Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa, osa 5

Blogisarja ”Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa” kääntyy tämän kirjoituksen myötä päätökseen. Sarjassa olen käynyt läpi sellaista Venäjällä valmistettua kalustoa, jota ei ole myyty Ukrainaan ja harvoissakin tapauksissa Venäjän rajojen ulkopuolelle. Tähän mennessä aiemmissa osissa olen käynyt läpi kalustoa taistelupanssarivaunuista rynnäkkövaunuihin sekä miehistönkuljetusajoneuvoihin, olen myös huomioinut tykistön ynnä kranaatinheittimet, en unohtanut raketinheittimiä enkä ilmatorjuntaakaan. Kolmannessa osassa vuorossa olivat elektronisen sodankäynnin kalusto, tutkat, viestintäkalusto, ja edellisessä – neljännessä – huomio kiinnittyi tiedustelulennokkeihin. Alla linkit aiempiin osiin, joista ensimmäisessä osassa laajempi taustoitus asetelmasta Ukrainassa:

Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa, osa 1 (klikkaa tekstiä)

Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa, osa 2

Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa,osa 3

Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa, osa 4 

Tässä viidennessä osassa vuorossa ovat pienikaliiperiset aseet, henkilökohtainen varustus ja muu aseistus, kuten panssarintorjuntaohjukset ja henkilömiinat. Lopussa lyhyt summausta kaluston myötä muusta välillisestä todisteesta, että Itä-Ukrainassa sotii muitakin kuin ”vapaaehtoisia” Venäjältä.

Lukijoille huomioksi se, että seuraavaksi tulen käymään läpi konekiväärien, tarkkuuskiväärien ja antimateria -kiväärien osalta eräitä selkeimpiä todisteita sen puolesta, että Venäjältä  Itä-Ukrainassa sotiville joukoille toimitetaan aseistusta ja varustusta suoraan ”pakasta”. Venäjä ei edes pyri salaamaan toimintaansa millään muotoa, vaan sen joukoilla on henkilökohtaista aseistusta, jota maan asevoimillekin – pääasiassa erikoisjoukoille – on ryhdytty toimittamaan vasta tämän vuosikymmenen puolella.

Itä-Ukrainassa Venäjän proxy-joukkoihin kuuluvan Sparta-pataljoonan taistelija esittelee venäläisvalmisteista 7,62 mm Pecheneg konekivääriä, joka on kehitetty PK eli Пулемёт Калашникова konekivääristä. (1)

Pecheneg konekivääri on käytössä Venäjän asevoimilla sekä venäläisillä “palkkasotilaspalveluita” tarjoavilla ryhmillä, kuten PMC Wagnerilla ja Itä-Ukrainassa Venäjän proxy-joukoilla, jotka käytännössä operoivat venäläisen sotilasjohdon alaisuudessa.

Yllä olevassa kuvassa niin ikää Sparta-pataljoonaan kuuluva taistelija esittelee 12,7 mm raskasta konekivääri Kordia. Kordin toimitukset Venäjän asevoimille alkoivat 1998, sillä korvataan vanhat NSV 12,7 mm raskaat konekiväärit.

Venäjällä Kordia on toimitettu asevoimien ohella sisäministeriölle, ja Venäjän kansalliskaartille, josta käytetään usein epävirallista nimeä Rosgvardiya (ven. Росгвардия). Venäjän ulkopuolella kauppoja on tehty ainakin Syyrian ja Namibian kanssa.

Venäläinen erikoisjoukkojen sotilas varustautuneena AS Val rynnäkkökiväärillä Sanzharivkan kylän lähistöllä Debaltseven pohjoispuolella. (2 ja 3) AS Val rynnäkkökivääriin on integroitu äänenvaimennin, se jakaa 70% komponenteistaan VSS Vintorez -tarkkuuskiväärin kanssa.

Venäjän ohella AS Val rynnäkkökivääriä on viety Georgiaan. 

Yllä olevassa kuvassa venäläisvapaaehtoinen Vladimir S. VSS Vintorez tarkkuuskiväärinsä kanssa kuvattuna Donetskin alueella miehitetyssä Itä-Ukrainassa kesäkuussa 2017. (4)

Venäjällä VSS Vintorezia on toimitettu asevoimien erikoisjoukkojen ohella FSB:lle sekä sisäministeriön erikoisjoukoille, joista osa on siirretty Venäjän kansalliskaartiin.

Ennen Euromaidania ja Ukrainan sotaa Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n Alfa-ryhmällä oli käytössään Venäjän toimittamia VSS Vintorez tarkkuuskiväärejä. Ei ole varmuutta millaisia määriä kyseisiä tarkkuuskiväärejä jäi Ukrainaan Viktor Janukovytšille uskollisten joukkojen siirryttyä Venäjälle tai Venäjän proxy-joukkoihin vallan Ukrainassa vaihduttua Euromaidanin myötä.

Itä-Ukrainan sotatoimialueella VSS Vintorez tarkkuuskiväärejä on havaittu sen verran usein, että merkittäviä määriä on tullut Venäjältä alueelle. VSS Vintorezin korkea hinta (noin 10 000 $) yhdessä erikoisammuksien kanssa tarkoittaa sitä, että asetta jaetaan vain koulutuksen saaneille henkilöille. (5)

Venäläisen 12,7 mm ASVK antimateriaalikiväärin toimitukset maan asevoimien erikoisjoukoille alkoivat 1999, tuotantomäärä ei ole noussut suureksi.

Venäläisjoukot ovat käyttäneet ASVK antimateriaalikivääriä Ukrainan sodan (kuva) ohella toisessa Tšetšenian sodassa ja Syyrian sodassa, jossa sitä on toimitettu myös Syyrian hallinnolle lojaaleille joukoille. Vietnam on valmistanut versiota ASVK:sta Thanh Hoássa sijaitsevassa Z111:den tehtaassa.

Kuvassa Venäjän proxy-joukoissa taistelevalla serbialaislähtöisellä militantti ”Dekillä” on olallaan uusi venäläinen Orsis T-5000 tarkka-ampujien käyttöön tarkoitettu kivääri (7,62x51 mm NATO).

Venäjällä Orsis T-5000 on pääasiassa erikoisjoukkojen käytössä, sitä on myös viety ulkomaille: Irakiin, Saudi-Arabiaan, Vietnamiin ja Kiinaan sekä Syyriaa, on vaikea sanoa, onko Syyrian kohdalla kyse varsinaisista kaupoista vaiko venäläisjoukkojen mukanaan tuomasta varustuksesta, jota on luovutettu Syyrian hallintoa tukeville joukoille. 

MRO-A termobaarisella taistelukärjellä varustettu sinko, järjestelmästä on myös saatavilla versiot MRO-D (savukranaatti) ja MRO-Z (perinteinen ”palopommi”).

MRO-A:ta on toimitettu vuodesta 2003 alkaen Venäjän asevoimille, kauppoja kolmansiin maihin ei ole tehty. Venäläisjoukoilla MRO-A:ta on ollut toisessa Tšetšenian sodassa sekä Ukrainan sodassa.

9M133 Kornet panssarintorjuntaohjuksen laukaisuputki, kuva: Maria Tsvetkova, Reuters. (6)

Ukrainan sodassa venäläisjoukoilla on ollut käytössä myös 9M133 Kornet panssarintorjuntaohjuksia. Venäjän asevoimille 9M133 Kornetin toimitukset alkoivat 1998, ohjuksia on myös myyty kolmansiin maihin – ei kuitenkaan Ukrainaan. (7) Ensimmäiset havainnot 9M133 Kornet panssarintorjuntaohjuksista Itä-Ukrainassa tehtiin Donetskista kaakkoon sijaitsevan Starobesheven kylän lähellä lokakuun 2. 2014.

Kuva alla osa 9M133F-1 Kornet panssarintorjuntaohjuksesta, jolla ammuttiin ukrainalaisjoukkojen asemia Zholobokin kylän lähellä Luhanskin oblastissa huhtikuussa 2015.  (8 ja 9)

2K25 Krasnopol -laserohjatun tykistökranaatin kappaleita.

Venäjä on käyttänyt Ukrainan sodassa myös sellaisia tykistökranaatteja sekä kranaatinheittimien kranaatteja, joita ei ole myyty Ukrainalle, kuten 2K25 Krasnopol -laserohjattuja 152 mm tykistökranaatteja, jollaisen jäänne on yllä olevassa kuvassa – kuva yllä Анатолий Штефан Штирлиц:n Facebook-sivulta.

Venäläisjoukot tulittivat 2K25 Krasnopol -laserohjatuilla tykistökranaateilla ukrainalaiskohteita viimeksi 26. kesäkuuta 2018 Mariupolin koillispuolella sijaitsevan Vodianen alueella. Tykistökranaattien ohella venäläisjoukot ovat tulittaneet ukrainalaiskohteita sellaisilla kranaatinheittimien kranaateilla, joita ei tuoteta Ukrainassa tai joita ei ole tuotu laillisesti Ukrainaan. Alla kuva 82 mm kranaatinheittimen kranaatin pyrstöosasta (stabilizing fin), joka löydettiin Majorsken tarkastusaseman läheltä sen jälkeen, kun aluetta tulitettiin 3. – 4. toukokuuta 2018. Pyrstöosan tunnuksen (76-4-93) kaltaisia 82 mm heittimen kranaatteja ei tuoteta Ukrainassa, ne on toimitettu alueelle Venäjältä.

Ukraina on ratifioinut Ottawan sopimuksen eli henkilömiinat kieltävän sopimuksen 18. elokuuta 1997, ja tuhosi kaikki käytössään olevat henkilömiinat vuoteen 2005 mennessä. Sen sijaan sopimuksen ulkopuolella oleva Venäjä on kylvänyt Itä-Ukrainan sotatoimialueelle tuhansittain erilaisia miinoja, joukossa myös PMN-2 henkilömiinoja, jollaisia ukrainalaiset pioneerit raivasivat kesäkuussa 2018 Vodianen kylän lähistöltä 25 kappaletta.

Venäläisiä PMN-2 henkilömiinoja.

Venäjän asevoimien yksiköt ja Venäjän proxy-joukot ovat miinoittaneet laajoja alueita myös miehittämillään alueilla sen ohella, että he pyrkivät uudelleen ansoittamaan ja miinoittamaan alueita, jotka Ukraina on ottanut takaisin haltuunsa käynnissä olevan sodan kuluessa.

ETYJ on kritisoinut voimakkaasti ansoitteiden ja – usein merkitsemättömien – miinakenttien tekemistä. Ne muodostavat suuren uhan siviileille, tällä hetkellä eräät osat Ukrainan itäosia kuuluvat maailman miinoitetuimpiin alueisiin, ja sodan siviiliuhreista suurin osa on nykyään seurausta miinojen ja ansojen räjähdyksistä. Kuvassa alla venäläisvalmisteinen MON-50 viuhkamiina, jonka alle kätketty ML-8 miina, jota valmistetaan vain Venäjällä ja jota on käytössä Venäjän asevoimilla. (10)

Miehitetyssä osassa Itä-Ukrainaa operoivilla venäläisjoukoilla on käytössään myös erilaisia miinoitteiden raivaukseen tarkoitettuja järjestelmiä, alla olevassa kuvassa kuorma-auton lavalle on sijoitettu UR-83P miinanraivausjärjestelmä. Järjestelmän voi myös sijoittaa MT-LB kuljetuspanssarivaunun katolle, tai asentaa maahan sijoitettavalle alustalle.

Ukrainassa sotivilla venäläisjoukoilla on käytössään myös muita vastaavan kaltaisia miinoitteiden raivaamiseen tarkoitettuja järjestelmiä, kuten UR-77 sekä uusia BMP-3 alustalle rakennettuja UR-07M miinanraivausjärjestelmiä, jollaisia Venäjän asevoimille on luovutettu vasta vuodesta 2013 lähtien, ja jollaisista on tehty yksittäishavaintoja myös sotatoimialueella. (11)

UR-83P miinanraivausjärjestelmä kuorma-auton lavalla.

Tällaisessa kirjoituksessa on mahdotonta käydä läpi koko todisteketjua, joka osoittaa Venäjän valtiona olevan osallisena Ukrainan sodassa ja Krimin niemimaan ohella Itä-Ukrainan alueiden miehityksessä. Taistelijoiden henkilökohtaiseen varustukseen voi kuulua välineitä tai aseisiin kiinnitettävää optiikkaa, jollainen Venäjällä on tarkoitettu vain sotilaskäyttöön. Samoin raskaampaan kalustoon on voitu tehdä muutostöitä, asennettu optiikkaa tai muita järjestelmiä, jollaisia Venäjä ei ole myynyt kolmansiin maihin – ei etenkään Ukrainaan, jotka omalta osaltaan käyvät todisteesta Venäjän osallisuudesta.

Venäläisten tuhottu BTR-80 panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo, kuva M. Enqvist.

Kuvan venäläinen BTR-80 panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo tuhottiin Ukrainan asevoimien 95. erillisen ilmakuljetteisen prikaatin sotilaiden toimesta Itä-Ukrainassa RPG-26 singolla sekä kranaatinheitintulella. BTR-80:nen konekivääriampujalle oli asennettu uusi tähtäin-pimeänäkölaitteisto, jollaisia on modifiointitöissä asennettu vain Venäjän asevoimille toimitettavaan kalustoon. Tuhotussa BTR-80 miehistönkuljetusajoneuvossa oli myös uudet venäläiset KI-126 renkaat.

Näin tämä blogisarja on tullut päätökseen, on kuitenkin todennäköistä, että palaan teemaan vielä lähitulevaisuudessa yhden kirjoituksen muodossa, johon kokoan kaikki aihetta käsittelevät kirjoitukseni linkkeinä sekä karttoina, joihin on merkitty vähintään yksi havainnon sijaintitieto kuvauksineen eri asejärjestelmiltä.

Marko

1. https://censor.net.ua/en/p337505 

2. Donbas in Flames s. 69.

3. https://informnapalm.org/5375-rossyjskyj-spetsnazovets-zasvetyl-rossyjskoe-oruzhye-y-tehnyku-pod-sanzharovkoj/ 

4. https://informnapalm.org/en/more-photos-of-russian-sniper-weapons-in-the-donbas/ 

5. http://warforukraine.com/weapons/firearms/russian_smallarms/18-vintorez.html 

6. http://armamentresearch.com/Uploads/Research Report No. 3 - Raising Red Flags.pdf (s. 51)

7. https://www.osce.org/permanent-council/386735?download=true 

8. https://informnapalm.org/en/another-proof-of-russian-weapon-atgm-9m133f-1-kornet-used-in-ukraine/ 

9. https://www.facebook.com/vibirua/media_set?set=a.945231925521738.1073742170.100001048184509&type=1 

10. https://censor.net.ua/en/news/437740/sbu_seizes_russiaproduced_mines_in_ato_zone_photos 

11. https://www.unian.info/war/1083320-separatist-website-unintentionally-posts-proof-of-russia-weapon-presence-in-donbas.html