000 asukasta. Tänään venäläisten raunioittamassa kaupungissa asuu korkeintaan pari-kolme tuhatta ihmistä – joukossa satoja lapsia: antaa niiden kuolla siellä, venäläiset sanovat.

Helmikuussa venäläiset tappoivat elintarvikehätäapua Oleškyyn tuoneen siviilin.

Ukrainalaisen ihmisoikeus- ja sotarikoksia tutkivan kansalaisjärjestö MIPL:n (ukr. Медійна ініціатива за права людини, МІПЛ) raportit välittävät vastaavaa viestiä Oleškyn epätoivoisesta tilanteesta, kuinka humanitaarinen katastrofi pahenee päivä päivältä saarron takia. Asukkailla ei ole ruokaa, lääkkeitä eikä myöskään kunnon mahdollisuutta lähteä kaupungista. (8) Epätoivoisimmat ihmiset suunnittelevat pakoa kaupungista jalkaisin maaston poikki Hola Prystaniin, jonne on noin parinkymmenen kilometrin matka teitä pitkin kulkien, maaston halki matka on pidempi ja raskaampi. (9) Toisaalta pakeneminen Oleškystä Hola Prystaniin ei välttämättä enää ole vaihtoehto monellekaan, kaupunki on nimittäin kokemassa Oleškyn kohtalon miehittäjän käsissä: terveydenhuolto on romahtanut, sähköä eikä juoksevaa vettä enää ole, ruokaa kaupunkiin saadaan satunnaisesti. Ja aivan kuten Oleškyssä, kukaan ei ole enää hautaamassa kuolleita. (10)

Oleškystä tavoitettujen asukkaiden mukaan paetakseen nyt kaupungista on matkattava kymmeniä kilometrejä kävellen tai pyöräillen Tarasivkaan, josta matkaa voi jatkaa linja-autolla. Mutta tämäkin tie on miinoitettu ja vaarallinen kulkea. (11) Ja jokainen lähtijä, jolla on omaisia alueella, joutuu päätöstä tehdessään käymään oman moraalisen paininsa sen suhteen hylätäkö läheisensä vai yrittää paeta heidän kanssa. Kuten eräs haastateltu totesi: ”jos sinulla on haavoittunut äiti sairaalassa ja hän tarvitsee ruokaa, lähdetkö vai palaatko takaisin tähän helvettiin tuomaan hänelle ruokaa”. (12) Kansainväliset organisaatiot ovat valmiit toimittamaan hätäapua kaupunkiin ja evakuoimaan hoitoa tarvitsevat asukkaat – ongelmana on Venäjä, joka ei lupaa taata organisaatioiden turvallisuutta alueella.

Tämä tapahtuu silmiemme edessä Venäjän Ukrainalta miehittämillä alueilla, kokonaisia yhteisöjä tapetaan hitaasti nälkään ja lääkkeiden puutteeseen, meidän ollessa hiljaa.

Marko

Lähteet:

1. https://web.archive.org/web/20220224160223/https:/censor.net/ua/video_news/3318824/prosuvannya_rosiyiskyh_tankiv_po_oleshkah_video

2. https://glavcom.ua/video/oleshki-ce-ukrajina-zhiteli-hersonshchini-viyshli-na-miting-proti-okupaciji-video-827876.html

3. https://www.politico.eu/article/russians-shooting-at-rescuers-in-flooded-areas-zelenskyy-tells-politico/

4. https://nv.ua/ukr/ukraine/events/oleshki-hersonska-oblast-500-lyudey-mogli-zaginuti-pislya-pidrivu-kahovskoji-ges-50332977.html

5. https://www.meidasplus.com/p/besieged-oleshki-humanitarian-collapse

6. https://x.com/Tavrian_Farmer/status/2033186133148864623

7. https://euromaidanpress.com/2026/03/16/mined-in-starved-out-hunted-from-above-life-in-the-towns-russia-demands-at-the-peace-table/

8. https://mipl.org.ua/lyudy-pomyrayut-u-vlasnyh-domivkah-vid-holodu-ta-golodu-anonimni-svidchennya-z-okupovanyh-oleshok/

9. https://x.com/novakakhovka_ua/status/2031321759040065770

10. https://euromaidanpress.com/2026/03/16/mined-in-starved-out-hunted-from-above-life-in-the-towns-russia-demands-at-the-peace-table/

11. https://gordonua.com/section-war/news-maksymum-korzhyk-iz-vody-ta-boroshna-zhyteli-okupovanykh-oleshak-rozpovily-yak-holoduyut-18-09-2026.html

12. https://gordonua.com/section-war/news-maksymum-korzhyk-iz-vody-ta-boroshna-zhyteli-okupovanykh-oleshak-rozpovily-yak-holoduyut-18-09-2026.html

Ihmissafarista enemmän Kherson: Human Safari -verkkosivulla.

Kuvan keskellä sodan runtelema Oleškyn erityistä tukea tarvitsevien lasten oppilaitos nro. 4.

#HumanSafari

lauantai 28. maaliskuuta 2026

Venäjän terrorisotaa Ukrainassa: mistä ”ihmissafarissa” on kyse?

Tämä kirjoitus on päivitetty ja ajantasaistettu kirjoitus joulukuussa julkaisemastani ”Stop Human Safari –mielenosoitus Helsingissä ja mistä ’human safarissa’ on kyse?”-kirjoituksesta. Kirjoituksestani olen myös poistanut mielenosoitustapahtuman kuvauksen epärelevanttina. Kirjoitusta täydentää katsaus tämän hetken katastrofaalisesta tilanteesta venäläisten miehittämässä Oleškyn pikkukaupungissa Dneprin ja Konka-joen eteläpuolella.

Ukrainalaiset tekivät ensimmäiset konkreettiset havainnot ”human safarista” eli ”ihmissafarista” alkukesästä 2024 kiinnittäessään huomiota venäläisten julkaisemiin videoihin FPV-drooni-iskuista siviileihin. On kuitenkin todennäköistä, että venäläiset aloittivat ”ihmissafarin” – jota nimeä tästä venäläisten harjoittamasta rikollisesta toiminnasta käytän kirjoituksessani – viikkoja tai kuukausia aiemmin. Tuona ajankohtana ukrainalaiset eivät välttämättä ymmärtäneet toiminnan todellista luonnetta ja tahallisuutta. On kerrottu venäläisten motiivina toiminnalleen olevan droonioperaattoreiden kouluttaminen tehtäväänsä. Mikä voi alkuperäisenä syynä pitää paikkansa venäläisten toiminnalle mutta tällä hetkellä toiminnan laajuus viittaa mielestäni myös siihen, että ihmissafarista on muodostunut osa heidän siviileihin kohdistamaa terrorisodankäyntiä. Ja vaikka ihmissafarin alkuperäinen motiivi olisikin droonioperaattoreiden kouluttaminen, ei se missään nimessä vähennä toiminnan rikollista luonnetta. Ihmissafari alkoi etelässä venäläisten hyökätessä aseistetuilla drooneilla siviilikohteisiin Ukrainan kontrolloiman Hersonin alueen (kaupunki ja oblast) alueella, mutta etenkin viime vuoden ja tämän vuoden aikana ovat venäläisjoukot muillakin rintamalohkoilla ottaneet ihmissafarin osaksi terrorisodankäyntiään. Sumyn alueella venäläiset metsästävät drooneilla erityisesti palo- ja pelastusajoneuvoja sekä ambulansseja. (1)

Venäläiset iskivät pakettiautoon FPV-droonilla Hersonissa, alkuperäinen kuva: ДСНС Херсонщини.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan ihmissafarissa on kyse tarkoituksellisista ja tahallisista iskuista siviileihin aseistetuilla drooneilla. Nykyään nämä droonit ovat useimmiten FPV-drooneja. Kyseessä on hybriditaktiikka, jossa yhdistyvät terrori, valvonta ja propaganda:

“’Human safari’ is the deliberate targeting of civilians using weaponized drones. In Kherson, Russian military deploys FPV drones to hunt individuals to instill fear.

It is a hybrid tactic combining terror, surveillance, and propaganda.

It qualifies as war crime and a crime against humanity. International humanitarian law prohibits attacks intentionally directed against civilians or civilian objects to protect non-combatants during armed conflicts.” (2)

Venäläiset miehittivät Hersonin 2. maaliskuuta 2022 ja reilua kahdeksaa kuukautta myöhemmin 11. marraskuuta kaupunki vapautettiin miehityksestä Ukrainan asevoimien edettyä kaupunkiin. Ukrainan operaation viimeisessä vaiheessa (9.–11. marraskuuta 2022) vapautettiin myös muita taajamia Hersonin ja Mykolajivin alueilta (oblast) Dneprin oikealta rannalta.

Vapautusta seuranneina viikkoina ja kuukausina venäläiset kohdistivat Hersonin kaupunkialueelle sekä muille vapautetuille alueille toistuvasti epäsuoraa tulta. He yrittivät myös lähettää Dneprin yli soluttautujia, joiden ilmeinen tarkoitus oli muuttaa kaupunki ympäristöineen siviileille vihamieliseksi alueeksi terrorisodankäynnillä tai muilla vastaavilla toimilla. Tällaisena toimena pitäisin myös venäläisten 6. kesäkuuta 2023 toteuttamaa Kah’ovkan padon räjäytystä, jolla oli suuri vaikutus alavirran varrella asuvien siviileiden arkeen. Suurimman vaikutuksen kohdistuessa kuitenkin Venäjän miehittämillä alueilla asuviin siviileihin, nimittin Kah’ovkasta alavirtaan aina Dneprin suistoon saakka maa on alavampaa joen vasemmalla rannalla eli venäläisten miehittämillä alueilla. Ihmissafari (engl. human safari) oli jatkumoa tälle toiminnalle mutta (oman mielipiteeni mukaan) entistä sadistisempana ja julmempana – arvaamattomampana, jossa käytännössä kuka tahansa vauvoista vanhuksiin saattoi päätyä venäläisten drooni-iskun kohteeksi. (3)

Kuten aiemmin viittasin, alkukesästä 2024 ukrainalaiset alkoivat kiinnittää huomiota venäläisten julkaisemiin videoihin FPV-drooneilla tekemistään siviileihin tai selkeisiin siviilikohteisiin kohdistuneista iskuista etelässä Hersonin ympäristössä. Merkitsevää venäläisten toiminnalle on suoritettujen iskujen rinnalla videoiden julkaiseminen iskuista. Toiminta on näiltäkin osin systemaattista ja selkeän tarkoituksellista. He eivät edes yritä piilotella tekojaan, ja sanoisinkin, että videoiden eräs tarkoitus on toimia psykologisena pelotteena ts. ne ovat siviileihin kohdistuva terroritoimi. Toisinaan videot voivat olla hyvinkin pitkiä, joilla siviilit myös saattavat nähdä päiväsaikaan päidensä yllä lentävät aseistetut droonit. Tämä tuo mukanaan psykologisen aspektin, ”arvaamattomuus”-tekijän, kukaan ei voi olla varma siitä, että milloin ja missä se isku tapahtuu: eilen drooni vain lensi päiden yllä, mutta tänään se törmäkin siviileihin räjähtävällä voimalla. Arvaamattomuus – sattumanvaraisuus – on todennäköisesti eräs syy sille, miksi moni jättää kotinsa ja muuttaa turvallisemmille alueille. (4)

Venäläiset nimittäin iskevät, etenkin Dnepriin rajoittuvilla alueilla, FPV-drooneilla jopa suoraan ihmisten koteihin. He saattoivat lennättää kesäkuumalla droonin avoimesta ovesta tai ikkunasta suoraan asuntoon ja osua sisällä oleviin ihmisiin. Heidän häikäilemättömyydestä antaa kuvan Molnija-1 mallisella FPV-droonilla vuoden 2025 heinäkuussa tekemänsä isku, jossa kohteena oli reilun vuoden ikäinen taapero. (5 ja 6) Isku tapahtui kymmenien kilometrien päässä rintamasta Pravdynen kylässä peltojen täplittämällä maaseudulla, alueella, josta venäläiset ajettiin pois marraskuussa 2022. Huomioitavaa tässäkin iskussa on se, että venäläissotilas – jos häntä edes voi sotilaaksi kutsua – teki päätöksen iskeä kyseiseen pihaan. Hän on nähnyt kyseessä olevan siviilikohteen, hän on nähnyt asukkaat pihalla ja todennäköisesti jopa taaperon mutta mikään näistä havainnoista ei estänyt häntä saattamasta rikollista iskua päätökseen. Kyseessä on selkeä sotarikos!

Human Safari-iskut Hersonin alueella, kuvakaappaus tochnyi.info-verkkosivulta.

Tochnyi-sivuston julkaisema kartta todennetuista ihmissafari-iskuista paljastaa suurimman osan kohdistuneen Hersonin kaupunkialueelle sekä Dneprin oikealle eli pohjoisrannalle. (7) Mutta kuten karttakin näyttää, venäläiset harjoittavat ihmissafaria koko vapaan Hersonin alueen (oblast) alueella. Siihen käytetään lyhyen kantaman nelikoptereiden rinnalla sellaisia drooneja tai hiipiviä asejärjestelmiä, joilla on kymmenien kilometrien kantama – kuten isku Pravdynen kylään todistaa. Venäläisjoukot ovat tehneet myös yksittäisiä ihmissafari-iskuja miehittämillään alueilla Hersonin oblastia.

Siviileihin kohdistuneiden tarkoituksellisten lennokki- ja nelikopteri-iskujen määrä lisääntyi Hersonin alueella heinäkuussa 2024, (8) mikä näkyy myös siviiliuhrien määrän merkittävänä lisääntymisenä: 28 kuollutta ja 214 loukkaantunutta siviiliä, ja 23 hyökkäystä palo- ja pelastustoimen henkilöstöä vastaan. Heinäkuusta 2024 siviiliuhrit ovat poikkeuksetta pysyneet korkealla, poikkeuksena vuoden 2025 syyskuu, jolloin vammautuneiden lukumäärä laski 145 siviiliin. Tochnyi-sivuston ylläpitäjien arvion mukaan tämä voi johtua venäläisjoukkojen rotaatiosta Dneprin vasemmalla eli etelärannalla syksyllä.

Ihmissafarin julmiin puoliin kuuluu se, että venäläisille droneoperaattoreille siviilit toimivat harjoitusmaaleina, joita jahdatessa he harjoittelevat lentämistä sekä tappamista. Ukrainassa ukrainalaisten rinnalla taistellut entinen merijalkaväensotilas Eddie Etue kuvasi toiminnan olevan venäläisille ”peliä”. (9) Samalla tällä toiminnalla pyritään vaikuttamaan ihmisten halukkuuteen asua alueella, viljellä maata alueella jne. Kuten lukuisat esimerkit osoittavat, moni ukrainalainen on jättänyt tai suunnittelee jättävänsä kotinsa ja muuttavansa rauhallisemmille ja ennen kaikkea turvallisemmille alueille asumaan.

Tavallisimmin ihmissafarissa käytetty drooni on aseistettu räjähteellä, siten, että droonilla osutaan kohteeseen. Toinen yleinen toimintametodi venäläisillä on pudottaa nelikoptereista erilaisia kranaatteja siviilikohteisiin. Tavanomaisia kohteita venäläisille ovat ruuhka-aikoina linja-autopysäkit sekä erilaiset joukkoliikenneasemat. Tällaisen iskun pelotevaikutus on suuri, samalla ne hyydyttävät yhteiskunnan toimintaa ja yhdelläkin kranaatilla voidaan saada huomattavaa tuhoa aikaan, ihmisten vammojen kuormittaessa muutenkin kovilla olevaa terveydenhuoltojärjestelmää. Yleisradion ihmissafaria käsitelleessä artikkelissa (11. lokakuuta 2024) kerrottiin venäläisten pudottaneen hersonilaisten niskaan 2700 erilaista kranaattia syyskuussa 2024. (10)

Kranaattien rinnalla venäläiset pudottavat lennokeista tai nelikoptereista Hersonin kaupungissa ja Hersonin alueella (oblast) pienikokoisia, ”perhosmiinoiksi” kutsuttuja, PFM-1-henkilömiinoja. (11) Venäläisillä on tähän tarkoitukseen kehitettyjä nelikoptereitakin käytössään. PFM-1-henkilömiinoja on pudotettu myös koulujen ja päiväkotien pihoille sekä lasten leikkipaikoille, niinpä ukrainan viranomaiset ovat varoittaneet säännöllisesti lapsia, mutta myös pihojaan siivoavia aikuisia koskemasta epätavanomaisen näköisin miinoihin niiden vaarallisuuden tähden.

Syksyisten lehtien värinen PFM-1-henkilömiina lehtikasassa Hersonissa. (12)

Venäjällä ja jo sitä ennen Neuvostoliitolla, on pitkä historia PFM-1-henkilömiinojen käytölle siviilikohteissa osana siviileihin kohdistuvaa terrorisotaa. Neuvostoliiton käymän Afganistanin sodan kuluessa neuvostoarmeija kylvi muotonsa ja värinsä puolesta lapsia kiinnostaneita PFM-1-henkilömiinoja summittaisesti alueille, jotka eivät olleet heidän kontrollissansa. PFM-1-henkilömiinoja kutsutaan muotonsa vuoksi myös perhosmiinoiksi tai vihreiksi papukaijoiksi (Green parrot). Ne aiheuttivat niitä maasta poimineille lapsille hengenvaarallisia käsi- ja päävammoja.

PFM-1 tai PFM-1S-henkilömiinaa Venäjän proxy-joukot sekä asevoimat ja muut maan turvallisuuselimiin kuuluvat joukot käyttivät Donbasin alueella keväästä 2014 alkaen osana siviileihin kohdistunutta terrorisotaa, ja myöhemmin osana Ukrainan kontrolloimien alueiden epävakauttamista Minskin sopimusten jälkeisenä aikana. Olen kuvaillut Venäjän johtamien joukkojen miinojen- sekä räjähdeansojen käyttöä Itä-Ukrainan sodassa esimerkiksi syyskuussa 2021 julkaisemassani blogissa ”Miinat ja räjähdeansat tappavat Ukrainassa” kuin myös useissa kirjoituksissani tätä edeltävinä vuosina. (13) Toimintametodi on venäläisille ennestään tuttu, Itä-Ukrainan eli Donbasin sotaan verrattuna poikkeavaa on toiminnan laajuus sekä pinta-ala, jolla sitä sovelletaan. Ja aivan kuten ihmissafari yleisesti myös erilaisten miinojen summittainen kylväminen osana tällaista siviileihin kohdistettua terrorisotaa leviää muille rintamaan rajoittuville alueille Ukrainassa. (Huom. Venäjä kylvi hyökkäyssodassa ja kylvää edelleen erilaisia miinoja ja siroteammuksia lukuisille alueille Ukrainassa, jota toimintaa harvoin lasketaan kuuluvaksi ihmissafariin).

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston perustaman Ukrainan riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission (Independent International Commission of Inquiry in Ukraine) raportin mukaan Venäjän Hersonin alueella harjoittama ihmissafari on rikos ihmisyyttä vastaan. Samalla se on myös osa koordinoitua valtiopolitiikkaa. (14) YK:n julkaiseman raportin mukaan venäläiset tappoivat ihmissafari-iskuissa sadan kilometrin matkalla Dneprin alajuoksulla (Hersonin kaupungin molemmin puolin) heinäkuun 2024 ja maaliskuun 2025 välillä 146 siviiliä, iskuissa vammautuneiden lukumäärän noustessa moninkertaiseksi. (15) Tämä siis vain osalla siitä alueesta, jolla Venäjän joukot Ukrainassa toteuttavat ihmissafari-iskuja. Viime vuoden lokakuussa YK julkaisi raportin Venäjän drooni-iskuista siviileihin Hersonissa ja muualla eteläisellä rintamavyöhykkeellä. Raportin mukaan viimeisen vuoden kuluessa yli 200 siviiliä on kuollut venäläisten ihmissafarissa, vammautuneiden lukumäärä nousee yli 2000 siviiliin. Lisäksi lähes 3000 kotia on vaurioitunut tai tuhoutunut Venäjän drooni-iskujen seurauksena rintaman tuntumassa etelässä. (16) Venäläisten aloittaessa ihmissafarin kesällä 2024, heidän yleisesti käyttämän VT-40 nelikopterin kantama oli keskimäärin 7–10 kilometriä. (17) Valokuituohjattavien droonien yleistyttyä vuonna 2024 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen myös ihmissafarissa käytettyjen nelikoptereiden kantama on lisääntynyt. Esimerkiksi Kramatorskissa, Donbasin alueella venäläiset iskivät jo viime vuoden lokakuussa valokuituohjattavilla FPV-drooneilla noin 20 kilometrin päässä rintamasta oleviin kohteisiin. (18)

Humanitaarinen katastrofi Oleškyn pikkukaupungissa –

modernin ajan nälkään tappamista

Venäläiset etenivät Konka-joen eteläisellä rannalla sijaitsevaan Olešky'in suurhyökkäyksen ensimmäisenä päivänä 24. helmikuuta 2022. Siitä päivästä lähtien tämä vajaan kymmenen kilometrin päässä Hersonista kaakkoon sijaitseva pikkukaupunki on ollut miehitysjoukkojen hallinnassa.

Miehitysvuosien kuluessa kaupunkiin ansaan jääneiden siviileiden asema on heikentynyt heikentymistään. Tammikuussa 2023 miehittäjien organisoima ”Hersonin alueen terveysministeriö” julkaisi asetuksen, jossa määrättiin seitsemän Dneprin vasemmalla rannalla sijainnutta sairaalaa suljettavaksi – määräys koski myös Oleškyn kaupungin sairaalaa. Puolivuotta tästä eteenpäin, 6. kesäkuuta 2023 venäläiset räjäyttivät Kah’ovkan vesivoimalan padon, jonka seurauksena tulvavesi nousi useiden metrien korkeudelle alavalla Dneprin vasemmalla rannalla – myös Oleškyssa. Miehittäjä esti tuolloin kaikkien muiden, kuin Venäjän kansalaisten evakuoinnin voimakeinoin – myös ampumalla siviilejä. Miehittäjän edustajien mukaan tuolloin kuoli korkeintaan joitakin kymmeniä ihmisiä. Ukrainan Kansallisen vastarintaliikkeen keskuksen (ukr. ЦНС) 19. kesäkuuta 2023 julkaiseman raportin mukaan Kah’ovkan vesivoimalan räjähdyksen ja sitä seuranneen tulvan (ja väkivallan) seurauksena kuoli satoja siviilejä.

Nyt Oleškyn jäljellä olevia asukkaita kohtaa aivan toisenlainen vaara. Miehittäjä on saartanut koko kaupungin, kukaan ei pääse teitä myöten kaupunkiin mutta ei myöskään pois sieltä. Kaupunkilaisten hätähuutojen mukaan kaupunkiin johtavat tiet on miinoitettu ja tarkastuspistein suljettu. Tammikuun jälkeen kaupunkiin ei ole tuotu juuri lainkaan ruokaa tai lääkkeitä – henkensä pitimiksi kaupunkilaiset yrittävät pyytää loukuilla lintuja ruoaksi, (19) eläinten syödessä toisiaan ja hautaamattomia venäläissotilaita. Hola Prystan’in tiellä venäläiset käännyttävät jalkaisin kulkevia takaisin sanoen: ”Antaa niiden kuolla siellä”. (20)

Helmikuussa venäläiset tappoivat elintarvikehätäapua Oleškiin tuoneen siviilin. (21)

Ukrainalaisen ihmisoikeus- ja sotarikoksia tutkivan kansalaisjärjestö MIPL:n (ukr. Медійна ініціатива за права людини, МІПЛ) raportoi vastaavaa viestiä kaupungin epätoivoisesta tilanteesta, kuinka humanitaarinen katastrofi pahenee päivä päivältä saarron takia. Asukkailla ei ole ruokaa, lääkkeitä eikä myöskään mahdollisuutta lähteä kaupungista. (22) Epätoivoisimmat ihmiset suunnittelevat pakoa kaupungista jalkaisin maaston poikki Hola Prystan’iin, jonne on noin parinkymmenen kilometrin matka teitä pitkin kulkien, maaston halki pidempi ja raskaampi. (23) Tätä on Venäjän miehittämä Eurooppa vuonna 2026 – nälkää, epätoivoa ja jatkuvaa kuolemanpelkoa: miehitys ei ole rauha!

Suosittelen vierailemaan Kherson: Human Safari -verkkosivulla sekä tutustumaan toimittaja Zarina Zabriskyn ihmissafari-dokumentointiin.

Marko

Lähteet:

1. Esimerkit tammikuulta ja helmikuulta 2026.

2. https://khersonhumansafari.com/#card-39eft6zjy88atag

3. https://x.com/Tatarigami_UA/status/1942938838059684220

4. https://x.com/ZarinaZabrisky/status/1995243127854997734

5. https://x.com/Tatarigami_UA/status/1943119671592652959

6. https://nypost.com/2025/07/10/world-news/ukrainian-toddler-murdered-in-evil-targeted-attack-by-russian-suicide-drone-in-kherson/

7. https://maps.tochnyi.info/humansafari/

8. https://maps.tochnyi.info/humansafari/stats

9. https://nypost.com/2025/07/10/world-news/ukrainian-toddler-murdered-in-evil-targeted-attack-by-russian-suicide-drone-in-kherson/