Ukrainan kevätoffensiivin edellä Venäjä ryhtyy linnoitustoimien ohella väestön pakkosiirtoihin

 

Vuosi sitten, huhtikuun puolivälissä, elimme hengästyttäviä hetkiä odottaessamme Venäjän hyökkäyssodan uuden vaihteen alkua. Kiovan valtausyritys oli epäonnistunut Venäjältä täysin, sen päättyessä vetäytymiseen Ukrainan pohjoisosista. Keväällä 2022 katse suuntautui Donbasin alueelle Ukrainassa, Venäjän valmisteilla olleen kevätoffensiivin tavoitteena oli valloittaa Ukrainalta koko Donbas – edetä Izjumista etelään ja vastaavasti iskeä Donetsk-Vuhledar-alueelta kohti pohjoista ja tällä operaatiolla saarrostaa ja lopulta miehittää koko Donbas.

Tuolloin Venäjän operaatioon keskittämät joukot olivat paperilla voimakkaat, mutta kuten tulevina viikkoina näimme, sen ei onnistunut edetä Izumista etelään kuin muutamia kymmeniä kilometrejä kapeina urina saavuttamatta lopulta mitään. Idässä, tämän suuren kattilan pohjalla, Venäjä tykistönsä turvin eteni kylä kylältä ja kaupunki kaupungilta kohti länttä ja luodetta saavuttaen viime syksynä Bakhmutin esikaupunkialueet, pohjoisempana Soledarin ja vielä kauempana koillisessa Kreminnan alueen jo viime syksynä.

Alkutalven Venäjä keräsi voimiaan valmistautuessaan laajaan talvioffensiiviin, jonka piti olla se ”ratkaiseva isku”. Nyt voimme kuitenkin todeta, ettei Venäjän ole onnistunut saavuttaa tavoitteitaan talvioffensiivissa – ei Bakhmutin lohkolla kuten ei etelämpänä Donetskin alueellakaan. Venäjän ei onnistunut saavuttaa läpimurtoa missään, Donetskin eteläpuolella Vuhledarissa se menetti runsaasti kalustoa ja jalkaväkeä yrittäessään läpimurtoa. (1) Miinoitetuille pelloille tuhoutui Ukrainan tykki- ja panssarintorjuntatulessa käytännössä kahden merijalkaväenprikaatin ydinosat kalustoineen. Yrityksissään Vuhledarissa Venäjä toisti kerta kerran jälkeen samat virheet panssarikaluston edetessä ilman riittävää suojaa ja riittäviä tulivalmisteluita laajoille miinoitetuille peltoaukeille, joille ukrainalaisten onnistui venäläisyksiköt tuhota. Vuhledarin katastrofin jälkeen Venäjän talvioffensiivin terä alkoi taittua. Venäläisten viimeisin merkittävä yritys nähtiin maaliskuun lopulla miehitetyn Donetskin pohjoispuolella, jolloin Ukrainan merivoimien 36. erilliseen merijalkaväen prikaatiin kuuluva joukko-osasto tuhoaa pääasiassa FGM-148 Javelin panssarintorjuntaohjuksilla venäläisen mekanisoidun osaston n. 3,5 km Donetskin kansainvälisen lentokentän kiitotien läntisestä päästä luoteeseen. (2)

Kuvaavaa on, että ratkaisevaksi mainostetussa talvioffensiivissa Venäjän onnistui valloittaa Ukrainalta maa-alaa reilun 70 neliökilometrin verran.

Olettamukseni on, että Venäjän sodanjohdon tavoitteisiin kuului suorittaa talvella operaatioita, joissa sen onnistuu miehittää olennaisesti laajempia puskurivyöhykkeitä aiemmin miehittämiensä alueiden suojaksi. Asetelma olisi sille suotuisampi, mikäli taistelut olisi työnnetty kymmeniä kilometrejä lännemmäs kattilan pohjasta – mahdollisesti saavutettu läpimurto ja edetty syvemmälle Ukrainan kontrolloimille alueille.

Venäjä on jo viime vuodesta lähtien rakentanut linnoitteita miehittämilleen alueille, valmistautuessaan vääjäämättömään eli taisteluun valloittamistaan alueista. (3) Linnoitteita on rakennettu etenkin Hersonin ja Zaporižžjan alueille sekä idässä Luhanskin alueelle. Viimeisimpien tietojen mukaan Venäjä on aloittanut linnoitteiden rakentamisen myös Donetsk-Makiivka-alueen pohjoisosiin. (4) Mikäli Moskovassa joku elää vielä vaihtoehtoisessa todellisuudessa, asetelma rintamalla liene jo toinen, upseerit tiedostavat mitä tuleman pitää ja mihin on valmistauduttava, samalla he ovat kuitenkin joutuneet taiteilemaan Kremlin toiveiden ja vaatimusten ja todellisuuden muodostamassa ristiaallokossa. Venäjän valmistautumistoimiin voidaan myös laskea väestön pakkosiirrot Hersonin alueella sekä Melitopolin ympäristössä Zaporižžjan alueella. Venäjä on siirtänyt alueen väestöä kodeistaan jo joidenkin viikkojen ajan, ainakin eräissä tapauksissa Henitšeskin ympäristön pikkukaupungeissa ja kylissä venäläissotilaita on majoittautunut pakkosiirrettyjen paikallisten koteihin. Tietojeni mukaan siviilejä on pakkosiirretty ”pensionaatteihin” Arabatinkynnäksen alueelle sekä miehitetylle Krimin niemimaalle. Tätä keitosta Ukraina on ruvennut hämmentämään omilla toimillaan entistä selkeämmin viime viikkoina, hämmentämisen ulottaessa psykologisesta vaikuttamisesta konkreettiseen vaikuttamiseen miehittäjän tukikohtiin ja huoltovarikoihin selustassa. Psykologiseksi vaikuttamiseksi lasken myös lukuisat viime aikoina julkaistut videot, joissa näkyy joukkojen kokoontumisia ja liikkeitä. Videoiden viesti on selkeä ja suunnattu kovia kokeneille (ja raskaita tappioita kärsineille) venäläisille.

M2A2 ODS Bradley rynnäkkövaunuja ukrainalaismiehistöllä. (5) 

Ukrainan omaa vaikuttamista kuin myös valmistautumista häiritsee ainakin jonkin verran Yhdysvalloissa tapahtunut asiakirjavuoto. (6) Venäjän ilmaiskujen lisääntynyt määrä Bakhmutin alueella kuin myös lennokkien lisääntynyt (riskialttiimpi) käyttö voi indikoida sitä, että Venäjä tulkitsee asiakirjavuodon tietojen Ukrainan ilmapuolustuksen ohjus- ja ammuspulasta todelliseksi. (7)

”Vuotaneiden asiakirjojen joukosta löytyvien arvioiden mukaan Ukrainan suoja useimpia hävittäjiä ja myös joitakin pommikoneita vastaan tukeutuu neuvostoaikaisten S-300- ja Buk-ilmapuolustusjärjestelmiin. S-300:n ammuksien ennustetaan loppuvan 3. toukokuuta mennessä ja Bukin huhtikuun puolivälin tienoilla.” (8)

Viimeisimpien viikkojen kuluessa Ukrainan vaikuttamisesta on poimittavissa muutamia selkeitä kohteita, joihin se pyrkii vaikuttamaan aseellisesti. Tällaisia kohteita ovat luonnollisesti Venäjälle tärkeät logistiset kohteet sen miehittämillä alueilla (esim. maaliskuun lopulla suoritettu isku Melitopoliin ratapiha-alueelle tai aiemmin maaliskuussa isku Džankoin ratapihan alueelle miehitetyllä Krimin niemimaalla); venäläisten kasarmit ja varuskunnat miehitetyillä alueilla (esim. isku Rosgvardijan eli Venäjän kansalliskaartin esikuntaan miehitetyssä Donetskissa); tuli-iskut ja operaatiot Venäjän maaperällä, kohteina logistiikan ja sähkönjakelun kannalta avainkohteet, kuten 29. maaliskuuta suoritettu isku Belgorodin eteläpuolelle, Tšeremošnoen kylän alueelle. Iskun kohteena oli todennäköisimmin jompikumpi kylän lähistön merkittävistä muuntajakentistä; edellisten lisäksi Ukraina on pyrkinyt ”poistamaan pelistä” Venäjälle tärkeää kalustoa, kuten ilmavalvontatutkia, ilmatorjuntajärjestelmiä, vastatykistötutkia, elektronisen sodankäynnin järjestelmiä jne.

Esimerkkinä Venäjän merkittävistä menetyksistä voidaan poimia modernin Nebo-SVU eli 1L119 VHF-taajuusalueen monitoimitutkan menetys. Huhtikuun alkupuolella julkaistulla videolla saatiin todiste Venäjän ensimmäisestä kyseisen tutkamallin menetyksestä hyökkäyssodassa Ukrainaan. (9) Kyseinen tutkamalli esiteltiin Venäjällä v. 2001, jossa kyseistä tutkamallia on toimitettu ainakin Venäjän ilmavoimien 45. ilma-armeijalle ja ilmapuolustusarmeijalle, joka kuuluu Pohjoisen operatiivisstrategisen johtoportaan alaisuuteen.

Tykistösodankäynnin kannalta merkittävänä tapahtumana voidaan pitää Ukrainan onnistunutta tuli-iskua, jolla tuhottiin venäläisten ZOOPARK-1M-vastatykistötutka. Venäjä on menettänyt hyökkäyssodan kuluessa ainakin kuusi ZOOPARK-1M-vastatykistötutkajärjestelmää. (10) Menetysten jälkeen Venäjällä on arvioitu olevan vastaavia järjestelmiä käytettävissään enää hyvin rajallinen määrä, sanktioiden seurauksena uusien ZOOPARK-1M-vastatykistötutkien valmistaminen on hankalaa.

Edellisten kanssa samaan sarjaan kuuluu muutama päivä sitten tuhottu venäläisten Borisoglebsk-2 elektronisen sodankäynnin järjestelmä. (11) Samaan ”aikaikkunaan” ajoittuu myös venäläisen R-330ZH Zhitelin tuhoaminen hiipivällä asejärjestelmällä eli kamikazedronella. (12) Sivuhuomiona voin todeta, että ensimmäisen kerran Borisoglebsk-2 järjestelmää havaittiin Itä-Ukrainan sotatoimialueella niinkin varhain kuin marraskuussa 2014 ja R-330ZH Zhitel 1. kesäkuuta 2015. (13 ja 14) Tuolloin elimme aikaa, jolloin Venäjä kielsi todisteista huolimatta kaikenmoisen osallistumisensa Itä-Ukrainassa käynnissä olleeseen sotaan, valitettavasti päättäjämme Euroopassa ja Yhdysvalloissa sulkivat silmänsä näiltä todisteilta antaen Putinin hallinnolle käytännössä täyden vapauden operoida Ukrainalta miehittämillään alueilla.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, maalis-huhtikuu 2023. *

Ensimmäiset havainnot ikivanhoista T-55 taistelupanssarivaunuista on tehty Venäjän miehittämiltä alueilta. (15)

Ukrainan tulevan keväthyökkäyksen painopistealuetta on pohdiskeltu ennalta, looginen suunta on etelä siten, että hyökkäyksen myötä Venäjän huoltoyhteydet Mariupolista länteen saadaan katkaistua. Havaintojen perusteella Venäjä on linnoittanut Tokmak-Melitopol-välin muita miehittämiään Hersonin ja Zaporižžjan alueita vahvemmin. Toisaalta pelkkä linnoitteiden lukumäärä ei välttämättä kerro mitään, on myös oltava riittävästi motivoituneita sotilaita puolustamaan asemiaan. Tällä alueella miehittäjän on myös huomioitava selustassa operoivat ukrainalaiset erikoisjoukot sekä vastarintataistelijat, jotka ovat iskeneet säännöllisesti (ja usein myös onnistuneesti) kollaboraattoreita vastaan, näin tapahtui Jakymivkassakin jokin aika sitten. (16) Entäpä Berdjansk?

Rintamalta Berdjanskiin on matkaa vajaat sata kilometriä, sen tavoitteleminen jättäisi Venäjälle mahdollisuuden huoltaa joukkojaan Melitopolin suunnalla rautateitse Krimiltä käsin. Jo nyt Venäjä purkaa huomattavan osan Melitopolin rintamalohkolle tarkoitetusta materiaalista ennen Melitopolia, Novooleksiivkan ja Jakymivkan välin ratapihoilla. Berdjanskin puolesta puhuu satama (sen käytön estäminen venäläisiltä) ja paineen lisääminen Mariupolin suunnalle. Entäpä riittäisikö Ukrainan voima kummankin tavoittelemiseen? On kuitenkin muistutettava, että arvioiden mukaan Ukrainaa vaivaavalla ammus- ja materiaalipulalla voi olla merkittävä vaikutus kevätoffensiivin onnistumiseen. Emme kuitenkaan voi tietää onko ammus- ja materiaalipula niin akuutti kuin annetaan ymmärtää, vai onko tämän teeman esiin tuominen ja korostaminen osa ukrainalaisten harhautusta. Emme myöskään tiedä mikä hyökkäyksen todellinen painopistealue on, spekulaatiot etelästäkin voivat vain olla osa monimutkaista harhautusta vrt. Ukrainan viime vuonna toteuttamat vastahyökkäykset, jolloin Hersonin alueen vapauttaminen oli otsikoissa viikkojen ajan mutta tapahtumien kulku ei kuitenkaan noudattanut ennakkoon julkistettua tarinaa. Katseiden kohdistuessa Hersoniin, ensimmäiset merkittävät liikkeet nähtiinkin Harkovan rintamalohkolla.

Osassa Ukrainaa on ollut tavanomaista kosteampaa ja viileämpää – etenkin idässä, jolla voi olla oma vaikutuksensa siihen, milloin vastahyökkäys alkaa. Valmistelut ovat kuitenkin jo alkaneet, muutaman viikon kuluttua olemme viisaampia kuin nyt, jolloin meillä ehkäpä alkaa olla aavistus siitä missä ja milloin Ukrainan kevätoffensiivi nähdään.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009391078.html 

2. https://twitter.com/menqvist70/status/1641575858988290049 

3. https://twitter.com/albafella1/status/1645184855871717379 

4. https://mobile.twitter.com/GeoConfirmed/status/1645813508406165505 

5. https://twitter.com/PStyle0ne1/status/1642643507914350593 

6. https://yle.fi/a/74-20026424 

7. https://twitter.com/PStyle0ne1/status/1645524492049940500 

8. https://yle.fi/a/74-20026424 

9. https://twitter.com/NOELreports/status/1644973103951257601 

10. https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/sotilastiedustelu-ukraina-tuhosi-tarkean-zoopark-1m-vastatykistotutkan-venajalle-voi-tulla-pulaa-laitteista/0b259a39-4864-4e61-94ec-82f03814d046 

11. https://twitter.com/GeoConfirmed/status/1646070434322956288 

12. https://twitter.com/PStyle0ne1/status/1646213022510202901 

13. https://informnapalm.org/en/russian-r-878b-donbas/ 

14. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2021/06/venajan-maavoimien-modernia-elso.html 

15. https://blog.vantagepointnorth.net/2023/04/t-55-returns-to-russian-frontlines.html 

16. https://twitter.com/blukraine/status/1645225409707900928 

*: Karttamerkintöjen lähteinä käytetty muun muassa twitter-tilejä @albafella1, @bayraktar_1love, @PStyle0ne1, @NOELreports, @markito0171, @blukraine, @War_cube, @GeoConfirmed ja @WeaponsWarfare sekä Brady Africk. Linkkilista täydennetään myöhemmin. 

Ukrainan Venäjään kohdistuvan vaikuttamisen kannalta kiinnostava on 7. huhtikuuta tapahtunut räjähdys ja sitä seurannut voimakas tulipalo VASO:n (ven. BACO:n eli Воронежское акционерное самолётостроительное общество’n) lentokonetehtaalla Voronežissa. Kompleksi on myös osa Venäjän puolustusteollisuuden kokonaisuutta. Räjähdyksen aikaan ilmatorjunta Voronežin alueella oli myös aktiivista. 

Blogia päivitetty 16. huhtikuuta 2023 linkkien ja Voronežin maininnan osalta. 

 

#StandWithUkraine