torstai 21. kesäkuuta 2018

ETYJ puun ja kuoren välissä Itä-Ukrainassa


Olen itsekin lukuisia kertoja kirjoittanut arvostelevaan sävyyn ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoista ja ETYJ:n roolista Ukrainassa. Tällä kertaa en kuitenkaan ryhdy ruotimaan ETYJ:n epäkiitollista roolia sodan tarkkailijana ja raportoijana, oman näkemykseni mukaan nyt tilanne on jonkin verran parempi kuin sodan ensimmäisinä vuosina, jolloin ehkäpä ETYJ:nkään piirissä ei oltu ymmärretty sitä, mitä Venäjän kaksoisrooli tuo muassaan tai kuinka maa hyödyntää sille myötämielisiä tahoja. Kaksoisrooli sikäli, että samalla kun Venäjä on sodan osapuoli, se on ETYJ:n jäsenmaana mukana ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio-operaatiossa, ja vain, koska Venäjä ei ole virallisesti tunnustanut olevansa sodan osapuoli, jonka myötä sen kansalaisia toimii yhtäältä tarkkailijoina ja toisaalta sotimassa ukrainalaisia vastaan.

ETYJ:n tarkkailijoiden asema oli varsin epäkiitollinen, osaltaan tämä johtuu järjestön venäläisten tarkkailijoiden sekä yhteysupseerien toiminnasta. Esimerkin voimme ottaa sodan ensimmäiseltä vuodelta (v. 2014/2015) jolloin Venäjän Maavoimien silloinen apulaiskomentaja, kenraaliluutnantti Aleksandr Lentsov, liikkui hyvin vapaasti alueella – käytännössä hänen oli mahdollista liikkua ETYJ:n tarkkailijoita hyödyntäen demarkaatiolinjan molemmin puolin. Robert McDermottin mukaan on mahdollista, että sotilasoperaatiot Itä-Ukrainassa talvella 2015 toteutettiin Venäjän Maavoimien silloisen apulaiskomentajan, kenraaliluutnantti Aleksandr Lentsovin ohjauksessa. Debaltsevossa käytiin tuolloin ratkaisutaisteluita, Ukrainan lopulta menettäessä kaupungin helmikuussa 2015. (1)

Venäjän maavoimien kenraaliluutnantti A. Lentsov Itä-Ukrainassa keväällä 2015. (2)

















ETYJ:in operaatioon toisinaan kohdistamastani kritiikistä huolimatta, tässä kirjoituksessa kiinnitän huomiota niihin vaikeisiin olosuhteisiin, joissa tarkkailijat joutuvat nyt tekemään työtään. Tähän mennessä suoraan sodan seurauksena yksi ETYJ:n tarkkailija on menettänyt henkensä, huhtikuussa 2017 Pryshybin lähellä Luhanskin ”kansantasavallan” alueella liikkeellä olleen partion ensimmäinen auto ajoi tienvarsipommiin tai maamiinaan tuhoisin seurauksin – autossa ollut tarkkailija Joseph Stone (USA) kuoli, vammautuneet saksalainen ja tsekkitarkkailija toimitettiin sairaalahoitoon. (3)


Sota Itä-Ukrainassa on jatkunut jo reilut neljä vuotta, ETYJ:n tarkkailijoita on ollut alueella ensimmäisestä kesästä lähtien. Sodan osapuolten välillä on selkeät sopimukset ETYJ:n tarkkailijoiden liikkumisesta alueella – tästä huolimatta sopimusrikkomukset ovat viikoittaisia, toisinaan niitä tapahtuu päivittäin.

ETYJ:n tarkkailijoita on häiritty ja uhkailtu sanallisesti, naispuolisia tarkkailijoita on uhkailtu ja häiritty seksuaalisesti (ja seksuaalissävytteisesti). Sanallisen uhkailun ohella toisinaan, itse asiassa, varsin usein, on siirrytty tekoihin. Tekoina voi olla kulun estäminen, aseella latausliikkeiden tekeminen tarkkailijoiden edessä, ilmaan ampuminen ja äärimmäisissä tapauksissa kohti ampuminen. Toiminta voi kohdistua myös ETYJ:n tarkkailupartioiden ajoneuvoihin. Tyhjiä autoja kohti on ammuttu, niidellä liikkumista en estetty ja rajoitettu – onpa niitä myös poltettu, parkkeerattuja ajoneuvoja on maalattu tai muulla tavoin vandalisoitu. Oma lukunsa ovat sitten tilanteet, jolloin tarkkailijat ovat autossa ja sitä kohti ammutaan, sen kimppuun hyökätään etc.

Tuhottu ETYJ:n partioauto, Donetsk – elokuu 2015.

















Sopimusten vastaista toimintaa on myös kaikenlaisten miinoitteiden – myös merkittyjen – sijoittelu demarkaatiolinjalle. Vaikka miinoitteet olisivat valvottuja/merkittyjä ja esim. puolustuksellisesti perusteltuja, ETYJ:n silmissä kyseessä on laiton toiminta, joka voi vaarantaa siviileiden terveyden ja samalla hidastaa tai vaikeuttaa tarkkailijoiden työtä – tehdä sen toisinaan myös mahdottomaksi. Alla ETYJ:n tiedustelulennokin ottama kuva Dolomitnen alueelta demarkaatiolinjalta (rintamalinjalta), jossa havaittavissa sodan osapuolten asettamia miinoitteita.

Kuvankaappaus @OSCE_SSM-tililtä, kuva otettu 8. kesäkuuta 2018. (4)




















Satelliittikuva alueesta, demarkaatiolinjan sijainti 21. kesäkuuta 2018.


















ETYJ hyödyntää tarkkailussa paljon elektroniikkaa sekä erilaisia miehittämättömiä tiedustelulennokkeja/-helikoptereita. Osa näistä on pienikokoisia, joita lennätetään partion toimesta hyvin rajatulla alueella, osan ollessa pitkän kantaman miehittämättömiä lennokkeja, joilla on tuntien lentoaika ja joilla voidaan suorittaa valvontaa laajoilla alueilla. Tiedustelulennokkien avulla ETYJ:n tarkkailijat ovat saaneet hyvin paljon todistusaineistoa Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla (eli nämä ”kansantasavallat”) sijaitsevista tukikohdista ja siitä millaista kalustoa niiden alueella varastoidaan – usein nämä samalla toimivat todisteena Minsk II-sopimuksen rikkomisesta.

Myrnen alue, Luhanskin "kansantasavalta" 22. syyskuuta 2017.




















Tämän kesäkuun aikana Itä-Ukrainassa ETYJ:n erikokoisia tiedustelulennokkeja kohti on ammuttu laukauksia pienikaliiperisilla aseilla sekä järeämmillä ilmatorjunta-aseilla, niitä on myös yritetty häiritä elektronisesti. Seuraavaksi paneudun eräisiin esimerkkitapauksiin tältä kesältä.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio julkaisi kesäkuun 15.  tiedustelulennokista kuvatun videon, jolla näkyy kuinka ETYJ:n tiedustelulennokkia kohti ammutaan ilmatorjuntaohjus. Ohjus ammuttiin geolokaatiotietojen perusteella Panteleimonivkan kylän luoteispuolelta alueelta, joka on venäläisjoukkojen hallinnassa. Kyseinen alue on osa Venäjän toimesta perustettua Donetskin ”kansantasavaltaa”. ETYJ:n tiedustelulennokki oli kuvaushetkellä Betmanoven (Krasnyi Partizanin) yllä noin 3,5 – 4 km lounaaseen ilmatorjuntaohjuksen laukaisupaikasta.

Kuvankaappaus videolta "OSCE SMM UAV targeted near Betmanove. (4)

















Kuvankaappaus sivulta infolight.org.ua, punaisella ympyrällä merkitty 9K33 Osan sijainti.















ETYJ:n tiedustelulennokkia kohti laukaistu ohjus ei tuhonnut kohdetta. Kyseinen Ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, josta ohjus laukaistiin oli mallia 9K33 Osa (tunnetaan NATO-maissa koodilla SA-8). Lennokkia kohti ammuttiin yhteensä kaksi ohjusta – toinen ohjuksista ammuttiin kaakkoon Panteleimonivkasta, kumpikin meni ohi maalin. Alueelta, jolla 9K33 Osa ilmatorjuntaohjusjärjestelmä sijaitsi, ammuttiin muutama laukaus ilmatorjuntatykillä kohti tiedustelulennokkia. (5)

Aiemmin 9. kesäkuuta niin ikään 9K33 Osa -ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä maalivalaistiin ETYJ:n tiedustelulennokki Itä-Ukrainassa Ukrainsken alueella noin 35 km Mariupolista koilliseen ja 8. kesäkuuta ETYJ:n tiedustelulennokkia seurattiin 9K35 Strela-10 (NATO-koodi SA-13) lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä Holmivskyin kylän lähistöllä Horlivkan koillispuolella. (6)  Kumpikaan em. alueista ei ole Ukrainan hallituksen valvonnassa.

Kirjoituksen loppuun muutama suora lainaus @OSCE_SMM twitter-tililtä:

19. kesäkuuta: Latest #OSCE SMM: Small arms were fired in the direction of an SMM unmanned aerial vehicle (UAV) near Petrivske, assessed as targeting the UAV.

15. kesäkuuta: #OSCE Hug: Despite commitments to de-mine, we continue to see that the sides have not done so. On 8 June near Dolomitne, SMM UAV spotted 11 anti-tank mines in a government-controlled area and 500 in an area not controlled by the Government.

15. kesäkuuta: Spot Report by the OSCE Special Monitoring Mission to Ukraine (SMM): Warning shots fired 50m from SMM in Pikuzy.

6. kesäkuuta: Small arms were fired in direction of SMM mini-unmanned aerial vehicle near Zaitseve and an SMM long-range UAV was jammed near Horlivka. The SMM followed up on reports of two civilian casualties, in Vozdvyzhenka and in an area close to the contact line.

4. kesäkuuta: Latest from #OSCE SMM: Small arms fire was directed at an SMM mini-unmanned aerial vehicle near non-government-controlled Teplychne in Luhansk region. The SMM followed up on a civilian casualty near Panteleimonivka.

ETYJ:n tehtävä Itä-Ukrainassa ei ole helppo, eikä sitä lainkaan helpota Venäjän rooli ja toiminta, sekä piittaamattomuus allekirjoitettujen sopimusten noudattamisesta. Se omalta osaltaan ajaa Ukrainaa tilanteeseen, jossa sopimuksista on entistä vaikeampi – perustellusti – pitää kiinni.

Miksi pyrkiä noudattamaan, kun sodan toinen osapuoli ei niitä noudata, on kysymys, joka on esitetty ukrainalaisten keskuudessa tavattoman usein. Mitä en todellakaan ihmettele!

Marko














Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.