Januksenkasvoinen mies – eli tosikertomus siitä, kuinka Mr. Finland -kilpailun lehdistön suosikista tuli Venäjän propagandisti

OSA I

Jokainen aihealueeseen hiukan tarkemmin perehtynyt arvannee jo otsikon perusteella, että näiden kirjoitusten ”keskushenkilö” on Janus Kostia Putkonen. Tuo miekkonen, joka oli vuonna 1995 järjestetyn Mr. Finland -kilpailun lehdistön suosikki (1) ja joka päätyi monien mutkien kautta Venäjän propagandaääneksi miehitettyyn Itä-Ukrainaan. Ryhtyessäni kirjoituspuuhaan, kuvittelin kykeneväni typistämään tämän tosikertomuksen yksiosaiseksi koosteeksi, mutta raakaversion kasvaessa pituutta päätin jakaa kirjoituksen kahteen osaan. Tässä ensimmäisessä osassa käymme läpi Putkosen henkilöhistoriaa vuosiin 2013 ja 2014, suurelliseen Kilvenmaa-kollektiivin perustamiseen Alajärvelle ja eurovaaliehdokkuuteen Itsenäisyyspuolueen riveissä.

Enteilikö Porvoon Kesäteatterin 2013 näytelmä ’mustalaisleirin taivaaseen muutosta’ Putkosen elämän uutta suuntaa. Kuva Porvoon Teatterin kotisivulta.

Putkosen kohdalla ei voi olla mainitsematta hänen teatteritaustaa. Hän on toiminut Porvoon Teatterissa ohjaajana ja käsikirjoittajana. Ohjaamisen ja käsikirjoittamisen lisäksi Putkonen on myös näytellyt ja tehnyt lavastus-, valaistus- ja äänisuunnitteluja. Kiinnostus teatteria kohtaan ei ole mikään yllätys, onhan hänen isänsä Hortto Kaalo-yhtyeen perustaja, oopperalaulaja Marko Putkonen ja äitinsä teatteriohjaaja Tuovi Putkonen – myös yksi Putkosen sisaruksista näyttelee. Janus Putkosen ohjauksessa Porvoon Kokonniemen talvinen miljöö toimi Talvisodan tapahtumakenttänä vielä tammikuussa 2010, jolloin hänkin muisti kiitollisena maamme veteraaneja:

”Kyllä nyt on se aika, jolloin on tärkeätä muistuttaa mieleen meidän kansan historian merkityksellisimmät haasteet ja niistä selviäminen - - - Ja kyllä kiitos on se ainoa järkevä sana tähän tilanteeseen.” (2)

Tässä vaiheessa joku saattaa miettiä, että mikä mahtoi ajaa reilussa vuosikymmenessä maanpuolustusaktiivin ja erittäin isänmaalliseksi kuvaillun Putkosen raivoamaan Verkkostudio Live-lähetyksessä 1. maaliskuuta 2022 seuraajille: ”Koska jos Venäjälle luo uhan, sotilaallisen uhan, niin silloin tulee tuhotuks. Tajuutteko!” (3)

Kysymykseen on käsillä olevilla tiedoilla mahdotonta täydellä varmuudella vastata. Merkittävänä tekijänä voidaan pitää Putkosen matkaa Venäjälle vuoden 2008 tietämillä. Matkan ajatuksena oli etsiä Venäjältä panssarivaunu, joka oli tarkoitus tuoda Suomeen vetonaulaksi Putkosen yhdessä ystävänsä Antti Rytivaaran kanssa suunnittelemaan värikuulasotakeskukseen. Viikon parin mittaiseksi suunniteltu matka venähti kuukauden oleskeluksi Venäjällä, Rytivaaran mukaan matkalta palasi aivan eri ihminen. (4) Rytivaara muistelee Putkosen matkan suuntautuneen Venäjän Karjalaan, mahdollisesti Petroskoihin. Hänellä ei kuitenkaan ole tietoa siitä, keitä Putkonen matkalla tapasi.

Jessikka Aron kirjassa ’Putinin maailmansota – Venäjän salaiset operaatiot lännen tuhoamiseksi’ tuota aikaa kuvaillut Rytivaara oli sitä mieltä, ettei ilman jonkin sortin vääntövipua Putkosen värväys olisi venäläisiltä onnistunut. Putkonen ei olisi ollut ensimmäinen, eikä viimeinen henkilö, jonka venäläiset olisivat onnistuneet saamaan ansaan ja kompromoitua. Rytivaaran ja muuttuneen Putkosen tiet erkanivat tuolloin: Rytivaara jatkoi vapaaehtoista maanpuolustustyötä maakuntakomppaniassa, Putkonen sitä vastoin alkoi upota entistä syvemmälle salaliittoteorioiden ja vaihtoehtomedioiden maailmaan.

Tuolloin (vuoden 2010 tietämillä) termiä ”vaihtoehtomedia” saattoi vielä käyttää näistä pienistä verkossa toimivista, harrastelijoiden ylläpitämistä medioista, ilman samanlaista leimaa, joka termiin tänään liitetään. Niiden toimintaa ei vielä tuolloin leimannut pahansuopuus tai tarkoitushakuinen mustamaalaus tai valheiden levittäminen, mikä nykyään on leimaavaa useimmille niistä. Niinpä nykyään ”vastamedia” tai ”vihamedia” kuvaa paremmin Janus Putkosen toimitteleman UMV-lehden kaltaisia toimijoita, ja niiden toiminnan tarkoitusta. Toisaalta Putkosen itsensä perustamaa Verkkomedia-nimistä vastamediaa taidamme saada kiittää siitä, millainen leima nykyään liitetään näihin verkon pieniin (ja hiukan suurempiinkin) vaihtoehtomedioihin.

 

Salaliittoteoreetikosta propagandistiksi

Ennen kuin Putkonen päätyi Venäjän tiliin työskenteleväksi propagandistiksi, hänen elämässä ehti tapahtua paljon. En käy tässä osassa seikkaperäisesti läpi kaikkea sitä, mitä vuoden 2010 jälkeen tapahtui. Pyrin kuitenkin poimimaan olennaisimpia kohtia sekä huomioimaan tapahtumia, jota en ole havainnut merkittävässä määrin käsitellyn Putkosesta kirjoitettaessa. Kaiken tapahtuneen jälkeen heinäkuussa 2015 oli jo päädytty tilanteeseen, jolloin suomalaismediat uutisoivat Janus Putkosen uudesta asemapaikasta Donetskissa – kuvaavaa oli myös se, että valtakunnan ykkösmedioita myöten kirjoitettiin Putkosen johtavan ”kapinallisalueen lehdistökeskusta”. (5) Ei tarvitse lainkaan ihmetellä sitä, miksi suomalaiset mielsivät Ukrainassa olevan sisällissodankaltaisen tilan, kun narratiivia kapinallisista puskettiin läpi valtakunnanmedioita myöten aikana, jolloin Venäjän roolin Itä-Ukrainan sodan osapuolena olisi täytynyt olla selviö ja tuoda uutisissa selkeästi esille. (6) Tämän kirjoitusparin karkeana raja-aitana toimii aika ennen ja jälkeen Venäjän sotilasoperaatioiden Ukrainassa.

Putkosen vuonna 2011 perustama Verkkomedia-sivusto oli Suomen ensimmäisiä perinteisiä medioita haastanut populistinen vastamedia tai vaihtoehtomedia. Sen aihepiiri kuului perustamisesta lähtien globaalin eliitin kritiikki, Venäjän näkökulman nostaminen kirjoituksissa esiin sekä erilaiset salaliittoteoriat, kuten New World Order, Bilderberg-ryhmä jne. Putkonen toimi perustamansa Verkkomedian ”päätoimittajana” vuosina 2011–2015. Hänet oli myös kutsuttu puhujaksi Kosmisille Parapäiville 2013, jossa hänen aiheenaan oli valtamedian vaikutus ihmiskuntaan ja arvomaailmaan”. (7)

”Media on kansakunnan peili - - - Suomen media on monopolisoitunut, kuten monet muutkin toimialat Suomessa on globalismin aikakaudella päästetty monopolisoitumaan. - - - Elämme miehitetyssä maassa.” Janus Putkonen Kosmisilla Parapäivillä meillekin tutuiksi tulleista teemoista globalismista maamme ”miehitykseen”. (8)

Ennen muuttoaan tai pakoa karkuun velkojiaan Thaimaahan, Putkonen perusti vuonna 2014 Kilvenmaa-nimisen kollektiivin Itsenäisyyspuolueen silloisen puheenjohtajan Antti Pesosen omistamalle tilalle Alajärvellä. Kilvenmaa-hankkeen koollekutsu ainakin oli mahtipontinen, olihan ajatuksen ydin ”Suomen uusi itsenäistyminen” – näen kronologian Parapäivien ”elämästä miehitetyssä maassa” uuteen itsenäistymiseen:

”Tervehdys Suomen ystävät!

Verkkomedian, Kilvenmaan ja perustettavan kansanliikkeen puolesta minulla on ilo ilmoittaa, että nyt ’se’ sitten alkaa: Suomen uusi itsenäistyminen. Muutos lähtee liikkeelle meistä ja kokoon kutsu yli puoluerajojen on nyt liikkeellä sunnuntaiksi 24.11.2013. Paikkana kansanliikkeen perustamistilaisuudelle on Kotakankaalla Alajärvellä sijaitseva Kilvenmaa, joka tulee tarjoamaan pysyvän tukikohdan kansannousun tarpeisiin: ’Jokainen aate tarvitsee kasvaakseen kodin!’ - - -”. (9)

Kollektiivilla piti elää yhteisöllisesti kapitalismia vastustaen, ja jakaa verkossa luotettavaa tietoa yhteiskunnan salatuista asioista. Kilvenmaa-hankkeesta tuli eräänlainen Orwellin eläinten vallankumouksen toisinto, jossa farmilla toiset olivat lopulta tasa-arvoisempia kuin toiset. Kilvenmaalla asunut Lassi kuvasi yhteisöä seuraavasti: ”Avoimena ja demokraattisena mainostettu yhteisö olikin oikeasti diktatuuri, jossa oli salaisuuksia”. (10)

Janus Putkosta on kuvailtu manipuloivaksi ja hyväksi puhumaan, mikä on varmasti edesauttanut häntä viime vuosikymmenen alkupuolella kansalaisvaikuttamisessa. Ja onhan se todettava, että niiden lyhyiden, viime vuosikymmenen alkupuolella kuvattujen, tallenteiden perusteella, joita olen kirjoitusprojektin aikana katsonut, Putkonen on esiintyjänä varma ja uskottavan oloinen. En siis lainkaan ihmettele, että hän on tuolloin kerännyt seuraajia ympärilleen. Ja kyllähän Putkosessa on jotain täytynyt olla, koska hän sai Itsenäisyyspuolueen ehdokkaana vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa erinomaisen äänisaaliin: 962 ääntä. (11)

Putkosen kohdalla en myöskään jättäisi huomiotta hänen aktivismiaan Palestiina ja Lähi-itä tiedottamisessaan. Hänen käsialaa on tammikuussa 2009 laadittu Gazan ja Palestiinan Kansan Puolesta!-adressi (231 allekirjoitusta julkaisusta lähtien). (12) Suomen ensimmäisen Quds-päivä-seminaarin yhteydessä (v. 2014) Verkkomedia palkittiin Palestiinan kriisin tiedottamisesta.

”Palestiinan puolesta tehdystä työstä kunniakirjat ja palkinnot saivat Bruno Jäntti, valtio-opin opiskelija, ICAHD (The Israeli Committee Against House Demolitions) -järjestön Suomen osaston perustaja ja puheenjohtaja sekä konfliktiaiheisiin erikoistunut journalisti sekä Verkkomedian toimittaja Hossein Bahmanpour ja päätoimittaja Janus Putkonen.” (13)

Quds-päivä on vuoden 1979 Iranin vallankumouksen uskonnollisen ja poliittisen johtajan Ruhollah Khomeinin määräyksestä aloitettu tapahtuma. Suomen ensimmäisen Quds-päivä-seminaarin järjestäneen Resalat Islamilainen Yhdyskunta – Suomen Ähl-äm Beit’in ylläpitämän Mellunmäen moskeijan imaami on edellä palkitun Hossein Bahmanpourin veli Abbas Bahmanpour. Moskeijassa järjestettiin vuonna 2020 muistotilaisuus Iranin Quds-joukkojen komentajalle Qassem Suleimanille ja sotilasjohtaja Abu Mahdi al-Muhandisille, jotka kuolivat Yhdysvaltojen ilmaiskussa. Resalat-yhdyskunnan perustajiin kuuluva Madjid Bahmanpour, Hossein ja Abbas Bahmanpourin isä, on kertonut moskeijan saaneen rahoitusta Iranista ja Irakista. (14) Mellunmäen moskeijalla ja Resalatilla on ollut yhteys Iranin korkeimman johtajan Ali Khamenein vuonna 1990 perustamaan järjestöön Ahl al-Bayt World Assembly (eli Abwa) ainakin vuodesta 2011. (15)

Yhdessä Putkosen kanssa palkittu Hossein Bahmanpour siirtyi myöhemmin toimittajaksi Tauno Mehtälän perustamaan Vastavalkea-nimiseen vastamediaan. (Huom. Vastavalkea on jo lopettanut toimintansa verkkojulkaisuna). Tässä kirjoituksessa ei kuitenkaan ole perusteltua tarkastella Palestiina ja Iran-ulottuvuutta Putkosen toiminnassa tämän tarkempaa. Ei siitäkään huolimatta, että viime vuosikymmenen lopulla Hussein al-Taeen (SDP) kirjoituksista ja kommenteista noussut kohu nosti esiin Janus Putkosen nimen ja Facebook-ryhmän Uutisryhmä: Gazan sota – Lähi-idän tilanne – uutisseuranta, johon ryhmään al-Taee kommentoi ja jonka ryhmän ylläpitäjiin Janus Putkonen kuului (v. 2019). (16)

Alla olevassa kuvassa Abbas Bahmanpour (musta paita, jonka rinnassa keltainen tunnus – mahdollisesti Hezbollahin) Janus Putkosen järjestämässä Näpit irti Syyriasta-mielenosoituksessa Eduskuntatalon portailla syyskuussa 2013. Saamieni tietojen mukaan mielenosoituksen järjestämiseen osallistui myös Pohjoismaiseen Vastarintaliikkeeseen liittyvä henkilö. 

Putkonen puhumassa Bašar al-Assadin hallintoa tukevassa Näpit irti Syyriasta-mielenosoituksessa.

Ennen muuttoaan Donetskiin ja näkyvää rooliaan venäläisten propagandaäänenä Putkosen tie vei Kilvenmaa-kollektiiviin liittyvien tappioiden kaatuessa niskaan Thaimaahan, josta hän jatkoi Verkkomedian toimittamista. Kirjoitussarjan toisessa osassa siirrymme miehitettyyn Donetskiin Putkosen ryhtyessä palvelemaan miehittäjää ja heidän nimittämäänsä, Moskovalle alisteista, paikallishallintoa.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://yle.fi/a/20-117238 (videolla ajassa 13:55-).

2. https://yle.fi/a/3-5702833

3. Alkuperäinen Verkkostudio Live-lähetys on poistettu YouTubesta, raivoaminen katsottavissa linkistä.

4. Jessikka Aro: Putinin maailmansota – Venäjän salaiset operaatiot lännen tuhoamiseksi s. 266.

5. https://yle.fi/a/3-8416989

6. Venäjän roolista sodan osapuolena oli olemassa havaintoja runsaasti Itä-Ukrainan sodan ensimmäiseltä keväältä ja kesältä kuten venäläisten komentajien ja palkkasotilaiden, kaluston ja lopulta Venäjän asevoimiin kuuluvien sotilaiden muodossa, joita ukrainalaiset ottivat sotavangeiksi Ilovaiskin taistelun yhteydessä elokuussa 2014. Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisen osalta todisteita Buk-TELARin venäläisestä alkuperästä oli jo kesän 2015 puolella riittämiin.

7. https://www.facebook.com/events/turun-suomenkielinen-ty%C3%B6v%C3%A4enopisto/kosmiset-parap%C3%A4iv%C3%A4t-2013-turku/214562992028434/

8. Icariusnatarius: Kävin joskus Kosmisilla parapäivillä 6:45 eteenpäin.

9. Lainaus Janus Putkosen kutsusta, alkuperäinen julkaisu ei ole enää luettavissa verkkomedia.org-sivulla.

10. https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002919046.html

11. https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2014/eurovaalit/ehdokkaat/ehdokas_78.html

12. https://www.adressit.com/gazan_puolesta 

13. Salam 3–2014, s. 12.

14. https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000009481223.html

15. https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000009481223.html

16. https://yle.fi/a/3-10748400 

Muuta tausta-aineistoa:

Kirjoituksessa on hyödynnetty Jessikka Aron teosta ”Putinin maailmansota – Venäjän salaiset operaatiot lännen tuhoamiseksi” taustoitukseen muiltakin osin, kuin lähdeluettelossa mainitun sivun osalta, sekä Jiri Kerosen kirjoitusta Janus Putkosesta.

Katsaus: vastamediat Venäjän vaikuttamisen välikappaleina

 

Reilun viikontakaisessa kirjoituksessani – Katsaus: Venäjän ja sen ”auliiden apureiden” vaikutusyrityksistä Suomessa – viittasin tulevaan kirjoitukseeni, jossa suunnittelin tarkastelevani yleisluontoisesti sellaisia suomalaisen mediakentän julkaisuja, joiden katson edesauttavan Venäjän omaa tarinan kerrontaa, tai joissa venäläiset pyritään esittämään hallintonsa uhreina. Uhreina, jotka eivät olisi vastuussa venäläissotilaiden julmuuksista rintamalla tai hallintonsa imperialistisista pyrkimyksistä. Alkuperäisestä pyrkimyksestä poiketen, laajennan näkökulmaa luoden tässä kirjoituksessa silmäyksen suomalaisiin vastamedioihin Venäjän vaikuttamisen välikappaleina ja ”sarjan” kolmannessa kirjoituksessa tarkastelen perinteisen median harharetkiä.

Mistä on vastamediat tehty: erilaisista julkaisuista, sosiaalisen median tileistä sekä videoblogeista.

Vastamediat vaikuttajina sekä eripuran kylväjinä

Perinteisten medioiden rinnalla Suomesta toimii lukuisia vasta- ja vaihtoehtomedioita, joissa Venäjän kertomaa tarinaa toistetaan kritiikittä. Eräitä näistä vasta- ja vaihtoehtomedioista voi nimittää vihamedioiksi sisältönsä sekä toimintametodinsa tähden. Hyödynnän kirjoitukseni tässä osiossa lokakuussa 2023 julkaisemaani kirjoitusta, jossa kertasin merkittävimpiä suomalaisia Venäjän propagandaa levittäviä vasta- ja vaihtoehtomedioita. Vastamedioiden toimikentässä on kuitenkin tapahtunut muutoksia kirjoitukseni julkaisun jälkeen, joista olennaisimmat huomioin tässä.

Vastamediat itsessään eivät vielä riitä levittämään tarinaa riittävän laajalle. Niiden lisäksi tarvitaan kaikukoppa ja riittävä suuri kohdeyleisö, jotta tarina leviäisi laajemmalle tavoittaen entistä suuremman joukon suomalaisia sekä maassamme asuvia kolmansien maiden kansalaisia. Tämän tarpeen täyttävät ainakin osittain erilaiset sosiaalisen median ryhmät, joissa samanmieliset ”kokoontuvat”, kuten  Suomi – Venäjä – Suomi ja Venäläiset eivät ole vihollisiani (julkinen) kaltaiset ryhmät tai yhdistysten sosiaalisen median kanavat, kuten Naapuriseura ry:n Facebook-sivu tai Aleksanterinliitto ry:n @rajaauki-telegramkanava.  

Aloittakaamme pitkänlinjan toimittaja, kirjailija ja käsikirjoittaja Mauno Saaren yhdessä SDP:n entisen kansanedustaja Mikko Elon kanssa perustamasta Naapuriseura ry:stä ja siihen olennaisesti linkittyvästä verkkojulkaisusta – Naapuriseuran Sanomista. (1) Naapuriseura ry on joulukuussa 2022 perustettu Venäjä-mielinen yhdistys, (2) jonka toiminnassa on näkyvästi mukana perustajien ohella muun muassa Saaren puoliso Pirkko Turpeinen-Saari (ent. kansanedustaja), toimittaja Kari Arvola sekä vasemmistoliiton entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Jaakko Laakso. Naapuriseuran Sanomien aktiivisten kirjoittajien ja kolumnistien joukkoon kuuluu myös Venäjän Ukrainalta miehittämillä alueillakin vieraillut toimittaja Leena Hietanen (3) sekä Laura Huhtasaaren (perussuomalaiset) entinen avustaja Olli Kotro. (4)

Yhdistyksen verkkojulkaisussa julkaistut artikkelit ja kolumnit ovat muuttuneet Venäjän Ukrainaan kohdistaman tuhoamissodan pitkittyessä entistä kärjekkäimmiksi ja propagandistisemmiksi. Mikä ei ole ihme, sillä toistaahan perustajiin kuuluva Mauno Saari itsekin Venäjän propagandaa syyttäessään Ukrainaa sodan laajenemisesta helmikuussa 2022. (5)  Havaintojeni mukaan verkkojulkaisun ensimmäisten kuukausien aikana artikkelien ja kolumnien näkökulma oli usein moniulotteisempi, kirjoitustyylin ollessa sellainen, ettei propaganda ollut niin alleviivattua. Vasta julkaisun luonteeseen perehtyminen auttoi havaitsemaan julkaisun vinoutuneen näkökulman geopoliittisiin ja turvallisuuspoliittisiin tapahtumiin. Voidaankin todeta, että alkuvaiheessa julkaisun artikkelit noudattivat ajatukseltaan toimittaja Jessikka Aron erinomaisessa teoksessaan ”Putinin trollit – Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta” esiin nostamaa 40:60-periaatetta. (6) Emoyhdistys Naapuriseura ry:n kohdalla on mainittava yhteistyö Suomi–Venäjä-seuran Kallio-Vallilan osaston kanssa. (7) Yhteistyö on luonnollista, koska kumpikaan yhteistyön osapuolista ei ole katkaissut välejään nyky-Venäjään. Ennemminkin päinvastoin, tuntuu siltä, että syystä tai toisesta johtuen suhteet Venäjään ovat vain tiivistyneet.

Entäpä sitten muut vasta- ja valemedioiden toimittelijat ja Venäjän operaattorit? Tällä hetkellä osa viime vuosikymmenen puolella eturiviin kuuluneista Venäjän ”auliista apureista” näyttäytyy silmissämme lähinnäkin joltakin Kummeli-hahmolta vakavasti otettavan operaattorin sijaan. Mielleyhtymästä huolimatta en kuitenkaan jättäisi huomiotta Johan Bäckmania, kuten en muitakaan hänen ympärillä pyörineitä henkilöitä, tai Venäjän miehittämästä Luhanskista käsin UMV-lehteä (entinen MV-lehti) toimittelevaa Janus Putkosta.

Bäckmanin kohdalla on syytä huomioida se, että tällä hetkellä hän asuu ja työskentelee opetustehtävissä Petroskoissa, Venäjällä. Hän muutti pysyväluonteisesti Venäjälle, venäläisen sotarikollisen Jan Petrovskin eli Voislav Tordenin oikeudenkäynnin aikaan. Bäckmanin tie on siis vienyt kauas provinssiin Moskovan valoista. Mutta se, että hän toimii opetustehtävissä Venäjällä, on nimenomaan asia, mikä minua huolettaa. Bäckmanilla on mahdollisuus vaikuttaa tulevaan sukupolveen venäläisiä, aivan kuten hänellä oli mahdollisuus vaikuttaa nuoriin miehitetyssä Donbasissa, jossa hän on myös käynyt luennoimassa opiskelijoille ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua. (8) Tämän ja venäläisissä ohjelmissa ja medioissa esiintymisensä tähden pidän Bäckmania henkilönä, jolla on edelleen painoarvoa venäläisten silmissä.

Bäckmanista katse siirtyy väistämättä toiseen vuosia Venäjän hyväksi työskennelleeseen disinformaatikkoon, Janus Putkoseen. Toiveidemme vastaisesti hänenkään tähtensä ei ole täysin sammunut. Alamäen voidaan kuitenkin todeta olleen kohtuullisen, kun on päädytty DONi Newsin päätoimittelijan tehtävästä UMV-lehden toimittelijan tehtävään – mikä näkyy myös ulkoisesta olemuksesta. Mutta ei hänkään arvoton venäläisten silmissä ole, ei häneltä muutoin pyydettäisi lausuntoja medioihin Venäjällä ja miehitetyillä alueilla. Arvo on vähintäänkin se, että hän on eurooppalainen ja hänet voidaan esitellä suomalaisena ”asiantuntijana”, mikä Venäjän Suomeen kohdistamasta mustamaalauksesta huolimatta hyödyttää Venäjän propagandaa.

Kiinnostava henkilö on suomalaisena esitelty Kosti Heiskanen, jonka todellinen minä – Konstantin Mihailovitš Lebedev – paljastettiin The Insiderin toimesta kesällä 2024. (9) Konstantin Mihailovitš Lebedevin eli Kosti Heiskasen menneisyydestä löytyy meitä suomalaisia koskettava detalji vuodelta 2009. Tuolloin toimittaja Heiskanen auttoi Paavo Salosta poikansa Antonin etsinnöissä. (10) Samaan soppaan sotkeutui myös Johan Bäckman, joka tuolloin antoi lausuntoja Antonin äidin Rimma Salosen nimissä. Reilussa vuosikymmenessä Heiskasen eli Konstantin Mihailovitš Lebedevin tie on vienyt Bäckmanin opponentista kentän samalle laidalle, kummankin osallistuessa tänään Venäjän informaatiosotaan länttä vastaan.

Heiskanen-Lebedev on ollut aktiivinen Venäjän propagandisti viime vuosina, jolloin hän on toimittajana esiintyen vieraillut lukuisia kertoja Venäjän Ukrainalta miehittämillä alueilla. Heiskasen ja Putkosen parisen vuotta sitten alkanut ja edelleen jatkuva konflikti on oma lukunsa. Konfliktiin on sotkeutunut joukko muitakin ihmisiä, ja sen myötä puolia on otettu ja jakolinjoja jaettu.

Parin viime vuoden kuluessa osa tunnetuista vastamedioista on kadonnut näyttämöltä, eräissä tapauksissa katoaminen on selitettävissä ylläpitäjän perustamalla uudella vasta- tai valemedialla. Näin on esimerkiksi Juha Korhosen kohdalla, jonka aiemmat projektit ovat hautautuneet ties minne, hänen huomionsa kohdistuessa juuri nyt Mediamaailma-nimellä kulkevaan vastamediaan. En näe, että tässä kirjoituksessa on tarpeen käydä läpi kaikkia vastamedioita tai kentällä toimivia henkilöitä Magneettimedian kaltaisesta verkko(viha)sivustosta Panu Huuhtasen ja Tiina Keskimäen kaltaisiin toimijoihin.

Tätä nykyä verkkojulkaisuiden sijaan moni aktiivinen vastamedia-toimija harjoittaa julkaisutoimintaa pääasiassa erilaisilla videoalustoilla ja toimittaen vain toissijaisesti kirjallista aineistoa. Esimerkiksi Totuuden Etsijät-foorumia hyödyntää joukko vähemmän tai enemmän tunnettuja vastamedia-aktivisteja. Ja vaikka Totuuden Etsijät väittää olevansa ”sitoutumaton avoin foorumi eri alojen asiantuntijoille ja ajattelijoille”, (11) lyhytkin tutustuminen paljastaa foorumin todellisen luonteen, jonka perusteella sen avoimuudenkin voi kyseenalaistaa. Sanoisin ettei verkossa toimiva Ilkka Tiaisen eli Ike Novikoffin perustama Posi TV eroa sisällöltään juurikaan edellä mainitusta Totuuden Etsijät-foorumista. Posi TV on myös ollut avoimen Venäjä-mielinen, tälläkin hetkellä sen sisältö on aihepiireiltään, kuin myös aiheiden käsittelyltään vähintäänkin yhteiskuntaamme rikkova. Kahtiajaon lisäämisestä on kyse, kun viljellään sanoja ”armeijan naamavaipat” tai ”Suomen tuhoamispolitiikka”. Posi TV Oy:n toimitusjohtajana toimii Ilkka Tiaisen vaimo Olga Novikova. (12) Tällä hetkellä Posi TV tavoittaa YouTube-kanavansa kautta onneksemme vain tuhansia suomalaisia (kanavan tilaajamäärän ollessa reilut 3700 tilaajaa).

En kuitenkaan ryhtyisi aliarvioimaan sitä vahinkoa, jonka pienikin ihmisjoukko voi kriittisenä hetkenä saada aikaan. Heistä voi kuoriutua ilmiantajia, tiedonkerääjiä tai pahimmassa tapauksessa sabotöörejä – tämä yleisenä huomiona peilattuna tämän hetken kriiseihin ja sotiin. Tällainen skenaario toteutui Krimin niemimaalla ja Itä-Ukrainassa kevättalvella ja keväällä 2014, jolloin harmittoman oloisista ryhmistä kuoriutui paikallisten kollaboraattoreiden ja yhteistoimintamiesten verkosto, joihin Venäjän operaattoreineen turvautui.

Suomalaisiin mutta etenkin Suomessa asuviin tai työskenteleviin ulkomaalaisiin kohdistuu vaikuttamista Suomesta käsin muillakin kuin suomen tai ruotsin kielillä. Englannin kielinen, iranilaistaustaisen Alexis Kourosin toimittama Helsinki Times on sikäli kiinnostava verkkojulkaisu, että alkujaan se oli perinteinen painettu lehti, jonka painaminen loppui, kun lehden julkaisija Helsinki Times Oy asetettiin konkurssiin (omasta pyynnöstä) helmikuussa 2015. Nykyään verkkojulkaisuna toimivan Helsinki Times’in lähimenneisyyteen kuului Kiinan kommunistisen puolueen pää-äänenkannattajan, Kansan päivälehden toimittaman materiaali julkaisua China News Zone-nimisessä osastossa. Osasto näytetään ajetun alas heinäkuussa 2023. Huomioitavaa kuitenkin on se, että Helsinki Times julkaisee edelleen verkkosivullaan varsin paljon Kiinaa sivuavia uutisia. Kourosin toimittamassa julkaisussa Venäjän näkökulma tai Venäjää myötäilevät kannanotot saavat helpohkosti näkyvyyttä. Toukokuussa 2024 Sumudin varapj. Majed Abusalama pääsi valheellisesti syyttämään Maailma kylässä festivaalille kutsuttua ukrainalaistoimittaja Illia Ponomarenkoa äärioikeistolaiseksi puhujaksi. (13)

Aivan kuten lukuisissa muissakin maissa, myös Suomessa vaikutetaan suomalaisiin sekä suomen-venäläisiin (myös kaksoiskansalaisiin) ulkomailta käsin. Nähdäkseni tällä vaikuttamisella on vähintään kaksi tarkoitusperää, saada Suomesta muuttoliikettä Venäjälle sekä vaikuttaa suomalaisiin ja Suomessa asuviin yhteiskuntaa heikentävästi muodostamalla Suomesta kuvaa epäonnistuneena, russofobisena ja muukalaisvihamielisenä valtiona. Usein tällaisessa vaikuttamisessa vertailua suoritetaan kohdevaltion (Suomi) ja Venäjän välillä, jossa jälkimmäinen esitetään positiivisessa valossa maana, jolla on loistava tulevaisuus. Vastaavan vertailun kautta vaikuttamista harjoittaa myös X:ssä (ent. Twitter) toimiva RadioGenoa-tili, jota ylläpitää kamputsealaistaustainen Louis Bopea. (14) RadioGenoa on suosittu laita- ja äärioikeiston kannattajien keskuudessa. Tilin sisältö on hyvin polarisoivaa, ihailun kohdistuessa Venäjän ja Kiinan kaltaisiin totalitaarisiin valtioihin tai heitä tukeviin eurooppalaisiin poliitikkoihin ja toimijoihin. 

Myös Suomesta yksittäisiä kansalaisia on muuttanut Venäjälle ”paremman tulevaisuuden” toivossa. Toisin kuin Suomessa, lukuisissa muissa maissa muuttoliike on aktiivisempaa, ihmisten nähdessä ”perinteisten arvojen” Venäjän mahdollisuuksien maana. Ikävä totuus paljastuu monille aivan liian myöhään, varoittavana esimerkkinä voimme mainita  amerikkalaisen Derek ja DeAnna Huffmanin perheen, jossa mies Venäjän asevoimiin värväydyttyään näyttääkin päätyvän ”lihamyllyyn” Ukrainassa, luvatun selustassa tapahtuvan palvelun sijaan. (15) Arja Paananen tarkasteli ilmiötä kiinnostavassa artikkelissaan ”Kommentti: ’Ihana’ Venäjä, ’kauhea’ Suomi – makkaroitakin vain kolmea lajia”, jossa Olgan, Natalian ja Annan lisäksi ääneen pääsee Suomessa pitkään asunut videobloggarin Igor Parri, jonka rooli näyttää olevan Venäjän ”markkinamiehenä” toimiminen. Parrin historiasta kannattaa huomioida hänen esiintymisensä A2 Venäjä illassa reilu vuosikymmen sitten sekä hänen projektinsa, jonka kuluessa hän kuvasi (myös droonilla) pääkaupunkiseudulla sijaitsevat ensimmäisen maailmansodan aikaiset Viaporin linnoituksen maarintaman tukikohdat. (16 ja 17)

 

Vastamediavaikuttajat mukana politiikassa

Erilaisten vastamedioiden kautta vaikuttamisen rinnalla lukuisa kirjoituksessani mainituista henkilöistä on ollut tai on edelleen mukana myös muissa kansalaisliikkeissä tai puoluepolitiikassa, osa heistä on ollut ehdolla vaaleissa tämän vuosikymmenen puolella. Valtaosa heistä on hakeutunut poliittisen janan päissä oleviin pienpuolueisiin, tällä hetkellä suosituimpia puolueita ovat laita- tai äärioikeistoon laskettavat puolueet, kuten valta kuuluu kansalle tai vapauden liitto, kumpikin näistä puolueista haluaa normalisoida suhteet Venäjään sekä avata itärajan. Tässä kohdin on syytä muistuttaa, että edellä mainittujen puolueiden toimintaan on hakeutunut myös sellaisia henkilöitä, jotka ovat aiemmin kuuluneet laita vasemmalla oleviin puolueisiin. Todennäköisesti samanhenkinen suhtautuminen Venäjään on eräs tekijöistä, joka saa ideologisesti vasemmalla olevia hakeutumaan valta kuuluu kansalle tai vapauden liitto kaltaisten puolueiden toimintaan mukaan.

Tämän kevään (v. 2025) kunta- ja aluevaalit olivat siinä suhteessa kiinnostavat, että eräät ehdokkaat kuin myös puolueet olivat näkyvästi liikkeellä itäraja auki-teemalla. Havainnosta laajemmin huhtikuisessa kirjoituksessani: Kunta- ja aluevaalien teemana ”itäraja auki”.

Kyseiset kunta- ja aluevaalit olivat myös ensimmäiset vaalit, joissa Venäjämieliset suomenvenäläiset onnistuivat itäraja auki-teemaa hyödyntäen keskittämään ääniä itselleen siten, että Ekaterina ’Katja’ Marova ja Ivan Deviatkin pääsivät Lappeenrannassa läpi vasemmistoliiton listoilta. Aluevaaleissa Marova oli vasemmistoliiton ääniharava, saaden 500 ääntä ja vastaavasti kuntavaaleissa vasemmistoliittoon lopputalvesta liittynyt Deviatkin sai 541 ääntä ollen puolueensa ääniharava. Sittemmin Deviatkin on erotettu puolueesta lausuntojensa tähden. Tällä hetkellä hän on Lappeenrannan kaupunginvaltuuston jäsen omassa Lappeenrannan inklusiivinen demokratia-ryhmässä. (18) Marovaa ja Deviatkinia yhdistää sekin, että kumpikin on Aleksanterinliiton entisiä aktiiveja. Marova on myös vasemmistoliiton monivuotinen paikallisvaikuttaja Etelä-Karjalan alueella.

Deviatkin yhdessä parin muun paikallisvaikuttajan kanssa on järjestänyt sekä järjestämässä Rajat auki-tapahtumia Etelä-Karjalan alueella. Elokuun 2. päivä vuorossa on Rauhan torvet-autokulkue Nuijamaan raja-asemalta. Tätäkin aktivismia voi kutsua ”puoluerajat” ylittäväksi, jossa yhdistävänä tekijänä on suhtautuminen suljettuun itärajaan sekä Venäjään.

Luonnollisesti kirjoitus esiin nostettuine vastamedioineen on vain pintaraapaisu aiheesta, erilaiset somealustat tarjoavat ihmisille runsaasti mahdollisuuksia ryhtyä vaikuttamaan. Valtaosalla tämä innostus tuskin kestää muutamaa kuukautta kauempaa mutta suuresta joukosta löytyy aina heitä, joilla on innon lisäksi motivaatiota tuottaa (kiinnostavaakin) aineistoa kuukausien sijaan vuosia. On myös syytä pohtia, että milloin jonkin yhdistyksen verkkosivut muuttuvat vastamedian kaltaiseksi julkaisualustaksi, siksi huomioin Naapuriseura ry:n toiminnan nyt enkä edellisessä kirjoituksessa, jossa pääosassa olivat erilaiset yhdistykset. Mielestäni myös Rauhanpuolustajien taholta harjoitettu julkaisutoiminta yhdistyksen lehden ja verkkosivujen kautta on sillä rajalla, että onko yhdistyksen toiminta muutakin kuin yhdistyksen kautta tapahtuvaa vaikuttamista? Se on meille jokaiselle itsestään selvää, että Rauhanpuolustajat pyrkivät vaikuttamaan – kenen asialla he ovat, se riippuu tarkastelukulmasta. Ukrainan sodasta yhdistyksen toiminnassa mukana olevat ja yhdistyksen julkaisukanaviin kirjoitelleet, ovat kirjoittaneet paikoin jopa hyvinkin disinformatiivisesti toistaen Venäjän narratiivia.

Tänään meidän on myös hyvä pitää mielessä se, ettei ryhmän koon pidä antaa hämätä. Pienikin ryhmä (jopa yksi ihminen) voi saada paljon aikaan hyvässä ja pahassa. Venäläinen kevät Ukrainassa vuonna 2014 osoittaa myös sen, että siirryttäessä rauhan ajasta harmaanvaiheen kautta avoimeen konfliktiin, keskenään verkostoituneet vaikuttajat ja ryhmät, voivat saada paljon aikaan (hämmennystä, epävarmuutta, propagandaa jne.) He ryhtyivät vaikuttamaan avoimesti työpaikoilla ja oppilaitoksissa; he jakoivat materiaalia; kokosivat väkeä ”mielenosoituksiin”; heidän kotinsa toimivat majapaikkoina operaattoreille jne. Tästä siirrymmekin sitten ”sarjan” kolmanteen kirjoitukseen, jossa tarkastelen perinteisen median harharetkiä sekä kulttuuritahojen haluttomuutta (kyvyttömyyttä?) vastustaa aktiivisesti venäläistä imperialismia.

Marko

Lähteet:

1. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e9b59d8a-5519-4a71-864a-4c4dd9de7b7c

2. https://yhdistysrekisteri.prh.fi/basicinformation?userLang=fi&businessId=3323103-2

3. https://naapuriseura.fi/?s=Hietanen

4. https://naapuriseura.fi/vayrysen-aloite-tarjoaa-toivoa/

5. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010880821.html

6. Jessikka Aro: Putinin trollit – Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta, s. 169.

7. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010880821.html

8. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2020/02/johan-backman-sandarmohin.html

9. https://theins.ru/en/antifake/272552

10. https://yle.fi/a/3-5909159

11. https://www.youtube.com/@totuudenetsijat3 

12. https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/posi-tv-oy/30223758/rekisteritiedot

13. https://www.helsinkitimes.fi/finland/finland-news/domestic/25249-controversy-erupts-over-far-right-speaker-at-world-village-festival.html 

14. https://x.com/P_Kallioniemi/status/1871917935180312656

15. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011368588.html

16. https://yle.fi/a/3-7182835

17. https://yle.fi/a/74-20008121

18. https://www.hs.fi/alueet/art-2000011379794.html 

MH17: suomalaisia propagandisteja ja disinformaation levittäjiä

 

Ukrainan sotaa kesällä 2014 seuranneille heinäkuun 17. päivä on syöpynyt varmuudella mieliin, koska iltapäivällä kello 16:20;--, Schipholin kansainväliseltä lentokentältä Amsterdamista Kuala Lumpuriin matkalla ollut Malaysia Airlinesin Boeing 777-200ER (lento MH17) tuhoutui Ukrainan ilmatilassa, Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin kalustoon kuuluneelta 9K37M Buk-M1 TELAR:ilta nro. 332 laukaistun ilmatorjuntaohjuksen pudotettua sen Hraboven kylän yllä. Putoamista seurasi totuudenetsinnän rinnalla hyökynä edennyt valheiden ja disinformaation tulva, johon ryhtyi venäläismedioiden sekä venäläisellä rahalla toimineiden propagandamedioiden rinnalla suuri joukko erilaisia vaihtoehto- ja vastamedioita ynnä hyödyllisiä idiootteja, pahantahtoisia toimijoitakaan unohtamatta.

Tässä kirjoituksessa käyn läpi suomalaisten kirjoittama ja levittämää MH17-propagandaa, joissain yksittäisissä tapauksissa huomioin myös suomalaispropagandistien yhteydet ulkomaalaisiin disinformaatioverkostoihin ja -operaattoreihin. Aloitan kirjoitukseni kuitenkin lyhyellä kertauksella tapahtumiin, jonka jälkeen siirryn tarkastelemaan suomalaispropagandistien edesottamuksia.

MH17 faktoja

Malaysia Airlinesin lento MH17 Amsterdamista Kuala Lumpuriin tuhoutui iltapäivällä 17. heinäkuuta 2014, kello 16:20:-- paikallista aikaa, kun Pervomaiskyin kylän länsipuoliselta pellolta laukaistu 9М38M1-tyyppisen ilmatorjuntaohjuksen 70 kiloinen taistelukärki räjähti yhtiölle kuuluneen Boeing 777-200ER:n – takaa katsoen – ohjaamon vasemmalla puolella. Lennon MH17 pudottanut ilmatorjuntaohjus laukaistiin 9K37M Buk-M1 TELAR:ista, nro. 332. Muun muassa Bellingcatin toimesta saatiin tulevien vuosien kuluessa selvitettyä hyvin tarkkaan kyseisen päivän tapahtumat kuten sekin, että Buk-M1 TELAR nro. 332 kuului Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin kalustoon. Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisen seurauksena koneen koko miehistö sekä kaikki matkustajat menehtyivät – yhteensä 298 henkilöä.

Osia 53. ilmatorjuntaohjusprikaatista oli siirretty kesäkuussa 2014 sijoituspaikaltaan Kurskin alueelta etelään, Ukrainan rajan tuntumaan, Millerovon pikkukaupungin ympäristöön Venäjällä. Heinäkuun 16.–17. päivän välisenä yönä kyseinen Buk-M1 TELAR siirrettiin Volvon vetämällä trailerilla Venäjältä Itä-Ukrainaan. Alueelle, joka tuolloin oli Venäjän lähettämien operaattoreiden ja proxy-joukkojen sekä  ns. paikallisjoukkojen hallinnassa. Kyseinen Buk-M1 TELAR toimitettiin takaisin Venäjälle aamulla 18. heinäkuuta 2014.

MH17 propagandaa

Ensivaiheessa pudotuksen jälkeen venäläismediat uutisoivat alueella pudotetun Ukrainan ilmavoimien kuljetuskoneen. (1) Totuuden paljastuttua vielä samana iltapäivänä ja iltana Venäjän tarina alkoi muuttua disinformaation ja propagandan vallatessa alaa. Venäläispropagandan levittämiseen otti osaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa myös suomalaisia, osa suuremmalla volyymilla osan vaatimattomammalla panoksella. Venäjällä ja muissa maissa tuotetun disinformaation ja propagandan lisäksi suomalaiset julkaisivat erilaisilla alustoilla myös hyvin runsaasti itse kirjoittamaansa, omiin arviointeihinsa pohjautvaa materiaalia.

Elokuun 8. 2014 Voima-lehden verkkosivulla julkaistaan Mikael Kallavuon hyökkäys Yhdysvaltojen hallinnon Venäjään kohdistamia syytöksiä vastaan. (2) Kirjoitus oli jo tuon hetken informaatio huomioiden pullollaan disinformaatiota – hyväntahtoisina voimme kuvitella osan olevan misinformaatiota mutta joukossa on kyseinen kesä (v. 2014) tapahtumineen huomioiden myös sellaisia syytöksiä, jotka jo kirjoitushetkenä käytössä olevilla tiedoilla varustettuina olivat disinformatiivisia. Syytökset ovat pahantahtoisia ja osa niistä tukeutuu sellaisten henkilöiden lausumaan, joiden oma uskottavuus on rapautunut viimeisimpien vuosien kuluessa täysin. Kiinnostavia ovat myös esitetyt lähteistämättömät väittämät, kuten seuraava –

”Mutta missä ovat todisteet? YK:lle niitä ei ole toimitettu. YK.n ihmisoikeuskomissaari Navi Pillay totesi Genevessä pidetyssä lehdistötilaisuudessa, ettei hän ole saanut haltuunsa pitäviä todisteita siitä, että Venäjä olisi lähettänyt lisää Ukrainan puolelle.”

Ei nyt puututa siihen, että kirjoituksesta puuttuu ainakin yksi merkittävä sana ”Venäjä olisi lähettänyt lisää Ukrainan puolelle” – sotilaita, aseita vai jotain muuta. Kirjoitus on julkaistu Voimassa 7. elokuuta 2014, joten YK:n ihmisoikeuskomissaari on pitänyt lehdistötilaisuutensa ennen tätä, ja siihen mennessä oli jo olemassa kohtuudella todisteita siitä, että Venäjä oli lähettänyt Ukrainan puolelle lisää aseita, ammuksia, kalustoa ja miehiä. Itse asiassa tällaista keskustelua ei edes pitäisi käydä. Krimin niemimaan miehityksen kevättalvella 2014 olisi pitänyt riittää siihen, että Venäjälle langetetaan ankarat sanktiot ja sitä ryhdytään kohtelemaan sotaa käyvänä valtiona – hyökkääjänä. Kiinnostavaa on, että Voiman verkkosivuilla on julkaistu tällainen pupellus, jossa esitetyissä syytöksissä on aukkoja enemmän kuin on hyväksyttävää. Pidän hyvin todennäköisenä, että kirjoitus on vaikuttanut joidenkin tahojen suhtautumiseen Venäjän hyökkäyssotaan kesällä 2014. Se on lisännyt epäluuloa Yhdysvaltoja ja länsimaiden esittämiä todisteita kohtaan henkilöissä, jotka näkivät (tai näkevät edelleen) Noam Chomskyn kaltaiset henkilöt auktoriteetteina.

Suomeksi levitetyn MH17 propagandan alkuhetki on päivä, jona Malaysia Airlinesin lento MH17 pudotettiin. Tuolloin heinäkuun 17. 2014, Johan Bäckman blogissaan julistaa MH17 pudottajaksi ukrainalaishävittäjän. Päivitys sisältää myös muita paikkansapitämättömiksi todettuja väitteitä: ”Uudet tiedot ovat edelleen vahvistaneet epäilyä siitä, että Kiovan fasistijuntan tarkoituksena oli murhata Putin ampumalla hänen koneensa alas. Putinin kone ja malesialainen matkustajakone ovat varsinkin kauempaa katsottuna täysin identtiset ja myös lensivät lähellä toisiaan.” (3)

Kuten havaittua Suomessa MH17-denialismi (totuuden kieltäminen) sai ilmaa siipiensä alle jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Bäckmanin ohella denialistien, myöhemmin propagandistien, ensimmäisessä aallossa oli mukana Janus Putkonen tuolloin toimittelemallaan, disinformaatio ja salaliittoteorioita jakaneella, Verkkomedia.org -verkkojulkaisullaan, jonka toimintaan Juha Leinivaara kiinnitti huomiota julkaisemassaan kirjoituksessa ”MH17 ja vastaamattomat kysymykset”. (4) Suomalaisen MH17-disinformaatiokentän näkyvät toimijat aktivoituivat jo varhaisessa vaiheessa, joukkoon liittyi elokuun alkupuolella Riikka Söyring. (5) Söyring on sittemmin tullut tunnetuksi näkyvänä ja kuuluvana Venäjän hallinnon tukijana ja hallintoa tukevan disinformaation levittäjänä. Yhtä tällaista kirjoitusta tarkastelin blogissani ”Venäjän disinformaatio ja propaganda leviää – levittäjänä Avoin Media” (julkaistu 7. huhtikuuta 2022). (6) Yhdessä Riikka Söyringin kanssa Avointa Mediaa toimittelee Johanna Lehtonen.

Muutettuaan kesällä 2015 Itä-Ukrainan miehitetyille alueille, Donetskiin, ja siirryttyään käytännössä Venäjän palvelukseen, Janus Putkonen jatkoi MH17 propagandan ja disinformaation tuottamista. Aineistoa hän jakoi useammalla kielellä venäläisellä rahalla toimivan propagandistisen DONi Newsin kautta. Putkonen työskenteli tuolloin DONi Newsin ”päätoimittajana”. Hänen roolinsa ja yhteistyönsä miehitetyn Donetskin alueen turvallisuusviranomaisten kanssa paljastui Egorova Leaksin yhteydessä. (7) Vuodon myötä kävi ilmi myös eräiden tunnettujen MH17-propagandistien yhteydenpito Putkoseen, johon joukkoon kuului hollantilainen Max van der Werff. Putkosen ja Van Der Werffin yhteistyö jatkui jollain tasolla senkin jälkeen, kun Putkonen siirtyi MV-lehden päätoimittelijaksi huhtikuussa 2019. 

Kuvakaappaus MV-lehti, 18. helmikuuta 2020.

Max van der Werffin yhdessä Yana Yerlashovan (hän on RT:n entinen ”toimittaja”) kanssa toimittama, Venäjän rahalla ylläpidetty, Bonanza Media päätyi otsikoihin syksyllä 2020. Tuolloin toimittaja Vitalii Rybak julkaisi analyysinsa, jossa hän tarkasteli Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamiseen liittyvän virallisen tutkinnan ympärillä toimivaa venäläismielistä disinformaatioverkostoa, johon Bonanza Media kuului. (8) Myöhemmin samana syksynä (marraskuussa 2020) Bellingcat toi julki todisteita, joiden mukaan Venäjän GRU koordinoi Bonanza Median työtä. (9) Mutta palatkaamme suomalaisen MH17-disinformaatiokentän pariin.

MH17 pudottamisesta on kulunut aikaa jo vuosikymmen, joten nykyään useimmat silloisista MH17-denialisteista ja myöhemmin suoranaisista propagandisteista on siirtynyt muiden aiheiden pariin. Toki useimmiten nämä aiheet ovat sellaisia, joissa joko hyökätään Suomea, Ukrainaa tai länttä vastaan ja myötäillään Venäjää tai jopa tuetaan sitä sen käydessä tuhoamissotaa Ukrainassa. Aiheen syväluotauksen sijan on kuitenkin hyvä palautella mieliin eräitä viime vuosikymmenen loppupuolen MH17-disinformaatiokentän muita näkyviä nimiä.

Tauno Mehtälän perustama Vastavalkea niminen verkkojulkaisu oli viime vuosikymmenen loppupuolella näkyvimpiä suomalaisia Venäjä-myönteistä disinformaatiota levittäviä alustoja. Niinpä Vastavalkea-verkkosivulla julkaistiin lukuisia spekulatiivisia ja erilaisia salaliittoteorioita viliseviä, Venäjän narratiivia toistavia kirjoituksia Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisesta. Kirjoitukset olivat pääsääntöisesti toimituksen tahi muutaman vakiokirjoittajan, kuten Vesa Raiskila, nimissä julkaistuja. (10) Verkkosivuilta samainen denialismi ja suoranainen propaganda levisi lukuisille sosiaalisen median alustoille, kuten Avoin Tilannehuone – Kadonneen totuuden metsästäjät -ryhmään Facebookissa. Rysky Riiheläinen tarkasteli Vastavalkean roolia disinformaatiokentässä, laajassa kirjoituksessaan Vastavalkea on disinformaation lähde. (11) (Huom. Vastavalkea-verkkojulkaisu on sittemmin lakannut toimimasta).

Suosittuja alustoja MH17-disinformaation ja propagandan levittämiselle olivat erilaisten keskustelupalstojen ja foorumeiden, kuten Suomi24 ohella blogialustat sekä Uuden Suomen puheenvuoro-palsta, jota esimerkiksi Jukka Nieminen hyödynsi omissa – itseään toistavissa – kirjoituksissaan. Nieminen julkaisi MH17 pudottamista seuranneina vuosina vähintään kerran vuodessa kirjoituksen, jossa hän toisti samaa Ukrainaan ja länsimaihin kohdistamaansa syytöstä. Uuden Suomen puheenvuoro-palstan ohella Nieminen julkaisi kirjoituksiaan sinikivi-blogissa sekä Vastavalkeassa.

Niemisen lailla venäjämielinen ”tarinankerronta” toistui myös Risto Koivulan tuotoksissa – tai tajunnanvirrassa, kuten kirjoituksessaan ”Ukraina ampui alas Malesian MH-17-matkustajakoneen v. 2014 provokaatiomielessä?”, joka on hyvin sekava (ja raskaslukuinen) kokoelma uutislainauksia, vastauksia, olettamuksia jne. (12) Kirjoituksesta huokuu myös ajatus siitä, että Venäjä on kansainvälisen salaliiton uhri. Koivula julkaisee myös ”Hämeemmiäs”-blogia, jossa toistuvat jotakuinkin samat teemat kuin muissa hänen kirjoitelmissaan: Venäjä hyvä, länsi paha. Samaan ”syvänteeseen” upotaan salaliittoteorioita vilisevässä Havaintoja Uudesta Maailmanjärjestyksestä -blogissa, jossa julkaistiin ensimmäinen salaliittoteorioihin viittaava kirjoitus päivää MH17 pudottamisen jälkeen otsikolla ”Itä-Ukrainassa toteutettiin false-flag lentonäytös”. (13) Otsikko ”false-flag”-viittauksineen kertookin jo tekstin tasosta, jossa esiin nousi myös ”sionistinen valtaeliitti” – kumpainenkin salaliittoteoreetikkojen lempi teemoja.

Jotta emme vaeltaisi täysin menneisyydessä, poimitaan joukkoon tuoreempi Venäjän narratiivia toistava vastamedia, Naapuriseuran sanomat, jonka taustalla on vuonna 2023 perustettu Venäjä-mielinen yhdistys Naapuriseura ry. (14) Yhdistyksen perustajajäseniin kuuluvat toimittaja Mauno Saari sekä sosialidemokraattien entinen kansanedustaja ja valtiopäiväneuvos Mikko Elo. Tähän mennessä Naapuriseuran sanomat verkkojulkaisussa on viitattu muutaman kerran Malaysia Airlinesin lentoon MH17, joista ehdottomasti kiinnostavin löytyy Leena Hietasen kirjoittamasta artikkelista ”Valloittamaton Donbass”:

”Pietarista löytyy Itä-Ukrainan taisteluille pyhitetty museo, jossa on paljon Nato-maiden sotasaalista. - - -

Museosta löytyy myös vuonna 2014 alas ammutun malesialaisen lentokoneen MH17-koneen osia.

’Meillä on yhteensä 1500 esinettä, joista valtaosa on arkistossa’, Vlamirov kertoo.” (15)

Jos uskomme artikkelissa esitetyn väitteen siitä, että museosta löytyy myös alas ammutun MH17:n (Boeing 777-200ER) osia, niin kyllähän tämä herättää kysymyksiä alkaen osien dokumentoinnista ja päätyen pohdintaan siitä, olisivatko ne tutkinnan kannalta merkityksellisiä. Unohtamatta sitäkään mahdollisuutta, että osien sijaan kyse onkin uhrien omaisuudesta. Luonnollisesti vaihtoehtona tulee mieleen Patrick Lancaster-tyyppinen todisteiden väärentäminen, josta huomioita blogikirjoituksessani ”Kansantasavaltalaispropagandan” rimanalitukset – eli luunkappaleita ja ”lastenvahteja” (julkaistu joulukuussa 2017). (16)

Omanlaisensa episodi MH17 propagandan ja disinformaation levittämisessä on ollut suomalaisten propagandaturistien vierailu Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla Save Donbass Peoplen Suomen osaston järjestämällä (ja Johan Bäckmanin mainostamalla) matkalla. (17) Heinäkuussa 2016 joukko suomalaisia vieraili Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisen kaksivuotispäivänä seremoniassa miehitetyssä osassa Donbasia. Tuolloin matkalta Donbasiin yksi, jos toinenkin osallistuja julkaisi materiaalia erilaisille somealustoille – matkalle osallistunut Suomi Ensin!-liikkeen perustajajäseniin kuulunut Marco de Wit julkaisi myös Janus Putkosen haastattelun. Vuosien vieriessä moni kuvista ja videoita on poistettu somealustoilta julkaisijoiden tai somealustojen toimesta, Bäckmanin kohudosentti-blogista löytyy edelleen kyseisen matkan ennakkotiedotteet MH17-mainintoineen. (18) de Witin osallistuminen propagandamatkalle herätti tuolloin keskustelua (ja kirjoittelua) suomalaisen ”kansallismielisen” laitaoikeiston piirissä. Kiinnostavaa on se, että tuolloin Juha Korhosen toimittelemassa NykySuomessa-nimisessä vastamediassa julkaistiin kirjoitus, jossa sivuttiin niin de Witin Donbasin matkaa kuin myös MH17 tutkintaa. (19) Kirjoituksen perusteella olisi ollut vaikea kuvitella Korhosen itsensä ryhtyvän yhteistyöhön Bäckmanin kanssa vain paria vuotta myöhemmin. 

Suomalaiset propagandaturistit miehitetyssä Donbasissa heinäkuussa 2016.* 

Suomessa MH17-disinformaation ja propagandan levittäjinä ovat kunnostautuneet pääasiassa salaliittoteoreetikot, vastavirtaan uivat laitavasemmiston edustajat sekä osa ns. kansallismielisen liikehdinnän aktivisteista Venäjä-asiamiesten rinnalla. Eturivin poliitikoista tai yhteiskunnallisista vaikuttajista kovin harva on hypännyt denialistien kelkkaan, heitäkin kuitenkin löytyy, kuten perussuomalaisten Tom Packalén, joka kansanedustajanakin ollessaan kunnostautui myös tässä roolissa. Hän epäili hyvin pitkään Venäjän osallistumista Itä-Ukrainassa käytävään sotaan – senkin jälkeen, kun todisteita joukko-osastojen osallistumisesta oli olemassa. (20) Packalén ei myöskään uskonut Venäjän olleen syyllinen Salisburyn hermomyrkkyiskuun, jossa kohteena oli entinen venäläinen sotilastiedustelu-upseeri ja kaksoisagentti Sergei Skripal. (21) Hänen kommentointinsa huomioitiin tuolloin laajalti myös Venäjällä. Packalén ei tuolloin ollut ainoa perussuomalainen poliitikko, jonka lausunnot tai kannanotot myötäilivät Venäjää. Hän oli kuitenkin näkyvimpiä Venäjän Ukrainan sodan osuuden kiistäneistä eturivin perussuomalaisista.

Suomen ohella monesta muustakin maasta löytyi omat eturivin poliitikkonsa, jotka kiistivät Venäjän osuuden MH17 pudottamiseen tai jopa koko Itä-Ukrainassa tuolloin käynnissä olleeseen sotaan. Alankomaissa parlamentaarikko Pieter Herman Omtzigt (CDA) meni jopa vieläkin pidemmälle, hän nimittäin valeuutisten levittämisten ohella syyllistyi valetodistajan esittelyyn maan viranomaisille. (22)

Muistutan lukijoita lopuksi siitä, että etenkin sosiaalisen median alustojen kautta levitetyllä Venäjän propagandalla (jota suomalaisetkin omalta osaltaan levittivät) oli globaalit tavoitteet ja eräs tavoitteista oli saada lukijat epäilemään kaikkia uutisia:

”Their goal is simple. When the public reads 20 different stories about the same news item, they no longer know which one to believe.” (23)

Tässä kuviossa merkittävimpiin toimijoihin kuului Internet Research Agency eli IRA, joka on paremmin tunnettu nimellä Pietarin trollitehdas. Suomessa tämä Jevgeni Prigožinin vuonna 2013 perustama yhtiö tuli tunnetuksi Yleisradion entisen toimittajan Jessikka Aron tutkimusten myötä. (24)

Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamista seuranneiden päivien aikana IRA:n orkesteroima, Ukrainan asevoimia syyllistävä, kampanja tuotti yhteensä jopa 66 000 twiittiä. Twitterin vuonna 2018 antaman ilmoituksen mukaan, he ovat poistaneet Twitteristä yhteensä lähes 4000 tiliä, jotka linkittyivät Pietarin trollitehtaaseen. (25) Twitterin lisäksi IRA toimi myös muilla sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa ja venäläisessä Facebookin vastineessa VK:ssa (VKontakte). Sen itse tuottaman materiaalin lisäksi sen toiminta on mahdollistanut myös muiden Venäjän narratiivia toistavien viestien näkyvyyden huomattavan kasvun.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://tass.com/world/741164 

2. https://voima.fi/blogit/henkilokohtaista/2014/yhdysvallat-esittaa-syytoksia-ilman-todisteita/ 

3. https://kohudosentti.blogspot.com/2014/07/donetskin-tasavallan-edustuston.html 

4. https://www.skepsis.fi/lehti/2014/Skeptikko-2014-3_MH17_ja_vastaamattomat_kysymykset.pdf

5. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/riikkasoyring/173704-mh17-vahinko-suunniteltu-kohde-venalainen-kone/ 

6. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2022/04/venajan-disinformaatio-ja-propaganda.html 

7. https://informnapalm.org/en/foreign-journalists-in-dpr/ 

8. https://ukraineworld.org/en/articles/infowatch/mh17-investigation-twitter 

9. https://www.bellingcat.com/news/uk-and-europe/2020/11/12/the-grus-mh17-disinformation-operations-part-1-the-bonanza-media-project/ 

10. https://vastavalkea.fi/?s=MH17  (Haku toteutettu 1. helmikuuta 2021, Vastavalkean verkkosivu ei ole kirjoitushetkenä [v. 2024] toiminnassa).

11. https://uusimaanpuolustus.blogspot.com/2017/06/vastavalkea-on-disinformaation-lahde.html 

12. https://www.pirkanblogit.fi/2018/risto-koivula/ukraina-ampui-alas-malesian-mh-17-matkustajakoneen-v-2014-provokaatiomielessa/ 

13. https://nwohavaintoja.blogspot.com/2014/07/ita-ukrainassa-toteutettiin-false-flag.html 

14. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e9b59d8a-5519-4a71-864a-4c4dd9de7b7c 

15. https://naapuriseura.fi/valloittamaton-donbass/ 

16. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2017/12/kansantasavaltalaispropagandan.html 

17. https://kohudosentti.blogspot.com/2016/05/tiedote-kesamatkasta-donbassiin.html 

18. https://kohudosentti.blogspot.com/2016/05/tiedote-kesamatkasta-donbassiin.html 

19. https://nykysuomi.com/2016/10/02/lento-onnettomuustutkijoiden-avunpyynnosta-suomelle-uskomaton-sirkus-ja-lisaa-sirkusta-tiedossa/ 

20. https://www.verkkouutiset.fi/a/kansanedustaja-kaipaa-todisteita-venajan-lasnaolosta-ita-ukrainassa-24505/#6a6aad62 

21. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tompackalen/252960-kokematon-sipila-panikoi-venalaisten-syyttely-on-ennenaikaista/

22. https://www.dutchnews.nl/2017/11/omtzigt-faces-calls-to-quit-over-fake-witness-who-spoke-at-mh17-meeting/

23. https://www.malwarebytes.com/blog/news/2019/07/malaysia-airlines-flight-17-investigation-shows-russian-disinformation-campaigns-have-global-reach 

24. https://yle.fi/a/3-7804386  Jessikka Aro on käsitellyt Pietarin trollitehdasta myös teoksessaan Putinin trollit – Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta.

25. https://www.malwarebytes.com/blog/news/2019/07/malaysia-airlines-flight-17-investigation-shows-russian-disinformation-campaigns-have-global-reach 

Lähteinä käytetty myös Bellingcatin raportteja ja analyysejä, kuten MH17 - The Open Source Investigation, Three Years Later sekä JIT:n katsausta The criminal investigation by the Joint Investigation Team sekä kirjoitustani MH17-propagandasta helmikuulta 2021.

*: Yhden osallistujan kasvot peitetty. Kyseinen henkilö on kantanut vastuun teostaan, eikä Ukrainan valtiolla ole vaateita häntä kohtaan.

#MH17 

Katsaus suomalaisiin vastamedioihin sekä disinformaatio- ja propagandakanaviin –

 

Z-uutisista naapuriseuran sanomiin 

Kirjoitin viimeisimmän laajemman katsauksen suomalaisista vastamedioista sekä somen disinformaatio- ja propagandakanavista reilut pari vuotta sitten, aikana, jolloin otsikoita vastamedioissa hallitsi koronadenialismi sekä vaalivilppisyytökset. (1) Kyseisten teemojen nousu ja pysyminen disinformatiivisten medioiden ja sometilien otsikoissa oli seurausta pitkään jatkuneesta koronavirusepidemiasta, vastaavasti tuolloin toteutettu kuntavaalien siirrosta toi uutta nostetta vaalivilppisyytöksiin. Tuolloin kyseistä teemaa voimistivat Johan Bäckmanin rinnalla eräät politiikassa aktiivisesti mukana olleet henkilöt, kuten Ossi Tiihonen. (2) Sittemmin teemoissa koronadenialismi on päätynyt marginaaliin, vaalivilppisyytösten siipien alle koetettiin saada ilmaa viime kevään eduskuntavaalien aikaan onnistumatta siinä. Epäilen, että perussuomalaisten hyvä menestys vaaleissa vähensi painetta vaalivilppisyytösten esittämiseen. Vaalien jälkeen syytöksillä otsikoissa koettivat pysytellä joidenkin pienpuolueiden salaliittoteorioita viljelevät tahot tahi Venäjän propagandisteiksi tunnetut henkilöt, joiden yritykset saada levitettyä tarinaansa (ja puettua se uskottavaan muotoon) oli tuhoon tuomittu.

Helmikuun 24. päivän (v. 2022) ja Venäjän Ukrainan kohdistaman suurhyökkäyksen alun jälkeen Venäjä ja sen Ukrainassa käymä sota kuin myös sen vaikuttamisyritykset Suomeen ja länteen ovat nousseet erilaisten vastamedioiden sekä disinformaatio- ja propagandakanavien teemoiksi. Venäjän ja sen palkkasotilasorganisaatioiden toimien myötä pakolaiset ovat myös nousseet uudestaan tällaisten kanavien otsikoihin, kuitenkin hyvin yksipuolisesti kerrottuna, tarkoituksena ilmiselvästi lisätä jännitteitä Euroopan sisällä ja rikkoa Venäjän hyökkäyssodan myötä lännen vallannutta koheesiota ja taisteluhenkeä. Suomalaiset vasta- ja valemediat ovat vain pieni tekijä laajemmassa kuviossa, mutta myös heidän kautta levitetään sellaisten ns. medioiden, kuten Radio Genova yksipuolisia, provosoivia ja asiayhteydestä irrotettuja videoita. Tällaisen viestinnän tarkoituksena on myös polarisoida tilannetta niin paljon, että asiallisen mutta kriittisen keskustelun käyminen maahanmuuton ongelmista käy mahdottomaksi jakolinjojen jyrkkyyden tähden – tai keskustelu on vähintäänkin hyvin hankalaa.

Hamasin Israeliin tekemän terrori-iskun sekä laajojen raketti-iskujen myötä Lähi-itä on noussut uudestaan otsikoihin, jonka seurauksena on havaittavissa tapahtuman ympäriltä laajaa aktivoitumista, samalla ideologiselta taustaltaan poikkeavat jakelukanavat saattavat päätyä jakamaan samaa aineistoa, johon sisältyy myös voimakkaan antisemiittistä viestintää kommenttien ja meemien myötä. Suomessa tämä on havaittavissa laita- ja äärivasemmistoon liittyvien tahojen retoriikassa, joka ei juurikaan eroa äärioikeiston käyttämistä termeistä. Euroopan tasolla viestinnälliset yhtäläisyydet ovat vieläkin selvempiä ja näkyvämpiä – samoin viestinnän antisemiittisyys. Mikä havaitaan esim. siinä, että kritiikki ei kohdistu Israelin valtioon ja sen harjoittamaan politiikkaan vaan kollektiivisesti juutalaisiin, jotka rinnastetaan hävitettäviin roskiin jne. (3) Se, että ideologiset ääripäät päätyvät jakamaan samaa aineistoa ei suinkaan tarkoita, että ne tekisivät millään tavalla yhteistyötä keskenään. Toisaalta Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on paljastanut sen, että ideologiset ääripäät ovat ajautuneet, tai päätyneet, yhteistyöhän keskenään. Mikä ilmenee näkyvänä lähinnä silloin kun työskentely tapahtuu Venäjällä tai sen miehittämillä alueilla, tai esim. Lähi-idässä Venäjän liittolaisen maaperällä. (4) Toisinaan tämä sai hiukan absurdeja piirteitä, esim. Saksassa Die Linken aktiivit kritisoivat äärioikeistolaista AfD:tä mutta sitten Venäjän Ukrainalta miehittämillä alueilla kyseisten puolueiden aktiivit työskentelivät saman isännän puolesta.

Ennen uppoutumista syvemmälle aihepiiriin, tarkasteltavaksi kuva, johon olen poiminut eräitä tällä hetkellä toimivista vasta-, vale- ja vihamedioista sekä tileistä, joita käytetään disinformaation tahi ideologisen materiaalin levittämiseen sosiaalisessa mediassa. Samoja ns. medioita sekä tilejä käytetään laajalti myös propagandan julkaisuun sekä erilaisten herjaus-, viha- ja vainokampanjoiden alustoina, joissain tapauksissa nämä kanavat ovat aktiivisia operaattoreita tällaisissa kampanjoissa. Lukijan on jo hyvä tässä vaiheessa tietää se, että kuvaan on päätynyt vain osa tämän sortin toimijoista. Ihmetystä voi myös herättää se miksi olen sijoittanut kuvaan Rauhanpuolustajat disinformatiivisena mediana. Tätä kuviota avaan tuonnempana, totean kuitenkin jo tässä vaiheessa, että yhdistyksen verkkosivuillaan sekä lehdessään levittämä aineisto on liian usein ideologisesti värittynyttä ja jopa valheellista, mikä mielestäni riittää perusteeksi pääsyyn tähän ”kunniatauluun”. Samalla Rauhanpuolustajat saa kunnian toimia esimerkkinä siitä, että myös tunnettujen ja tunnustettujen yhdistysten välittämä viesti voi olla niin värittynyttä, että kyse on vähintäänkin tarkoituksellisesta misinformaatiosta, usein tarkoituksellisesta disinformaatiosta.

Voimme käyttää kuvaa perustana, jota hyödyntää uppoutuessamme entistä syvemmälle aiheeseen. Verrattuna parin vuoden takaiseen katsaukseen, joitain huomioitavia muutoksiakin on tapahtunut. Venäjän hyökkäyssodan laajenemisesta huolimatta eräisen suomalaisten Venäjä-propagandistien merkitys näyttää selvästi vähentyneen – ehkäpä heidän levittämä propaganda on jo liian räikeää, jotta se saisi kannatusta suomaisyleisön keskuudessa. Luonnollisesti Venäjän suurhyökkäys terroripommituksineen ja sotarikoksineen on todennäköisesti osaltaan heikentänyt Venäjän propagandan näkyvyyttä ja samalla sen läpinäkyvät levittäjät, kuten Johan Bäckman ja Janus Putkonen painuvat taka-alalle. Bäckmanin ja Putkosen kohdalla heidän henkilökohtainen välirikko on ollut omiaan heikentämään viestin leviämistä, mikä on meidän suomalaisten kannalta erinomainen asia.

Toisaalta Venäjän näkemykselle näyttää myös löytyvän lukijakuntaa, kyse on ehkäpä siitä, kuinka asia esitetään. Siinä missä Bäckmanin toimittelema Z-uutiset kuin myös hänen vetämä Z-studio toimivat osalle yleisöä enää parodianäyttämönä, näyttäytyy Naapuriseuran Sanomat aivan toisessa valossa, jonka päätoimittaja on pitkänlinjan toimittaja, kirjailija ja käsikirjoittaja Mauno Saari. (5) Verkkojulkaisussa julkaistujen artikkelien ja kolumnien ollessa moniulotteisempia, joita kaikkia ei voi mieltää ensisilmäyksellä disinformatiivisiksi, kuin korkeintaan laajemman asiayhteyden kautta tarkasteltuna. Julkaisuun pätee seikka, jonka toimittaja Jessikka Aro toi esiin erinomaisessa teoksessaan Putinin trollit – Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta, julkaistun aineiston noudattaessa (ajatukseltaan) 40:60-periaatetta. (6)

Kyseinen verkkojulkaisu ja Venäjä-mielinen Naapuriseura ry linkittyvät tiiviisti toisiinsa. Naapuriseura ry:n perustajiin kuuluu Mauno Saaren ohella SDP:n entinen kansanedustaja Mikko Elo, joka on osallistunut Jessikka Aron verkkohäirintään menneinä vuosina. (7 ja 8) Naapuriseura ry:n toiminnassa on myös mukana Saaren puoliso Pirkko Turpeinen-Saari (ent. kansanedustaja), Naapuriseuran Sanomien aktiivisten kirjoittajien ja kolumnistien joukkoon kuuluu Leena Hietanen. (9)

Hietasella itsellään on pitkä historia Venäjää tukevien kannanottojen kirjoittajana ja julkaisijana sekä erilaisen propagandanmateriaalin tuottajana. Hänen kädenjälkeä on muun muassa Viron kylmä sota pamfletti keväältä 2008. Pamfletissa Hietanen väitti Viron käyttävän kansalaisuuspolitiikkaa venäläisiä vastaan apartheid-tyyppisenä sortopolitiikkana, jota oikeutetaan ”miehitysmyytillä”. Hietanen ei myöskään hyväksy Viron Neuvostoliiton-kauden nimittämistä miehitykseksi. Hietanen on myös tehnyt runsaasti yhteistyötä Johan Bäckmanin kanssa esiintymällä hänen juontamissa ohjelmissa, tuottamalla materiaalia hänelle jne. Heinäkuussa 2016 Hietanen osallistui Suomesta kootun ryhmän propagandamatkalle miehitettyyn Donetskiin ja Donbasiin, matkan organisoinnista vastasi kaksikko Bäckman ja Putkonen. (10) Hietasen yhteistyö Bäckmanin kanssa on jatkunut näihin hetkiin saakka.

Suhteellisen asiallisesti toimitetusta, mutta Venäjän näkökulmaa myötäilevästä Naapuriseuran Sanomista voimmekin sitten siirtyä Ilja Janitskinin perustaman MV-lehden seuraajaan, miehitetyssä Itä-Ukrainassa majailevan Janus Putkosen toimittelemaan Uuteen MV-lehteen (eli UMV-lehti), jossa Venäjän propaganda toistuu sellaisenaan. Samalla luomme lyhyen katsauksen Putkosen muihinkin julkaisuihin.

Putkosen alaisuudessa MV-lehti on muokkautunut verrattuna siihen, mitä se oli Janitskinin ohjauksessa, ei kuitenkaan laadukkaampaan vaan aiempaa selkeämmin Venäjän propagandaa toistavaan suuntaan. Siinä missä Janitskinin aikana MV-lehti oli selkeämmin vihajulkaisu, jota kautta Venäjä-apologeetat saivat myös äänensä kuuluviin, on Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta toimitettu UMV-lehti selkeästi Kreml-myönteisen propagandan ja disinformaation lähde. Tällaisen materiaalin tuottamisesta ja toimittamisesta Putkoselle oli ehtinyt kertyä runsaasti kokemusta työskennellessään propagandasoturina Donetskissa ja Luhanskissa, Venäjän miehittämillä Itä-Ukrainan alueilla. Työskennellessään DONi Newsin päätoimittelijana Putkonen solmi suhteita lukuisiin Kreml-mielisiin propagandisteihin – kuten Max van der Werff’iin ja Patrick Lancaster’iin sekä Russell ”Texas” Bentley’hin, joista eräiden kanssa hän tekee edelleen jonkin asteista yhteistyötä.

Putkosen X-twitter-tilin kuvakaappauksessa (yllä) on nähtävillä hänen toimittelemat verkkomediat, suomalaisille tutumman MV-lehden eli UMV-lehden lisäksi hän ylläpitää the Patriotic Networkia. Tässä kohdin jokaisen on hyvä tiedostaa se, että vaikka hän markkinoi verkostoa patrioottisena, kyse on lopulta ”patrioottisesta” sisällöstä, jossa käytetään hyvin vahvaa Venäjän-trikolorin valko-sini-puna-sävyä. Samalla tavalla on osattava tulkita Putkosen puheet patriotismista. Kyse on ennen kaikkea sellaisesta toiminnasta, joka tukee Venäjän agendaa mutta joka verhotaan patriotismi-termin taa. Samalla tavalla esim. englannin kieliselle yleisölle markkinoidaan ”patriotismia” – patriotismia on tukea Donald Trumpia sekä MAGA-liikettä.  

Avoin media pysytteli pitkään oman tutkani alla, kunnes keväällä 2022, saatuani vinkin, tutustuin siihen tarkemmin ruotien siinä julkaistua Cf2R:n julkaiseman analyysin ensimmäistä osaa. (11) Avoimen median taustalla on parivaljakko Riikka Söyring ja Johanna Lehtonen, julkaisu taasen kuuluu suomalaisten Venäjä-mielisten vastamedioiden joukkoon. Eikä kumpikaan heistä ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Ennen Avoimen median perustamista Söyring ja Lehtonen olivat aktiivisia Tauno Mehtälän perustamassa Vastavalkeassa, joka sekin oli Avoimen median tavoin luonteeltaan Venäjän narratiivia toistava ja sen disinformaatiota levittävä alusta. Vastavalkea näyttää julkaisualustana tulleen tiensä päähän, mikä oli ennakoitavissa, sillä sen verran riitaisaa ”toimituskunta” oli viime vuosikymmenen loppupuolella. Kenties sama kohtalo on odotettavissa muillakin vastamedioilla. Elämänsä ehtoopuolella näyttää olevan laitaoikeistoon kuuluvan, kansankiihottajana vaaleissakin tunnetuksi tulleen, Marco de Wit’in perustama Laiton lehti? – jota kutsuin ”köyhänmiehen MV-lehdeksi” julkaisun luoteen vuoksi. Sen paremmassa hapessa ei näytä olevan Panu Huuhtasen ja Tiina Keskimäen toimittelema Reformi Studio. Ei kuitenkaan vielä kuopata edellisiä, toisin on laita Juha Korhosen perustaman Tokentuben, jonka toiminta loppui rahojen loppumiseen. Korhonen itse kuitenkin näyttää jatkavan entisillä urilla jatkaessaan Venäjä-myönteisellä linjallaan.

Toisaalta siinä missä osa vasta- ja valemedioista lopettaa toimintansa, nousee estradille uusia yrittäjiä, Kimmo Kaution perustama Vastaan Sanomat lasketaan tähän joukkoon. (12) Kautiolla itsellään on takana vuosien historia kirjoittamisessa sekä ”vastamediajournalismissa”. Näiden vuosien aikana hän on kulkeutunut poliittisella kentällä vasemmalta, Vasemmistoliitosta laitaoikealle, Vapauden liittoon. (13)

Erikoisena ilmestyksenä vastamedioiden joukossa voidaan pitää Rapsodia-nimistä, Jussi-Pekka Saarelan perustamaa, uuskarismaattista verkkosivustoa, jossa uskonnolliseen sanomaan kietoutuu salaliittoteorioiden ja disinformaation kudelma. Sivustolla hyökätään aggressiivisesti WHO:ta vastaan, mikä ei ole mikään yllätys, sillä sivuston kautta levitettiin koronapandemian aikana hyvin paljon (ja hyvin aggressiivisesti) koronadisinformaatiota. Siinä missä WHO nähdään vihollisena, suhtautuminen Yhdysvaltojen edelliseen presidenttiin Donald Trumpiin on päinvastaista. Hän on selvästi hyvä jätkä! Rapsodian verkkosivujen kautta levitetään myös Posi TV:n julkaisemia haastatteluja.

Posi TV:n perustaja ja juontaja on Ilkka Tiainen, hänen vaimonsa Olga Novikova on yhtiön toimitusjohtaja. (14) Valta kuuluu kansalle -puolueen perustajiin kuulunut Ilkka Tiainen tunnetaan myös ”taiteilijanimellä” Ike Novikoff. Posi TV esittää  koronarokotedisinformaatiota ja salaliittoteorioita sekä räikeää Venäjän propagandaa, myös suomalaiset kremliinit – kuten Janus Putkonen – ovat päässeet ääneen Posi TV:n lähetyksissä. (15) Posi TV:lle myönnettiin viime vuonna lyhytaikainen ohjelmistotoimilupa. (16) Samalla tapaa Venäjää myötäilevä ynnä salaliittoteorioita levittävä on Jukka Davidssonin johtama Me kansa-kansanliike julkaisukanavineen. Me kansan kanavilla vallitsee eräänlainen ristiriita niiden julistaessa tuomioita salaliittoteorioiden hengessä keksitylle lasten hyväksikäytöille, levittäessään kuitenkin samalla lasten hyväksikäytöstä tuomitun Scott Ritterin näkemyksiä. (17 ja 18) Edellisten kanssa samaan kategoriaan kuuluu QAnon-salaliittoteorioita levittänyt BlokkiMedia, joka näyttäisi elävän oman taipaleensa iltaruskoa.

Oma lukunsa näissä vastamedioissa ovat suomalaisten uusnatsien perustamat sivustot, kuten kiellettyyn Suomen vastarintaliikkeeseen yhdistetty verkkosivusto Partisaani. Partisaanin kohdalla termin vihasivusto käyttö ei ole vailla perusteita, Korkein oikeus päätti Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen Suomen osaston (ja siihen suoraan tai välillisesti kuuluvien alaosastojen) lakkauttamisesta 22. syyskuuta 2020. (19)

Magneettimedia eli Magneettimedia.com on nykyisin verkkopalvelu. Aiemmin Magneettimedia oli ilmaisjakelulehti, jonka kustantajana toimi J. Kärkkäinen Oy vuoteen 2013 asti ja sen jälkeen Suomen vastarintaliikkeen alainen järjestö Pohjoinen Perinne ry.

Hamasin Israeliin kohdistuneen terrorihyökkäyksen jälkeen Partisaanin ja Magneettimedian julkaisutoiminta ja viestintä Lähi-idässä käynnissä olevasta sodasta on joko Hamasia ja palestiinalaisia tukevaa tai Israelin vastaista, jossa on viittauksia juutalaisten globaaliin maailmanvaltaan tai spekulaatioita globaalista salaliitosta. Viestinnässä on havaittavissa myös antisemiittisiä kaikuja.

Suomessa antisemiittistä viestintää harjoittavat äärioikeistoon kuuluvien ryhmien ohella merkittävässä määrin maahanmuuttajataustaiset muslimiryhmät tukijoineen. Palestiinalaisissa tukevissa mielenosoituksissa on myös ollut havaittavissa yksittäisiä antisemiittisiä toimia, ei kuitenkaan niin voimakkaina (ja väkivaltaisina) kuin osassa EU:n jäsenmaita – tai Yhdysvaltoja ja Kanadaa. Palestiinaa ja palestiinalaisia tukevat mielenosoitukset maailmalla ovat paljastaneet sen, että myös vasemmistoryhmistä on kuulunut hyvinkin antisemiittisiä kommentteja. Yhdysvalloissa BLM-liikkeen sosiaalisen median kanavilla on myös jaettu antisemiittistä propagandaa – mikä on ollut ilmeinen järkytys monille liikkeen tukijoille. Toisaalta tämän viestinnän ei pitäisi olla mikään täydellinen yllätys, koska BLM-liikkeessä on myös mukana Yhdysvaltojen äärivasemmiston marksisti-leninistejä, joiden maansa hallintoon ja imperialismiin, jota Yhdysvallat heille edustaa, kohdistuva viha kanavoituu myös Yhdysvaltojen hallinnon liittolaisiin, kuten Israeliin. Tämän vihan seurauksena näemme antisemitismiä.

Mikäli tarkastelemme laajemmassa kontekstissa, niin myös Suomesta löytyy merkittäviksi luonnehdittavia, pitkäikäisiä kansanliikkeitä ja yhdistyksiä, joiden viestinnässä on usein misinformatiivinen tai jopa disinformatiivinen säväys, kuten Rauhanpuolustajilla on. Yhdistyksen historia on punainen, oma ikäluokkani muistaa 80-luvun rauhanmarssit, joissa marssittiin etenkin Yhdysvaltojen keskimatkanohjuksia vastaan – neuvosto-ohjuksia kutsuttiin (ilman ironian häivää) samoihin aikoihin rauhanaseiksi. Valitettavasi menneisyys vaikuttaa edelleen Rauhanpuolustajien toimintaan. Yhdistys ei ole tehnyt pesäeroa kylmän sodan aikakauteen, mikä näkyi ja näkyy suhtautumisessa Venäjään – Venäjän brutaalein hyökkäyssota Ukrainaan on luonnollisesti tuomittu mutta yhdistyksen julkaisuissa ja kanavilla on 24. helmikuuta 2022 jälkeenkin julkaistu suorastaan valheellista aineistoa. Yhdistyksen toiminnan tarkastelu ajanjakson 2014 ja alkuvuoden 2022 välillä ei kestä päivänvaloa. Venäjä ei ole ainoa, josta puhuttaessa otetaan kaksoisstandardit käyttöön, sama pätee palestiinalaisterroristeista käytävään keskusteluun. Yhdistyksen uskottavuutta ei lainkaan lisää se, että sen julkaisuissa annetaan tilaa Syksy Räsäsen kaltaisille ”ihmisoikeusaktivisteille”, jotka toisaalla jakavat aktiivisesti Bašar al-Assadia sekä Venäjää tukevia propagandauutisia. (20 ja 21) 

Menneiden aikojen illuusion perään haaveilevan Suomi2030-kansalaisprojektin X-twitter-tili perustettiin jo vuosi sitten (lokakuussa 2022) mutta voimakkaampi aktivoituminen tilillä alkoi tämän vuoden keväällä, jolloin viestintä ja tuotettu videomateriaali alkoivat entistä konkreettisemmin viitata siihen suuntaan, että Suomi on väärällä tiellä. Kansalaisprojektin Youtube-tilillä julkaistut videot maalailevat romantisoitunutta kuvaa konservatiivisesta Suomesta, jossa on vahva johtaja ja hyvät suhteet naapureihin – etenkin Venäjään. Venäjä näyttäytyy monissa twiiteissä positiivisessa valossa, sellaisena valtiona ja toimijana, jota Suomen ja suomalaisten olisi hyvä seurata ja jonka joukkoihin astua puolueettomuus säilyttäen eli kyse lienee jonkin sortin romantisoituneesta kuvasta YYA-Suomesta ja sen suhteesta Neuvostoliittoon. Oma kysymyksenä on sitten se, että onko kyseessä aito kansalaisprojekti vai onko taustalla, jokin ei-viattomalla-ajatuksella liikkeellä oleva taho. En pitäisi mahdottomana sitäkään, etteikö vastaavaa ruohonjuuritason vaikuttamiselta näyttävää toimintaa nähtäisi maassamme tulevaisuudessa enemmänkin.

Eräitä esille nostamistani medioista voi kuvata selkeiksi vihasivustoiksi, jotka jakamansa materiaalin ja/ tai kohdeyleisön vuoksi ovat omiaan voimistamaan jakolinjoja ja ruokkimaan konfliktia. Edellisten lisäksi monia yhdistää konkreettinen linkki yhteen tai useampaan Venäjä-operaattoriin – osan ns. toimittajat ovat Venäjä-operaattoreita. Kirjoitustani voi myös pitää liian yksipuolisena esimerkkien osalta, mitä se varmasti onkin. Epäilemättä Suomessa suhtaudutaan vielä aivan liian naiivisti Kiinan vaikuttamisyrityksiin erilaisten kanavien kautta, sama pätee muutamaan muuhunkin valtioon, joiden nimet ovat nousseet esiin viimevuosina Soft Power-projektiensa kautta. Urheilu näyttelee tällä saralla merkittävää roolia. Kirjoitukseni laajentaminen tarkastelemaan suurempaa joukkoa erilaisia disinformaatiota levittäviä kanavia olisi venyttänyt kirjoitusta liiaksi, samalla mukaan olisi astunut entistä voimakkaammin kieli-kysymys, vaikuttamisen ollessa kohdennetumpaa ja kohdistuen tiettyihin kieliin. Jo nyt tein tiettyjä rajauksia, esim. jätin huomiotta Suomessa asuviin venäläisiin ja venäjän kielisiin kohdistetun vaikuttamisen ja propagandan.

 

Marko

 

Lähteet:

1. Katsaus suomalaisiin disinformaatio- ja propagandakanaviin – uskonnollisesta fundamentalismista äärioikeiston ”kaupunkilaiskanaviin”, blogi julkaistu 3. heinäkuuta 2021. 

2. https://ossitiihonen.com/2021/01/06/kansalaiset-vaalitarkkailijoina-projekti-hakee-vapaaehtoisia-vaalivilppia-vastaan/ 

3. https://x.com/CombatASemitism/status/1716352782687502598  (Huom. esimerkkikuvien aitous on todennettu, Puolassa kylttiä pidellyttä tanskalaistaustaista lääkäriopiskelijaa on myös haastateltu).

4. Esim. Venäjä on hyödyntänyt lukuisissa miehitetyillä alueilla järjestetyissä, laittomissa vaaleissa, sille myötämielisiä valetarkkailijoita, joista moni tulee eurooppalaisista vasemmisto- ja oikeistopuolueista: Fake Observers. 

5. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mauno_Saari

6. Jessikka Aro: Putinin trollit – Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta, s. 169.

7. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mikkoelo/176041-oletko-jo-ilmoittaunut-trolliksi-jessikkalle  (Huom. kirjoitus on jo poistettu).

8. https://www.verkkouutiset.fi/a/ex-kansanedustaja-jakoi-netissa-ylen-toimittajan-puhelinnumeroa/#194c9420 

9. https://naapuriseura.fi/kirjoittajat/ 

10. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2022/07/lannen-vastamediat-vierailemassa.html  Jossa viite Leena Hietasen vierailuun miehitetyssä Donbasissa kesällä 2016. 

11. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2022/04/venajan-disinformaatio-ja-propaganda.html

12. https://vastaansanomat.com/toimitus/ 

13. https://kimmokautio.com/tietoja/ 

14. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009131059.html 

15. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009131059.html 

16. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008812311.html 

17. https://mekansa.fi/scott-ritterin-tutkimus-agentti-zelensky/ 

18. https://x.com/veitera/status/1637066758354788353 

19. https://poliisi.fi/en/-/korkein-oikeus-paatti-pohjoismaisen-vastarintaliikkeen-lakkauttamisesta 

20. https://rauhanpuolustajat.org/hyvan-ja-pahan-taistelu-ukraina-nato-ja-suomen-tie/ 

21. https://x.com/P_Kallioniemi/status/1624010249295302656 

Eurooppalaisen laitavasemmiston sekä laita- ja äärioikeiston Venäjä-yhteistyön kuvioihin voi tutustua huhtikuussa (1) ja toukokuussa (2 & 3) 2021 julkaisemissani kirjoituksissa. Janus Putkosen työskentelyä miehitetyssä Itä-Ukrainassa avaa osaltaan Informnapalmin Egorova Leaksia käsitellyt artikkeli sekä  Jake Hanrahanin artikkeli joulukuulta 2016.