MH17: sivujuonteita ja havaintoja

 

Tarkastellessamme tapahtumia Ukrainan kaakkoisosissa kesällä 2014, huomaamme Ukrainan ja Venäjän välisellä rajaseudulla tapahtuneen tavattoman paljon samoihin aikoihin Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisen kanssa. Luonnollisesti en nyt tarkoita eksaktia ajankohtaa vaan samaa ”aikaikkunaa” kesä-heinäkuussa 2014. Palaan nyt noiden viikkojen havaintoihin ja tapahtumiin, huomioni kohdistuessa erityisesti Ukrainan ja Venäjän väliseen rajaseutuun Amvrosijivkasta itään.

 

Ukrainan ja Venäjän välinen rajaseutu

Malaysia Airlinesin lento MH17 Amsterdamista (Schiphol) Kuala Lumpuriin pudotettiin kello 16:20,xx 17. heinäkuuta 2014 mutta jo viikkojen ajan Venäjä oli hyvin konkreettisella tavalla osallistunut sotaan Ukrainan kaakkois- ja itäosissa sen ohella, että sota Donbasissa alkoi venäläisen tiedustelu-upseeri Igor Girkinin komennossa olleiden joukkojen (Krimin ryhmä ja sitä tukeneet vapaaehtoiset ja kollaboraattorit) toimesta. (1) Venäjän maaperältä oli tulitettu kohteita Ukrainassa kranaatinheittimillä, tykistöllä ja raketinheittimillä kymmeniä kertoja ennen Malaysia Airlinesin MH17 pudottamista. (2) Voimme pohtia, että jos tällainen tulitoiminta ei ole sodankäyntiä, niin mitä se sitten on? Kysymyksen voi kääntää myös toisinpäin, mikä on sodankäyntiä, jollei tämä ole sitä? Tästä huolimatta eturivin poliitikot puhuivat ”separatismista” Ukrainassa.

Tuhoa Zelenopilljassa Venäjän rakettikeskityksen jälkeen, 11. heinäkuuta 2014.

Vajaata viikkoa ennen MH17 pudottamista, 11. heinäkuuta 2014 (noin kello 04:30), Venäjä toteutti huomattavan raskaan raketinheitinkeskityksen Zelenopilljan kylän lähelle Ukrainan eteläosiin, noin 7000 metriä maiden välisestä rajasta. Zelenopilljan kylän tuntumaan oli leiriytynyt väliaikaiseen kenttätukikohtaan osia Ukrainan maavoimien 24. ja 72. mekanisoidusta prikaatista sekä 79. ilmakuljetteisesta prikaatista, ja Ukrainan rajavartiolaitoksesta. Ukrainan asevoimien yksiköillä ja rajavartiostolla oli tuolloin käynnissä operaatio Ukrainan ja Venäjän välisen rajaseudun varmistamiseksi.

Venäjä tulitti Zelenopilljan kylän länsi- ja luoteispuolella sijainnutta kenttäleiriä omalta maaperältään 122 mm BM-21 Grad ja 2B26 Grad-K raketinheittimillä. Alueelle ammuttiin ainakin 40 rakettia. Aluetta tulitettiin myös kolmella 120 mm kranaatinheittimellä, kranaatinheitintuli kohdistettiin alueelle Zelenopilljasta luoteeseen, Ukrainan alueelta, jota Venäjän proxy-joukot tuolloin miehittivät. Venäjä käytti tiedusteluun ja tulen kohdistamiseen lennokkeja, menettäen kyseisenä aamuna yhden Orlan-10 tiedustelulennokin. Vain muutaman minuutin kestäneen keskityksen seurauksena yhteensä 37 ukrainalaissotilasta ja upseeria menehtyi, osa kuolleista kuului Ukrainan rajavartiojoukkoihin. Haavoittuneiden sotilaiden lukumäärän noustessa sataan. (3) Ennen kyseistä aamua ja päivää Venäjän maaperältä oli tulitettu kohteita Ukrainassa kranaatinheittimillä, tykistöllä sekä raketinheittimillä kymmeniä kertoja (ensimmäisen kerran 29. kesäkuuta 2014). (4)

Girkin ja Borodai vierailulla Pervomaisk’yin eteläpuolella 15. heinäkuuta 2014.

Heinäkuun 15. 2014 kuvatulla videolla Igor Girkin ja miehitettyyn Donetskiin Venäjän toimesta perustetun nukketasavallan johtoon kuulunut Aleksandr Borodai vierailivat noin 3 kilometriä etelään Pervomaisk’yin kylästä. Alueella oli ryhmän vierailun aikana myös yksi (videolla näkyvä) lähi-ilmatorjuntaan tarkoitettu 9K35 Strela-10 ilmatorjuntaohjusjärjestelmä. (5) Kyseisellä rajaseudulla Ukraina käynnisti seuraavana päivänä (16. heinäkuuta 2014) asevoimien ja asevoimia tukevien joukkojen kanssa operaation huoltolinjojen katkaisemiseksi Venäjältä Itä-Ukrainan miehitetyille alueille. Saman päivän (16. heinäkuuta) iltana käydään puhelinkeskustelu kahden henkilön välillä – keskustelun sanoma on hyvin selkeä. Ukrainan itäosien nukketasavalloissa Venäjän proxy-joukkojen asema on käynyt hyvin tukalaksi Ukrainan asevoimien ja asevoimia tukevien joukkojen edettyä kesän kuluessa ja vapautettua miehitettyjä alueita. Huolta lisäsi myös rajaseudulla alkanut operaatio sekä Ukrainan ilmavoimien lisääntynyt aktiivisuus alueella. Puhelinkeskustelun aikana Venäjältä toivottiin lähetettävän joukoille Buk (eli 9K37M1 Buk-M1 ilmatorjuntajärjestelmä), jollainen heille luvattiin toimittaa. (6) Heinäkuun 16. 2014 käynnistyneestä nk. Šah’tarskin piirin taistelun alkuvaiheesta tarkemmin kirjoituksessani ”MH17-oikeudenkäynnin sivujuonteita”.

 

Oliko MH17 pudottaminen vahinko?

Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisen yhteydessä on usein pohdittu kysymystä, oliko kyse vahingosta vaiko tahallisesta teosta? Siinä mielessä teko oli tahallinen, että tarkoitus oli pudottaa lentokone mutta todennäköisesti vahinko siinä mielessä, että tarkoitus ei ollut pudottaa matkustajakonetta ts. kohde oli väärä. Vajaat kymmenen minuuttia MH17 pudottamisen jälkeen Igor Girkinin nimissä olleelta VK-tililtä laitettiin viesti, jossa mainittiin pudotetun Antonov An-26 kuljetuskone:

”In the area Torez we just hit down An-26, it’s lying somewhere in the mine ‘Progress’… ‘We warned you — do not fly in ‘our sky’. And here is the video confirmation of the ‘bird dropping’.” (7)

On epävarmaa, kuka Girkinin lähipiiristä kyseisenä iltapäivänä käytti, arvioiden mukaan se ei kuitenkaan ollut Girkin itse. Käytyä ilmi, ettei kyseessä ollut Ukrainan ilmavoimien (kuljetus)kone vaan Malaysia Airlinesin lento MH17 (Boeing 777-200ER), Girkinin viesti poistettiin. ”Tieto” pudotetusta ukrainalaisesta kuljetuskoneesta päätyi myös venäläisuutisiin sekä medioihin, kuten Tass:in verkkosivuille, josta uutinen löytyy edelleen päivittämättömänä. (8 ja 9)

Tassin uutinen 14. heinäkuuta 2014. Pudotettu lentokone ei ollut Antonov An-26 vaan Boeing 777-200ER eli lento MH17.

Eri alustoilla käyty viestintä omalta osaltaan paljastaa sen, ettei alueella olleilla venäläisupseereilla ollut varmuutta siitä, millainen lentokone tuolloin pudotettiin. Ohjuslavetin (eli TELAR nro. 332) omalla tutkalla ei kyetty muodostamaan kattavaa tilannekuvaa. Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisen kannalta merkittävässä roolissa oli myös Igor ”Bez” Beslerin johtaman osaston, Horlivkan alueella tekemä näköhavainto ja ilmoitus saapuvasta koneesta. Havainnon seurauksena Snižnen eteläpuolella asemissa ollut Buk-M1 TELAR nro. 332 aktivoitui tunnetuin seurauksin.

Toisin kuin Girkin, Venäjän GRU:ssa (GU) palvellut tiedustelu-upseeri Sergei Dubinski totesi heinäkuun 17. päivä nauhoitetussa puhelinkeskustelussa Leonid Khartšenkolle (?) –

“They are at the spot and have already downed one Sushka”. (10) Sushkalla tarkoitettiin Sukhoi Su-25 rynnäkkökonetta. Dubinski toimi Donetskin ”nukketasavallan” sotilastiedustelun päällikkönä keväällä ja kesällä 2014.

Medioissa on vähemmän kiinnitetty huomiota havaintoihin siitä, että viimeistään 20. heinäkuuta, mutta mahdollisesti jo ennen tätä, Ukrainan rajan tuntumaan Kuibyshevon venäläiskylän itäpuolelle sijoitettiin asemiin Buk-patteri, joka kuului hyvin suurella todennäköisyydellä Venäjän maavoimien 58. armeijan 67. ilmatorjuntaprikaatille. Kyseisen prikaatin sijoituspaikka/tukikohta sijaitsi Vladikavkaz’issa Kaukasuksella, Georgian rajan tuntumassa Pohjois-Ossetian alueella. (11) Kuibyshevon itäpuolelle oli sijoitettu täysin varusteltu patteri, jonka tutkavaunulla kyetään luomaan aivan toisenlainen tilannekuva, kuin MH17 alas ampuneen Buk-M1 TELAR:in omalla ”Fire Dome” -tutkalla (huom.: Fire Dome on NATO:n käyttämä nimi kyseisestä tutkasta). Mikäli kyseinen patteri oli toimintavalmiina 17. heinäkuuta 2014, sen apuun tukeutuen, Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottaneen Buk-M1 TELAR:in nro. 332 miehistö olisi kyennyt muodostamaan olennaisesti paremman tilannekuvan ympäröivästä ilmatilasta.

Kävin viestinvaihtoa heinäkuussa 2014 MH17 pudottamisen jälkeen henkilöiden kanssa, joilla on kokemusta Buk-operoinnista Puolustusvoimissa. Toinen henkilöistä kertoi, ettei Buk TELAR:in tutkalla kyetä luomaan kattavaa tilannekuvaa ilmatilasta, siihen tarvitaan patterin muita yksiköitä (merkittävimmät näiltä osin johtokeskus 9S470 M1 ja maalinosoitustutka 9S18 M1). Hänen mukaansa Buk TELAR:in oman tutkan avulla ei esim. kyetä määrittämään kohteen lentokorkeutta riittävän tarkasti, mikä voi johtaa siihen, että paineistetussa tilanteessa, jollainen taistelutilanne kuitenkin on, päätös voidaan tehdä liian hätäisesti ja vaillinaisin tiedoin – ikävin seuraamuksin.

Painotan, ettei edellisen perusteella voi tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä suuntaan tahi toiseen. Venäjän yhteistyöhaluttomuuden tähden palapelistä puuttuu paljon paloja. Tiedossamme kuitenkin on se, että venäläisten tutkatietojen perusteella 17. heinäkuuta 2014 Malaysia Airlinesin lennon MH17 lähellä ei ollut muita lentokoneita – toisin kuin Venäjä propagandassaan väittää. Sen sijaan kyseisenä hetkenä Ukrainan ja Venäjän välisen rajan tuntumassa, Kuibyshevon alueen yllä lensi matalalla tiedustelulennokki (mikäli venäläisten esittämä aineisto on näiltä osin manipuloimatonta). (12)

Ukrainan puolella rajaa käynnissä oleva sota, johon Venäjäkin otti osaa, vaikka muuta väittikin, on yksi mahdollinen syy operointiin lennokilla alueella. Kuten kirjoituksen alkupuolella viittasin, tiedämme Venäjän tulittaneen omalta maaperältään Ukrainan maaperällä sijaitsevia kohteita kesäkuun lopusta 2014 alkaen. Mahdollisten kohteiden tiedustelu, tulenjohto tai rajaseudun valvonta ovat mahdollisia syitä operointiin lennokilla alueella. Meidän on myös huomioitava, että Kuibyshevon kylä sijaitsee kyseisellä rajaseudulla. Eikä kyseiseltä alueelta (Kuibyshevon kylästä) ole kuin noin 20 kilometriä alueelle, jolta Buk-M1 TELAR nro. 322 laukaisi ilmatorjuntaohjuksen kohti Malaysia Airlinesin lentoa MH17 iltapäivällä 17. heinäkuuta 2014. Venäjä myös menetti yksittäisiä lennokkeja Ukrainan lähi-ilmatorjuntatulessa kyseisellä rajaseudulla kesällä 2014. Tässä kohdin on kuitenkin syytä muistuttaa, ettei kyseiseltä alueelta Venäjältä tulitettu 17. heinäkuuta 2014 alueita Ukrainassa. Aiheesta lähteineen kesäkuussa 2018 kirjoittamassani blogissa ”Oliko Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottaminen vahinko?”.

Venäjän hallinnon toimien tähden tuskin tulemme saamaan vastausta olennaisiin kysymyksiin. Tiedämme kyllä mistä (alue) MH17 pudottanut ohjus laukaistiin: tiedämme, mistä (maa) Buk-M1 TELAR nro. 322 toimitettiin Ukrainaan: tiedämme, minkä joukko-osaston kalustoon kyseinen Buk-M1 TELAR kuului kesällä 2014. Emme tiedä kuka konkreettisesti laukaisi kyseisen ohjuksen, tiedossamme on kuitenkin joukko oikeuden nimeämiä vastuullisia: Igor Girkin, Sergei Dubinski ja Leonid Khartšenko. (13) Todellisuudessa vastuullisten joukko on olennaisesti suurempi, käsittäen myös Venäjän valtiojohdon – Vladimir Putinin ja hänen lähipiirinsä, jotka tekivät päätöksen Krimin niemimaa miehittämisestä kevättalvella 2014, joka oli lähtölaukaus tapahtumaketjulle, jonka yksi lenkki MH17 pudottaminen on. Luonnollisestikaan Krimin niemimaan miehitys ei ollut ensimmäinen lenkki ketjussa, vaan jo sitä oli edeltänyt tekoja ja tapahtumia, jotka vaikuttivat olennaisella tapaa Vladimir Putinin ja hänen lähipiirinsä päätöksentekoon. Tämän kirjoituksen kannalta ei kuitenkaan ole olennaista ulottaa tarkastelua Krimin niemimaan miehitystä varhaisempiin tapahtumiin.  

Venäjä siis tarjoili lännelle hopealautaselta mahdollisuuksia ryhtyä ankariin vastatoimiin keväällä ja kesällä 2014. Se tarjoili niitä vielä Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisen jälkeen esim. loppukesästä 2014 käydyn Ilovaiskin taistelun aikana rikkoessaan Ukrainan kanssa tehdyn sopimuksen ja tulittaessa rajusti Ilovaiskin kattilasta vetäytyviä ukrainalaisjoukkoja ja tunkeutuessaan tuolloin maavoimillaan Ukrainaan. (14) Ankarien vastatoimien sijaan länsi tyytyi toistuvasti katsomaan läpi sormiensa Venäjän ja sen proxy-joukkojen rikollisia tekoja Ukrainalta miehittämillään alueilla (sekä Venäjän toimia esim. Syyriassa).

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://mil.in.ua/en/articles/and-so-began-sloviansk/ 

2. https://www.bellingcat.com/news/uk-and-europe/2016/12/21/russian-artillery-strikes-against-ukraine/

3. https://www.unian.ua/politics/939160-soldati-v-zelenopilli-zaginuli-vid-novitnogo-rosiyskogo-tornado-g-zmi.html 

4. https://www.bellingcat.com/news/uk-and-europe/2016/12/21/russian-artillery-strikes-against-ukraine/

5. https://www.facebook.com/bellingcat/posts/504820833039706 (josta löytyy linkki alkuperäislähteeseen).

6. https://www.bbc.com/news/av/world-europe-37499811 

7. https://www.news.com.au/world/prorussian-separatist-commander-igor-the-terrible-strelkov-allegedly-appears-on-mobile-phone-video-of-mh17-crash-saying-that-was-a-blast/news-story/be76f273256c9b428c50b4dcf57a3c3f 

8. https://www.youtube.com/watch?v=tSiy5pl3Se4 

9. https://tass.com/world/741164 

10. https://www.bellingcat.com/news/uk-and-europe/2020/04/20/the-mh17-trial-part-1-new-materials-from-the-four-defendants/ 

11. https://informnapalm.org/en/67th-air-defense-missile-brigade-russia-ukraine/ 

12. https://riamediabank.ru/story/list_532267/ 

13. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2022/11/mh17-nelja-epailtya-kolme-syyllista.html 

14. Havaintoja Ukrainan sodasta – Ilovaiskin kattila: Maavoimien tutkimuskeskus.

Olen hyödyntänyt taustatyössä Putin@war’in kirjoitamia (ja kritisoituja) tekstejä ”Newly published satellite images show Russian BUK battery East of Kuybyshevo was operational before July 20th 2014” ja ”One soldiers VK-album gives more info on the Russian BUKs South of Marinovka”. Näitä tekstejä tarkasteltiin kriittisesti www.whathappenedtoflightmh17.com/ -verkkosivulla julkaistussa kirjoituksessa ”It is very unlikely Russian BUKs were stationed near Kuybyshevo in mid July 2014”. Satelliittikuvat kuitenkin paljastivat sen, että Kuibyshevon alueella oli poikkeuksellista aktiivisuutta jo ennen MH17 pudottamista eli ennen heinäkuun 2014 puoliväliä. Todennäköisesti tämä poikkeuksellinen aktiivisuus liittyy Venäjän tykistöiskuihin rajaseudulta Ukrainan maaperälle.

Blogitekstissä ”One soldiers VK-album gives more info on the Russian BUKs South of Marinovka” esitellään Venäjän asevoimien 67. ilmatorjuntaohjusprikaatissa palvelleen Eshi-Zhalsan Dorzhievin VK-sivuston sisältöä. Osia yksiköstä (Dorzhiev mukaan luettuna) oli sijoitettuna Kuibyshevon alueelle kesällä 2014. 

Muistutan lukijaa siitä, että blogiteksti sisältään avainsanojen ja virkkeiden muodossa linkkejä aihetta syventäviin teksteihin.