Paluu Donetskin alueelle, Piskin kylä kranaattikeskitysten kohteena

Toukokuun toisella puolella kirjoitin blogin venäläisjoukkojen toistuvista provokatiivisista tuli-iskuista Ukrainan sotatoimialueella, palaan nyt teemaan mutta pysytellen tiukasti miehitetyn Donetskin alueella ja kaupunkia ympäröivillä Ukrainan kontrolloimilla alueilla. Viittaamani kirjoitus käsitteli aikaa 1.–18. toukokuuta, tämän kirjoituksen aikajänteen ollessa laajemman, alkaen jo huhtikuun puolelta ja päättyen kesän alkuun.

Tarkoituksenani on nostaa esille tekijöitä, joiden uskon omalta osaltaan olevan syynä toistuviin, paikoin hyvin provokatiivisiin, venäläisjoukkojen suorittamiin tykistö- ja kranaatinheitinkeskityksiin Donetskin ympäristössä, etenkin kaupungin pohjois ja luoteispuolella Opitne – Piski – Nevelske -lohkolla. Mutta ennen taustoitusta käydään läpi räikeimmät venäläisjoukkojen toteuttamat tuli-iskut Donetskin alueella kevään ja alkukesän kuluessa.

Venäjäjohtoisten joukkojen tykistö- ja kranaatinheitiniskujen määrä alkoi lisääntyä Donetskin ympäristössä tämän vuoden huhtikuussa, määrä kiintyi samaa tahtia Venäjän asevoimien toteuttamien joukkojen- ja kalustonsiirtojen kanssa. Jo huhtikuun alkupuolella Piskin aluetta tulitettiin kranaatinheittimin sekä 122 mm kenttätykeillä, todennäköisimmin D-30 Ljaguška kanuunahaupitseilla.

Huhtikuun 16–17. Donetskin ympäristössä Opytnen, Piskin ja Marinkan alueita tulitettiin 82 mm ja/ tai 120 mm kranaatinheittimillä, 17. huhtikuuta Novomyhailivkan alueella sijaitsevia Ukrainan asevoimien asemia tulitettiin 100 mm MT-12 panssarintorjuntatykeillä.

Huhtikuun 22. ja 23. päivä venäläisjoukot tulittivat Donetskin pohjoispuolella sijaitsevia alueita kranaattikonekiväärien ja pienikaliiperisten aseiden ohella 120 mm kranaatinheittimillä. Illalla, 23. huhtikuuta Donetskin länsipuolella sijaitsevaa Krasnohorivkaa ympäristöineen tulitettiin raskailla aseilla. Miehitetyn Donetskin länsiosista tulleiden silminnäkijähavaintojen perusteella alueelta ammuttiin Ukrainan kontrolloimia alueita tykistöllä.

Toukokuun 4. (klo. 21:25 eteenpäin) miehitetyn Donetskin länsipuolella sijaitsevaa Krasnohorivkan kaupunkia tulitettiin 120 mm kranaatinheittimillä sekä muilla asejärjestelmillä. (1) Kaupungin keskussairaalan alueelle osui lukuisia 120 mm kranaatinheitinten kranaattia. Sairaalassa oli kyseisenä hetkenä hoidossa 45 koronaviruspotilasta. Sairaala kärsi mittavia vaurioita iskussa, samoin sairaala-alueella ollut ambulanssi vaurioitui keskityksessä. Onni onnettomuudessa, ettei yksikään potilas tai henkilökuntaan kuulunut vammautunut iskussa.

Illalla 8. toukokuuta (noin klo. 19:05) Marinkan kylää tulitettiin miehitetyn Donetskin läntisestä osasta, Trudivskan kaivosalueelta, panssarintorjuntatykillä. Marinkaan ammuttiin ainakin kuusi kappaletta 100 mm MT-12 Rapira panssarintorjuntatykin kranaattia. Tulituksessa vaurioitui kuusi pientaloa sekä henkilöauto. Myöskään tässä iskussa yksikään siviili ei vammautunut fyysisesti. Iskut siviilikohteisiin traumatisoivat siviilejä, erityisen traumatisoivia tällaiset iskut ovat rintamalinjan tuntumassa asuville lapsille.

Toukokuun 13. päivä Donetskin luoteispuolella sijaitsevan Piskin aluetta tulitettiin venäläisjoukkojen toimesta 120 mm kranaatinheittimien ja 122 mm tykistön ohella taistelupanssarivaunuilla. Kyseessä oli todennäköisesti ensimmäinen kerta tämän vuoden puolella, jolloin Venäjän johtamat joukot turvautuvat panssariaseen käyttöön rintamalla. Aiempina sotavuosina venäläisjoukot ovat tulittaneet Piskin aluetta panssarikalustolla ympäröivää aluetta korkeammalle kohoavien Oktjabrin hiilikaivoksen jätemaakasojen päältä.

Muutama päivä edellisestä, 17. toukokuuta Ukrainan kontrolloimaa Piskin kylää tulitettiin jälleen kerran Donetskin luoteisosista, nyt 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimillä. Silminnäkijähavaintojen mukaan kranaatinheittimiä oli myös sijoitettu kaupunginsairaala nro. 21 läheisyyteen.

Seuraavana päivänä, 18. toukokuuta, miehitetyn Donetskin länsipuolella sijaitsevaa Krasnohorvikaa kohti ammuttiin pienikaliiperisten aseiden ohella 73 mm SPG-9 raskaalla singolla.

Toukokuun 22. päivä iskut Piskin alueelle saivat 120 mm kranaatinheittimen kranaatin osuttua asutun omakotitalon pihalle varhain aamulla, klo 06:55. Seuraava kranaatti osuikin sitten rakennukseen, mennen ulkokatosta läpi ja räjähtäen talon rakenteissa.

Omakotitalossa asunut eläkeläinen selvisi onnekkaasti vammoitta. Hän oli juuri hetkeä aiemmin mennyt ulos tutkimaan pihamaalla räjähtäneen kranaatin aiheuttamia tuhoja.

Ukrainan asevoimat on raportoinut tästäkin keskityksestä asianmukaisesti ETYJ:lle sekä JCCC:lle. Jälkimmäisen edustajat kävivät jo tutustumassa iskupaikkaan Piskyn kylässä, vul. Olimpijs’kalla.

Toukokuun 23. päivä Venäjän johtamat joukot tulittivat Avdiivkan aluetta 120 mm kranaatinheittimillä, ja seuraavana päivänä Donetskin luoteispuolella sijaitsevan Nevelsken kylän alueelle ammuttiin useita 120 mm kranaatinheittimen kranaatteja.

Toukokuun 27. päivä miehitetyn Donetskin alueelta tulitettiin Ukrainan kontrolloimilla alueilla sijaitsevia sotilas ja siviilikohteita lukuisia kertoja erilaisilla, raskailla, asejärjestelmillä. Piskin aluetta tulitettiin 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimillä, samalla lohkolla sijaitsevaa Opitnen kylän ympäristöä tulitettiin miehitetyiltä alueilta käsin SPG-9 raskaalla singolla ja 120 mm kranaatinheittimillä.

Donetskin lounaispuolella sijaitsevan Marinkan lohkolla, venäläisjoukot tulittivat Ukrainan asevoimien asemia panssarintorjuntatykeillä Marinkan ja siitä etelään sijaitsevan Novomyhailivkan alueilla ja seuraavana päivänä Novomyhailivkan aluetta tulitettiin toistamiseen panssarintorjuntatykillä.

Toukokuun 30. päivä venäläisjoukot tulittivat Piskin ja Opitnen alueita 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimillä. Kuun vaihduttua kesäkuuksi taisteluiden ja tuli-iskujen intensiteetti Donetskin rintamalohkolla on laskenut olennaisesti. Piskin kylään ympäristöineen on kuitenkin kohdistettu kaksi merkittävämpää keskitystä 120 mm kranaatinheittimillä kesäkuun puolella, 4. ja 6. päivä.

Miksi Piski palasi kranaattikeskitysten keskiöön huhti-toukokuussa? Taustalta löytynee useampikin syy, mutta huomioitava on ETYJ:n Ukrainan monitorointimission erikoisraportin havainto (kyseessä on erikoisraportti 10/2021):

”Two objects that appear to be cameras installed on the mast of the SMM camera system at the Oktiabr mine, at night, and without permission, in non-government-controlled Donetsk”. (2)

Oktjabirskajan eli Oktjabrin kaivos Donetskissa (v. 2016), kuva via doneck-news.com.

Tapahtumien kulku oli kaikessa yksinkertaisuudessaan seuraavaa:

14. huhtikuuta Venäjän johtamat joukot kysyivät ETYJ:n Ukrainan monitorointimission partiolta lupaa kiinnittää Oktjabrin kaivoksen (ukr. Жовтневий рудник) alueella sijainneen tornin katolle pystytettyyn ETYJ:n valvontamastoon kameran. ETYJ ei suostunut pyyntöön.

Kaivosalueella sijaitsevien kahden tornin korkeus on 50 metriä. Rakennuksen katolla sijaitseva ETYJ:n valvontamaston kohotessa useita metrejä korkeammalle.

Illalla 17. huhtikuuta kyseisellä kaivosalueella, ETYJ:n valvontamastossa sijainnut monitorointimission kamera kuvasi kahden sotilaspukuun pukeutuneen henkilön tornin katolla, ETYJ:n maston välittömässä läheisyydessä. Noin tunnin aikana (klo. 21:00 – 22:00 välillä) kamerakupoliksi osoittautunut ”kohde” kiinnitettiin luvatta mastoon.

19. huhtikuuta ETYJ:n Ukrainan monitorointimission partio kävi arvioimassa tilanteen. ETYJ:n partion oli mahdotonta päästä tornin katolle suorittamaan tarkastus, koska katolle vievät tikkaat oli katkaistu. Ulkoa suoritetun tarkastuksen perusteella ETYJ:n mastoon oli kiinnitetty (luvatta) kamera, myös tornin seinään oli kiinnitetty (luvatta) kameralta näyttävä kohde. Tornista oli vedetty kaapeleita n. 50 metrin matkan päässä sijaitsevaan ”aseellisten joukkojen” asemaan.

Myöhemmin samana päivänä ETYJ:n Ukrainan monitorointimission poisti käytöstä oman, kyseiseen tarkkailutorniin sijoitetun kameran. ETYJ ei kertonut syytä oman kameran poistolle, voimme arvioida poiston syynä olevan halun vähentää konflikteja alueella olevien ”aseellisten joukkojen” (ETYJ:n raporteissaan käyttämä termi) ja ETYJ:n partioiden välillä.

Yksittäisenä tapahtumana näiden kameroiden, ja mahdollisesti muiden havaintolaitteiden, asentamista ei pidä väheksyä. Luonnollisesti niiden tarjoamaan informaatiota on mahdollista hyödyntää tulenosoituksessa ja muissa operaatioissa. Toisaalta se, että ETYJ poisti oman kameransa tarkoittaa sitä, että Venäjän johtamien joukkojen on mahdollista toimia vapaammin, rikkoa sopimuksia entistä räikeämmin.

Tapahtunut on jälleen yksi, joskin hyvin räikeä, esimerkki siitä, kuinka miehitetyillä alueilla operoivat joukot toimivat vastoin sopimuksia, vaikuttaen ja rajoittaen samalla myös ETYJ:n Ukrainan monitorointimission työskentelyä. Käytännössä tällainen toimi ei johda muuhun kuin sanalliseen protestiin – jos edes siihenkään, koska Venäjä operoi tällä sotanäyttämöllä samanaikaisesti niin ETYJ:n Ukrainan monitorointimissiossa kuin myös sodan osapuolena. Venäjän kaksoisrooli mahdollistaa kaiken hyödyn keräämisen (tiedustelu ja valvonta sekä tarkkailu) itselleen ja samalla ETYJ:n arvovallan ja luotettavuuden heikentämisen, mikä sekin palvelee Venäjän etua.

Alla satelliittikuva Donetskin luoteisosasta sekä Ukrainan kontrolloimasta Piskin kylästä, kuvaan merkitty selityksin eräitä tärkeimmistä kohteista ja tapahtumista.

Huhtikuun puolenvälin tapahtumien jälkeen Oktjabrin kaivosalueella ja sitä ympäröivillä, Donetskin luoteisosien alueilla, havaittiin ETYJ:n tarkkailijoiden ja heidän käyttämiensä tiedustelulennokkien kuin myös paikallisten toimesta runsaasti tavanomaisesta poikkeavaa toimintaa. Esim. Donetskin kaupunginsairaala nro. 21 piha-alueella on havaittu useita kertoja kranaatinheittimiä, ja noin kilometrin säteellä sairaalasta on useita 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimien tuliasemia, osan ollessa keskellä asutusta tai asutuksen tuntumassa. Donetskin kaupunginsairaala nro. 21 korttelista on Piskin kylään 3000–3900 metriä.

Kiinteiden tuliasemien lisäksi ETYJ:n tarkkailijat ovat havainneet alueella useita kertoja kranaatinheittimiä tilapäisissä tuliasemissa, esim. huhtikuun 24. päivä ETYJ:n Ukrainan monitorointimission partio havaitsi Oktjabrin kaivosalueella kaksi kranaatinheitintä. Alueelta on Ukrainan hallinnassa olevaan Piskyn kylään alle 3000 metriä, lähimpiin Ukrainan asevoimien asemiin on matkaa alle 2000 metriä.

Kranaatinheittimien ohella venäläisjoukot ovat sijoittaneet asutetuille alueille, rintamalinjan tuntumaan, myös tykistöä. ETYJ:n onnistui havaita kolme ja kuvata yhden rakennukseen piilotetun 122 mm D-30 Ljaguška kanuunahaupitsin helmikuussa 2020. Lähimmät asuintalot sijaitsivat reilun 200 metrin päässä havaittujen kanuunahaupitsien piilopaikasta, Kirovin alueella Donetskissa. Kyseisen sijoituspaikan ympäristöstä D-30 Ljaguška kanuunahaupitseilla on mahdollista ampua tavanomaisella tykistökranaatilla kaikkialle Donetskin luoteis-länsi-lounaissektorille, kyseisen kanuunahaupitsin 360 asteen ampumasektori mahdollistaa tulittamisen myös kohti Donetskia yhdestä ja samasta ampuma-asemasta. Tavallisesti venäläisjoukot vaihtavat tällaisia piilopaikkoja muutaman (3–6 kk) välein. Todennäköisesti nyt vastaavaa tykistöä on sijoitettuna johonkin toiseen, riittävän suureen halliin, kyseisellä alueella. Tätä indikoi myös se, että kevään kuluessa kranaatinheitinten ohella venäläisjoukot ovat tulittaneet kohteita Ukrainan kontrolloimilla alueilla myös 122 mm kenttätykeillä. 

Edellä olen käynyt läpi vain sellaiset tuli-iskut, jotka ovat laajuutensa tai käytetyn aseistuksensa tähden poikkeuksellisia, tai ne ovat kohdistuneet selkeästi siviilikohteisiin, mikä tarkoittaa sitä, että huomiotta on jäänyt suuri joukko tuli-iskuja, jotka on suoritettu esim. 82 mm kranaatinheittimillä, ja jotka ovat kohdistuneet selkeästi sotilaskohteisiin rintamalla, kuten ”Butivkan” kaivosalueelle Avdiivkan eteläpuolella. Venäjän johtamat joukot suorittavat tällaisia iskuja lähes päivittäin miehitetyn Donetskin ympäristössä Novoselivka-Druhasta Avdiivkaan, ja sieltä Piskin kautta Krasnohorivkaan ja Marinkaan ulottuvalla rintamaosuudella.

Moni todennäköisesti pohtii Venäjän motiivia tällaisille kranaatinheitin ja tykistökeskityksille? Läntisiä medioita lukemalla, huomaamme, ettei näistä siviilikohteisiin suoritetuista iskuista ole juurikaan uutisoitu – ei edes Krasnohorivkan keskussairaalaan suoritetusta iskusta, joka vaaransi kymmenien potilaiden ohella hoitohenkilökunnan ja muun sairaalahenkilökunnan ollen myös iskuna selkeä sotarikos. Pidän Venäjän eräänä motiivina toivetta, että iskut siviilikohteisiin provosoisivat Ukrainaa ryhtymään huomattavaan vastaiskuun, joka varmasti saisi aivan toisen huomion läntisissä medioissa. Näkyvyyden saamisesta Venäjän valtiollinen propagandakoneisto innokkaine avustajineen pitää kyllä huolen. Pidän myös enemmän kuin todennäköisenä sitä, että jos Ukraina tällaiseen vastaiskuun ryhtyisi, sen kokema mainehaitta olisi huomattava (Venäjän toimista johtuen) ja iskun laajuutta tultaisi merkittävästi liioittelemaan venäläismedioissa ja maan valtiojohdon taholta. Mainehaitan ohella vastaisku mahdollisesti antaisi Venäjälle syyn ryhtyä laajaan offensiiviin ns. omien intressien turvaamiseksi, jonka perusteena käytettäisi ”venäläisväestön suojelun tarvetta”.

Se kuinka Ukrainan sodasta ja Venäjän toimista kirjoitetaan, näyttäytyy edelleen valitettavasti siltä, että läntinen media yhdessä poliitikkojen kanssa käy keskustelua ”lillukanvarsista”. Keskustelua käydään Ukrainan rajoille sijoitetuista joukoista ja niiden muodostamasta uhasta, keskustelua ei käydä samalla intensiteetillä Ukrainan maaperällä olevista miehitysjoukoista ja niiden toimista, mikä palvelee yksinomaa Venäjää. Yhä edelleen läntiset mediat poliitikkojen rinnalla syyllistyvät puhumaan ja kirjoittamaan ”separatisteista” ja ”sisällissodasta”, häivyttäen Venäjän roolin jonnekin sivulauseeseen, mikä sekin palvelee Venäjää. Keskustelua voidaan sanoa käytävän Venäjän ehdoilla, jossa Ukrainalle on jätetty statistin rooli, ja jossa länsi ostaa epätoivoisesti ”rauhaa meidän ajaksemme”, jossa Venäjän teot ja toimet tunnutaan ymmärryksen oheen myös hyväksyttävän. Mikään rikos ei näytä olevan niin raskas, että se johtaisi todella merkittävään muutokseen Venäjä-politiikassa, jolloin ryhtyisimme avoimesti puhumaan Venäjästä hyökkääjänä ja sodan aloittajana, unohtamatta myöskään Venäjän ja sen joukkojen osallisuutta lukuisiin sotarikoksiin Ukrainassa.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://reliefweb.int/sites/reliefweb.int/files/resources/health_cluster_ukraine_bulletin_12_april_may_2021_upd.pdf 

2. https://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/483956 

Muina lähteinä käytetty muun muassa ETYJ:n Ukrainan monitorointimission Twitter-tiliä @OSCE_SMM ja osce.org-verkkosivua sekä pressjfo.news’in Facebook-sivua.

Venäläisjoukkojen provokatiiviset tuli-iskut Ukrainassa jatkuvat (julk. 21.5.2021).