sunnuntai 23. elokuuta 2020

Iltalehti disinformaation jakajana, suomalaismedia toistaa Venäjän narratiivia


Ukrainassa käynnissä olevan sodan ensitahdit lyötiin reilut kuusi vuotta sitten 12. huhtikuuta 2014, jolloin Venäjältä tulleiden operaattoreiden johdolla Ukrainan itäosissa Donetskin ja Luhanskin alueilla ryhdyttiin valloittamaan hallintorakennuksia sekä merkittävinä pidettyjä kohteita. Edelleen käynnissä olevan sodan alusta on siis vierähtänyt melkoisesti vuosia, kuolleiden sotilaiden siviileiden määrä nousee yli 14 000 – lukema tosin on vain suuntaa antava, koska Venäjän proxy-joukoissa taistelleiden ja kuolleiden lukumäärä tuskin on kenenkään tiedossa. Yksistään miehitettyyn Itä-Ukrainaan on haudattu, nimettömiin hautoihin, tuhansia Venäjän riveihinsä värväämiä taistelijoita, samanlaisia hautoja löytyy runsaasti lisää Rostovin alueelta, Venäjältä.

Asetelman ollessa tämän, on suorastaan hämmentävää, että edelleen perinteinen media sortuu toistamaan Venäjän hokemaa narratiivia Ukrainan ”sisällissodasta” (tai eräissä tapauksissa ”separatismista”). Tänään tähän virheeseen sortui Iltalehden uutistoimitus Valko-Venäjä-uutisessaan ”Lukašenkan joukot vyöryvät Minskiin - tutkija IL:lle: Tämä ilta näyttää paljon”:

Ei uusi Ukraina

Ukrainassa käynnistyi vuonna 2013 kansannousu, joka johti Venäjän sotilaalliseen puuttumiseen ja edelleen jatkuvaan sisällissotaan.

Valko-Venäjän tilanteessa ei ainakaan vielä näy Silvanin mukaan näy merkkejä samanlaisesta kehityksestä. Maiden siteet Eurooppaan ja Venäjälle ovat hyvin erilaiset, eikä tilanne ole samanlainen myöskään sisäpoliittisesti.” (1)

Sisällissodasta uutisointi olisi ollut ymmärrettävää keväällä ja kesällä 2014, käytännössä heinäkuun 2014 jälkeen, jolloin Venäjän sotilaallisesta osallistumisesta saatiin entistä enemmän konkreettista näyttöä, sisällissota-termin käyttöä sellaisenaan olisi ollut syytä välttää. Nyt sisällissodasta kirjoittamista ei voi mitenkään perustella, ja tarkastellessamme kokonaisuutta, jolloin huomioimme myös Venäjän suorittaman Krimin niemimaan miehityksen ja laittoman anneksoinnin, miksemme huomioisi myös suoran tuen Ukrainan syrjäytetylle – Venäjälle paenneelle – presidentti Viktor Janukovytšille Euromaidanin aikana, perusteet sisällissodasta kirjoittamiselle vähenevät entisestään.

Kyseessä ei ole enää Venäjän toimittamasta tuesta yhdelle osapuolelle Ukrainassa käynnissä olevassa sodassa, vaan kyse on Venäjän Ukrainaan kohdistamasta operaatiosta, jossa on edetty vaiheittain nykyiseen tilaan, jossa Venäjä miehittää osaa Ukrainasta ja sotii Ukrainan maaperällä omin sekä proxy-joukoin Ukrainaa vastaan.

Venäläistä panssarikalustoa Itä-Ukrainassa v. 2015.


















Jonkin sortin kuvan Venäjän varustamista joukoista ja niiden kokoonpanosta saa taannoin kirjoittamastani katsauksesta ”Ensimmäinen ja toinen armeijakunta Venäjän miehittämässä Itä-Ukrainassa”. Näiden kahteen armeijakuntaan kuuluvien joukkojen kokonaisvahvuus nousee noin 35400 taistelijaan. Armeijakuntien, Venäjän eteläisen sotilaspiirin alueelle sijoitetun operatiivisen reservin koko on noin 12500 taistelijaa.*

1. ja 2. armeijakunnalla käytössä oleva kalusto:

kpl
panssarivaunut
480
rynnäkköpanssarivaunut ja miehistönkuljetus-
ajoneuvot
900
kenttätykit ja panssarihaupitsit
450
kranaatinheittimet
300
raketinheittimet
210
erilaiset ilmatorjunta-aseet ja järjestelmät
700
erilaiset pst-ohjusjärjestelmät (laukaisimet)
450

Lähde: Ukrainan puolustusministeriö v. 2020.

Ikävä kyllä Ukrainan sodan ja sotaan liittyvien tapahtumien väheksyntää havaitsee uutisoinnissa liiankin usein, milloin kirjoitetaan konfliktista sodan sijaan, toisinaan väheksyntä menee vieläkin pidemmälle ja tyydytään kirjoittamaan vain ”Ukrainan tilanteesta” aivan kuin kyse olisi jostain sisäpoliittisesta ongelmasta, joka ei ole edennyt edes konfliktin tasolle.

Viime keväänä Iltalehdessä kirjoitettiin ”konfliktista” uutisessa, jossa kerrottiin uusnatsien siirtyneen venäläistaistelijoiden joukkoihin Itä-Ukrainassa. Uutista sekoitti entisestään viittaus ”kapinallisiin”, joiden hallussa osa Itä-Ukrainaa on. Pieneen tekstinpätkään mahtui runsaasti merkittäviä virheitä:

Koulutuksen jälkeen leirillä olleita on liittynyt venäläistaistelijoiden joukkoon Itä-Ukrainassa, joka on edelleen sekasortoisessa tilassa vuonna 2014 alkaneen konfliktin jäljiltä. Venäjän tukemat kapinalliset pitävät hallussaan osia Itä-Ukrainasta.” (2)

Poimin viime vuoden puolelta kolmannen lainauksen, jossa siinäkin käytetään tapahtunutta vähättelevää ilmaisua:

Ukraina ja Venäjä vaihtoivat puolin ja toisin 35 vankia. Vapaaksi pääsi ukrainalaisohjaaja Oleg Sentsov ja 24 merimiestä, jotka Venäjä oli pidättänyt marraskuussa.” (3)

Mikäli halutaan kuvata tapahtunutta objektiivisesti, termi ”pidättää” antaa täysin väärän kuvan Venäjän toimenpiteestä, joka on tuomittu laittomaksi ja jossa Venäjä rikkoi kansainvälistä merioikeutta vastaan hyökätessään Ukrainan laivaston aluksia vastaan Kertšinsalmessa marraskuussa 2018. Vangittuaan ukrainalaiset merimiehet, Venäjä järjesti heille, kuten kymmenille muillekin vangitsemilleen ukrainalaisille, näytösoikeudenkäynnin langetettuine tuomioineen. Käytännössä Venäjä kaappasi Ukrainan laivaston alukset ja vangitsi laittomasti merisotilaat, ottaen heidät – tosiasiassa – panttivangeiksi.

Arvosteluni kohdistuu nyt Iltalehteen, mutta myös muiden suomalaismedioiden on syytä terästäytyä ja käyttää tulevaisuudessa Ukrainan sodasta niin täsmällisiä ilmauksia kuin mahdollista, näin toimien heikennetään Venäjän tai sen narratiivia toistavien vale- ja propagandamedioiden mahdollisuutta käyttää hyväkseen uutisoinnissaan perinteisten ja luotettavien medioiden epätäsmällisiä tai jopa disinformatiivisia ilmauksia.

Helsingin Sanomat, Itä-Ukrainassa ei ole kapinallisia tai separatisteja; Suomen Tietotoimiston laatiman uutisen pohjalta Ilta-Sanomat uutisoi separatisteista; eikä MTV3 ole MH17-uutisessa sen parempi kirjoittaessaan kapinallisten hallitsemasta alueesta.

Eilen Yleisradiolle kävi harmittava virhe Ykkösaamu-ohjelmassa, jossa haastateltavana oli tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jolloin ohjelman karttagrafiikkaan Krimin niemimaa oli virheellisesti merkitty osaksi Venäjää (keltainen väri). Yleisradio oikaisi virheen vielä saman päivän kuluessa, mutta tässä tapauksessa on kuitenkin muistettava se, että virheellinen karttagrafiikka sai merkittävästi enemmän julkisuutta kuin oikaisu-uutinen verkossa. (4) Yleltä vastuullista toimintaa oikaisun muodossa, mutta jatkoon lisää tarkkuutta.

Virheellinen karttagrafiikka Ylen Ykkösaamussa.
















Toimittajan työ ei ole helppoa, virheitä sattuu itse kullekin, mutta kun näitä virheitä sattuu kerta toisensa jälkeen, vuosi vuoden perään, niin Ukrainan sotaa kaikki nämä vuodet aktiivisesti seuranneena ja runsaasti aiheesta kirjoittaneena (ja medialle uutisista oikaisupyyntöjä laatineena), niin tämä samojen virheiden ja epätäsmällisyyksien toistuminen uutisissa turhauttaa.


Marko



*: Katsauksessa huomiotta jää Venäjän Krimin niemimaan militarisointi, jonne sinnekin Venäjä on sijoittanut runsaasti lisää joukkoja sitten miehityksen kevättalvella 2014.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.