”Kansallismielisten” puolueprojektit haiskahtavat…

(jokainen saa kuvitella otsikon jatkon)

Kesäkuun 13. alkoi oikeudenkäynti Johan Bäckmania ja Ilja Janitskinia sekä toista MV-lehden toiminnassa mukana ollutta henkilöä vastaan Helsingin oikeustalolla. Samaisena päivänä pienehkö joukko ”kansallismielisinä” itseään pitäviä kokoontui Janitskinin tukimielenosoitukseen Helsingin oikeustalon ulkopuolelle – paikalla puheita pidettiin ja iskulauseita huudettiin. Iljakin piti vapauttaa!

Seurasin tuolloista mielenilmausta jonkin aikaa, kuuntelin muutaman lyhyen puheen iskulauseineen, puheissa etenkin Panu Huuhtanen kehotti kansalaisia äänestämään ”kansallismielisiä” puolueita, nähtävästi oikeamielisten ihmisten puolueita – erikseen mainittiin kolme puolueprojektia, jotka näyttävät saaneen hyväksynnän tältä porukalta perussuomalaisten ohella, joka on tämänhetkisistä merkittävistä puolueita ainoa, jolle nämä ”kansallismieliset” antavat hyväksyntänsä. Ennen kuin käyn lyhyelti läpi tämän arveluttavan kolmikon – Reformin, Suomen Kansa Ensin ry:n ja Kansan yhtenäisyys ry:n – muutama sana siitä, miksi asetan nämä kansallismieliset lainausmerkkien sisään.

Kansan yhtenäisyys ry:n taustalla on Vastarintaliikkeen jäseniä.

Itseään nämä ”kansallismieliset” pitävät Suomen suurimpina ystävinä, epäilemättä joukossa on paljonkin sellaisia, jotka kuvittelevat toimivansa Suomen etujen mukaisella tavalla, mutta heitä voinemme tässä tapauksessa pitää hyödyllisinä idiootteina, joita ja joiden ideologista sokeutta jotkut muut tahot käyttävät häikäilemättä hyväksi.

Tämän liikehdinnän konkreettisena alkuna voidaan pitää vuotta 2015, jolloin Eurooppaan ja lopulta Suomeen saapui huomattavan paljon turvapaikanhakijoita, Suomeenkin kymmeniätuhansia. Rehellisyyden nimissä on todettava, että pakolaiskriisiksi kutsutun tapahtumasarjan hoito oli puutteellista monella tasolla, minkä johdosta yhteiskuntiin oli mahdollista kohdentaa informaatiovaikuttamista ja kylvää disinformaatiota ja sen myötä lisätä epävarmuutta ja epäluottamusta kansalaisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden välillä. Tätä tehtävää helpotti omalta osaltaan etenkin loppukesän ja syksyn 2015 kuluessa perinteisen median naiivi uutisointi asian tiimoilta, kriittisiä äänenpainoja alkoi kuulua vasta talven koittaessa ja tuolloin uutisointi alkoi hiljalleen asettua uomiinsa, mutta tänä aikana etenkin MV-media ja siihen linkittyvät verkostot olivat ehtineet kylvää runsaasti disinformaatiota sekä räikeitä valheita, joihin liittyi MV-lehden foorumeilla maalittamista sekä kehottamista väkivaltaan.

Tuolloin MV-lehden (ja sen foorumeiden) toimintaa saattoi pitää ”totuuden ivaamisena ja tuhoamisena ” (Destroy and ridicule the idea of truth; Nine Lessons of Russian Propaganda – Roman Skaskiw), mukaan alkoi kuitenkin entistä enemmän tulla elementtejä muista Roman Skaskiwn esille nostamista elementeistä, kuten ”myrkytä informaatioavaruus” (Pollute the information space) sekä ”Putin on vahva, Venäjä on vahva” -retoriikka ("Putin is strong.  Russia is strong") – jota myös ”kansallismielisinä” itseään pitävät ryhtyivät toistamaan, jolloin toki jokainen fiksu ja ajatteleva herää kysymään itseltään, että miksi ”kansallismieliset” toistavat Venäjän propagandassaan usein toistamaan teemaa Putinin ja Venäjän vahvuudesta? Sehän nyt on niin kaukana kansallismielisyydestä kuin olla ja voi! Aivan kuten on Venäjän erilaisten vaikutuskanavien sekä disinformaatiokanavien toiminnasta kirjoittavien henkilöiden vainoaminen ja häiritseminen. Jokainen fiksu kysyy tuolloin itseltään: Miksi kansallismieliset jahtaavat henkilöitä, jotka tarkastelevat Venäjän vaikutuskanavia ja Venäjän harjoittamaa informaatiosotaa? Niinpä…

Tämäpä se vasta onkin kansallismielistä puhetta!

Ymmärrän eräitä osia kansallismielisyydestä, enkä itsekään välttämättä kaikessa ole mikään ”riemumielisin” globalisti, mutta jos jätämme huomiotta naiivin ajattelun paluusta impivaaralaisuuteen, niin kansallismielisessäkin ajattelussa on syytä ymmärtää ainakin tiettyjä yhteiskunnallisia realiteetteja politiikan saralta, on ymmärrettävä turvallisuuspolitiikkaan liittyviä teemoja – Suomi ei ole enää puolueeton maa, Suomi on osa EU:ta ja länttä, Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton, samalla Suomella on kahdenkeskisiä sopimuksia eri maiden välillä. Kansallismielisenkin suomalaisen on hyväksyttävä tiettyjä turvallisuuteen liittyviä tekijöitä, enää ei ole paluuta tähän kuviteltuun ”puolueettomuuden” tilaan, Suomi ei voi jättäytyä yksin nyky-Venäjän naapuriin. Venäjä ei ole ystävä! Samalla tapaa kansallismielisen on hyvä ymmärtää tiettyjä kauppaan ja vapaaseen liikkumiseen liittyviä tekijöitä, enkä nyt tällä vapaalla liikkumisella tarkoita hallitsematonta liikkumista vaan sääntöihin ja sopimuksiin perustuvaa toimintaa.

Yllä esille nostamieni ja sivuamieni seikkojen tähden, minun on vaikea pitää näitä ”kansallismielisten” puolueprojekteja sellaisia, jotka aidosti ajavat Suomen asiaa, ja tästä teemasta voimme jatkaa käsittelemällä lyhyelti näitä puolueprojekteja, aloittakaamme Reformista, jonka kansanedustajaehdokkaiden joukosta löytyvät muun muassa seuraavat henkilöt: Ilja Janitskin, James Hirvisaari, Mika Ranta ja Johan Bäckman. (1)

Reformin ehdokkaat. (1)

Reformin ehdokaslistalta löytyy Helsingin oikeudenkäynnissä oleva kolmikko – Janitskin, Bäckman, Tuominen. Yllä mainituista Mika Ranta tunnetaan entisenä Vastarintaliike aktiivina – hän on myös henkilö katupartiointia suorittavan Soldiers of Odinin taustalla. Juha Korhonen on MV-median tämänhetkinen omistaja, Panu Huuhtanen on näitä tunnetumpia ”kansallismielisen”-skenen aktiiveja.

Reformin – edelleen täydentyvää – ehdokaslistaa ei ole tarkoituksenmukaista käydä kokonaan läpi, mutta kun listalta löytyy muun muassa entistä uusnatsia sekä Venäjän presidentinhallinnon alaiselle ajatushautomolle – RISI:lle – työskentelevä dosentti, niin tällaista joukkoa on varsin hankala pitää sellaisena, joka ihan aidosti ajaa Suomen asiaa.

Suomen Kansa Ensin ry:n puheenjohtajana toimii tällä hetkellä kahtia hajonneen Suomi Ensin liikkeen aktivisti – Itä-Ukrainassa heinäkuussa 2016 laittomasti vieraillut propagandisti Janus Putkosta haastatellut – Marco de Wit. (2)

Marco de Wit haastattelemassa Janus Putkosta jossain päin Donetskia heinäkuussa 2016.*

Marco de Wit oli hyvin näkyvästi mukana Suomi Ensin -liikkeessä, joka hajosi sisäisten ristiriitojen seurauksena kahtia. Suomi Ensin -liikkeen toiminta muistutti eräiltä osin, kuten järjestetyt mielenilmaukset kautta Suomen ja Suomi Ensin Maidan Rautatientorilla, ns. Putinin turistien toimintaa Itä-Ukrainassa kevättalvella 2014 ennen käynnissä olevaksi sodaksi laajentunutta ”separatismia”. Liikkeen toiminnassa oli muitakin sellaisia piirteitä, jotka antoivat ymmärtää, että joku on opastanut ja ohjeistanut kuinka toimia, kuinka lyödä kiilaa suomalaisen yhteiskunnan eri osasten välille. En ota kantaa tässä siihen kuka tämä henkilö tahi taho on ollut, en kuitenkaan ole voinut olla huomioimatta sitä, kuinka Marco de Wit on veljeillyt Bäckmanin ja Putkosen kanssa, ja kuinka hänen johdolla Suomi Ensin -liike oli mukana mielenilmauksissa, joissa yhtenä osapuolena on pro-Putin-porukkaa, kuten Daria Skippari-Smirnovin kipparoima RuFi ry.

Suomessa tämän ”kansallismielisten” pienryhmien liikehdinnän näkyvimpänä toimijana on ollut jo jonkin aikaa kansallissosialistinen Vastarintaliike, joka samalla on lakkautusuhan alla. Viime syksyn oikeudenkäynnissä Pirkanmaan käräjäoikeus kielsi Vastarintaliikkeen toiminnan, se miksi Vastarintaliike edelleen näkyvästi toimii, johtunee siitä, että Turun hovioikeus hylkäsi Poliisihallituksen vaatimuksen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen väliaikaiseen toimintakieltoon määräämisestä. (3)

Vastarintaliikkeen aktiiveista Petri Nordman ja Janne Moilanen ovat uuden Kansan yhtenäisyys ry:n taustalla. (4) Ilja Janitskinin tukimielenosoituksessa 13. kesäkuuta aktivistit keräsivät nimiä yhdistyksen kannattajakortteihin, tarkoituksena on saavuttaa riittävä määrä nimiä puolueeksi rekisteröimistä varten. Mikäli Kansan yhtenäisyys ry:n ja Vastarintaliikkeen väliset linkit onnistutaan häivyttämään, on toki mahdollista, että kannattajamäärä nousee kymmenistä satoihin – ehkäpä tuhanteenkin, mutta tällä hetkellä on vaikea nähdä tällekään projektille kovinkaan pitkää ikää, kuten Homma Forumilla ”Hämeenlinnan Oraakkeli” tuumasi:

”keräävätten muutama sata korttia ja kyllästyvät. Itse en laittaisi tällaisen taustan omaavien puoluehankkeeseen nimeä.

100% varmuudella epäonnistuva hanke.”

Luottamus onnistumiseen ei taida suuren suurta olla!

Koska hankkeen taustalla on Vastarintaliikkeen aktiiveja – kansallissosialisteja – on tämä hyvä mainita tässä yhteydessä. Kuinka moni sitten pitää kansallissosialistista ideologiaa kovinkaan kansallismielisenä? Minun on hyvin vaikea nähdä mitään kansallismielistä tahi isänmaallista kansallissosialistisessa liikehdinnässä – kyse on epädemokraattisesta voimasta, vaikka se demokratian keinoin valta-asemaan, jälleen, pyrkisikin. Vastarintaliikkeen kohdalla on hyvä muistaa se, että Suomen Vastarintaliike on osa Pohjoismaista Vastarintaliikettä (Nordic Resistance Movement):

”Pohjoismainen Vastarintaliike toimii Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Vastarintaliike tunnustaa kansallissosialistisen maailmankatsomuksen.” (5)

Heidän lopullisena tavoitteena on:

”Kaikki toimintamme tähtää lopulta pohjoismaiseen vallankumoukseen sekä oikeudenmukaisen, turvallisen ja voimakkaan yhteiskunnan rakentamiseen.” (5)

Mihinkä se mainostettu kansallismielisyys ja isänmaallisuus katosi Vastarintaliikkeestä? No, eihän sitä ole ollutkaan, ei muuta kuin ”juhlapuheissa”. Näin he todellisissa tavoitteissaan julistavat:

”7. Pohjoismaisen valtakunnan julkistaminen” (6)

Vastarintaliikkeen kohdalla on hyvä pitää mielessä tämä pohjoismainen aspekti ja mitä kaikkia kytkentöjä siihen lopulta kuuluukaan. Tässä kohdin on hyvä muistuttaa, että Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (Nordic Resistance Movement) jäseniä otti vast’ikää osaa Venäjällä Vladimir Žirinovskin Venäjän liberaalidemokraattisen puolueen järjestämään “World Congress of Peace-loving Forces” -tapaamiseen:

”The SUR also stated that, during the conference, they “had established friendly relations with representatives of the National-Democratic Party of Germany [Nationaldemokratische Partei Deutschlands, NPD] and [the Danish chapter of the] Nordic Resistance Movement”. The NPD is a fascist party party, while the Nordic Resistance is a pan-Scandinavian neo-Nazi movement.”

Tapaamisesta enemmän Anton Shekhovtsovin kirjoituksessa ”Russian active measures, European neo-Nazis and the Kremlin’s French connection”. (7) Samalla on syytä palautella mieliin Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen Ruotsin osaston ja venäläisen, imperialistisen, Russkoe Imperskoe Dvizhenien (eli RID:n) yhteistyöstä syksyllä 2015, jolloin RID:n taholta lahjoitettiin tuntematon summa rahaa puolueen perustamista varten. (8) En väitä, että Suomeen olisi näitä rahoja kulkeutunut. Suomessa Vastarintaliikkeen merkittävin rahoittaja lienee ääriajattelusta sekä uusnatsikytköksistä tunnettu Juha Kärkkäinen.

Vuosi sitten Ruotsissa julkaistiin uutinen, jonka mukaan kaksi kolmesta ruotsalaisesta Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen jäsenestä, jotka olivat Göteborgin iskujen taustalla, oli saanut puolisotilaallista koulutusta Venäjällä. Koulutus piti sisällään aseenkäsittelyä sekä pommien rakentamista etc. (9 ja 10) Venäjällä Pietarin alueella Partizan-organisaatiossa koulutusta saaneet jäsenet olivat Anton Thulin ja Viktor Melin. Väistämättä mieleen nousee kysymys siitä, että onko suomalaisia uusnatseja – tai ketään muita – ollut vastaavassa organisaatiossa saamassa koulutusta esim. terrorisodankäyntiin, jota kohdistettaisi Suomea tahi EU:ta vastaan?

Todennäköisesti uutisessa mainittu pietarilainen Partizan-organisaatio on sama, joka vast’ikää nousi esille EuroMaidan Pressin artikkelissa ”Three largest Russian militant training facilities identified”:

”…the Partisan Center in St. Petersburg. In contrast to the heads of the other centers, Obozrevatel says, Denis Vasilyev, the head of the Partisan Center, “does not conceal the fact that he is preparing militants for war in the eastern part of Ukraine…”. (11)

Tämän lyhyehkön katsauksen jälkeen olen edelleen sitä mieltä, että näiden ”kansallismielisinä” itseään pitävien puolueprojektit haiskahtavat hyvin vahvasti – kaalisopalta. Niistä on kansallismielisyys, isänmaallisuus ja Suomen edun ajaminen hyvin kaukana.

Marko

1. https://reformime.wordpress.com/ehdokkaat/ 

2. https://suomenkansaensin.fi/puoluehallitus/ 

3. https://yle.fi/uutiset/3-10079602 

4. http://kansanyhtenäisyys.fi/ 

5. https://www.vastarinta.com/vastarintaliike/ 

6. https://www.vastarinta.com/vastarintaliike/tavoitteistamme-lyhyesti/ 

7. http://www.tango-noir.com/2018/06/20/russian-active-measures-european-neo-nazis-and-the-kremlins-french-connection/ 

8. http://anton-shekhovtsov.blogspot.com/2015/09/russian-fascist-militants-give-money-to.html 

9. https://www.expressen.se/gt/militarutbildades-i-ryssland-precis-fore-bombdaden/ 

10. https://www.thelocal.se/20170609/gothenburg-sweden-two-men-charged-over-refugee-home-bomb-attack-received-military-training-in-russia 

11. http://euromaidanpress.com/2018/06/16/three-largest-russian-militant-training-facilities-identified/ 

*: kuvankaappaus videolta, joka on jo poistettu youtubesta.