keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Ukrainan sota – jännite kasvaa Asovanmerellä


Kertšinsalmen ylittävä, Venäjän ja miehitetyn Krimin niemimaan yhdistävä, silta avattiin toukokuun puolella, tämän jälkeen tilanne itse salmessa kuin myös Asovanmerellä on muuttunut aiempaa olennaisesti jännittyneemmäksi, koto-Suomen medioissa tähän ei juurikaan ole kiinnitetty huomiota. (1)


Asovanmeri.

















Ukrainalaisen Hromadske Radion (Громадському радіо) välittämän uutisen mukaan 31. toukokuuta 2018 kello 04:30 – 05:30 FSB:n alainen Venäjän rannikkovartiosto pysäytti Kertšinsalmessa tarkastusta varten viisi rahtialusta, jotka olivat matkalla Asovanmeren rannikolla sijaitseviin ukrainalaisiin Mariupolin ja Berdjanskin satamiin. Ukrainan rajavartiolaitoksen edustajan mukaan Venäjän rannikkovartiosto suoritti tarkastuksen, alusten miehistöä ei pidätetty. Rahtialukset pysäytettiin Ukrainalle kuuluvalla merialueella salmessa. Näiden laittomina pidettyjen pysäytysten aikana aluksiin nousseet venäläiset rannikkovartijat/rajavartijat tutkivat alusten rahdin, kopioivat rahtidokumentteja ja muita asiakirjoja sekä kuulustelivat alusten kapteeneja.

Ukrainan viranomaislähteiden mukaan kesäkuun 1. 2018 Kertšinsalmessa tarkastettiin Panaman lipun alla purjehtinut ukrainalaiseen Berdjanskin satamaan matkalla ollut EREN C rahtialus.

Nämä entistä säännöllisemmiksi muuttuneet, laittomina pidetyt, alusten purjehtimista ukrainalaissatamiin olennaisesti vaikeuttavat, pysäytykset ja alusten miehistöjen kuulustelut sekä erilaisten dokumenttien perusteettomat kopioinnit ovat nostaneet jännitystä alueella entisestään. Toisinaan aluksia on pysäytetty ja tarkastettu Asovanmerellä Venäjän toimesta alle kymmenen merimailin päässä satamasta. Eräissä ukrainalaismedioissa Asovanmeren kiristynyttä tilannetta on verrattu ”kolmenteen rintamaan” Krimin niemimaan ja Itä-Ukrainan sotatoimialueen jälkeen.

Ukrainalaislähteiden mukaan Venäjä on myös vahvistanut voimiaan Asovanmerellä sekä Kertšinsalmessa, kyseisille merialueille on siirretty kuusi pinta-alusta, joiden avulla Venäjän on mahdollista nykyistä aktiivisemmin suorittaa rahtialusten valvontaa ja tarkastuksia. Osa Asovanmerelle siirretyistä aluksista kuuluu Kaspian laivueeseen (Каспийская флотилия).

luokka
tyyppi
lukumäärä
Project 1204 Shmel
tykkivene
2
Project 1400M Grif-M
partiovene
1
Project 1496M1 Lamantin
partiovene
1
Project 23040
SAR
1
Project 705M
hinaaja
1

Kesäkuun 4. Novostjam Donbassa (Новостям Донбасса) uutisoi, lainaten Ukrainan laivaston lehdistötiedottaja Oleg Chalykia, Ukrainan sulkevan osia Asovanmeren rannikosta 1. kesäkuuta – 1. syyskuuta 2018 väliseksi ajaksi ”jatkuvien harjoitusten” vuoksi. Suljetut alueet sijaitsevat rannikolla Mariupolista itään, sekä Melekinon ja Belosarayaskayan niemien alueella, kuin myös Berdjanskin itäpuolella. Toimea pidetään yleisesti vastauksena Venäjän laivaston ja FSB:n alaisen rannikkovartioston lisääntyneeseen aktiivisuuteen, tämän ohella Ukrainassa on spekuloitu mahdollisuudella Venäjän suorittamasta maihinnoususta Ukrainan hallinnassa olevalle osalle Asovanmeren rannikkoa. (2) Tämän kaltaista maihinnousua on harjoiteltu myös venäläisjoukkojen toimesta Ukrainalta miehitetyllä rannikko-osuudella (esim. elokuussa 2016).

Venäjä on myös lisännyt lentotiedustelua merialueen yllä sillan avaamisen jälkeen esim. touko-kesäkuun vaihteessa Venäjän ilmavoimat sekä merivoimien ilmavoimat suoritti useita tiedustelulentoja Asovanmeren yllä Ukrainan ilmatilan tuntumassa. Lentokoneiden ja helikoptereiden ohella lentotiedustelua toteutetaan myös tiedustelulennokeilla.

Suljetut merialueet, kuva päätoimittaja Andrii Klymenko, BlackSea News.



















Maihinnousuharjoitus, elokuu 2016 - mukana myös Venäjän asevoimien joukkoja. Kuva Oleg Nikitin.
















Maiorskin ”checkpoint”

Itä-Ukrainassa demarkaatiolinjan voi ylittää Hnutoven, Novotroitsken, Marinkan, Maiorsken ja Stanytsia Luhanskan tarkastusasemien kautta. Tällä hetkellä suljettuina ovat Zoloten sekä Fenolnan, Artemivsk 2, Svitlanoven ja Horodniin tarkastusasemat, joista neljä viimeisintä on rautatieyhteyksiä. Kuukausittain tarkastusasemien kautta demarkaatiolinjan ylittää 900 000 – 1200 000 siviiliä, kesällä aktiivisuus on talvea suurempi. Tarkastusasemista suurimmat ovat Marinka Donetskin lounaispuolella, Maiorske Horlivkan pohjoispuolella sekä Stanytsia Luhanska Luhanskin koillispuolella.


Maiorsken eli Maiorskin tarkastusasema.
















Toukokuussa ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat raportoivat Maiorskin tarkastusaseman aluetta tulitetun ja tulituksen vaarantaneen siviilien hengen. Tarkastusasemat ovat luonteeltaan sellaisia, että ”rajavyöhykkeellä” olevat siviilit ovat usein haluttomia kertomaan sen tarkemmin tapahtumista, useimmille tärkeintä on päästä alueelta niin nopeasti pois kuin mahdollista – ylimääräisiä tunteja niillä ei mielellään vietetä, kun demarkaatiolinjan ylittäminen muutenkin vie usein tunteja. Haluttomuus antaa lausuntoja korostuu Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla.


Alueella asuva tuttumme ylitti demarkaatiolinjan toukokuussa kumpaankin suuntaan Maiorskin kautta. Demarkaatiolinjan ylittämisen osalta hänen kertomansa oli yksiselitteistä, ongelmallisin on paluumatka, ja ongelmallisin alue on Donetskin ”kansantasavallan” militanttien valvoma puoli. Ukrainan puolella ongelmia ei ole ollut aikoihin, vaaditut dokumentit esittämällä matkaa pääsee jatkamaan tilanne huomioiden jouhevasti, sen sijaan saapuminen militanttien valvomalle vyöhykkeelle tarkoittaa sitä, että jokaisessa pisteessä ja jokaiselle militantille pitäisi maksaa ylimääräistä, jotta matkanteko olisi joutuisaa. Yhä edelleen ostoksia saatetaan takavarikoida ilman syytä – tai johonkin epämääräiseen ”viranomaismääräys”-syyhyn vedoten. Ne joilla on varaa maksaa, useimmiten maksavat ja selviävät nopeammin tarkastuspisteistä – joista osa on tosiasiassa epävirallisia ja perustettu vain rahastustarkoituksessa.

Kerron seuraavaksi yhden esimerkin vallitsevasta tilanteesta, esimerkki tosin on lopputalvelta 2016. Myös tuolloin tuttumme saapui miehitetylle alueelle Maiorskin kautta, hän kertoi kuinka ihmisiä käskettiin autoista talvipakkaseen kävelemään, ja kuinka militantit takavarikoivat säilykkeitä ”viranomaismääräykseen” vedoten. Tuttumme kuitenkin näki, kuinka näitä samoja säilykkeitä kannettiin säkkikaupalla militanttien nuotiotulille, jossa lepäämässä olleet taistelijat joko söivät säilykkeitä tai jakoivat rosvoamiaan tölkkejä keskenään. He eivät edes yrittäneet salata toimintaansa sivullisilta, ei heidän tarvinnut, koska alueella valta on heillä joilla on ase, eikä miehitetyillä alueilla ole toimivaa oikeuslaitosta – on vain sellaisen irvikuva.

Horlivkan alueella on taisteltu rajusti toukokuun puolivälistä lähtien, pienikaliiperisten aseiden ohella käytetään päivittäin 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimiä sekä erilaista tykistöä, ajoittain taisteluihin on ottanut osaa panssarihaupitsien ohella taistelupanssarivaunuja.

Maiorsken tarkastusaseman itä ja eteläpuolella on Venäjän proxy-joukkojen sekä venäläisjoukkojen asemia, kauempana etelässä ja osin lounaassa sijaitsee kaivosalueita, joille venäläisjoukot ovat sijoittaneet ja varastoineet kranaatinheitinkaluston ohella tykistöä sekä panssarikalustoa.

Tiedustellessamme hienovaraisesti mistä ilmansuunnasta ja kuka Maiorskin aluetta toukokuussa tulitti, vastaus oli hyvin yksiselitteinen, aluetta ammuttiin etelästä kaivosten ja varastojen suunnalta. Samaa sanoivat käytännössä kaikki toukokuun päivinä Maiorskin kautta kulkeneet. Venäläisjoukot ampuvat Maiorskin yli Zaitseven lohkolle, jossa on myös käyty raskaita taisteluita kevään ja alkukesän aikana, mutta myös itse Maiorskea mahdollisista siviiliuhreista piittaamatta.

Tämä on tietty vain yksittäinen maininta, mutta samalla on hyvä muistaa se, että käynnissä olevan sodan ajalta löytyy lukuisia mainintoja ja silminnäkijähavaintoja, kuinka Horlivkan teollisuusalueita käytetään ase- ja ammusvarastoina ja kuinka hiilikaivosalueiden halleihin on kätketty raskasta kalustoa ja kuinka näitä alueita hyödynnetään sodankäynnissä venäläisjoukkojen toimesta. Nämä alueet ovat hyvin usein ETYJ:n tarkkailijoiden ulottumattomissa. Silminnäkijähavaintoja on myös siitä, kuinka Venäjän proxy-joukot tulittavat Horlivkaa. (3 ja 4)


Marko



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.