Venäjä huoltaa vapaasti joukkojaan Itä-Ukrainassa

Alun perin suunnittelin syksyn kuluessa käyväni läpi aiempaa tarkemmin Venäjän roolia Ukrainassa käynnissä olevassa sodassa sekä Itä-Ukrainan miehitysalueiden hallinnassa (ja hallinnossa). Aloitan tämän blogisarjan luomalla katsauksen Venäjän miehitetyssä Itä-Ukrainassa operoivien joukkojen huoltoon, samalla sivuan Venäjän ”humanitaarisia kolonnia”, joista ensimmäinen siirtyi – laittomasti – Venäjältä Ukrainan maaperälle elokuussa 2014 vain joitain päiviä ennen Venäjän laajempaa maavoimilla suorittamaa offensiivia. Tähän päivämäärään (8.10.2018) mennessä Venäjä on lähettänyt Ukrainaan yli 80 ”humanitaarista kolonnaa” eli ”Гуманітарний конвой” joita myös kutsutaan nimellä ”Гумконвой”, joiden merkittävyys miehitettyjen alueiden huollon kannalta on mielestäni varsin vähäinen. Merkittävämpänä tekijänä pidän Venäjällä venäläisille sekä välillisesti miehitettyjen alueiden asukkaille median (ts. propagandan) avulla luotua mielikuvaa ”humanitaarisesta avusta”, jota Venäjä alueelle toimittaa.

Donetskin ”kansantasavallan” alueelta operoivaan 1. armeijakuntaan kuuluu 6 + 1 prikaatia, vastaavasti Luhanskin ”kansantasavallan” alueelta operoivaan 2. armeijakuntaan kuuluu 4 + 1 prikaatia, joten Itä-Ukrainan miehitetyille alueille on sijoitettu yhteensä noin 35 000 sotilasta/militanttia 1. ja 2. armeijakuntaan, nämä joukot ovat Venäjän asevoimien upseereiden komentamat ja valtaosalta venäläisten miehittämiä. Venäjän maaperällä Eteläisen sotilaspiirin alueella 1. ja 2. armeijakunnalla on noin 15 000 miehen operatiivinen reservi.

Ensimmäisen ja toisen armeijakunnan hallintoa ja logistiikkaa hoitaa Venäjän eteläisen sotilaspiirin alueelle perustettu 12. reservin esikunta, jonka sijoituspaikka on Novotšerkassk, Rostovin alueella. Mikä taasen on alisteinen Venäjän asevoimien yleisesikunnalle sekä Venäjän eteläisen sotilaspiirin esikunnalle – ja viime kädessä Venäjän johdolle (Vladimir Putin esikuntineen).

Aloitetaan aiheen perkaaminen kartalla (joita rakastan todella paljon), karttaan olen merkinnyt tärkeimmät venäläisten käyttämät maantie ja rautatiereitit Venäjän maaperältä Itä-Ukrainan miehitetyille alueille. Karttaan olen myös merkinnyt Novotšerkasskissa sijaitsevan 12. reservin esikunnan sekä harjoittelun ja huollon (rotaatioiden) kannalta merkittävät Kuzminkan sekä Kadamovskyin harjoittelualueet Rostovin oblastin alueella, Venäjällä. Olen myös merkinnyt rautateitse tapahtuvan huollon kannalta merkittävät asemat Debaltseven ja Ilovaiskin.

Rautatiekuljetukset Venäjältä Itä-Ukrainan miehitetyille alueille tapahtuvat kolmea raidelinjaa myöten Gukovon, Novošahtinskin ja Avilo-Uspenkan kautta. Maantiekuljetuksia suoritetaan kartalle merkittyjen pysyvien ”rajanylityspaikkojen” ohella tilapäisten ylityspaikkojen kautta, joista esimerkinomainen maininta myöhemmin tässä blogissa. Venäjän puolella Kuzminkan sekä Kadamovskyin ohella Kamensk-Šahtinskin alue reilun parinkymmenen kilometrin päässä Ukrainasta on merkittävä Venäjän Itä-Ukrainaan sijoittamien joukkojen huollon kannalta.

Yllä olevaan karttaan olen merkinnyt kaksi miehitetyillä alueilla sijaitsevaa alueelta operoivien joukkojen rotaation ja huollon sekä harjoittelun, kannalta merkittävää aluetta. Kummallakin alueella sijaitsee useita merkittäviä, jopa suuria, tukikohtia, joista osa – kuten Torezin eteläpuolella sijaitseva tukikohta – on rakennettu tyhjästä käynnissä olevan sodan aikana. Näistä tukikohdista kirjoitan tulevaisuudessa seikkaperäisemmän blogin havainnollistavine kuvineen. On myös hyvä huomioida, että miehitettyjen alueiden lukuisten kaupunkien alueiden teollisuus ja varastoalueita hyödynnetään alueelle sijoitettujen joukkojen huollossa, yksistään Donetskin alueella on useita tehdas- ja varastoalueita (kuten ul. Baumana 11 alue), joille on varastoitu kalustoa sekä materiaalia. Debaltseven ja Ilovaiskin ratapihojen alueille sekä niiden tuntumaan on ajoittain sijoitettu huomattaviakin määriä materiaalia.

1. ja 2. armeijakunnan kaluston vahvuus – vahvuus on suuntaa antava, eikä siihen sisälly esim. Kuzminkan ja Kadomovskiyn harjoitusalueille sekä Kamensk-Šahtinskiin varastoitua kalustoa:

panssarivaunut	478
rynnäkkövaunut ja miehistönkuljetusajoneuvot	845
tykistö	756
raketinheittimet	208
erilaiset ilmatorjuntajärjestelmät	621

(Tiedot kesältä 2018).

1. ja 2. armeijakunnan miehistön ja kaluston määrä on huomattava, on siis itsestään selvää, että joukot tarvitsevat huomattavan määrän, jatkuvasti toimitettua, materiaalia kyetäkseen jatkamaan sotatoimia Ukrainan maaperällä sekä pitämään yllä Itä-Ukrainan miehitystä. Niinpä Venäjältä toimitetaan jatkuvasti Itä-Ukrainassa sotiville joukoille Venäjän hallinnassa olevan rajan kautta materiaalia sekä kalustoa maanteitse ja rautateitse. Seuraavaksi muutama esimerkki rautateitse miehitetyille alueille saapuneesta rahdista:

- 8. – 21. kesäkuuta 2018 miehitetyille alueille saapui 6 tavarajunaa Venäjältä.

- 5. – 11. syyskuuta 2018 miehitetyille alueille saapui muun muassa yksi tavarajuna, jossa oli 22 säiliövaunua polttoaineita (n. 1320 tn).

- 12. – 18. syyskuuta 2018 miehitetyille alueelle saapui yli 500 tonnia polttoaineita rautateitse Venäjältä.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat pääsevät toisinaan tarkastuskäynnille Venäjän miehittämälle rajaosuudelle seuraamaan silmämääräisesti rajan ylittäviä ajoneuvoja. Venäjä ei ole antanut tarkkailijoille lupaa suorittaa sen tarkempaa ajoneuvojen tarkastusta, heidän ei ole mahdollista tarkastaa ajoneuvojen lastia, eikä linja-autojen ollessa kyseessä sitä keitä autoissa on todellisuudessa kyydissä. Seuraavaksi pari otetta ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden raporteista:

”The SMM visited a border area outside of government control. At a border crossing point near Novoazovsk (40km east of Mariupol) for about 20 minutes, the SMM saw three cars (one with Russian Federation licence plates and two with “DPR” plates), two cargo trucks (both with Ukrainian licence plates, one covered and one uncovered) entering Ukraine and three cars (one with Ukrainian licence plates and two with “DPR” plates) leaving Ukraine.” (6 October 2018 – 1)

“The SMM visited a border area outside of government control. While at a border crossing point near Marynivka (78km east of Donetsk) for 50 minutes, the SMM saw 18 cars (five with Ukrainian, six with Russian Federation and seven with “DPR” plates), ten covered cargo trucks (five with Ukrainian licence plates and five with “DPR” plates), two minibuses (one with Ukrainian licence plates and one with “DPR” plates) and a bus with “DPR” plates exiting Ukraine. The SMM saw 16 cars (five with Ukrainian, six with Russian Federation and five with “DPR” plates) and a covered cargo truck with Russian Federation licence plates entering Ukraine.” (27 September 2018 – 2)

On päiviä, jolloin ETYJ:n monitorointimission tarkkailijoilta estetään pääsy rajanylityspaikoille tai heidän on mahdollista suorittaa hyvin tiukasti rajoitettua valvontaa (visuaalista ja kuulohavainnointia). Toisinaan esto voi olla lyhytaikainen (joitain tunteja), toisinaan tarkkailijoita kehotetaan (ts. painostetaan) poistumaan alueelta välittömästi voimankäytöllä uhaten, tällaiset toimet ovat Minsk II-sopimuksen vastaisia. Mainitaan esimerkkinä heinäkuun 22. 2017 tapahtuma, jolloin ETYJ:n monitorointimission partioilta estettiin pääsy Novoazovskiin Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla. ETYJ:n omien havaintojen sekä muiden havaintojen perusteella alueella liikkui tuolloin paljon sotilasajoneuvoja, jokainen voi pohtia, mistä nämä ajoneuvot alueelle saapuivat (Venäjän miehittämälle rajaosuudella on kaupungista matkaa reilut 13 km, ja Novoazovsk on, kuten mainittu, Venäjän miehittämällä alueella). Kuten kuvakaappauksen tekstistä voi lukea, ETYJ:n partioiden pääsy Novoazovskiin estettiin jälleen, Novoazovskin kuten monen muunkin kaupungin ja kylän kohdalla ETYJ:n partioiden liikkumisen rajoitukset ovat hyvinkin tavallisia, vaikka ne eivät saakaan huomiota länsimaisissa medioissa. Ja kun näistä ei uutisoida, tai uutisoidaan todella harvoin, kansalaiset lännessä eivät saa todellista kuvaa siitä kuinka tavallisia nämä Venäjän (ja sen proxy-joukkojen) Minskin sopimuksen rikkomiset ovat. Kuitenkin nämäkin toimet mahdollistavat Ukrainalta miehitettyjen alueiden joukkojen huollon ja varustamisen.

Elokuu 22. 2017 ETYJ:n tarkkailijoiden pääsy miehitettyyn Novoazovskiin estettiin jälleen.

Seuraavaksi kaksi kuvakaappausta ETYJ:n Ukrainan monitorointimission elokuussa 2018 tekemien havaintojen perusteella.

Elokuussa 2018 ETYJ:n Ukrainan monitorointimission onnistui kuvata yöaikaan tapahtunut rajanylitys, jossa kolonna  maastokuorma-autoja (joukossa muun muassa KamAZ-maastokuorma-autoja) saapui Venäjältä rajan yli Ukrainaan, vastaavasti samaa reittiä Venäjän puolelle ajoi toinen kolonna vastaavantyyppisiä maastokuorma-autoja. Kyseiset kolonnat ylittivät rajan alueelta, joka on Venäjän kontrollissa, alueella ei kuitenkaan ollut virallista tai epävirallistakaan ylityspistettä. Venäjältä Ukrainaan saapunut kolonna suuntasi ETYJ:n antaman tiedon mukaan kulkunsa myöhemmin pohjoiseen Krasnyi Luchin suuntaan.

ETYJ:n video tapahtuneesta: “OSCE SMM spotted convoys of trucks entering and exiting Ukraine in Donetsk region”.

Syyskuun 17. 2018 julkaistussa raportissa ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio tiedottaa toisesta vastaavan tyyppisestä, tässä tapauksessa mahdollisesta, rajanylityksestä samaisella alueella. Syyskuussa yöaikaan dronella kuvatulla videolla kymmenen KamAZ-maastokuorma-auton kolonna on liikkeellä rajanpinnassa Manychin alueella Venäjän miehittämillä alueilla Itä-Ukrainassa. (3)

Kun huomioidaan miehitettyyn Itä-Ukrainaan sijoitettujen joukkojen ja kaluston määrä, ja kun huomioidaan se, että alueella asuu edelleen useampi miljoona siviiliä, on helposti pääteltävissä, että alueen joukkojen ja asukkaiden huollon kannalta nämä, alussa mainitsemani, ”humanitaariset kolonnat” ovat toisarvoisessa roolissa. Viimeisimmässä kolonnassa alueelle saapui yhteensä 30 rekka-autoa, joista kymmenen suuntasi kulkunsa Luhanskiin loput Donetskiin.

ETYJ:n aiemmin elokuussa, yöaikaan dronella kuvaamalla videolla, Venäjältä saapuu laittomasti Ukrainaan kymmenkunta maastokuorma-autoa – saman verran kuin viimeisimmän ”humanitaarisen kolonnan” ajoneuvojen vahvuudesta meni Luhanskin alueelle. Tämä osoittaa sen mikä näiden ”humanitaaristen kolonnien” todellinen merkitys on, Venäjälle epäsuora merkitys onkin nähdäkseni olennaisesti tärkeämpää, tästä johtuen kolonnien lähettämistä ei ole lopetettu. Epäsuoraa merkitystä on ”mielikuvamarkkinointi” ja puhdas propaganda. Toisaalta kun tiedetään kuinka rajallinen mahdollisuus ETYJ:llä on tarkkailla ja valvoa Venäjän hallinnoimaa osuutta rajasta (yhteensä 409 km), ja kuinka olematonta se on yöaikaan (kalustopuute), voidaan vain pohtia, että kuinka paljon ajoneuvoja ja muuta kalustoa vuorokaudessa rajan ylittää, entä kuinka paljon on näitä maastoon tehtyjä ylityspaikkoja, joita ei ole merkitty virallisiin karttoihin ja joiden valvonta ja tarkkailu on hyvin satunnaista, sikäli mikäli sellainen on onnistuttu löytämään/havaitsemaan.

Näiden ”humanitaaristen kolonnien” arvoa ei kuitenkaan sovi väheksyä, etenkin sodan alkuvaiheessa – ja varsinkin elokuussa 2014 – ne toimivat Venäjän savuverhona toimittaa apua sekä varustusta miehitetyille alueille. Kohtalainen osa ensimmäisen humanitaarisen kolonnan rekoista toki oli tyhjiä tai lähes tyhjiä, mikä herätti tuolloin ihmetystä – länsimaissa median edustajien ohella päättäjät ehkäpä olivat naiiveja niellessään koukkuineen ja kohoineen Venäjän kertomat syyt, sille miksi rekoista moni oli lähes tyhjä. Ensimmäiseen (ja ensimmäisiin) ”humanitaarisiin kolonniin” kuuluneiden rekkojen palatessa Venäjälle, moneen oli lastattu varusteita, koneiden osia ja laitteita Itä-Ukrainassa sijainneista tehtaista. Asia suoraan ilmaisten, Venäjä varasti tehtaiden koneet ja laitteet siirtäessään ne omalle maaperälle. Osa tehtaista valmisti instrumentteja, joita Venäjän sotateollisuus tarvitsi. (4) Ainakin eräät ”humanitaaristen kolonnien” rekat muuttuivat palatessa груз 200 -kuljetuksiksi. Груз 200 eli cargo 200 on Venäjällä koodinimi ”sotilaallisten tappioiden” eli käytännössä vainajien kuljetukselle, termin historia juontaa neuvostoaikoihin.

Pyrin luomaan tässä kirjoituksessa lyhyen katsauksen, esimerkkien myötä, siihen kuinka Venäjän miehittämän rajan kautta maa huoltaa Itä-Ukrainaan sijoittamiaan joukkoja, ja huomioimaan myös sen, kuinka ETYJ:n tarkkailijoiden työtä estetään tai hankaloitetaan sopimusten vastaisella tavalla miehitetyllä rajaosuudella. Se, että Venäjä miehittää rajan ja hallinnoi maa-alueita sen kummallakin puolella omalta osaltaan mahdollistaa matalan intensiteetin sodankäynnin jatkumisen ja Itä-Ukrainan miehitetyille alueille sijoitettujen joukkojen, varsin vapaan, huollon ja miehistön rotaatioiden suorittamisen. Kansainvälisesti tämä toiminta saa aivan liian vähän huomiota, eikä Venäjää sanktioida riittävässä määrin – käytännössä päivittäin tapahtuvista – sopimusrikkomuksista. Tulevissa kirjoituksissa tarkastelen Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden huoltotukikohtia sekä joukkoja ynnä niiden varustusta tarkemmin.

Marko

1. https://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/398870 

2. https://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/397688 

3. https://pbs.twimg.com/media/Dnrs52vW4AAEFX6.jpg:large 

4. http://euromaidanpress.com/2014/08/23/russian-humanitarian-trucks-leaving-with-stolen-factory-equipment/