Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa

Krimin niemimaan miehitysoperaatio alkoi Venäjän asevoimien toimeenpanemana helmikuussa 2014, sen miehitystä seurasi niemimaan kansainvälisten lakien vastainen liittäminen Venäjään laittomaksi todetun ”kansanäänestyksen” seurauksena. Kriisin seuraava askel oli venäläisten operaattoreiden – joista moni oli entinen Venäjän asevoimien sotilas – toimesta alkuun pantu ”separatismi” Itä-Ukrainassa, jonka näkyvimpiä tapahtumia kevättalven ja kevään aikana olivat hallintorakennusten miehittämiset (tai niiden yrittäminen) Itä- ja Etelä-Ukrainassa sekä varsinaiset sotilasoperaatiot 12. huhtikuuta 2014 alkaen useammassa itäukrainalaisessa kaupungissa – ensinnä näiden ”separatistien” hallintaan siirtyivät Slovjansk ja Kramatorsk Donetskin luoteispuolella vajaan parin tunnin ajomatkan päässä kaupungista.

Median tilannekuva sodan – josta tässä Venäjän käynnistämässä ”separatismissa” todellisuudessa on kyse – ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana oli hämmentynyt ja sekava. Melkoinen osa länsimaista mediaa turvautui sodan alkupuolella hyvinkin kritiikittömästi venäläismedioiden välittämään informaatioon, tilannetta ei suinkaan helpottanut Venäjän valtion mittava propaganda, jota tuettiin Venäjän hallinnon edustajien lausunnoilla, joissa johdonmukaisesti toistettiin ”tarinaa”, jonka mukaan Itä-Ukrainassa on vain vapaaehtoisia ja ettei Venäjän valtio ole millään tapaa osallisena sodassa. Ikävä kyllä tämä tarina on syöpynyt todella tiukkaan läntisiin medioihin, niinpä edelleen arvostetuissakin länsimedioissa kirjoitetaan Itä-Ukrainan ”separatisteista”, ”vapaaehtoisista” – toisinaan mennään niin pitkälle, että kirjoitetaan valheellisesti Ukrainan sisällissodasta.

Huomautan lukijoita tässä vaiheessa, käytän sanaa ”separatismi” tarkoituksessa, jolla osoitan sen, kuinka hämmentyneessä tilanteessa läntisen mediat – kuin myös monet poliitikotkin olivat. Kyse on sodasta, kuten yllä kirjoitin – sodasta, jota ei käytäisi, jollei Venäjä sitä mahdollistaisi.

Tämän kirjoituksen ajatuksena ei suinkaan ole ryhtyä kumoamaan jokaista mahdollista median lausuntoa, perimmäisenä kimmokkeena kirjoitukselle on sosiaalinen media ja siellä – edelleen toistettu – tarina ”venäläisvapaaehtoisista”. Nämä tarinat päätyvät toisinaan tavattoman kömpelöihin yrityksiin selittää sitä, kuinka Ukrainaan on voinut päätyä kalustoa, jota Ukraina ei koskaan ole Venäjältä ostanut, mutta jollaisia on kuvattu näiden ”kansantasavaltojen” alueella sodan kuluessa.  Eräässä tällaisessa selityksessä esitettiin väite, jonka mukaan Ukraina oli ostanut kolmannelta maalta venäläisiä Pantsir-S1 -ilmatorjuntajärjestelmiä ja myynyt ne sitten eteenpäin Itä-Ukrainan ”kansantasavaltoihin”, jossa ne sitten kuvattiin ja kuvia esitettiin todisteina Venäjän läsnäolosta Ukrainassa. Occamin partaveitsi…

Sodan kuluessa Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on kuvattu lukuisia kertoja sellaista kalustoa, jota on Venäjän asevoimilla, FSB:llä tai sisäministeriöllä mutta jota ei ole myyty Ukrainalle, aiheesta on kirjoitettu lukematon joukko oivallisia artikkeleja Bellingcatin, InformNapalmin ja monien muiden tahojen toimesta. Itä-Ukrainassa sotineilla venäläisjoukoilla on ollut käytössään kymmeniä sellaisia asejärjestelmiä tahi aseita, joita ei ole koskaan myyty Ukrainaan, näitä kaikkia on mahdotonta seikkaperäisesti käydä läpi tässä kirjoituksessa – toisaalta se on myöskin turhaa, koska asiaan on paneuduttu hyvin seikkaperäisesti sodan kuluessa esim. edellä mainittujen tahojen toimesta. Tästä huolimatta nostan tässä kirjoituksessa esille eräitä sellaisia aseita ja asejärjestelmiä, joita Venäjän asevoimien yksiköt ovat Itä-Ukrainassa käyttäneet – osa asejärjestelmistä on ollut hyvinkin keskeisessä roolissa sodan aikana, niiden operatiivista käyttöä Venäjä on harjoittanut ja kehittänyt edelleen juuri Ukrainassa, ja edelleen Syyriassa.

Kuvakollaasissa Pantsir-S1, 2B26 Grad-K, tuhoutunut Forpost UAV ja RB-341V Leer-3 Donbasissa.

Tiedustelulennokit

Ukrainassa käynnissä oleva sota on käytännössä ensimmäinen sota, jossa Venäjä on käyttänyt tiedustelu- ja tulenjohtotehtävissä runsaasti erilaisia tiedustelulennokkeja. Tämän vuoden puolella Ukrainan asevoimien yksiköiden on onnistunut ampua alas useita venäläisiä Orlan-10 tiedustelulennokkeja, ensimmäiset tiedustelulennokkinsa Venäjä menetti taistelutehtävissä sodan alkupuolella toukokuussa 2014.

Ukrainassa Venäjä on lennättänyt Orlan-10 tiedustelulennokkeja tavallisesti kolmen ryhmissä, joista yksi suorittaa varsinaista tiedustelua, toinen on elso-tehtävässä kolmannen toimiessa linkkinä tiedustelutiedon välittämisessä komentokeskukseen. Alla kuvat kolmesta eri tiedustelulennokkimallista, jollaisia Venäjän tiedetään käyttävän Itä-Ukrainassa, näiden lisäksi Venäjä operoi suurella joukolla muitakin tiedustelulennokkeja alueella.

Venäjän asevoimien Forpost tiedustelulennokin jäänteitä.

Yllä Venäjän asevoimien Forpost tiedustelulennokki. Kyseinen tiedustelulennokki ammuttiin alas elokuussa 2014 Ukrainassa Novopetrivsken kylän lähellä. Sodan kuluessa Ukrainassa on ammuttu alas useita Forpost-tiedustelulennokkeja. Venäjän puolustusministeriö teki v. 2010 kaupat israelilaisten kanssa IAI Searcher II tiedustelulennokeista, Forpost pohjautuu IAI Searcher II tiedustelulennokkiin. Aiheesta enemmän @DFRLab: ”Five Downed Russian Drones in Ukraine”.

Kuvassa alas ammuttu venäläinen Orlan-10 tiedustelulennokki.

Kuvan venäläinen Orlan-10 tiedustelulennokki ammuttiin alas Ukrainassa 18. heinäkuuta 2014 Ukrainan asevoimien 79. maahanlaskuprikaatin toimesta. Kyseistä tiedustelulennokkia on käytössä vain Venäjän asevoimilla ja turvallisuusorganisaatioilla. Ukrainan sodan ohella venäläisillä on ollut vastaavia tiedustelulennokkeja käytössä myös Syyriassa.

Venäläinen Granat-1 tiedustelulennokki.

Venäjän asevoimilla käytössä oleva Granat-1 tiedustelulennokki, kuvan tiedustelulennokki todennäköisesti ammuttiin alas Ukrainan asevoimien toimesta marraskuussa 2014 – kuvassa se on ukrainalaisjoukkojen hallussa. Venäjän asevoimien tiedustelulennokeista Ukrainan taivaalla on kirjoitettu useita artikkeleja/katsauksia, kuvan tapaukseen viitataan War is Boring’in artikkelissa ”Ukraine Scrambles for UAVs, But Russian Drones Own the Skies”.

Venäjän asevoimien RB-341V “Leer-3” Donetskissa (pysäytyskuva youtube-videolta).

Venäjän asevoimien RB-341V “Leer-3:a” elektronisen sodankäynnin yksikköjä on havaittu lukuisia kertoja Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla. RB-341V Leer-3 -yksiköt on tavanomaisesti varustettu Orlan-10 tiedustelulennokeilla.

Kehittyneemmillä tiedustelulennokeilla operoiminen on näkyvimpiä todisteita siitä, että miehitetyillä alueilla on koulutettua (ammattitaitoista) henkilöstöä Venäjältä. Näitä järjestelmiä ei myöskään ole myyty Ukrainalle, joten kyseessä ovat Venäjän asevoimien – todennäköisimmin sopimussotilailla miehitetyt – yksiköt.

Ilmatorjuntajärjestelmät

Siitä huolimatta, että Ukrainan ilmavoimat ei ole lentänyt taistelulentoja Itä-Ukrainan sotatoimialueella – tai sen tuntumassa – sitten kesän 2014, toimittaa Venäjä säännöllisesti miehittämilleen alueille erilaisia ilmatorjuntajärjestelmiä. Merkittävin osa ilmatorjuntaohjusjärjestelmistä on lyhyenkantaman 9K35 Strela-10 -ilmatorjuntaohjusjärjestelmän tela-ajoneuvoja, joita on operatiivisessa käytössä sodan kummallakin osapuolella. Toisinaan miehitetyillä alueilla on myös nähty järjestelmiä, joita ei ole koskaan myyty Ukrainaan, kuten Pantsir-S1 tykki/ohjus-ilmatorjuntajärjestelmän ajoneuvoja.

Venäjän asevoimien Pantsir-S1 kuvattuna Makiivkan kaupungin itäosassa Mirniyn alueella – Donetskin itäpuolella.

Venäläinen ilmatorjuntaohjusjärjestelmä Tor-1M, kuva InformNapalm.

Yllä olevassa kuvassa on todennäköisesti Tor-1M 9A331-1, matalalla ja keskikorkeuksissa lentävien kohteiden torjuntaan käytetty ohjusjärjestelmä (kantama max. 12 km, torjuntakorkeus 10 – 6000 m). Asejärjestelmää on toimitettu useisiin maihin, Ukrainan asevoimilla oli käytössä vuoteen 2001 saakka vanhempaa 9K330 Tor -ohjusjärjestelmää. Miehitetyiltä alueilta on myös löydetty ammuttujen ohjusten kappaleita. Ensimmäisen kerran Tor-1M kuvattiin Itä-Ukrainassa tammikuussa 2015 – Shakhtarskissa, Donetskin oblastin alueella.

Aiheesta enemmän InformNapalmin julkaisemassa artikkelissa – “Russian Air Defense in Donbas: Barnaul-T and Tor-M1 in the hands of Russian terrorists”.

Siitä huolimatta, että niin Ukrainalla kuin myös Venäjällä on käytössä 9K37 Buk ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, on mahdotonta jättää huomiotta 9K37M Buk-M1 ilmatorjuntaohjusjärjestelmän ”vierailua” alueella.

Käynnissä olevan sodan merkittävimpiin yksittäisiin tapahtumiin kuuluu Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottaminen heinäkuun 17. 2014. Malaysia Airlinesin laivueeseen kuuluneen Boeing 777 -200ER laajarunkoisen matkustajakoneen ampui alas Venäjän asevoimien Kurskin alueelle sijoitetun 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 9K37M Buk-M1 TELAR nro. 332. Lennon MH17 alas ampumista on käsitellyt hyvin laajalti Bellingcat, blogini lopussa linkki Bellingcatin verkkosivulla julkaistuun koostesivuun. Itse olen blogissani kirjoittanut tapahtumasta kahdesti, blogeissa ”Buk 332 matkalla Donetskista Snižneen” (1) ja ”Heinäkuun 17. 2014 – reilut 7 tuntia lennon MH17 tuhoon.” (2)

9K37M Buk-M1 nro. 332 aamulla 17. heinäkuuta 2014 Donetskissa ul. Shakhtostroiteleyn ja Prospekt Illitsan risteyksen tuntumassa.

Havaintoja muusta kalustosta

Uudehkon raskaan kaluston olemassaolo – sotavankien ohella – on tietenkin näkyvin todiste siitä, että niillä operoivat joukot ovat kaikkea muuta kuin ”vapaaehtoisia”, jollaisia Venäjä heidän väittää olevan. Kalustoa, jollaista Venäjällä oli sodan alkaessa rajallisesti, ei luovuteta osaamattomien käsiin. 

T-72B3 kuvattuna Debaltsevon alueella brittiläistaustaisen Venäjälle työskentelevän propagandisti Graham W. Phillipsin toimesta.

T-72B3 taistelupanssarivaunun toimitus alkoi Venäjän asevoimille vasta tämän vuosikymmenen puolella. Tulikasteensa ne saivat Ukrainan sodassa, yksittäisiä T-72B3 taistelupanssarivaunuja on tuhottu taisteluissa ukrainalaisjoukkojen toimesta.

Venäjän asevoimien T-90A taistelupanssarivaunu Luhanskin oblastin alueella.

Venäjän asevoimien T-90A taistelupanssarivaunujen olemassa olosta miehitetyillä alueilla on kuva-aineistoa runsaasti. Suoria todisteita niiden osallistumisesta sotatoimiin ei kuitenkaan ole olemassa.

Venäjän asevoimien 122 mm raketinheitin 2B26 Grad-K.

2B26 Grad-K (BM-21 Gradin korvaaja) on kuvattu Ukrainan sodan kuluessa useammalla paikkakunnalla Ukrainailta miehitetyillä alueilla. Grad-K:ta on käytössä vain Venäjän asevoimilla, toimitukset alkoivat jokunen vuosi sitten. 2B26 Grad-K:n havainnoinneista on laadittu raportti Informnapalm.org toimesta ”InformNapalm’s Observers Found 2 Russian 2B26 ‘Grad’ Systems” (2. maaliskuuta 2016).

Kamaz-43269 "Vystrel" /BMP-97 Vystrel (mod. Dozor-M) Luhanskissa, ul. Karpinskoholla.

Venäjällä Kamaz-43269/BMP-97 Vystreliä on virallisesti luovutettu vain Venäjän rajajoukoille (toimivat FSB:n alaisuudessa), sitä on myös toimitettu kolmansiin maihin: Syyriaan, Kazakstaniin ja Azerbaidžaniin.

Venäjän asevoimilla ja erikoisjoukoilla käytössä oleva GAZ 2330 4x4 Tigr kuvattu Luhanskissa maaliskuussa 2017. Itä-Ukrainassa vastaava kalusto kuulunut pääasiassa erikoisjoukoille.

BTR-80 miehistönkuljetusajoneuvon alustalle modifioitu komentoajoneuvo kuvattuna Luhanskin oblastin alueella. Ensimmäiset havainnot BTR-80 (Командно:sta) tehtiin alueella talvella 2015/2016.

Venäjän asevoimien vuonna 2009 käyttöönottaman Barnaul-T - 9S932.

Yllä Venäjän vuonna 2009 käyttöönottaman Barnaul-T (automaattinen komento- ja valvontajärjestelmä) 9S932 – SIGINT, tela-alustalle (MRU-B) sijoitettu järjestelmän voimanlähteen komentoyksikkö tunnistettiin toukokuussa 2015 sosiaaliseen mediaan ladatuista valokuvista. Yksikkö oli tuolloin sijoitettuna Itä-Ukrainan miehitetyille alueille. Julkaistut kuvat Barnaul-T:stä latasi sosiaaliseen mediaan Venäjän asevoimissa palveleva Blinov (kutsumanimi ”Chaika”).

Venäjän asevoimien R-330Zh “Zhitel” (AJS = automated jamming station).

Yllä Venäjän asevoimien R-330Zh “Zhitel” (AJS = automated jamming station) kuvattu dronesta käsin maalis – huhtikuussa 2016 Makiivka-Jasunuvata -alueella Donetskin itä-koillispuolella. Kuvan julkaisi alun perin ukrainalainen toimittaja Jaroslav Krechko Facebook sivullaan. R-330Zh ”Zhiteliä” ei ole koskaan toimitettu Ukrainan asevoimille.

Venäjän asevoimien tuhoutunut BTR-82A kuvattuna Donbassissa, Itä-Ukrainassa.

Raskaamman kaluston ohella Itä-Ukrainassa sotineilla venäläisjoukoilla sekä niiden rinnalla taistelevilla ”vapaaehtoisilla” sekä palkka-armeijoiden taistelijoilla on käytössään myös sellaista jalkaväenaseistusta ja muuta henkilökohtaista varustusta, jota ei ole toimitettu Ukrainaan (tai ulkomaille).

Venäläinen 12,7 mm raskas konekivääri Kord.

Yllä oleva kuva on kuvakaappaus videolta, jolla venäläisjoukot ja ”vapaaehtoiset” harjoittelevat Luhanskin ”kansantasavallan” alueella venäläisvalmisteisella 12,7 mm raskaalla konekiväärillä Kord, alkuperäisvideo on vuodelta 2016. Kord kuuluu venäläisjoukkojen ja ”vapaaehtoisten” tavanomaiseen jalkaväkiaseistukseen, eikä sitä ole myyty Ukrainaan.

Orsis T-5000 on uusi venäläinen tarkka-ampujien käyttöön tarkoitettu kivääri (7,62x51 mm NATO).

Venäjällä Orsis T-5000 on pääasiassa erikoisjoukkojen käytössä, sitä on myös viety ulkomaille: Irakiin, Saudi-Arabiaan, Vietnamiin, Kiinaan ja Syyriaa. Syyrian kohdalla on hankala sanoa, onko kyse varsinaisista kaupoista vai venäläisjoukkojen mukanaan tuomasta varustuksesta. Yllä olevassa kuvassa on Donetskin ”kansantasavaltojen” riveissä taisteleva serbialaislähtöinen taistelijanimellä ”Deki” esiintyvä militantti. Kuva on kuvakaappaus Rossija 1 –kanavan Vesti-ohjelmasta.

* * *

Yllä on esitelty lyhyelti vain osa sellaisesta Itä-Ukrainassa havaitusta kalustosta, jota ei ole käytössä Ukrainalla, mutta on käytössä Venäjällä tai Venäjällä ja kolmansilla mailla. Kirjoituksessa olen keskittynyt raskaampaan kalustoon, henkilökohtaisesta aseistuksesta ja vastaavasta kevyemmästä kalustosta esimerkinomaisesti nostin esille raskaan konekiväärin sekä tarkka-ampujien käyttämän kiväärin. Miehitetyllä alueella operoivilla venäläisjoukoilla on useamman kerran havaittu esim. PSNR-8M Kredo-M1 kannettavia tutka- /tiedusteluasemia.

Mediassa korostetaan tavattoman usein sitä, että Venäjä testaa Syyriassa joukkojaan ja aseitaan, samalla kuitenkin unohtuu se, että Venäjä aloitti tämän testaamisen Ukrainassa keväällä ja kesällä 2014, ja jatkaa tätä edelleenkin. Etenkin tiedustelulennokkien ja tykistön yhteistyön kehittämiseen Venäjä on panostanut sodan ensikuukausilta lähtien, myös elektronisen sodankäynnin varustusta on testattu sotatoimialueella jatkuvasti.

Marko

1. http://vartiopaikalla.blogspot.fi/2017/07/buk-332-matkalla-donetskista-snizneen.html 

2. http://vartiopaikalla.blogspot.fi/2017/10/heinakuun-17-2014-reilut-7-tuntia.html 

Venäjän Ukrainan sodassa käyttämiä asejärjestelmiä esitelty laajemmin InformNapalmin artikkelissa “Database and Video Overview of the Russian Weaponry in the Donbas”:

https://informnapalm.org/en/database-russian-weaponry-donbas/

Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisesta löytyy Bellingcatin sivuilta suuri joukko artikkeleja sekä katsauksia. Bellingcatin MH17 kirjoitukset löytyvät seuraavan linkin takaa:

https://www.bellingcat.com/tag/mh17/