Kirjoitin taannoin päivitetyn katsauksen 1. ja 2. armeijakunnasta Venäjän miehittämässä osassa Itä-Ukrainaa. Aivan kuten
miehitettyyn Itä-Ukrainaan, Venäjä on sijoittanut miehittämälleen Krimin
niemimaalle runsaasti kalustoa sitten miehityksen helmi-maaliskuussa 2014 –
käytännössä Venäjä on militarisoinut niemimaan (ja tehnyt siitä samalla osalle
niemimaan asukkaita ison ulkoilmavankilan). Karkeasti jaoteltuna niemimaalle sijoitetut
miehitysjoukot koostuvat Venäjän asevoimien joukoista, maan turvallisuuselinten
joukoista sekä aluepuolustusjoukoista eli ns. Krimin aluepuolustusprikaateista,
jotka tukevat Venäjän turvallisuuselinten, kuten FSB:n joukkoja, näiden
operaatioissa mutta vastaavat myös eräistä niemimaan linnoitteiden ja
varuskuntien miehittämisestä, ja linnoitteisiin sijoitettujen asejärjestelmien
operoinnista.
Bal-rannikkopuolustusjärjestelmän laukaisualustoja matkalla Sevastopolista Kertšin alueelle 27.11.2018. (1) |
Venäjän asevoimien joukot miehitetyllä Krimin niemimaalla
muodostavat 22. armeijakunnan, jonka esikunta on Simferopolissa. Niemimaalle
sijoitetut joukot kuuluvat Venäjän eteläisen sotilaspiirin alaisuuteen. Syyskuusta
2018 22. armeijakunnan vahvuus on noin 7500 miestä, armeijakuntaa on
vahvistettu näiden vuosien kuluessa, nyt (v. 2020) armeijakunnan vahvuuden
arvioidaan olevan yli 10 000 sotilasta, niemimaalle sijoitettujen Venäjän
asevoimien joukkojen kokonaisvahvuuden noustessa 31500 sotilaaseen (v. 2019).
22. armeijakunta
koostuu seuraavista joukko-osastoista:
Erillinen 126. rannikkopuolustus prikaati (esikunta
Perevalne), 127. erillinen tiedusteluprikaati (esikunta Sevastopol), 8.
tykistörykmentti (esikunta Simferopol), laivaston 1096. tykistö- ja
raketinheitinrykmentti (esikunta Sevastopol), laivaston 68. pioneerirykmentti
(esikunta Jevpatoria) sekä 4. NBC rykmentti (esikunta Sevastopol).
Armeijakunnan iskukykyisintä hyökkäysvoimaa ovat Sevastopolin alueelle
sijoitettu 810. merijalkaväenprikaati sekä vuonna 2017 perustettu, niemimaalle
sijoitettu, 171. ilmarynnäkköpataljoona (esikunta Feodosijassa), joka on osa
kaartin 7. ilmarynnäkködivisioonaa, jonka esikunta on Novorossiyskissa,
Venäjällä. (2)
22. armeijakunnalla vuonna 2019 käytössä ollut
kalusto:
|
kpl
|
panssarivaunut
|
40 + reservi
ja varastot
|
rynnäkkövaunut
ja miehistönkuljetusajoneuvot
|
583
|
tykistö ja
raketinheittimet
|
162, joista
raketinheittimiä 55
|
S-400
ilmatorjuntaohjusjärjestelmät
|
32+
|
Pantsir-S1
|
12+
|
Bal- ja
Bastion pintamaalitorjuntaohjusten laukaisualustat
|
16+
|
Taistelupanssarivaunuja (kuva yllä) varastoituna Pereval’nessa
sijaitsevan erillisen 126. rannikkopuolustusprikaatin tukikohtaan. Tukikohdan
alueelle on koottu reilut kymmenen vastaavaa varastohallia vuonna 2015
alkaneiden rakennustöiden jälkeen. Vastaavia laajennustöitä suoritetaan
muuallakin niemimaan alueella vanhojen tukikohtien remontointien rinnalla,
kuten niemimaan länsiosissa Jevpatorijan ja Novoozernen alueilla.
Venäjä on sijoittanut niemimaalle pysyvästi ainakin 122
erilaista lentokonetta ja 62 helikopteria, joukossa on myös Kamov Ka-52 ja Mil
Mi-28 taisteluhelikoptereita, joista huomattava osa on sijoitettu Džankoin
lentotukikohtaan niemimaan pohjoisosaan. () Ennen Venäjän suorittamaa Krimin
niemimaan miehitystä, se oli sijoittanut maiden (Venäjä ja Ukraina) välisen sopimuksen
nojalla niemimaan lentotukikohtiin Mustanmeren laivaston laivueita, joita on
sittemmin vahvistettu ja joiden konekalustoa on eräiltä osin modernisoitu.
Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta käsin operoivat seuraavat laivueet ja
rykmentit:
- 43. itsenäinen rynnäkkökonelaivue, varustettu
Sukhoi Su-24M ja Su-24MR taktisia pommikoneita ja tiedustelukoneita (Su-24MR).
- 917. itsenäinen yhdistetty ilmarykmentti,
varustettu muun muassa kuljetuskoneilla ja Beriev Be-12 ASW-lentoveneillä sekä
Mil Mi-8 kuljetushelikoptereita.
- 25. ASW-helikopterirykmentti sijoitettuna Kachaan,
on varustettu Kamov Ka-27 merivalvonta ja ASW-helikoptereilla sekä Mil Mi-14
ASW-helikoptereilla.
- 318. itsenäinen ilmarykmentti sijoitettuna Kachaan.
- Belbekin lentotukikohtaan on sijoitettu laivue Sukhoi
Su-30SM monitoimihävittäjiä.
Viime vuosina Venäjän ilmavoimien strategiset pommikoneet
ovat suorittaneet useita harjoituslentoja, joissa on joko suoritettu välilasku
niemimaan lentotukikohtiin tai harjoiteltu niemimaalta käsin operoivien
torjunta- ja monitoimihävittäjien kanssa hyökkäyksiä vihollisen
laivasto-osastoja tai muita kohteita vastaan.
Venäjän Mustanmeren laivaston esikunta ja merkittävin
laivastotukikohta sijaitsee miehitetyllä Krimillä Sevastopolissa, laivasto
operoi niemimaalla myös Feodosijan ja Kertšin satamista käsin. Krimin
niemimaalla sijaitsevista satamista käsin operoi yhteensä 71 Mustanmeren laivaston
pinta-alusta ja 8 sukellusvenettä. () Ennen Venäjän suorittamaa niemimaan
miehitystä kevättalvella 2014, Sevastopolin laivastotukikohdasta käsin operoi
Venäjän Mustanmeren laivaston 26 pinta-alusta ja 2 sukellusvenettä –
miehityksen jälkeen niemimaan satamiin on sijoitettu merkittävästi lisää
pinta-aluksia kuin myös sukellusveneitä, joukossa on myös laivastolle vuoden
2014 jälkeen luovutettuja uusia aluksia. Laivaston iskuvoima on myös
lisääntynyt merkittävästi risteilyohjuksilla varustettujen pinta-alusten (Admiral
Grigorovich luokan fregatit ja Buyan-M korvetit) ja sukellusveneiden
(Project 636.3 eli Improved Kilo luokka) myötä.
Aluepuolustusprikaatit likaisentyön tekijöinä Krimillä
Venäjä perusti miehittämälleen Krimin niemimaalle ns. Krimin
aluepuolustusprikaateja kantamaan osavastuun sisäisestä turvallisuudesta, organisaatioiden
taustalta löytyy venäläinen kenraali Nikolai Pankov. Varsinaista
miehitysvaihetta tukeneet venäläiset kasakkaorganisaatiot, muiden vastaavien
organisaatioiden rinnalla, on myös sijoitettu näihin aluepuolustusprikaateihin,
joita Venäjä käyttää hyvin vaihteleviin operaatioihin miehittämällään
niemimaalla.
Eräissä tapauksissa näiden ryhmien toiminta on itsenäistä,
ohittaen virallisen komentoketjun. Näiden aluepuolustusprikaatien ”työalueeseen”
kuuluu näennäisen järjestyksenpidon ohella erilaiset kurinpidolliset ja
terroritoimet, jotka kohdistetaan – poikkeuksetta – miehitystä vastustaviin
aktivisteihin ja ryhmiin, kuten Krimin tataarien kulttuuria ja yhtenäisyyttä
vaaliviin ryhmiin, jotka Venäjä on nimennyt terroristiorganisaatioiksi. Viime
aikoina Venäjä on määrännyt käytettäväksi näitä puolisotilaallisia joukkoja
(mukaan lukien kasakat) valvomaan miehitetylle niemimaalle määrättyä
koronaviruskaranteenia yhdessä poliisin ja Venäjän kansalliskaartin (Rosgvardia)
kanssa, (3) mikä on herättänyt suurta huolta ihmisoikeusaktivisteissa, heidän
epäillessä koronaviruskaranteenien varjolla syyllistyttävän laajamittaisiin
ihmisoikeusrikkomuksiin, joihin näiden puolisotilaallisten joukkojen on
tiedetty aiemminkin miehitetyllä niemimaalla syyllistyneen. Näyttää siltä, että
Venäjä on antanut näiden aluepuolustusjoukkojen yksiköille entistä vapaammat
kädet terrorisoida väestöä. Ne tekevät likaisen työn samaan tapaan kuin
miehityksen alkuvaiheessa, jolloin ”pienten vihreiden miesten”
tarkoituksena oli luoda kuvaa vakauden tuojista, samanaikaisesti erilaiset
puolisotilaalliset ryhmittymät, kasakkojen rinnalla muun muassa Yön sudet,
kylvivät pelkoa miehityksen vastustajiin, joista valtaosa vastusti Venäjän
suorittamaa miehitystä rauhanomaisesti.
Edellä kuvattujen toimien ohella aluepuolustusprikaatien
toimenkuvaan kuuluu myös sotilaallisemmat tehtävät. Niiden vastuulla on muun
muassa Objekt 100 ”Utes” -järjestelmän tukikohta Honcharnen
lounaispuolella, jonka he miehittivät vuonna 2016. Järjestelmä on varustettu
pintamaaliohjuksilla. Huhtikuussa 2017 4K44 ”Utes”
-rannikkopuolustusjärjestelmän laukaisualustalta ammuttiin P-35 Pityorka
(NATO tunnus: SS-N-3 Shaddock) pintamaaliohjus merimaaliin
aluepuolustusprikaatin miehistön toimesta. (4)
Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n alainen
rannikkovartiosto Krimillä
Loppuun vielä lyhyelti Venäjän federaation
turvallisuuspalvelu FSB:n alaisen rannikkovartioston roolista miehitetyllä
niemimaalla. Venäjän rannikkovartiosto operoi Krimin niemimaalla pääasiassa
Kertšin satamasta käsin, sen lisäksi Venäjän rannikkovartiostolla on Asovanmeren rannikolla useampi laivastoasema käytössään.
Venäjän suorittaman Krimin niemimaan miehityksen ja
anneksaation sekä vuoden 2014 kuluessa laajenneen, Venäjän organisoiman,
Itä-Ukrainassa käynnissä olevan sodan myötä maa ryhtyi vahvistamaan etenkin
Asovanmeren alueella operoivia rannikkovartioston voimiaan. Vuoden 2019 alkupuolella Venäjän
rannikkovartiostolla oli käytössä 84 erilaista pinta-alusta ja partiovenettä
Asovanmerellä sekä Kertšinsalmessa. Kertšinsalmen ylittävän sillan käyttöönoton
jälkeen Venäjä ryhtyi toimittamaan alueelle entistä enemmän erilaisia
partioveneitä ja aluksia, myös Mustanmeren laivastoon ja Kaspianmeren
laivueeseen kuuluvia pinta-aluksia siirrettiin pienelle merialueelle. Asovanmerellä
ja Kertšinsalmessa on toisinaan operoinut myös pelastusalus, joka voidaan
varustaa välineistöllä, jolla on mahdollista kartoittaa tarkasti merenpohjaa.
Toisinaan Venäjä rajoittaa tai kokonaan sulkee Kertšinsalmen
aluksilta, joiden kohteena ovat ukrainalaiset Mariupolin ja Berdjanskin satamat
Asovanmeren pohjoisrannalla. Jännittyneestä tilanteesta huolimatta Kertšinsalmessa
ei ole nähty uutta Venäjän eskalaatiota marraskuun 2018 hyökkäyksen jälkeen,
jonka kohteena oli Ukrainan laivaston osasto (hinaaja sekä tykkiveneitä). (5)
Rannikkovartioston ohella miehitetylle niemimaalle on
sijoitettu FSB:n erikoisjoukkoja ja rajavartijoita sekä muita sisäisen
turvallisuuden joukkoja, kuten Venäjän kansalliskaartin (Rosgvardia)
joukkoja.
Marko
2. Crimea
Behind the Curtain, Guide to the Occupied Zone s. 143.
Lähdeaineistona käytetty myös Ukrainan
puolustusministeriön julkaisemaa materiaalia, laajemmin Crimea Behind
the Curtain Guide to the Occupied Zone -julkaisua ja European Security
& Defencen julkaisemaa kirjoitusta ”How Much Has Russia Militarised the
Crimea?” sekä Michael Kofmanin Russia Military Analysis-blogia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.