Venäjän 22. armeijakunta miehitetyllä Krimin niemimaalla

Kirjoitin taannoin päivitetyn katsauksen 1. ja 2. armeijakunnasta Venäjän miehittämässä osassa Itä-Ukrainaa. Aivan kuten miehitettyyn Itä-Ukrainaan, Venäjä on sijoittanut miehittämälleen Krimin niemimaalle runsaasti kalustoa sitten miehityksen helmi-maaliskuussa 2014 – käytännössä Venäjä on militarisoinut niemimaan (ja tehnyt siitä samalla osalle niemimaan asukkaita ison ulkoilmavankilan). Karkeasti jaoteltuna niemimaalle sijoitetut miehitysjoukot koostuvat Venäjän asevoimien joukoista, maan turvallisuuselinten joukoista sekä aluepuolustusjoukoista eli ns. Krimin aluepuolustusprikaateista, jotka tukevat Venäjän turvallisuuselinten, kuten FSB:n joukkoja, näiden operaatioissa mutta vastaavat myös eräistä niemimaan linnoitteiden ja varuskuntien miehittämisestä, ja linnoitteisiin sijoitettujen asejärjestelmien operoinnista.

Bal-rannikkopuolustusjärjestelmän laukaisualustoja matkalla Sevastopolista Kertšin alueelle 27.11.2018. (1)

Venäjän asevoimien joukot miehitetyllä Krimin niemimaalla muodostavat 22. armeijakunnan, jonka esikunta on Simferopolissa. Niemimaalle sijoitetut joukot kuuluvat Venäjän eteläisen sotilaspiirin alaisuuteen. Syyskuusta 2018 22. armeijakunnan vahvuus on noin 7500 miestä, armeijakuntaa on vahvistettu näiden vuosien kuluessa, nyt (v. 2020) armeijakunnan vahvuuden arvioidaan olevan yli 10 000 sotilasta, niemimaalle sijoitettujen Venäjän asevoimien joukkojen kokonaisvahvuuden noustessa 31500 sotilaaseen (v. 2019).

 22. armeijakunta koostuu seuraavista joukko-osastoista:

Erillinen 126. rannikkopuolustus prikaati (esikunta Perevalne), 127. erillinen tiedusteluprikaati (esikunta Sevastopol), 8. tykistörykmentti (esikunta Simferopol), laivaston 1096. tykistö- ja raketinheitinrykmentti (esikunta Sevastopol), laivaston 68. pioneerirykmentti (esikunta Jevpatoria) sekä 4. NBC rykmentti (esikunta Sevastopol). Armeijakunnan iskukykyisintä hyökkäysvoimaa ovat Sevastopolin alueelle sijoitettu 810. merijalkaväenprikaati sekä vuonna 2017 perustettu, niemimaalle sijoitettu, 171. ilmarynnäkköpataljoona (esikunta Feodosijassa), joka on osa kaartin 7. ilmarynnäkködivisioonaa, jonka esikunta on Novorossiyskissa, Venäjällä. (2)

22. armeijakunnalla vuonna 2019 käytössä ollut kalusto:

	kpl
panssarivaunut	40 + reservi ja varastot
rynnäkkövaunut ja miehistönkuljetusajoneuvot	583
tykistö ja raketinheittimet	162, joista raketinheittimiä 55
S-400 ilmatorjuntaohjusjärjestelmät	32+
Pantsir-S1	12+
Bal- ja Bastion pintamaalitorjuntaohjusten laukaisualustat	16+

Taistelupanssarivaunuja (kuva yllä) varastoituna Pereval’nessa sijaitsevan erillisen 126. rannikkopuolustusprikaatin tukikohtaan. Tukikohdan alueelle on koottu reilut kymmenen vastaavaa varastohallia vuonna 2015 alkaneiden rakennustöiden jälkeen. Vastaavia laajennustöitä suoritetaan muuallakin niemimaan alueella vanhojen tukikohtien remontointien rinnalla, kuten niemimaan länsiosissa Jevpatorijan ja Novoozernen alueilla.

Venäjä on sijoittanut niemimaalle pysyvästi ainakin 122 erilaista lentokonetta ja 62 helikopteria, joukossa on myös Kamov Ka-52 ja Mil Mi-28 taisteluhelikoptereita, joista huomattava osa on sijoitettu Džankoin lentotukikohtaan niemimaan pohjoisosaan. () Ennen Venäjän suorittamaa Krimin niemimaan miehitystä, se oli sijoittanut maiden (Venäjä ja Ukraina) välisen sopimuksen nojalla niemimaan lentotukikohtiin Mustanmeren laivaston laivueita, joita on sittemmin vahvistettu ja joiden konekalustoa on eräiltä osin modernisoitu. Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta käsin operoivat seuraavat laivueet ja rykmentit:

- 43. itsenäinen rynnäkkökonelaivue, varustettu Sukhoi Su-24M ja Su-24MR taktisia pommikoneita ja tiedustelukoneita (Su-24MR).

- 917. itsenäinen yhdistetty ilmarykmentti, varustettu muun muassa kuljetuskoneilla ja Beriev Be-12 ASW-lentoveneillä sekä Mil Mi-8 kuljetushelikoptereita.

- 25. ASW-helikopterirykmentti sijoitettuna Kachaan, on varustettu Kamov Ka-27 merivalvonta ja ASW-helikoptereilla sekä Mil Mi-14 ASW-helikoptereilla.

- 318. itsenäinen ilmarykmentti sijoitettuna Kachaan.

- Belbekin lentotukikohtaan on sijoitettu laivue Sukhoi Su-30SM monitoimihävittäjiä.

Viime vuosina Venäjän ilmavoimien strategiset pommikoneet ovat suorittaneet useita harjoituslentoja, joissa on joko suoritettu välilasku niemimaan lentotukikohtiin tai harjoiteltu niemimaalta käsin operoivien torjunta- ja monitoimihävittäjien kanssa hyökkäyksiä vihollisen laivasto-osastoja tai muita kohteita vastaan.

Venäjän Mustanmeren laivaston esikunta ja merkittävin laivastotukikohta sijaitsee miehitetyllä Krimillä Sevastopolissa, laivasto operoi niemimaalla myös Feodosijan ja Kertšin satamista käsin. Krimin niemimaalla sijaitsevista satamista käsin operoi yhteensä 71 Mustanmeren laivaston pinta-alusta ja 8 sukellusvenettä. () Ennen Venäjän suorittamaa niemimaan miehitystä kevättalvella 2014, Sevastopolin laivastotukikohdasta käsin operoi Venäjän Mustanmeren laivaston 26 pinta-alusta ja 2 sukellusvenettä – miehityksen jälkeen niemimaan satamiin on sijoitettu merkittävästi lisää pinta-aluksia kuin myös sukellusveneitä, joukossa on myös laivastolle vuoden 2014 jälkeen luovutettuja uusia aluksia. Laivaston iskuvoima on myös lisääntynyt merkittävästi risteilyohjuksilla varustettujen pinta-alusten (Admiral Grigorovich luokan fregatit ja Buyan-M korvetit) ja sukellusveneiden (Project 636.3 eli Improved Kilo luokka) myötä.

Aluepuolustusprikaatit likaisentyön tekijöinä Krimillä

Venäjä perusti miehittämälleen Krimin niemimaalle ns. Krimin aluepuolustusprikaateja kantamaan osavastuun sisäisestä turvallisuudesta, organisaatioiden taustalta löytyy venäläinen kenraali Nikolai Pankov. Varsinaista miehitysvaihetta tukeneet venäläiset kasakkaorganisaatiot, muiden vastaavien organisaatioiden rinnalla, on myös sijoitettu näihin aluepuolustusprikaateihin, joita Venäjä käyttää hyvin vaihteleviin operaatioihin miehittämällään niemimaalla.

Eräissä tapauksissa näiden ryhmien toiminta on itsenäistä, ohittaen virallisen komentoketjun. Näiden aluepuolustusprikaatien ”työalueeseen” kuuluu näennäisen järjestyksenpidon ohella erilaiset kurinpidolliset ja terroritoimet, jotka kohdistetaan – poikkeuksetta – miehitystä vastustaviin aktivisteihin ja ryhmiin, kuten Krimin tataarien kulttuuria ja yhtenäisyyttä vaaliviin ryhmiin, jotka Venäjä on nimennyt terroristiorganisaatioiksi. Viime aikoina Venäjä on määrännyt käytettäväksi näitä puolisotilaallisia joukkoja (mukaan lukien kasakat) valvomaan miehitetylle niemimaalle määrättyä koronaviruskaranteenia yhdessä poliisin ja Venäjän kansalliskaartin (Rosgvardia) kanssa, (3) mikä on herättänyt suurta huolta ihmisoikeusaktivisteissa, heidän epäillessä koronaviruskaranteenien varjolla syyllistyttävän laajamittaisiin ihmisoikeusrikkomuksiin, joihin näiden puolisotilaallisten joukkojen on tiedetty aiemminkin miehitetyllä niemimaalla syyllistyneen. Näyttää siltä, että Venäjä on antanut näiden aluepuolustusjoukkojen yksiköille entistä vapaammat kädet terrorisoida väestöä. Ne tekevät likaisen työn samaan tapaan kuin miehityksen alkuvaiheessa, jolloin ”pienten vihreiden miesten” tarkoituksena oli luoda kuvaa vakauden tuojista, samanaikaisesti erilaiset puolisotilaalliset ryhmittymät, kasakkojen rinnalla muun muassa Yön sudet, kylvivät pelkoa miehityksen vastustajiin, joista valtaosa vastusti Venäjän suorittamaa miehitystä rauhanomaisesti.

Edellä kuvattujen toimien ohella aluepuolustusprikaatien toimenkuvaan kuuluu myös sotilaallisemmat tehtävät. Niiden vastuulla on muun muassa Objekt 100 ”Utes” -järjestelmän tukikohta Honcharnen lounaispuolella, jonka he miehittivät vuonna 2016. Järjestelmä on varustettu pintamaaliohjuksilla. Huhtikuussa 2017 4K44 ”Utes” -rannikkopuolustusjärjestelmän laukaisualustalta ammuttiin P-35 Pityorka (NATO tunnus: SS-N-3 Shaddock) pintamaaliohjus merimaaliin aluepuolustusprikaatin miehistön toimesta. (4)

Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n alainen rannikkovartiosto Krimillä

Loppuun vielä lyhyelti Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n alaisen rannikkovartioston roolista miehitetyllä niemimaalla. Venäjän rannikkovartiosto operoi Krimin niemimaalla pääasiassa Kertšin satamasta käsin, sen lisäksi Venäjän rannikkovartiostolla on Asovanmeren rannikolla useampi laivastoasema käytössään.

Venäjän suorittaman Krimin niemimaan miehityksen ja anneksaation sekä vuoden 2014 kuluessa laajenneen, Venäjän organisoiman, Itä-Ukrainassa käynnissä olevan sodan myötä maa ryhtyi vahvistamaan etenkin Asovanmeren alueella operoivia rannikkovartioston voimiaan.  Vuoden 2019 alkupuolella Venäjän rannikkovartiostolla oli käytössä 84 erilaista pinta-alusta ja partiovenettä Asovanmerellä sekä Kertšinsalmessa. Kertšinsalmen ylittävän sillan käyttöönoton jälkeen Venäjä ryhtyi toimittamaan alueelle entistä enemmän erilaisia partioveneitä ja aluksia, myös Mustanmeren laivastoon ja Kaspianmeren laivueeseen kuuluvia pinta-aluksia siirrettiin pienelle merialueelle. Asovanmerellä ja Kertšinsalmessa on toisinaan operoinut myös pelastusalus, joka voidaan varustaa välineistöllä, jolla on mahdollista kartoittaa tarkasti merenpohjaa.

Toisinaan Venäjä rajoittaa tai kokonaan sulkee Kertšinsalmen aluksilta, joiden kohteena ovat ukrainalaiset Mariupolin ja Berdjanskin satamat Asovanmeren pohjoisrannalla. Jännittyneestä tilanteesta huolimatta Kertšinsalmessa ei ole nähty uutta Venäjän eskalaatiota marraskuun 2018 hyökkäyksen jälkeen, jonka kohteena oli Ukrainan laivaston osasto (hinaaja sekä tykkiveneitä). (5)

Rannikkovartioston ohella miehitetylle niemimaalle on sijoitettu FSB:n erikoisjoukkoja ja rajavartijoita sekä muita sisäisen turvallisuuden joukkoja, kuten Venäjän kansalliskaartin (Rosgvardia) joukkoja.

Marko

1. https://www.youtube.com/watch?v=q44Io8H8Owk 

2. Crimea Behind the Curtain, Guide to the Occupied Zone s. 143.

3. https://informnapalm.org/en/is-russia-preparing-new-occupier-forces-at-the-ukrainian-border/ 

4. http://navyrecognition.com/index.php/news/defence-news/2017/april-2017-navy-naval-forces-defense-industry-technology-maritime-security-global-news/5157-russia-black-sea-fleet-4k44-utyos-coastal-missile-crew-fires-live-weapon-on-practice-target.html 

5. https://www.euractiv.com/section/defence-and-security/opinion/kerch-strait-attack-testifies-that-kremlins-aggression-has-no-limits/ 

Lähdeaineistona käytetty myös Ukrainan puolustusministeriön julkaisemaa materiaalia, laajemmin Crimea Behind the Curtain Guide to the Occupied Zone -julkaisua ja European Security & Defencen julkaisemaa kirjoitusta ”How Much Has Russia Militarised the Crimea?” sekä Michael Kofmanin Russia Military Analysis-blogia.