Säännöllisestä blogin
kirjoittamisesta huolimatta olen joutunut pitämään pientä taukoa uutisoinnissa
omilta kontakteiltani rintamalinjojen toiselta puolen Donetskista, nyt tilanne
on kuitenkin sellainen, että on mahdollista jakaa heiltä saamiani tiedonmurusia
eteenpäin.
Ajattelin ensin otsikoida tämän
blogikirjoituksen ”Onko
"kansantasavalloilta" ruplat - jälleen - loppu?” mutta koskapa
tämä ruplien – mahdollinen – loppuminen on vain yksi kirjoituksen aiheista,
päätin unohtaa kyseisen otsikon harhaanjohtavana, mutta aloittakaamme kuitenkin
ruplien loppumisella.
Vastauksena kysymykseen, onko
”kansantasavalloista” ruplat loppu, voidaan vastata, on hyvinkin mahdollista,
että ne ovat loppu, sillä Donetskin ”kansantasavalta” ei ole kyennyt maksamaan
eläkkeitä toukokuun 21. päivänä, eikä senkään jälkeen. Itä-Ukrainan miehitetyillä
alueilla on määritetty eläkeläisille eläkkeiden maksupäivät. Ne eläkeläiset,
joille oli määrätty maksupäiväksi 21. toukokuuta eivät ole saaneet vielä
eläkkeitään – ”virallinen” syy on tietokoneongelmat,
jotka ovat virallisen tiedon mukaan jatkuneet jo reilun viikon ajan – uskokoon
ken tahtoo. Todellinen syy taitaa jälleen kerran olla se, että ruplat on loppu.
Toukokuun 21. päivän jälkeen ei
ole kyetty laittamaan eläkkeitä maksuun, tämä tarkoittaa sitä, että siinä
vaiheessa kun Moskova on toimittanut ruplia, maksaminen aloitetaan 21.
toukokuuta -ryhmästä ja sen jälkeen eläkkeitä maksetaan niin monen ”ryhmän”
eläkeläiselle kuin ruplia vain riittää.
Ruplien puutteen lisäksi alueen
asukkaita vaivaa akuutti polttoainepula. Bensiinistä kuin myös dieselistä on
pulaa, sen seurauksena hinnat ovat nousseet huomattavasti (28. toukokuuta 95M
bensiinin hinta oli 51 ruplaa litralta eli noin 70 senttiä litra, mikä
sikäläinen tulotaso huomioiden on korkea). Alueella vallitseva polttoainepula
koskee vain siviilejä, Venäjä kykenee edelleen toimittamaan riittävästi
polttoainetta alueella operoivien Venäjän asevoimien yksiköiden ja niitä
tukevien proxy-joukkojen tarpeisiin. On mahdollista, että keväällä kiihtyneet
taistelut ovat johtaneet siihen, että polttoainejakelussa on jouduttu priorisoimaan,
etusijalla ovat asevoimat sekä niitä tukevat joukot. Tiedossani ei ole onko
siviilisektorilla ongelmia myös Venäjän puolella Rostovin oblastissa, vai
rajoittuvatko ne vain Ukrainalta miehitettyihin alueisiin.
Jonotusta huoltamolle miehitetyssä Donetskissa, kuva via @rjpthjuz. |
Donetskissa ja todennäköisesti myös
Luhanskissa liikkuvien Ukrainan kesähyökkäystä ennakoivien ”virallisten tietojen” taustalla on varmuudella venäläisjohtoinen propagandatoiminta. Eilen (maanantaina) saamieni
tietojen mukaan Donetskissa välitetään uutista, jonka mukaan Ukraina
suunnittelee laajamittaista hyökkäystä kaupunkiin kesäkuun 14. päivänä –
tavallaan nämä ennakoivaa hyökkäystä manaavat propagandaviestit ovat odotettuja
ja tavanomaisia. Edellisten sotavuosien aikana tällaiset ”uutiset” ovat pääsääntöisesti
tarkoittaneet sitä, että kyseisenä päivänä on odotettavissa Venäjän varustamien
joukkojen taholta jonkin sortin provokaatio tai omien alueiden tulittaminen
tykistöllä tms. Tässä nimenomaisessa tapauksessa päivämäärä on vieläpä
erityisen merkityksellinen, koska jalkapallon MM-kisat Venäjällä alkavat juuri
14. kesäkuuta, avausotteluna Venäjän ja Saudi-Arabian välinen peli. Epäilen,
että kyseisenä päivänä Ukrainan asevoimien yksiköillä on ehdoton kielto vastata
tuleen, poikkeuksena JFO:n* esikunnasta annettu lupa vastata tuleen/puolustautua.
Ukraina ottanut hallintaansa alueitaan
Taistelut Itä-Ukrainassa – etenkin
Horlivkan ympäristössä – jatkuvat kiihkeinä. Eilisten tietojen mukaan Ukrainan
asevoimien yksiköt yhdessä vapaaehtoisten kanssa ovat onnistuneet valloittamaan
avainkohteena pidetyn venäläisjoukkojen linnoitetun tukikohdan Horlivkan ja
Debaltsevon väliseltä alueelta Ukrainan hallinnassa olevan Svitlodarskin eteläpuolelta
vajaan 10 kilometrin päässä Debaltsevosta (Debaltseve).
Ukrainan asevoimien hallintaan siirtyneitä alueita. |
Tiedustelulennokkikuva, via Juri Mysyagin. |
Linnoitettua tukikohta-aluetta voidaan
pitää sijainniltaan merkittävänä, koska ylänköiseltä alueelta voidaan
tarkkailla (ja tarvittaessa ohjata epäsuoraa tulta) Horlivkan ja Debaltsevon
väliselle M04-pikatielle (eli E40-tie). Tie on merkittävin ja suorin
huoltoyhteys Donetskin ja Luhanskin välillä. Alueen valloittaminen voi myös
helpottaa Svitlodarskin alueen ahdinkoa sekä vähentää alueelle kohdistuvaa
venäläisjoukkojen epäsuoraa tulta, Debaltsevon alueelta on tulitettu säännöllisesti
Svitlodarsk – Troitske rintamalohkoa.
Ukrainalaisjoukkojen hallintaan
siirtynyt alue on kooltaan alle neliökilometrin, kyseessä on jo kolmas alue
Horlivkan ympäristössä, jonka Ukrainan asevoimat on ottanut hallintaansa kevään
intensiivisten taisteluiden aikana. Toukokuun puolivälissä käytiin Pivdennen
kylän hallinnasta taisteluita, nyt kylä on ukrainalaisjoukkojen hallinnassa. Myös
Holmivs’kiin itäpuolella ukrainalaisjoukot ottivat haltuunsa pieniä alueita,
aiemmin talvella Ukrainan asevoimat otti hallintaansa harmaalla alueella
sijainneen Holmivs’kiin kylän. Vielä on kuitenkin liian aikaista ryhtyä
spekuloimaan laajemmilla Ukrainan asevoimien alueelle kohdistuvilla
operaatioilla. Horlivkan saartaminen ja eristäminen muista miehitetyistä
alueista on nostettu esille sosiaalisen median keskusteluissa, mutta näitä
puheita on todellakin syytä pitää puhtaana spekulaationa.
Eilen päättyneisiin taisteluihin
Svitlodarskin "pullistuman" eteläosissa otti Ukrainan asevoimista osaa sotilaita
25. pataljoonasta ja 24. prikaatista.
Marko
Lähteenä Ukrainan sotatoimien
osalta Юрии Мысягин sekä @UnianInfo.
*: ATO muuttui JFO:ksi kuluvan
vuoden huhtikuun viimeinen päivä.
Onko Ukraina se alue, jota Kiovasta hallitaan miehitetty? Eli miten riippumaton Kiovan hallinto on? Mitä tarkoitat tässä yhteydessä sanalla miehittää? Luotettavan kuvan saamiseksi alueelta tulisi myös selvittää kuinka paljon Itä-Ukrainan alkuperäiset asukkaat päättävät omista asioistaan. Onko heidän järjestämä hallinto riippumaton kaikista muista toimijoista ja millä tavalla? Onko siis kyseinen sota luonteeltaan sisällissota? Mitä todistetut tosiseikat tukevat sitten tehtävää johtopäätöstä? Mitkä ovat uskomusten ja faktojen osuus väitteissä?
VastaaPoista