Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa, osa 3

Aloitin kirjoittamaan ”Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa” -sarjaa 10. tammikuuta, sarjassa tarkoituksenani on käydä läpi sellaista Venäjällä valmistettua kalustoa, jota ei ole myyty Ukrainaan ja harvoissakin tapauksissa Venäjän rajojen ulkopuolelle. Ensimmäisessä osassa kävin läpi taistelupanssarivaunut ja rynnäkkövaunut sekä miehistönkuljetusajoneuvot. Toisessa osassa käyvin vuorostani läpi venäläisaseistuksesta ja kalustosta tykistön, kranaatinheittimet ja raketinheittimet sekä ilmatorjuntakaluston. Ensimmäisessä osassa taustoitin kirjoitusideaa hiukan, joten en enää käy taustoja läpi vaan keskityn itse asiaa. Kiinnostuneille linkit kahteen ensimmäiseen osaan:

Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa, osa 1 (klikkaa tekstiä)

Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa, osa 2 

Tässä kolmannessa osassa perehdyn elektronisen sodankäynnin kalustoon, tutkiin ja viestintäkalustoon – tarkoituksenani oli myös käydä läpi tiedustelulennokit, mutta huomaan, että tekstistä tulee aivan liian pitkä, mikäli mahdutan kaiken tämän yhteen osaan, joten osa 4 pitää sisällään tiedustelulennokit.

Voidaan sanoa, että Venäjän modernista maavoimille luovutetusta kalustosta juuri elektronisen sodankäynnin välineistö sekä tiedustelulennokit olivat sellaista, joille ja joita käyttäville joukoille Ukrainasta muodostui ensimmäinen merkittävämpi sodankäyntilaboratorio. Georgian sodan aikana elokuussa 2008 Venäjällä oli tiedustelulennokkeja käytössä hyvin minimaalisesti verrattuna nykyisyyteen. Georgian lyhyt sota osoitti Venäjälle monia sen asevoimien puutteita, joista eräs oli kyvyttömyys hyödyntää tiedustelulennokkeja reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamisessa. Sodan oppien myötä Venäjällä ryhdyttiin korjaamaan puutteita. Tätä nykyä samaista kalustoa on käytetty venäläisjoukkojen toimesta Ukrainan ohella myös Syyriassa, jossa oppeja on hiottu edelleen.

Ukrainan sodan kohdalla on kuitenkin syytä huomioida, että toisin kuin Syyriassa, Ukrainassa Venäjä on käyttänyt kalustoaan Ukrainan asevoimia ja Ukrainan valtiota vastaan ei valtiottomia taistelijoita/ terroristeja tai sissiryhmiä, joilla ei ole valtioinfrastruktuuria puolustettavana tahi tukena. Näiltä osin itse ainakin näen Venäjälle Ukrainan merkittävämpänä taistelukenttänä, jossa sen on ollut mahdollista testata ja käyttää sotatoimissa järjestelmiään valtiotasoista vastustajaa vastaan ja täten testata missä määrin tietoliikenneverkkoja on mahdollista häiritä/ kaataa, kuinka tehokasta heidän kalusto on urbaanissa ympäristössä, miten taistelutilanteessa toimitaan – sovitetaan yhteen tiedustelulennokeilla tiedustelu ja tulenosoitus tykistön toiminnan kanssa, jota Venäjä on harjoitellut Ukrainan sodassa huomattavan paljon. Ennen Ukrainan sotaa moni piti tykistöaselajia laajamittaisesti käytettynä hiipuvana aselajina, mitä se ei Ukrainan sodan perusteella kuitenkaan em. syystä johtuen näytä olevan.

Elektronisen sodankäynnin kalusto, tutkat ja viestintäkalusto

Venäjä käyttää Ukrainassa elektronisen sodankäynnin kalustoa yhdessä viestintäkaluston sekä tiedustelulennokkien kanssa hyvin laaja-alaisesti. Tässä toiminnassa häirintä ja matkapuhelinverkkojen kaataminen/blokkaaminen ovat vain yksi esimerkki toiminnan muodoista, samaa kalustoa käytetään myös psykologisessa sodankäynnissä ja propagandan levittämisessä, DFRLab on julkaissut artikkelin ”Electronic Warfare by Drone and SMS” kyseisestä aiheesta.

Matkapuhelin verkkojen ohella häirinnällä vaikeutetaan ja toisinaan tehdään mahdottomaksi ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tiedustelulennokkien toiminta, näin kävi esim. lokakuun 30. 2018:

”An OSCE SMM drone that spotted an illegal convoy from Russia was jammed and then lost in Russia-controlled eastern Ukraine.” (1)

Tietenkään tässä yhteydessä ei pidä unohtaa tiedustelua, maahan sijoitettujen yksiköiden yhteistyötä ilmatiedustelun kanssa, Itä-Ukrainan alueella tämä tarkoittaa tiedustelulennokeilla suoritettua ilmatiedustelua. Asovanmeren ja miehitetyn Krimin niemimaan ilmatilassa Venäjä hyödyntää myös ilmavoimiensa sekä merivoimien ilmavoimien lentokalustoa tiedusteluun.

Yllä Venäjän asevoimien elektronisen sodankäynnin yksikkö RB-341V “Leer-3” kuvattuna Donetskissa (pysäytyskuva youtubevideosta), aiheesta enemmän InformNapalmin julkaisemassa artikkelissa ”Российский комплекс РЭБ РБ-341В «Леер-3» в Донецке”. Venäjällä yhden ”Leer-3” yksikön varustukseen kuuluu myös 1-3 kpl Orlan-10 tiedustelulennokkeja.

Ensimmäinen varmistettu havainto Leer-3 yksiköstä miehitetyssä osassa Itä-Ukrainaa tehtiin syksyllä 2015. Tämän jälkeen on KamAZ-5350 alustalle asennetusta Leer-3:sta on tehty lukuisia havaintoja Itä-Ukrainassa.

Venäläinen ”Torn” signaalihäirintä/ -tiedusteluyksikkö kuvattuna joulukuussa 2017 Donetskissa. ”Torn’in” alustana on tavallisimmin KamAZ-maastokuorma-auto. Kyseinen järjestelmä on otettu käyttöön Venäjän asevoimissa tämän vuosikymmenen puolella, sitä ei ole toimitettu kolmansiin maihin.

Järjestelmän ajoneuvoja on kuvattu Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla useita kertoja käynnissä olevan sodan aikana, viimeksi kesällä 2018. InformNapalm julkaisi ensimmäisistä havainnoista artikkelin ”‘Torn’ – the Latest Russian Radio Intelligence System Was Noticed Near Donetsk Airport” syksyllä 2015.

Venäjän asevoimien R-330Zh “Zhitel” (AJS = automated jamming station) kuvattu dronesta käsin maalis-huhtikuussa 2016 Makiivka-Yasunuvata -alueella Donetskin koillispuolella, kuvan julkaisi alun perin ukrainalainen toimittaja Jaroslav Krechko Facebook sivullaan.

Venäjän asevoimat otti R-330Zh ”Zhitelin” käyttöön v. 2008, eikä sitä ole toimitettu Ukrainaan. Järjestelmästä on tehty Ukrainan maaperällä lukuisia havaintoja käynnissä olevan sodan aikana. Aiheesta InformNapalm ”R-330ZH ‘ZHITEL’ in Donbas According to Social Profiles and Drone Flyovers”.

Venäläinen R-149BMR Kushetka-B taktisen ja operatiivisen tason K1Sh1-alustalle sijoitettu komentoajoneuvo kuvattuna Luhanskin alueella. (2) Venäjä ei ole myynyt Kushetka-B:tä Ukrainalle, joten se on voinut päätyä Itä-Ukrainan miehitetyille alueille vain Venäjän asevoimilta.

Miehitetyssä Itä-Ukrainassa Luhanskin alueella operoivilla joukoilla on havaittu useamman kerran venäläisiä PSNR-8M Kredo-M1 kannettavia tutka- /tiedusteluasemia. Kredo-M1 otettiin Venäjällä operatiiviseen käyttöön vuosituhannen alkupuolella – Ukrainan sodan alkaessa se oli käytössä vain Venäjän asevoimilla. Kuvan Kredo-M1 on kuvattu Transpelen varasto- ja varikkoalueen lähellä Luhanskin alueella elokuussa 2015. (3)

Artjom Donetskin VK-tililleen lataaman kuvan taustalla näkyy venäläisen Auriga-1.2V (Аурига-1.2В) -järjestelmän satelliittilautanen. Kyseinen järjestelmä otettiin käyttöön Venäjällä v. 2014, eikä järjestelmän osia ole myyty Ukrainan valtiolle.

@DFRLabin artikkelissa ”#MinskMonitor: Russian Communications System and Separatists” käsitellään militantti Artjom Donetskin VK-postausta, jossa kyseinen Auriga-1.2V -järjestelmän satelliittilautanen näkyy taustalla. Todennäköisesti kuva on alun perin julkaistu keväällä tai varhain kesällä 2017, ja se on otettu 11. Motorisoidun kiväärirykmentin (Vostok-rykmentti) hallinnassa olevan rakennuskompleksin pihamaalla Makiivkassa Donetskin itäpuolella. Sittemmin Artjom Donetsk on poistanut kyseisen VK-tilin. 

Yllä Venäjän asevoimien vuonna 2009 käyttöönottaman Barnaul-T (automaattinen komento- ja valvontajärjestelmä) 9S932 – tela-alustalle (MRU-B) sijoitettu SIGINT ja komentoyksikkö tunnistettiin sosiaaliseen mediaan toukokuussa 2015 ladatuista valokuvista. Kuvat someen latasi venäläisjoukkoihin vapaaehtoisena liittynyt Dmitri Blinov (call sign ”Chaika”). Yksikkö, jossa hän palveli, kuului Donetskin ”kansantasavallan” alueella operoivaan 1. armeijakuntaan, joka oli tuolloin ja on edelleen Venäjän asevoimiin kuuluvan komentajan alaisuudessa.

Aiheesta laajemmin InformNapalmin julkaisemassa artikkelissa ”Russian Air Defense in Donbas: Barnaul-T and Tor-M1 in the hands of Russian terrorists”.

Edellä on kuvattu vain osa venäläisjoukkojen Ukrainan sodassa käyttämästä elso ja viestintäkalustosta, havaintoja on tehty suuresta joukosta muutakin elektroniseen sodankäyntiin, kuten Krasukha-2 ja Repellent-1, (4) tai viestintään tarkoitetusta järjestelmistä, kuten P-166-0,5, joka on K1Sh1:den alustalle sijoitettu HF/VHF radioyksikkö, jota ryhdyttiin toimittamaan Venäjän asevoimille 2005. Tätä kalustoa oli käytössä muun muassa Debaltseven taistelussa vuoden 2015 alkupuolella. Luhanskin alueella on myös havaittu R-441-OV Liven linkkiasemaa, jota hyödynnetään operatiivisessa-strategisessa yhteydenpidossa/viestinnässä.

Elektronisen sodankäynnin yksiköistä useita havaintoja on tehty MT-LB:n alustalle rakennetusta R-378B Borisoglebsk-2 sekä Rtut-BM:stä, jota ryhdyttiin toimittamaan Venäjän asevoimille 2013. (5) Alla kuva Rtut-BM:stä Luhanskin lentokentän lähistöllä miehitetyssä Itä-Ukrainassa. (6)

Venäjä on toimittanut miehittämillä alueilla operoiville joukoilleen myös vastatykistötutkia ja taistelukentän valvontaan tarkoitettuja tutkia, kuten 1R232-2M Leopard, sekä ilmavalvontatutkia, kuten RLS 35N6 ”Kasta” lähivalvontatutkia, jollainen kuvattiin Luhanskin lentokentän alueella toukokuussa v. 2018 (kuva alla). RLS 35N6 ”Kasta” on asennettu KamAZ-4310 maastokuorma-auton alustalle.

Seuraavassa neljännessä osassa, jonka pyrin saamaan julkaisukuntoon mahdollisimman pian, käyn läpi havaittuja, tunnistettuja sekä alas ammuttuja tiedustelulennokkeja.

Marko

Lähteet:

1. https://www.unian.info/war/10318824-u-s-on-recent-jamming-of-osce-drone-russia-must-provide-monitors-unfettered-access-to-donbas.html 

2. Donbas in Flames s. 77.

3. https://informnapalm.org/en/terrorists-of-the-lpr-actively-use-the-russian-psnr-8-kredo-m1-portable-reconnaissance-station/ 

4. https://medium.com/dfrlab/minskmonitor-new-russian-electronic-warfare-systems-in-eastern-ukraine-5b913afbb455 

5. Donbas in Flames s. 77-78.

6. https://informnapalm.org/en/citizens-of-belarus-riding-russian-ew-systems-in-luhansk/