Miehitettyä Krimiä ei saa unohtaa, eikä siitä saa käydä kauppaa

Itä-Ukrainassa on sota – mitä ei pidä unohtaa, jos käynnissä oleva sota saa vähän huomiota läntisissä medioissa, sitäkin vähemmän huomiota suodaan Venäjän miehittämälle Krimin niemimaalle. Niemimaan tilanne nousee toisinaan otsikoihin, viime aikoina surkean ihmisoikeustilanteen myötä. Olemme saaneet lukea raportteja Venäjän toimeenpanemista – räikeistä – ihmisoikeusrikkomuksista, tai ihmisoikeustilanteen heikkenemisestä, kuten ”Crimea is a Black Hole for Human Rights”. (1)

Tällä hetkellä vaino kohdistuu erityisesti Krimin tataareihin, pidätykset, uskonnollisten kohteiden ja kulttuurikohteiden tuhoamiset sekä vaino muodostavat olennaisen osan heidän elämäänsä miehitetyllä niemimaalla.

Miehityksen alkuviikkoina ja kuukausina pidätysten ynnä poliittisten tuomioiden kohteina olivat erityisesti ne niemimaan asukkaat, joita Venäjä syytti miehityshallinnon vastustamisesta sekä Ukrainan asevoimien tukemisesta miehityksen alkuvaiheessa. Tuolloin kymmeniä ukrainalaisia tataarien ohella pidätettiin ja tuomittiin näytösoikeudenkäynneissä pitkiin rangaistuksiin, joita tuomitut – kuten ukrainalainen elokuvaohjaaja Oleg Sentsov ja ukrainalainen kansalaisaktivisti Oleksandr Kolchenko – kärsivät tuhansien kilometrien päässä kotiseudulta. Kidutus muodossa tai toisessa on ollut olennaisessa osassa kuulusteluja ja tunnustuksia.

Krimin tataareiden 1944 karkotuksen muistojuhlassa Kiovassa (toukokuussa 2016), banderollissa tataariaktivisteja, jotka Venäjä on vanginnut miehityksen aikana.

Krimin tataarien julkaisemat viime vuoden (v. 2017) miehitystoimiin liittyvät tilastot kertovat omalta osaltaan karua kieltä:

-16 uutta poliittista vankia, joista 15 on Krimin tataareja.

-16 ihmistä tapettu (miehitystoimien seurauksena), joista 13 on Krimin tataareja.

-286 asukasta pidätetty, joista 248 on Krimin tataareja.

-340 asukasta on kutsuttu kuulusteluihin, joista 286 on Krimin tataareja.

Kuulusteluihin kutsuminenkin tietää kutsutuille todellista olemassa olevaa uhkaa, kuulustelu voi johtaa pahoinpitelyyn tahi kidutukseen – toisinaan jopa kuolemaan. Kuulustelut voivat johtaa myös vangitsemiseen ja (poliittiseen) tuomioon.

The Crimean Tatar Resource Center.

Viime vuoden puolella Venäjä vangitsi – nyt jo vapautetun - Krimin tataarien johtajiin kuuluneen Ilmi Umerovin, vangitsemisen aikana hänet siirrettiin psykiatrian erikoissairaalaan. Teko tuomittiin kansainvälisesti ihmisoikeuksien vastaisena, sitä verrattiin Neuvostoliitossa harjoitettuun toisinajattelijoiden siirtämiseen mielisairaaloihin "hoidettaviksi". Käytännössä toimintaa voidaan pitää osana ihmismielen nujertamista – kyse oli kiduttamisesta.

* * *

Alueen ihmisoikeustilanteen romahtamisen ohella Venäjä miehittäjänä on sallinut alueen uskonnollisten ja kulttuurikohteiden tahallisen vaurioittamisen tai tuhoamisen – niemimaalta on myös varastettu kulttuuriaarteita Venäjälle. Hromadske international julkaisi 4. tammikuuta artikkelin ”Stolen Heritage: How Russia is Destroying Crimean Archaeological Sites” – artikkelissa tarkasteltiin Venäjän miehittämällään Krimin niemimaalla harjoittamaa piittaamatonta arkeologisten sekä kulttuurikohteiden kohtelua. (3) Myös Venäjän niemimaalla suorittamat tai suunnittelemat entisöintityöt ovat herättäneet kysymyksiä – Bagçesarayn (Khanin) palatsialueen restaurointityöt tarkoitusperineen ovat herättäneet kysymyksiä. (4)

Kuinka tähän on päädytty?

Ukrainan kansan lähdettyä marraskuussa 2013 Kiovassa Maidan Nezalezhnostille (Itsenäisyysaukiolle) protestoimaan Ukrainan silloisen presidentin Viktor Janukovytšin hallinnon omavaltaista päätöstä olla allekirjoittamatta EU-sopimusta syntyi EuroMaidan, se päättyi kansan määrätietoisen kamppailun päätteeksi Viktor Janukovytšin pakenemiseen Kiovasta ja Ukrainasta Venäjälle ja hallinnon vaihtumiseen Ukrainassa. Tätä vallan vaihtoa Venäjä käytti ”keppihevosena” Krimin niemimaan miehittämiselle ”vihreiden miesten” avulla – käytännössä kyse oli Venäjän toteuttamasta sotilasoperaatiosta. Miehittäminen johti maaliskuussa 2014 niemimaan laittomaan anneksaatioon Venäjään, laittoman ja laajalti tuomitun ”kansanäänestyksen” jälkeen. En voi muuta kuin painottaen todeta, että Krimi on edelleen de jure osa Ukrainaa.

Helmikuun 2014 Venäjän suorittaman miehityksen jälkeen ihmisoikeustilanne niemimaalla on heikentynyt merkittävästi. Miehityksestä kärsivät erityisesti Krimin tataarit, mutta laajoja ihmisoikeusrikkomuksia on kohdistunut myös etnisesti ukrainalaisiin ja muihin niemimaan etnisiin vähemmistöihin. Niemimaalta on miehitysvuosien kuluessa muuttanut pois – osa käytännössä paennut – noin 150 000 tataaria, ukrainalaista ja muihin vähemmistöihin kuuluvaa asukasta. Vastaavasti alueelle on muuttanut Venäjältä uusia asukkaita, mikäli tilanne on vähänkään sama kuin Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, ainakin osa näistä ”uusista asukkaista” on käytännössä pakkomuutettu alueelle Venäjältä.

Krimin niemimaalla pidätettyjen tataarien ja ukrainalaisten sekä muihin vähemmistöihin kuuluvien on hyvin vaikeaa – käytännössä mahdotonta – saada oikeutta. Langetettuja tuomioita voi kutsua poliittisiksi, niinpä moni kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö pitää useita tuomittuja ukrainalaisia ja tataareja poliittisina vankeina, myös venäläinen ihmisoikeusjärjestö Memorial on nimittänyt esim. elokuvaohjaaja Oleg Sentsovin poliittiseksi vangiksi. (2)

Venäjän suorittamaa niemimaan miehitystä seurasivat länsimaiden pakotteet. Meidän on muistettava se, että pakotteet ovat vastatoimi Venäjän suorittamalle miehitykselle ja niemimaan anneksaatiolle. Toimet ovat kytköksissä toisiinsa väittääpä Venäjä ja sen resenaattorit mitä tahansa.

Venäjän tavoitteita?

Tällä hetkellä käydään keskusteluja Itä-Ukrainan rauhanturvaoperaatiosta, johon itse suhtaudun hyvin skeptisesti – epäilen, että Venäjällä on – jälleen kerran – ketunhäntä kainalossa. Minun on vaikea kuvitella sellaista vaihtoehtoa, että Venäjä ilman mitään ehtoja luovuttaisi Itä-Ukrainan miehitetyt alueet Ukrainalle mahdollistaen YK:n alaisten joukkojen suorittaman rauhanturvaoperaation, siten, että koko Venäjän hallinnassa oleva osuus maiden välistä rajaa (409 km) siirtyisi rauhanturvajoukkojen hallintaan. Jollei Venäjän tarkoituksena ole sitten ryhtyä käymään kauppaa Krimin niemimaasta ja Itä-Ukrainasta, kauppaa, jossa Vladimir Putinin hallinto pyrkisi neuvottelemaan Ukrainan yli ehdoista: rauha idässä niemimaasta.

Venäjän miehittämällä niemimaalla vierailee säännöllisesti erilaisia puolueiden ja ryhmien edustajia lännestä. Tämän vuoden helmikuun alkupuolella joukko saksalaisia äärioikeistolaisen Alternative für Deutschland – AfD eli Vaihtoehto Saksalle puolueen alueparlamenttien edustajia saapui niemimaalle Moskovan kautta 3. helmikuuta 2018.

Huhtikuussa Krimillä järjestetään Jaltan 4. kansainvälinen talousfoorumi. Lännestä foorumille ottaa tavallisesti osaa tahoja ja henkilöitä, joilla on tiiviit suhteet venäläistahoihin, osan ollessa käytännössä venäläisten ”talutusnuorassa”.

Sanktioista huolimatta Venäjä on pyrkinyt myös solmimaan yritysten kanssa sopimuksia, jotta nämä toimittaisivat Krimille sanktioiden alaisia tuotteita. Esim. eräillä saksalaisyrityksillä on toimintaa niemimaalla: Siemens is not alone in helping Russia to breach sanctions over Crimea. (5) Päinvastaisena esimerkkinä voidaan mainita Wärtsilän suoraselkäisyys: Wärtsilä ei toimita Krimille laivamoottoreita – päätös ihmetyttää Venäjällä: ”Miten voi kieltäytyä rahasta?” (6)

Näissä kaikissa toimintatavoissa näyttäytyy Venäjän tarkoituksellinen halu neuvotella yksittäisten tahojen kanssa, onpa kyse puolueesta tai valtiosta ja näin rikkoa länsimaiden yhteistä rintamaa, lopullisena tarkoituksena on hajottaa läntinen rintama ja saada yksittäisiä EU-valtioita lipeämään sanktiorintamasta ja sopimaan Venäjän kanssa kahdenvälisiä sopimuksia.

”Suomalaisturistit” kevätmatkalla Krimillä

Suomalais-venäläinen yhdistys RuFi markkinoi kotisivuillaan ”turistimatkaa” Krimille, itse asiassa heidän tarkoituksena on tehdä kaksi ”turistimatkaa” – itse kutsuisin näitä propagandamatkoiksi – Krimille tämän vuoden puolella, joista ensimmäinen maaliskuussa (12. – 20. maaliskuuta 2018). Matkan ajankohta on sikäli kiinnostava, että Venäjän ”presidentinvaalit” järjestetään 18. maaliskuuta. Näemmekö tuolloin suomalaisia ”kansainvälisinä vaalitarkkailijoina” – muitakin kuin Johan Bäckmanin, joka on aiemminkin toiminut Venäjän järjestämien vaalien ”tarkkailijana”.

Todellisuudessa kyseiset ”tarkkailijatehtävät”, kuten toimiminen ”vaalitarkkailijana” Krimin ”kansanäänestyksessä” kevättalvella 2014 tai ”vaaleissa” Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, ovat osa Venäjän propagandaa, samalla ne ovat myös osa Venäjän hybridisodankäynnin keinoja. Näiden ”tarkkailijoiden” tehtävänä on omalta osaltaan legitimoida vaalit, ts. ne ovat osa teatteria, jolla hallinto haluaa osoittaa kaiken toimivan laillisesti.

Kuvakollaasi Johan Bäckmanin Facebook päivityksestä ja RuFi ry:n sivuilta otetusta kuvakaappauksesta.

Se ei ole mikään yllätys, että Johan Bäckman on mukana organisoimassa tällaista ”turistimatkaa”, jolla uskon olevan kohtuullisia propagandistisia tarkoitusperiä – kuten yllä viittasinkin, jossa hyödynnetään joukkoa hyödyllisiä idiootteja.

Täsmennän kuitenkin sen verran, että en pidä kaikkia Suomalais-venäläinen yhdistys RuFi ry:n toiminnassa mukana olevia pelkkinä hyödyllisinä idiootteina, yhdistyksen puheenjohtaja Daria Skippari-Smirnovin aktiivinen rooli antaa ymmärtää, että hän on muutakin kuin hyväksikäytettävä idiootti. Yhdistyksen jäsenistöön kuuluu muitakin aktiiveja, joiden toiminta on pitkäjänteistä ja määrätietoista, kuten miehitetyn Itä-Ukrainan alueella useamman kerran laittomasti vieraillut yhdistyksen rahastonhoitaja Marina Muhonen.

Näin loppuun on syytä muistuttaa seuraavasta:

”Suomen kanta on, että kansainvälisen oikeuden mukaisesti Krim kuuluu Ukrainaan. Ukrainan lain mukaan Krimille ei saa saapua luvatta Venäjän kautta.

Ukrainan viranomaiset voivat määrätä rangaistukseksi luvattomasta matkustamisesta ATO-alueelle tai Krimille sakkoja ja/tai vankeusrangaistuksen.” (7)

Tätä ei propaganda tahi laittomiksi todetut kansanäänestykset muuksi muuta, Krimin niemimaa on osa Ukrainaa!

Marko

1. https://www.hrw.org/news/2018/01/25/crimea-black-hole-human-rights 

2. https://frontnews.eu/news/en/16587/There-are-117-political-prisoners-in-Russia-Memorial 

3. https://en.hromadske.ua/posts/stolen-heritage-how-russia-is-destroying-crimean-archaeological-sites 

4. http://www.atlanticcouncil.org/blogs/ukrainealert/why-are-we-letting-russia-destroy-a-16th-century-palace-in-crimea 

5. http://khpg.org/en/index.php?id=1519227204 

6. https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005527974.html 

7. http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=341699&nodeid=15735&contentlan=1&culture=fi-FI 

Alternative für Deutschland – AfD eli Vaihtoehto Saksalle puolueen Krimille matkustaneet edustajat:

Roger Beckamp (North Rhine-Westphalia), Christian Blex (North Rhine-Westphalia), Helmut Seifen (North Rhine-Westphalia) ja Nick Vogel (North Rhine-Westphalia).

Hugh Bronson (Berlin), Harald Laatsch (Berlin) ja Gunnar Lindemann (Berlin).

Rainer Balzer (Baden-Württemberg).

Eugen Schmidt (Russian Germans for the AfD, North Rhine-Westphalia).

AfD:n jäseniä Moskovan Sheremetyevon kv. lentoasemalla matkalla Krimille.

Lähteenä: Anton Shekhovtsov sekä Gunnar Lindemannin (AfD) Facebook-sivu.