tiistai 18. elokuuta 2020

Ensimmäinen ja toinen armeijakunta Venäjän miehittämässä Itä-Ukrainassa


Tämä on suppea yhteenveto Venäjän miehittämän Itä-Ukrainan alueille muodostettujen 1. ja 2. armeijakunnan kokoonpanoista. Yhteenveto perustuu InformNapalmin julkaisemaan laajaan katsaukseen ”Intelligence data on 1st and 2nd Army Corps of Russian Federation in occupied Donbas”, jota täydennän 1. ja 2. armeijakunnalla käytettävissä olevan kaluston lukumäärillä sekä armeijakuntien kokonaisvahvuuksilla.

Venäjän maavoimien T-72B3 taistelupanssarivaunu Debaltsevon alueella (helmi-maaliskuu 2015).
















Venäjän muodostamista armeijakunnista 1. armeijakunnan vastuualue käsittää Donetskin sektorin (ja karkeasti määritellen miehitetyn Donetskin oblastin alueen), vastaavasti 2. armeijakunnan vastuualueena on Luhanskin sektori, käytännössä alueet Svitlodarskin lohkosta ja miehitetystä Debaltsevosta itään Venäjän rajalle saakka. Armeijakuntien vastuualueet eivät kuitenkaan täysin myötäile miehitettyjen Donetskin ja Luhanskin oblastin rajaa. 

Kartta pohjautuu InformNapalmin julkaisemaan aineistoon. (1)






















1. armeijakunta

Syksyyn 2019 mennessä 1. armeijakunnan uudelleenorganisointi oli periaatteessa valmis, armeijakunnan vastuulla olevan rintamalinjan pituus on 195 kilometriä. Seuraava lista käsittää 1. armeijakuntaan (yksikkötunnus: 00100) kuuluvat joukko-osastot:

- 1. mekanisoitu prikaati (yksikkötunnus: 08801), esikunta Komsomolskessa.
- 3. mekanisoitu prikaati (yksikkötunnus: 08803), esikunta Horlivkassa. Prikaati sisältää myös 1. aluepuolustuspataljoonan (yksikkötunnus: 08822).
- 5. mekanisoitu prikaati (yksikkötunnus: 08805).
- 100. mekanisoitu prikaati (yksikkötunnus: 08826), esikunta Donetskissa. Prikaatiin kuuluu myös 3. aluepuolustuspataljoona (yksikkötunnus: 08815) ja 4. aluepuolustuspataljoona (yksikkötunnus: 08823).
- erillinen 9. mekanisoitu merijalkaväen rykmentti (yksikkötunnus: 08809), esikunta Novoazovskissa. Rykmenttiin kuuluu myös 6. aluepuolustuspataljoona.
- erillinen 11. mekanisoitu rykmentti Vostok (yksikkötunnus: 08818). Rykmenttiin kuuluu myös 2. aluepuolustuspataljoona (yksikkötunnus: 08814).

Edellisten lisäksi 1. armeijakuntaan kuuluvat seuraavat joukko- ja tukiosastot:

- erillinen tykistöprikaati Kalmius (yksikkötunnus: 08802), joka on sijoitettu Snižnen ja Donetskin alueelle.
- alueen ns. sisäasiainministeriön SPO-rykmentti (yksikkötunnus: 02707).
- kaksi sisäisestä turvallisuudesta vastaavan kaartin rykmenttiä (yksikkötunnus: 08833 ja 08830 – ”kansantasavallan kaarti”) ja erillinen komendantin rykmentti (yksikkötunnus: 08816).
- erillinen panssaripataljoona Bulat/ Diesel (yksikkötunnus: 08810).
- erillinen rynnäkköpataljoona Somali (yksikkötunnus: 08828).
- erillinen tiedustelupataljoona Sparta/ Jaguar (yksikkötunnus: 08806).
- erillinen korjaus- ja huoltopataljoona Kongo (yksikkötunnus: 08813).
- erillinen kuljetuspataljoona (yksikkötunnus: 08812).
- erillinen ohjusilmatorjunta-pataljoona (yksikkötunnus: 08817).
- erillinen EW/ SIGINT komppania (yksikkötunnus: 08821).
- erillinen pioneerikomppania (yksikkötunnus: 08820).

Joillakin yksiköillä, kuten Sparta ja Somali pataljoonalla ja Diesel panssaripataljoonalla, on erityiset organisaatiorakenteet, mutta niiden miehitys pidetään tarkoituksellisesti alhaisena (40 prosentissa); tästä syystä ne kykenevät vain rajoitettuihin taktisiin operaatioihin tai niitä käytetään rotaatioissa vain lyhyillä etulinjan osilla tai taistelujoukkojen heikompien pataljoonien vahvistamiseen.

Erilaisissa lähteissä mainitaan usein muun muassa Slavic pataljoona, Patriot ja Vitjaz sekä Pyatnashka yksiköt. Kyseiset yksiköt on nykyään lakkautettu itsenäisinä yksiköinä, ja niiden miehistöt on sijoitettu muihin 1. armeijakunnan yksiköihin.

2. armeijakunta

2. armeijakunta on vahvuudeltaan 1. armeijakuntaa pienempi, käsittäen yhteensä neljä prikaatia, joista yksi operoi osittain 1. armeijakunnan alueella Svitlodarsk-Debaltseve-lohkolla. Kyseinen, Svitlodarsk-Debaltseve-lohkolla operoiva 7. mekanisoitu prikaati kuuluu kaikesta huolimatta kokonaisuudessaan 2. armeijakunnan esikunnan alaisuuteen.

2. armeijakunnan joukkojen ”kompaktiudesta” huolimatta – tai kenties juuri tästä syystä, sen yksiköt ovat paremmin miehitettyjä (lukuun ottamatta 7. mekanisoitua prikaatia) ja tavanomaisesti niiden taistelutekniikka on parempi kuin 1. armeijakunnan vastaavien yksiköiden.

2. armeijakunnan vastuulla olevan rintamalinjan kokonaispituus on 158 km, josta huomattava osa kulkee asutettujen alueiden tai haasteellisen maaston poikki. Alueella on runsaasti luonnonesteitä, kuten Siverskyi Donets joki, jotka muodostavat luonnollisia esteitä etenemiselle.

2. armeijakuntaan (yksikkötunnus: 77077) kuuluvat joukko-osastot:

- 2. mekanisoitu prikaati (yksikkötunnus: 73438).
- 4. mekanisoitu prikaati (yksikkötunnus: 74347), prikaatin vahvuuteen kuuluu myös Prizrak pataljoona.
- 7. mekanisoitu prikaati (yksikkötunnus: 08807), prikaati on pääsääntöisesti miehitetty vain 40 prosenttisesti.
- 6. mekanisoitu kiväärirykmentti (yksikkötunnus: 69647) eli Platovin kasakkarykmentti.
- erillinen 10. tykistöprikaati (yksikkötunnus: 23213).
- erillinen komentorykmentti (yksikkötunnus: 44444).
- erillinen panssaripataljoona (yksikkötunnus: 64064).
- erillinen tiedustelupataljoona (yksikkötunnus: 55055).
- erillinen turvallisuuspataljoona (yksikkötunnus: 73604).
- erillinen ohjusilmatorjunta-pataljoona (yksikkötunnus: 13931).
- erillinen kuljetuspataljoona (yksikkötunnus: 14941).
- erillinen EW/ SIGINT/ UAV-komppania (yksikkötunnus: 05776).
- erillinen pioneerikomppania (yksikkötunnus: 11011).

Kumpikin armeijakunta luottaa neuvostoaikaiseen päätöksentekojärjestelmään, joka on edelleen tyypillinen suurimmalle osalle Venäjän asevoimia. Kummankin armeijakunnan toimintaa haittaa merkittävästi Venäjän käyttämä kaksoisvalvonta. Joukko-osastoihin kuuluvien komentajien päätöksenteko ja aloitekyky on hyvin minimaalinen, samoin pitkät komentoketjut pidentävät päätöksentekoaikaa lähes kaikilla tasoilla.

Armeijakuntien toimintakykyä heikentää myös vääristynyt kuva todellisesta tilanteesta, joka on seurausta yksiköihin juurtuneesta tavasta vääristää tilannekuvauksia ja raportteja joukkojen tehokkuudesta, (tavanomaista on laatia raportteja, joissa vääristellään merkittävästi vihollisen ts. Ukrainan asevoimien, kokemia tappioita ja samalla luodaan vääristynyt kuva miehitetyille alueille sijoitettujen venäläisjoukkojen tehokkuudesta).

Useissa eri lähteissä on kuvattu joukkojen moraalia alhaiseksi, samoin yksiköiden tehokkuutta – etenkin tämä korostuu osastoissa, jotka on miehitetty heikommin koulutetuilla vapaaehtoisilla tai jopa pakkovärvätyillä (tällaisten joukko-osastojen tappiot nousivat sodan alkuvaiheessa hyvin korkeiksi, jopa kolmannes vahvuudesta menetettiin offensiivisissa operaatioissa kaatuneina tai haavoittuneina, kaatuneet ja haavoittuneet korvattiin pääsääntöisesti ”tykinruoaksi” kutsutulla miehistöllä).

Yksiköiden komentajille Venäjällä järjestetyt harjoitukset, tarkastukset ja erilaiset kurssit, jotka helpottavat etenemistä uralla ja ylennyksiä vanhemmiksi upseereiksi, harvoin – jos koskaan – kompensoivat miehistön heikkoa koulutustasoa, puutteellista päätöksentekokykyä ja olemattomia johtajaominaisuuksia (joihin järjestelmässä ei ole aiemmin kannustettu lainkaan).

Miehistön palkkaus on alhainen, kuukausipalkka (sisältäen korvauksen taisteluihin osallistumisesta) on tavanomaisesti 300–400 USD kuukaudessa.

Armeijakuntien kalusto

Tätä nykyä 1. ja 2. armeijakunnan varustus on käytännössä peräisin Venäjältä, sodan ensimmäisinä viikkoina ja kuukausina Venäjän proxy-joukkojen varustus haalittiin kokoon lukuisista eri lähteistä – myös joukkojen miehittämiltä aluilta Itä-Ukrainasta ja sotasaaliiksi saadusta kalustosta, mutta jo touko-kesäkuussa 2014 Venäjä ryhtyi toimittamaan miehitettyjen raja-alueiden yli raskasta kalustoa proxy-joukoilleen.

Joukkojen pääasialliseen varustukseen kuuluu seuraavaa kalustoa: miehistönkuljetusajoneuvot BTR-70 ja BTR-80; rynnäkköpanssarivaunut BMP-1, BMP-2 rynnäkköpanssarivaunujen määrä on vähäinen; panssarivaunut, pääasiassa T-64 ja T-72 taistelupanssarivaunujen eri versioita; kenttätykistö ja panssarihaupitsit 122 mm 2S1 Gvozdika panssarihaupitsit, 122 mm D-30 kanuunahaupitsit, 122 mm BM-21 Grad raketinheittimet – kuitenkin 9. rykmentti on varustettu 120 mm Nona-K kranaatinheittimellä (gun-mortar), jota ei ole käytössä Ukrainan asevoimilla; ohjusilmatorjunnasta vastaa pääasiassa 9K35 Strela-10 lähi-ilmatorjuntajärjestelmä ja 9K33 Osa lähi-ilmatorjuntajärjestelmä, lisäksi joukoilla on runsaasti olkapäältä laukaista lähi-ilmatorjuntaohjuksia (MANPADS), kuten 9K38 Igla.

BM-21 Grad, 18. mekanisoituprikaati - Venäjän maavoimat. Prikaatin tukikohdat sijaitsevat Kalinovskajassa ja Khankalassa, Tšetšenian alueella.*

















Ukrainan asevoimien (erillinen 95. ilmakuljetteinen prikaati) tuhoama venäläinen BTR-80 miehistönkuljetusajoneuvo.*





















Kuitenkin eräillä rykmenteillä ja prikaateilla voi olla, tehtävästä riippuen, merkittävästi poikkeavaa kalustoa, kuten 152 mm 2A65 Msta-B kenttätykkejä ja 152 mm 2A36 Giatsint-B kenttätykkejä sekä 220 mm BM-27 Uragan raketinheittimiä sekä Granat tiedustelulennokkeja ja vastatykistötutkia (esim. Zoopark-1).

Venäläinen Zoopark-1 vastatykistötutka kuvattuna Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla. (2)



















Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden (1. ja 2. armeijakunta) jokaiseen prikaatiin kuuluu tykistöryhmä, jonka kokoonpano on seuraava:

operatiivinen esikuntapataljoona, kenttätykistöpataljoona, panssarihaupitsipataljoona, ohjuspataljoona, panssarintorjuntatykeillä varustettu patteri (käytössä useimmiten 100 mm MT-12 Rapira panssarintorjuntatykit). Tavallisesti kussakin pataljoonassa on 18 kenttätykkiä/ panssarihaupitsia.

Esim. 1. armeijakunnan tykistöpatterin vastatulitoiminta alkaa keskimäärin 40 – 60 minuutin kuluttua UA:n tuli-iskusta, mutta mikäli yksiköllä on käytössä vastatykistötutkia ja koulutettu miehistö, vastatulitoiminta alkaa huomattavasti nopeammin (15+ min. UA:n keskityksen alusta).

1. ja 2. armeijakunnalla käytössä oleva kalusto:


kpl
panssarivaunut
480
rynnäkköpanssarivaunut ja miehistönkuljetus-
ajoneuvot
900
kenttätykit ja panssarihaupitsit
450
kranaatinheittimet
300
raketinheittimet
210
erilaiset ilmatorjunta-aseet ja järjestelmät
700
erilaiset pst-ohjusjärjestelmät (laukaisimet)
450

Lähde: Ukrainan puolustusministeriö v. 2020.

1. ja 2. armeijakunnan vahvuus:

armeijakunta
vahvuus
1. armeijakunta
noin 20700
2. armeijakunta
noin 14700

Lähde: Ukrainan puolustusministeriö v. 2019.

Armeijakuntien vahvuus yhteensä on noin 35400 miestä, niiden operatiivinen reservi käsittää 12500 miestä sijoitettuna Venäjän eteläisen sotilaspiirin alueelle. Kuten aiemmin viittasin, kumpikin armeijakunta on alisteinen Venäjän asevoimille, Venäjän Ukrainan sotatoimien esikunta sijaitsee Eteläisen sotilaspiirin alueella, Novotšerkasskissa (karttakuvassa: 12 HQ).

Yllä olevan taulukon lukemat armeijakuntien käytössä olevasta kalustosta ovat suuntaa antavia, eikä niihin sisälly esim. Kuzminskiyn ja Kadomovskiyn harjoitusalueille varastoitua kalustoa, kuten ei Kamensk-Šahtinskin alueelle sijoitettua kalustoa, eikä operatiivisen reservin kalustoa Novotšerkasskissa.

InformNapalmin julkaisemassa katsauksessa esille nostettiin seuraavat havainnot:

Viimeisen 4–5 vuoden kuluessa Venäjä on perustanut kaksi armeijakuntaa miehitettyyn Itä-Ukrainaan, Donetskin ja Luhanskin alueille. Armeijakuntien mallina toimii tavanomainen Venäjän maavoimien armeijakunta, mikä mahdollistaa niiden integroimisen Venäjän eteläisen sotilaspiirin rakenteeseen.

Joukkojen integroimista Venäjän eteläisen sotilaspiirin rakenteeseen tukee 1. ja 2. armeijakunnan kaksoisjohtorakenne kaikissa yksiköissä pataljoonatasosta ylöspäin.

Yksiköt on varustettu lähes 100 prosenttisesti, samalla kuitenkin monet yksiköistä on vajaamiehitettyjä, mikä mahdollistaa sen, että yksiköt voidaan täydentää minä hetkenä tahansa Venäjän asevoimien miehistöllä. (Huom. tätä on nähty sodan aiempina vuosina, esim. Debaltsevon taistelussa, jolloin Venäjä täydensi taisteluun osallistuvia joukko-osastoja asevoimista kootuista sopimussotilaista).

Pataljoona-tason ylöspäin suuntautuva viestintä on digitaalista ja salattua, perustuen Azartin- ja Arakhis-järjestelmiin.

Ensimmäinen ja toinen armeijakunta eivät nykyisillä – tai täysillä vahvuuksillaan kykene tavoitteellisiin hyökkäyksiin, kuin korkeintaan taktisella tasolla. Puolustustaistelussa 1. ja 2. armeijakunta eivät pysty tehokkaaseen puolustustaisteluun (täysilläkään vahvuuksilla), kun kyseessä on Ukrainan suorittama laajamittainen hyökkäys kahdella operatiivisella suunnalla. Käytännössä kummankin armeijakunnan primääritehtävä on Ukrainan laajamittaisen hyökkäyksen tapahtuessa pyrkiä viivyttämään hyökkääjää niin kauan, että Venäjän asevoimat ehtii lähettää yksiköitä miehitetyille alueille torjumaan hyökkäyksen.

Tekijöitä, jotka heikentävät 1. ja 2. armeijakunnan taistelutehokkuutta ovat muun muassa käytössä olevan tiedustelukaluston vähäisyys (poikkeuksena tilanteet, jolloin alueella on riittävästi Venäjän asevoimien lento- ja SIGINT-kalustolla varustettuja joukkoja); 1. armeijakunnan osalta heikko vastatulitoiminta; taistelijoiden kehno motivaatio ja puutteet upseereiden koulutuksessa; komentavien upseereiden aloitekyvyttömyys sekä monimutkainen ja hidas päätöksentekomekanismi.

InformNapalmin alkuperäisen raportin on havaintoineen laatinut Roman Grinev, eräissä kohdin olen käytössäni oleviin tietoihin perustuen täydentänyt katsausta tai kirjoittanut esim. sulkujen sisään, lisäinformaatiota.

Raportin ja muiden havaintojen perusteella voidaan todeta, että miehitetyille alueille sijoitettujen joukkojen tehokkuus ja iskuvoima ovat riippuvaisia siitä, kuinka paljon niihin, tai laajemmin miehitetyille alueille on sijoitettu Venäjän asevoimien ja maan muiden turvallisuuselinten vakituista väkeä tai sopimussotilaita.

Alkuperäistä raporttia olen täydentänyt taulukkojen osalta (1. ja 2. armeijakunnan kalusto sekä armeijakuntien vahvuus).


Marko




Lähteenä myös Ukrainan puolustusministeriön ukrainalaismedioissa julkaisema materiaali v. 2019 ja 2020 sekä Venäjän miehitysarmeija Itä-Ukrainassa-blogi. 

*: Kuvat Marko Enqvist

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.