Aloitin kirjoittamaan ”Venäläiskalustoa
Itä-Ukrainassa” -sarjaa 10. tammikuuta, sarjassa tarkoituksenani on käydä
läpi sellaista Venäjällä valmistettua kalustoa, jota ei ole myyty Ukrainaan ja
harvoissakin tapauksissa Venäjän rajojen ulkopuolelle. Tähän mennessä aiemmissa
osissa olen käynyt läpi kalustoa seuraavasti: taistelupanssarivaunut ja
rynnäkkövaunut sekä miehistönkuljetusajoneuvot, joita seurasi tykistö,
kranaatinheittimet ja raketinheittimet sekä ilmatorjunta, ja edellisessä osassa
vuorossa olivat elektronisen sodankäynnin kalusto, tutkat, viestintä tms. Alla
linkit aiempiin osiin, joista ensimmäisessä taustoitusta:
Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa, osa 1 (klikkaa tekstiä)
Tässä neljännessä osassa vuorossa ovat tiedustelulennokit. Kuten edellisessä osassa viittasin, Ukrainan
sodasta on muodostunut ensimmäinen merkittävä sodankäyntitanner, jossa Venäjä
käyttää elektronisen sodankäynnin kalustoa sekä tiedustelulennokkeja
taistelutilanteessa keräten niiden käytöstä kokemusta ja oppia. Georgian sodan
aikana elokuussa 2008 Venäjällä oli tiedustelulennokkeja käytössä hyvin
minimaalisesti verrattuna nykyisyyteen. Georgian lyhyt sota osoitti Venäjälle
monia sen asevoimien puutteita, joista eräs oli kyvyttömyys hyödyntää
tiedustelulennokkeja reaaliaikaisen tilannekuvan välittämisessä. Sodan oppien
myötä Venäjällä ryhdyttiin korjaamaan puutteita, Ukrainan sodassa on nähty
Venäjän kyenneen korjaamaan puutteitaan ja kehittämään toimintakulttuuriaan
sitten Georgian sodan. Tätä nykyä samaista kalustoa on käytetty
venäläisjoukkojen toimesta Ukrainan ohella myös Syyriassa, jossa oppeja on
hiottu edelleen.
Tiedustelulennokit
Ukrainalaisjoukot pudottivat ensimmäistä kertaa
sotatoimialueella edistyksellisemmän venäläisjoukoilla käytössä olevan
tiedustelulennokin jo toukokuussa 2014, kyseessä oli Orlan-10 -tiedustelulennokki. Tuolloin järjestelmää ei oltu myyty
tai toimitettu Venäjän ulkopuolelle, Venäjälläkin järjestelmää oltiin vasta
ottamassa laajamittaisemmin käyttöön, mikä omalta osaltaan kävi todisteeksi
siitä, että jo tuossa vaiheessa Venäjän asevoimat olivat voimakkaasti mukana
Ukrainassa käynnissä olevassa sodassa. Viime kesään (v. 2018) mennessä
ukrainalaisjoukot tai vapaaehtoiset olivat tunnistaneet havaintojen tai
pudotettujen tiedustelulennokkien perusteella yhdeksän erilaista
tiedustelulennokkimallia, (1) joilla venäläisjoukot alueella operoivat. Joukossa
on Israelista ostettuja IAI Searcher II
pohjautuvia Forpost
tiedustelulennokkeja, jotka sodan syttyessä olivat Venäjän käytössä olevista
tiedustelulennokeista edistyksellisimpiä, toista ääripäätä edustivat
minikokoiset Granat-1
tiedustelulennokit. (2)
Venäjän asevoimien Forpost
tiedustelulennokki. Kyseinen tiedustelulennokki ammuttiin alas ukrainalaisten
toimesta elokuussa 2014 Novopetrivsken kylän lähistöllä Ukrainan kaakkoisosassa.
Sodan kuluessa Ukrainassa on ammuttu alas vähintään kaksi
Forpost-tiedustelulennokkia.
Venäjän puolustusministeriö teki v. 2010 kaupat
israelilaisten kanssa IAI Searcher II
tiedustelulennokeista, Forpost pohjautuu IAI Searcher II lennokkiin. Aiheesta
enemmän @DFRLab:in artikkelissa ”Five Downed Russian Drones in Ukraine”.
Tähän mennessä Venäjälle on toimitettu 30 kpl
Forpost-yksikköjä, kukin yksikkö pitää sisällään maa-aseman ohella kolme
Forpost tiedustelulennokkia. (3) Ukrainan sodan ohella Venäjä on käyttänyt
Forposteja Syyriassa tiedusteluun ja valvontaan sekä tulenosoitukseen.
 |
| Orlan-10 tiedustelulennokki. |
Kuvan venäläinen Orlan-10
tiedustelulennokki ammuttiin alas Ukrainassa 18. heinäkuuta 2014 Ukrainan asevoimien
79. maahanlaskuprikaatin toimesta,
kuva artikkelista ” ‘Orlan’ Drones – The
Sea Eagles of St. Petersburg”, jossa taustoitusta Orlan-tiedustelulennokeista.
(4) Kyseistä tiedustelulennokkia oli tuolloin käytössä vain Venäjän asevoimilla
ja turvallisuusorganisaatioilla. Ukrainassa venäläinen RB-341V ”Leer-3” yksikkö operoi tavanomaisesti kerralla kolmella
Orlan-10 tiedustelulennokilla. Nämä kolme lennokkia lentävät ”miniparvessa”,
siten että matalimmalla lentävä suorittaa tiedustelua tms. tehtävää, keskimmäisen
tehtävänä on vihollisen häirintä ja kolmannen – korkeimmalla lentävän tehtävänä
on toimia linkkinä maa-asemaan. Ukrainan sodan ohella venäläisillä on ollut
vastaavia tiedustelulennokkeja käytössä myös Syyriassa.
Tähän mennessä ukrainalaisjoukot ovat pudottaneet
ilmatorjunnalla tai elektronisella häirinnällä 11 Orlan-10 tiedustelulennokkia,
yhden on pudottanut Ukrainan maavoimien Mil Mi-24 taisteluhelikopteri
(13.10.2018).
Venäjä on valmistanut maaliskuuhun 2018 mennessä 1000
Orlan-10 tiedustelulennokkia, mallista on 11 eri versiota. Tiedustelulennokkia
on Venäjällä nyt käytössä muillakin organisaatioilla kuin asevoimilla esim.
FSB:n alaisella rajavartiolaitoksella.
 |
| Granat-4 tiedustelulennokki. |
Venäjän asevoimilla käytössä ollut Granat-4 tiedustelulennokki ammuttiin alas/ pudotettiin Ukrainan
asevoimien toimesta marraskuussa 2014. Venäjän asevoimien tiedustelulennokeista
Ukrainan taivaalla on kirjoitettu useita artikkeleja/katsauksia, kuvan
tapaukseen viitataan War is Boring’in
artikkelissa ”Ukraine Scrambles for UAVs, But Russian Drones Own the Skies”.
Venäläisjoukot ovat käyttäneet Granat-4 tiedustelulennokkia
tiedusteluun ja tulenosoitukseen todennäköisesti myös Debaltseven taistelussa
helmikuussa 2015. Novorossijskin alueelle sijoitettu tiedusteluyksikkö osallistui
havaintojen mukaan Debaltsevon taisteluun, yksikön varustukseen kuuluu Granat-4
tiedustelulennokkeja.
Eleron-3SV ja
siihen pohjautuva T28 (kuvassa) on
venäläinen tiedusteluun käytetty minikokoinen lennokki. Eleronia valmistava
venäläinen ENICS teki Venäjän
asevoimien kanssa ensimmäiset kaupat Eleron-3SV tiedustelulennokista
joulukuussa 2013, kauppa piti sisällään 17 maa-asemaa ja 34 lennokkia. (5)
Eleron-3SV tiedustelulennokkia Venäjän asevoimat on Ukrainan
sodan ohella käyttänyt Syyriassa, jossa ainakin yksi Eleron-3SV on pudotettu.
Yllä oleva kuva T28 tiedustelulennokista on kuvakaappaus
videolta, joka on kuvattu miehitetyn Donetskin alueella 1. armeijakuntaan
kuuluvien joukkojen toimesta. (6)
 |
| Israelilaiseen Bird Eye 400 pohjautuva Zastava. |
Kuvan venäläinen “Zastava”
-tiedustelulennokki, lisenssillä valmistettu israelilainen Bird Eye 400, pudotettiin Ukrainan rajavartijoiden toimesta
heinäkuussa 2015 1½ kilometrin päässä Ukrainan ja Venäjän välisestä rajasta ja
noin 25 km päässä sotatoimialueelta pohjoiseen Luhanskin oblastin alueella
Haramysivkan kylän lähistöllä. (7 ja 8) Zastavan pudottamisalue merkittynä
satelliittikuvaan (alla), rintamalinja (demarkaatiolinja) ja kaistale
miehitettyä aluetta kuvan vasemmassa alalaidassa. ”Zastavan” pudottaminen
varsin kaukana miehitetyistä alueista osoittaa omalta osaltaan sen, että Venäjä
toimii aktiivisesti muuallakin Ukrainassa kuin ainoastaan miehittämällään Krimillä ja Itä-Ukrainan
sotatoimialueella. On myös hyvin todennäköistä, että osa Ukrainassa sodan
aikana tuhoutuneista ammusvarikoista on tuhottu venäläislennokista pudotetuilla
räjähteillä.
 |
| Zastavan pudottamisalue Haramysivkan lähellä. |
Venäjällä oli v. 2015 käytössään 27 ”Zastava”
tiedustelulennokkia. Huhtikuussa 2009 Venäjä teki Israelin kanssa kaupat kahdestatoista
Bird Eye 400 lennokista, johon ”Zastava” pohjautuu, 2010 tehty toinen kauppa
piti sisällään 36 lennokin hankinnan. (9)
 |
| Takhion minitiedustelulennokki. |
Venäjä on käyttänyt Itä-Ukrainassa tiedustelussa sekä
tulenosoituksessa Takhion mini-tiedustelulennokkeja
(kuvassa laukaisin, jossa Takhion mini-tiedustelulennokki).
Joulukuussa 2014 venäläisyksikkö kadotti Takhion minitiedustelulennokin,
jonka tunnus on 141169. Kyseinen lennokki kuului venäläisen sotilasyksikkö nro
77077 varustukseen, kyseinen tiedusteluyksikkö on perustettu miehitetyssä
Itä-Ukrainassa toimivaan 2. armeijakuntaan ja sen johdossa on Venäjän
asevoimien eversti, joka käyttää koodinimeä ”Sergeev”. Ukrainalainen Informnapalm julkaisi yksikön
tunnistamisesta artikkelin ”Russian soldiers who lost Takhion drone in Donbas have been identified” 15.
elokuuta 2017.
Myöskään Takhion mini-tiedustelulennokki-järjestelmää ei ole
myyty Ukrainaan.
* * *
Yllä olevien kuuden kuvatun sekä Granat-1:den lisäksi
Itä-Ukrainassa on pudotettu yksi Orlan-10-kokoinen venäläinen
tiedustelulennokki, jonka eksaktia tyyppinimeä ei ole toistaiseksi onnistuttu
selvittämään. Kyseessä on mahdollisesti jokin Orlan-10 eri versioista.
Tällä viikolla ukrainalaiset pudottivat Asovanmeren rannikon
tuntumassa elektronisella häirinnällä venäläisen Granat-2 taktisen tiedustelulennokin, kyseessä ei ole ensimmäinen
kerta, jolloin lennokkia havaitaan sotatoimialueella tai jolloin sellainen
päätyy ukrainalaisjoukkojen käsiin. Alla oleva kuva tältä viikolta pudotetusta
ja Ukrainan asevoimien käsiin joutuneesta Granat-2 tiedustelulennokista. (10)
 |
| Granat-2 tiedustelulennokki |
Venäjän proxy-joukoilla on käytössään myös joitain
siviilimalleista kustomoituja lennokkeja tai nelikoptereita (quadcopter), niitä
ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista käydä tässä läpi vaikka sellaisiakin
hyödynnetään runsaasti tiedustelussa sekä mahdollisesti myös ”kamikazelennokkeina”,
jollaisena voidaan pitää ukrainalaisjoukkojen taannoin pudottamaa
kiinalaisvalmisteista DGI Phantom 4
quadcopteria, johon oli kiinnitetty 30 mm VOG-17 kranaatit, joita ammutaan muun
muassa AGS-17 Plamya
kranaattikonekivääreillä. (11)
Etenkin tämä ja edellinen osa, jossa kävin läpi muun muassa
elektronisen sodankäynnin laitteistoa ja jota käyttämään tarvitaan koulutettua miehistöä, osoittaa sen, että Itä-Ukrainaa
miehittää ja siellä sotii valtiojohtoinen taho vapaaehtoisten tahi paikallisten
toimijoiden sijaan – on siis enemmän kuin perusteltua sanoa, että Venäjä sotii
Ukrainassa ja miehittää osia Itä-Ukrainaa.
Edessä on vielä yksi osa, jossa käyn läpi pienikaliiperisia aseita, henkilökohtaista varustusta ja muuta
sellaista varustusta, jota ei ole
myyty Ukrainalle ja harvoissa tapauksissa kolmansiin maihin mutta jota on
havaittu käytettävän sodassa Ukrainaa vastaan.
Marko
2. Donbas in Flames s. 79.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.