Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa, osa 1

Aloitin viime vuoden puolella blogisarjan ”Venäjä sotii Ukrainassa”, tämä blogi ”Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa” lopettaa kyseisen blogisarjan. Käytäntö kuitenkin sanelee, että tämä aihealue muodostaa oman blogisarjan, koska tarkoituksenani on aiempaa seikkaperäisemmin käydä läpi sellaista venäläisaseistusta Itä-Ukrainassa, jota ei ole myyty Ukrainaan ja vain harvoissa tapauksissa Venäjän ulkopuolelle. Käytännössä tässä ja tulevissa blogeissa käyn läpi sellaisia aseita ja asejärjestelmiä, jotka omalta osaltaan todistavat sen, että Venäjän valtio sotii Ukrainassa, että kyse ei ole ”vapaaehtoisista” vaikka Venäjän johto edelleen tätäkin narratiivia toistaa sen ohella, että entistä useammin totuus tulee esille joko suoraan tai se on luettavissa rivien välistä.

Blogisarjaan ”Venäjä sotii Ukrainassa” kuuluu seuraavat blogit:

                                                                         

”Venäjä huoltaa vapaasti joukkojaan Itä-Ukrainassa” (8.10.2018)                                         

”Venäläisjoukkojen tukikohtia miehitetyssä Itä-Ukrainassa” (16.10.2018)

”Venäläisjoukkojen kokoonpano Itä-Ukrainanmiehitetyillä alueilla” (29.10.2018)

Venäjän miehittämänsä Krimin niemimaan lisääntyvän varustamisen huomioin blogissa ”Venäjä militarisoi miehittämäänsä Krimin niemimaata” (19.12.2018)

Kirjoitin helmikuussa 2018 lyhyehkön blogin ”Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa” – tämä kirjoitus on kyseiseen kirjoitukseen verrattuna olennaisesti laajempi ja seikkaperäisempi selonteko aiheesta, mikä on merkittävin syy sille, että kirjoituskokonaisuus käsittää useamman kuin yhden blogin. Kirjoitusta laajentaa omalta osaltaan se, että haluan aiempaa seikkaperäisemmin käydä läpi todisteita sellaisista asejärjestelmistä, joista on varmennettuja kuva- tai videohavaintoja Itä-Ukrainasta ja jotka täten omalta osaltaan todistavat Venäjän suorasta osallistumisesta Itä-Ukrainassa käynnissä olevaan sotaan sekä alueen miehitykseen. Tässäkään kirjoituksessa en kuitenkaan ryhdy seikkaperäisesti käsittelemään jokaista havaintoa aseista tahi asejärjestelmistä, kustakin merkittävästä havainnosta olisi mahdollista kirjoittaa oma erillinen blogi, laitan kuitenkin muutamien havaintojen kohdalla linkit artikkeleihin, joita on julkaistu esim. Bellingcatin tai Informnapalmin toimesta.

Aikanaan kimmokkeen ensimmäiselle aihetta käsitelleelle blogilleni antoivat lukuisat keskustelut sosiaalisessa mediassa sekä erilaisilla keskustelufoorumeilla ns. pro-Venäjä-henkilöiden kanssa. He toistivat ja toistavat edelleen tarinaa ”venäläisvapaaehtoisista”. Toisinaan keskustelut päättyvät tavattoman kömpelöihin yrityksiin selittää sitä, kuinka Ukrainaan on voinut päätyä kalustoa, jota Ukraina ei koskaan ole Venäjältä ostanut, mutta jollaisia on kuvattu näiden ”kansantasavaltojen” alueella sodan aikana.  Eräässä tällaisessa keskustelussa minulle esitettiin väite, jonka mukaan Ukraina oli ostanut kolmannelta maalta venäläisen Pantsir-S1 -ilmatorjuntajärjestelmän ja myynyt sen sitten eteenpäin Itä-Ukrainan ”kansantasavaltoihin”, jossa sellainen kuvattiin ja näitä kuvia esitettiin todisteina Venäjän läsnäolosta Ukrainassa. Occamin partaveitsi…

Taustoitusta

Venäjän rooli oli ilmeinen väkivaltaisuuksien alettua Ukrainan itä- ja eteläosissa hyvin pian Venäjän suorittaman Krimin niemimaan miehityksen jälkeen helmi-maaliskuussa 2014. Ennen huhtikuun puoltaväliä väkivaltaisuudet ja mellakat eskaloituivat aseelliseksi yhteenotoksi Venäjän sotilastiedustelu GRU:n (GU:n) upseeri Igor ”Strelkov” Girkinin vallattua miehineen Slovjanskin ja Kramatorskin kaupungit Ukrainan itäosissa Donetskin luoteispuolella. Kevään ja kesän kuluessa tämä aseellinen yhteenotto eskaloitui sodaksi, johon ottaa edelleen osaa joukkoja myös Venäjän asevoimista ja maan muista turvallisuuselimistä. Strelkovin mukaan ilman heitä, mitään sotaa ei olisi tullut. Olisi nähty Odessan verilöylyn toisinto, joitain kymmeniä kuolleita ja Ukraina olisi kukistanut liikehdinnän. (1)

Venäjän rooli väkivaltaisuuksien lietsonnassa oli ilmeinen alusta alkaen, tästä huolimatta läntinen media toisti – ja toistaa usein edelleen – Venäjän valheellista narratiivia Ukrainan sodasta ”sisällissotana” tai ”separatismina”. Ukrainan sota ei kuitenkaan ole ollut mitään näistä maalis-huhtikuusta 2014 alkaen, elementtejä separatismiin toki oli, mutta operatiivinen johto ja koko operaation suunnittelu oli, toteutettiin Ukrainan rajojen ulkopuolelta. Edellisen ohella alusta pitäen merkittävässä roolissa olivat venäläiset erikoiskoulutuksen saaneet sotilaat ja turvallisuusjoukkojen jäsenet.

Venäjä alkoi toimittaa laajemmin aseita sekä joukkoja Ukrainan alueelle hallinnassaan olevien rajaosuuksien kautta niinkin varhain kuin toukokuun 2014 alussa, jolloin muun muassa Vostok pataljoonaan kuuluvia yksiköitä saapui Donbasin alueelle, jossa heitä osallistui ”Voitonpäivän” -paraatiin Donetskissa 9. toukokuuta 2014 taistelutoimien rinnalla. (2)

Kesäkuun alkupuolella Ukrainan viranomaiset ilmoittivat ensimmäisen kerran Venäjältä rajan yli Ukrainaan saapuneen raskasta kalustoa, kuten taistelupanssarivaunuja. Viimeistään heinäkuussa 2014 kansainvälisen median olisi pitänyt ruveta käyttämään Ukrainassa käynnissä olevasta sodasta riittävän täsmällisiä termejä vähättelyn sijaan. Heinäkuun 11. 2014 Venäjän asevoimat tulitti Venäjän maaperältä Ukrainan asevoimiin kuuluvan yksikön leiriä Zelenopillyan alueella Luhanskin oblastissa, Ukrainan kaakkoisosassa (3) ja 17. heinäkuuta, jolloin Malaysian Airlinesin lento MH17 pudotettiin Itä-Ukrainassa koneen ollessa alueen yllä, joka oli Venäjän ja sen proxy-joukkojen hallinnassa. Venäjän 4D-disinformaatiosta huolimatta paljastui varsin pian se, että kone pudotettiin ohjuksella, joka laukaistiin alueelta, joka ei laukaisuhetkellä ollut Ukrainan hallinnon kontrollissa (huom. ei ole vieläkään). Mittavan todisteaineiston myötä on lopulta kyetty seikkaperäisesti selvittämään ohjuksen laukaisseen 9K37 M1 "Buk" TELAR’in reitti Venäjältä Itä-Ukrainaan Ukrainalta miehitetyille alueille kuin myös yksikkö (Kurskin alueelle sijoitettu 53. ilmatorjuntaohjusprikaati), johon kyseinen "Buk" TELAR kuului. (4)

Sodan ensimmäinen kesä kääntyi päätökseen Venäjän lähetettyä elokuussa ensin ensimmäisen ”humanitaarisen kolonnan” (eli Гумконвой*) laittomasti rajan yli Ukrainan maaperälle, joidenkin päivien kuluttua Venäjä aloitti laajamittaisemman hyökkäyksen maavoimiin sekä maahanlaskujoukkoihin kuuluneilla yksiköillä kääntäen sodan suunnan. Hyökkäys ja sitä seurannut alueiden valtaus yhdessä syksyn ja talven 2015 ajan aaltoilleiden taisteluiden myötä asetti rintamalinjan lopulta jotakuinkin nykyiselle sijainnilleen.

Venäläiskalustoa sotatoimialueella

Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on havaittu kymmeniä sellaisia asejärjestelmiä, joita Venäjä ei ole koskaan myynyt Ukrainalle, joukossa on myös runsaasti sellaisia asejärjestelmiä, joita Venäjä ei ollut ennen käynnissä olevan sodan alkua myynyt lainkaan ulkomaille – käynnissä olevan sodan aikana eräistä asejärjestelmistä on tehty Venäjän toimesta kauppoja sellaisten valtioiden kuin Syyria kanssa. Koska Itä-Ukrainassa on tehty niin mittava joukko havaintoja venäläisistä asejärjestelmistä, tiedustelulennokeista, elektronisen sodankäynnin laitteista, ilmatorjuntajärjestelmistä tms. niin kaikista en julkaise kuvaa, mutta pyrin nimeämään havaintopaikkoineen niin suuren joukon kalustoa kuin mahdollista, osan valokuvineen. Jaottelu tulee noudattamaan seuraavaa mallia:

- taistelupanssarivaunut ja rynnäkkövaunut sekä miehistönkuljetusajoneuvot

- tykistö, kranaatinheittimet sekä raketinheittimet

- ilmatorjunta

- elektronisen sodankäynnin välineet, tutkat, viestintä tms.

- tiedustelulennokit

- pienikaliiperiset aseet, henkilökohtainen varustus

- muut

Taistelupanssarivaunut ja rynnäkkövaunut sekä miehistönkuljetusajoneuvot

Tässä osiossa huomioin myös MRAP-ajoneuvot, jollaisia venäläisten erikoisjoukkojen ohella muun muassa PMC Wagneriin kuuluvat yksiköt ovat käyttäneet taisteluissa. MRAP-ajoneuvo on Mine-Resistant Ambush Protected -ajoneuvo, jollainen esim. venäläisten käyttämä KAMAZ-43269 ”Vystrel” on.

Vanhemman ja ikääntyneemmän kaluston ohella venäläisjoukot ja heidän proxy-joukot ovat sotineet Itä-Ukrainassa uudemmilla käytössä olevilla taistelupanssarivaunuilla, kuten T-90A, T-72B, T-72BA ja T-72B3 sekä T-72S1 taistelupanssarivaunuilla, joka on vientiversio T-72B1 taistelupanssarivaunusta. T-72S1 panssarivaunuja Venäjä toimitti Iranille ja Venezuelalle vuosikymmenen alkupuolella.

Yllä Venäjän asevoimien T-90A taistelupanssarivaunuja on kuvattu etenkin Luhanskin oblastin alueella. Kuvan T-90A on kuvattu ja videoitu Luhanskin alueella, kyseinen vaunu kuuluu Venäjän asevoimien 136. mekanisoidun prikaatin vahvuuteen.

Venäläisjoukot ovat käyttäneet T-72B3 taistelupanssarivaunuja taisteluissa muun muassa Luhanskin, Ilovaiskin sekä Debaltseven alueella. Kuvassa olevan brittiläisen, Venäjälle työskentelevän, propagandisti Graham W. Phillipsin takana näkyy T-72B3 taistelupanssarivaunu. Kyseinen video, jolta kuvakaappaus on, kuvattiin Graham W. Phillipsin toimesta Debaltseven taisteluiden aikana helmikuussa 2015.

Tuhoutunut T-72BA (1999 model). Ensimmäisen kerran vaunutyyppiä havaittiin Ukrainassa loppukesästä 2014. Elokuussa ’14 Ilovaiskin lähellä Starobesheven alueella käydyssä taistelussa ukrainalaisjoukot tuhosivat useamman venäläisen T-72BA taistelupanssarivaunun. Vaunuista osa kuului Venäjän maavoimien 21. mekanisoidulle kivääriprikaatille.

T-72S1 helmikuussa 2016 Bilen kylän alueella miehitetyssä osassa Luhanskin oblastia, vaunut on kuvattu M04 moottoritien lähellä sijaitsevalla aidatulla tehdas/ varastoalueella – 2,5 km länteen Zbirnen rautatieasemasta. Kuva alun perin Bogdan Sevastyanovin Vkontakte-tililtä.

Kamaz-43269 "Vystrel" /BMP-97 Vystrel (mod. Dozor-M) Luhanskissa, ul. Karpinskoholla. Venäjällä Vystreliä on virallisesti luovutettu FSB:n alaisuudessa toimiville Venäjän rajajoukoille sekä Venäjän asevoimille. BMP-97 ”Vystreliä” on myös toimitettu kolmansiin maihin: Syyriaan, Kazakstaniin ja Azerbaidžaniin.

Venäläisen palkkasotilaita välittävään PMC Wagneriin kuuluvalla yksiköllä oli käytössä ”Vystrel” MRAP-ajoneuvoja muun muassa Debaltseven taistelussa tammi-helmikuussa 2015. (5)

GAZ-3937 "Vodnik" kuvattuna Krasnodonissa Luhanskin oblastin alueella. Kuva on kuvankaappaus videolta, joka laitettu jakoon 12. tammikuuta 2015 Lugansk Today toimesta. ”Vodnikia” on toimitettu Venäjän asevoimille jonkin verran, sotatoimissa sitä on aiemmin käytetty toisessa Tshetshenian sodassa ja Georgian sodassa. Ajoneuvoja on myös havaittu Syyriassa, varmuutta ei ole ovatko ne olleet Venäjän tai Syyrian asevoimien vaiko venäläisen palkkasotilaita välittävän yrityksen käytössä. Vahvistamattomien tietojen mukaan Venäjä on toimittanut ajoneuvoja myös Uruguaihin.

GAZ 2330 4x4 Tigr kuvattuna marraskuussa 2017 miehitetyssä Luhanskissa (kuva julkaistu twitterissä 23.11.2017 via @sashakots). GAZ 2330 4X4 Tigr on laajemmin käytössä Venäjän asevoimilla ja Venäjän merijalkaväellä. Venäjän maahanlaskujoukot (VDV) on varustettu Tigr-M-versiolla. Itä-Ukrainassa vastaavaa kalustoa on ollut etenkin erikoisjoukkojen sekä Venäjällä sisäisestä turvallisuudesta vastaavien yksiköiden käytössä.

Venäjän asevoimien tuhottu BTR-82A kuvattuna Donbasissa, Itä-Ukrainassa. BTR-82A otettiin Venäjällä varsinaisesti palveluskäyttöön 2013, kuvan tuhotun yksilön ohella Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on tehty lukuisia havaintoja Venäjän asevoimien BTR-82A miehistönkuljetusajoneuvoista, esim. Venäjän maavoimien 18. ja 136. mekanisoiduille kivääriprikaateille kuuluvia BTR-82A miehistönkuljetusajoneuvoja on kuvattu Luhanskin oblastin alueella. (6 ja 7)

Ukrainan maahanlaskujoukkojen varustukseen kuului sodan alkaessa myös BMD-2 rynnäkköpanssarivaunuja, Venäjä on kuitenkin toimittanut Itä-Ukrainaan joukoilleen päivitettyjä versioita BMD-2 rynnäkköpanssarivaunusta PL-1-01 (OU-5) valonheittimellä varustettuna, jollaisia Ukrainan asevoimilla ei ole käytössä. (8) Tämä käy esimerkiksi siitä, kuinka pienelläkin muutostyöllä iäkkäämpi asejärjestelmä on mahdollista muokata sellaiseksi, ettei vastaavaa ole Ukrainan asevoimilla käytössä. Samoin ikääntyneitä MT-LB -kuljetuspanssarivaunuja on Venäjällä päivitetty MT-LB VMK:si, jolloin niihin on asennettu 12,7 mm Kord konekivääri, moottorin ollessa 240 hevosvoimainen YaMZ-238VM – jälleen kombinaatio on sellainen, jollaista Ukrainan asevoimilla ei ole käytössä.

* * *

Ensimmäinen osa on syytä päättää tähän, jotta teksti olisi lukukokemuksena mielekäs eli ei liian pitkä. Seuraavassa osassa käyn läpi venäläisjoukkojen aseistuksesta kohdat ”tykistö, kranaatinheittimet sekä raketinheittimet” ja ”ilmatorjunta”, jota ryhdyn työstämään lähipäivinä.

Marko

1. https://themoscowtimes.com/articles/russias-igor-strelkov-i-am-responsible-for-war-in-eastern-ukraine-41598 

2. https://www.youtube.com/watch?v=Oy0WrD9izNo 

3. Donbas in Flames s. 39.

4. https://www.youtube.com/watch?v=fqdW3_0pPr4 

5. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2018/08/merkittavia-havaintoja-ukrainan-sodasta.html 

6. Donbas in Flames s. 74.

7. https://informnapalm.org/en/russian-tigr-afvs-136th-brigade/ 

8. https://informnapalm.org/en/russian-upgraded-bmd-2-and-kamaz-5350-in-occupied-donetsk/ 

*: Гумконвой eli “humanitaarinen kolonna”, nimitys Гумконвой vihjaa kolonnan sotilaalliseen luonteeseen. конвой eli saattue-sanaa käytetään tavallisesti asevoimien kolonnista.