Vartiopaikalla - idän ja lännen välissä: MH17: neljä epäiltyä

perjantai 18. marraskuuta 2022

MH17: neljä epäiltyä – kolme syyllistä

Alankomaiden Haagissa 9. maaliskuuta 2020 alkanut oikeudenkäynti Malaysia Airlinesin lennon MH17 alas ampumisesta Itä-Ukrainan yllä 17. heinäkuuta 2014, on saavuttanut tänään yhden merkittävän välivaiheen tuomioistuimen julistaessa tuomion neljän syytettynä olleen epäillyn osalta. (1) Malaysia Airlinesin lennon MH17 alas ampumisesta syytettiin monikansallinen tutkijaryhmä JIT:n nimeämää nelikkoa – venäläisiä tiedustelu-upseereita Igor ”Strelkov” Girkiniä, Sergei “Khmury” Dubinskia ja Oleg “Gyurza” Pulatovia sekä ukrainalaistaustaista Leonid ”Krot” Hartšenkoa, jonka tiedetään toimineen kesällä 2014 Venäjän tukeman ja varustaman joukko-osaston sekä joukko-osaston tukikohdan komentajana.

Tuomioistuimen päätöksen mukaan nelikosta kolme eli Igor Girkin ja Sergei Dubinski sekä Leonid Hartšenko ovat syyllisiä Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamiseen, täten heidät todettiin myös syylliseksi 298 murhaan (lennon MH17 matkustajat sekä miehistö). Tuomioistuin tuomitsi heidät poissaolevina elinkautiseen. (2) Sen sijaan Oleg Pulatov vapautettiin syytteistä, koska tuomarit eivät löytäneet todisteita sen puolesta, että hän olisi osallistunut MH17 pudottaneen ohjuksen laukaisuun millään tavalla tai että hän olisi voinut estää ohjuksen laukaisun. (3)

Oikeuden mukaan Pulatovin tehtävänkuvaan kuului MH17 pudottaneen ohjuksen laukaisseen Buk-M1 TELARin nro. 332 kuljetusreitin turvaaminen, samoin hänen tehtävään kuului TELARin vastaanottaminen ja saattaminen alueelle, josta ohjus laukaistiin. (4) Oikeus kuitenkin totesi, ettei Pulatov ollut paikalla, kun ohjus laukaistiin, eikä hänellä ollut mahdollisuuksia vaikuttaa suunnitelman täytäntöönpanoon. Kiinnostavaa on myös se, ettei oikeudenkäynnissä nimetty koko komentoketjua (Igor Girkinistä ylöspäin), eikä henkilöä, joka antoi konkreettisen käskyn laukaista kyseinen ohjus. (5)

Oikeuden puheenjohtajan Hendrik Steenhuisin mukaan oli selvää Girkinin tietävän, että Buk-M1 TELARin saaminen alueelle johtaisi todennäköisesti vakaviin seurauksiin – kuolemaan. Girkin myös työskenteli aktiivisesti varmistaakseen, että todisteet katosivat. Tuomioistuimen mukaan Igor Girkin kontrolloi Buk-M1 TELARin käyttöönottoa, mikä tekee hänestä vastuullisen osapuolen. (6)

Oikeus totesi Leonid Hartšenkon olleen osavastuussa tapahtuneesta, hänen toiminta oli tietoista ja hän teki tiivistä yhteistyötä. (7) Komentoketjussa Khartšenko oli vastuullisessa asemassa, jolla oli alaisia (joukkoja) käytössään, oikeuden mukaan sama päti myös Sergei Dubinskiin. Hän oli komentoketjussa määräävässä asemassa, jonka lisäksi hän oli aloitteellinen omassa tehtävässään. (8)

Oikeudenkäynnin havaintoja

Oikeudenkäynnissä esille nousi myös muutamia kiinnostavia havaintoja. Tuomioistuin muun muassa totesi, että Venäjän federaatio koordinoi sotilaallisia toimia Itä-Ukrainassa (tuomioistuin käytti termiä Donetskin ”kansantasavalta”), rahoitti ja toimitti aseita militanteille, mutta ryhtyi myös sotilaallisiin toimiin itsenäisesti. Tuomioistuimen mukaan ns. Donetskin ”kansantasavalta” oli Venäjän täydellisessä hallinnassa, (9) niinpä se luokitteli sodan Itä-Ukrainassa toukokuun puolivälistä 2014 eteenpäin Venäjän kontrolloimaksi kansainväliseksi aseelliseksi konfliktiksi. (10)

Tuomioistuimen mukaan on runsaasti todisteita siitä, että Venäjä kontrolloi/ hallitsee tapahtumia ja toimintaa Itä-Ukrainassa, (11) esim. nauhoitetut puhelinkeskustelut, jotka asiantuntijat ovat määritelleet aidoiksi.

Edellä todetun pohjalta voidaan siis tehdä se johtopäätös, että toukokuun puolivälin 2014 jälkeen Itä-Ukrainassa käynnissä olleessa sodassa oli kyse Ukrainan ja Venäjän välisestä yhteenotosta, jossa jälkimmäinen turvautui pääasiassa erilaisiin proxy-joukkoihin elokuuhun 2014 asti, jolloin Venäjän asevoimat osallistui ensimmäisen kerran suuremmalla joukolla sotatoimiin Itä-Ukrainassa, Donetskin ja Luhanskin alueilla.

Luonnollisesti tuomioistuimen sanalla on merkitystä, vaikka kaikki se, mitä oikeudessa kuultiin, on ollut tiedossa jo aiemmin – todisteiden määrä on riittävä osoittamaan sen, että Venäjän asevoimat soti loppu kesällä 2014 Ukrainassa. Kansanedustaja Tom Packalénin Facebookissa elokuussa 2014 esittämä vaatimus lisätodisteiden esittämiseen siitä, että Venäjän joukot ovat osallistuneet Itä-Ukrainan taisteluihin näyttäytyi jo kirjoitushetkenä oudolta mutta vielä oudommalta se näyttäytyy nyt. (12) Packalénia jääräpäisemmin disinformatiivista viestiä Ukrainassa käynnissä olevasta sodasta on lukijoilleen tarjoillut Paavo Väyrynen kirjoittaessaan toistuvasti Ukrainan sisällissodasta sekä syyllistäessään länttä Venäjän brutaalista hyökkäyssodasta. (13) Oma lukunsa MH17-propagandan ja disinformaation levittäjinä suomalaiselle yleisölle ovat Janus Putkosen kaltaiset Venäjälle työskentelevät disinformaatikot seuraajineen.

Lyhyt kertaus Malaysia Airlinesin lennon MH17 kohtalosta

Malaysia Airlinesin lento MH17 oli malesialaisen lentoyhtiö reittilento Amsterdamista Kuala Lumpuriin. Lennolla käytetty Boeing 777-200ER nousi Schipholin lentokentältä 17. heinäkuuta 2014 klo. 10:31 UTC, koneessa oli 283 matkustajaa ja 15 miehistön jäsentä.

Samana päivänä (17. heinäkuuta 2014) kello 16:19:56 (paikallista aikaa) lennon MH17 ohjaamosta vahvistettiin VHF-radiolla ohje lennonjohdolle ”Romeo November Delta, Malaysian one seven” – seitsemän sekuntia myöhemmin yhteys MH17 katkesi, eikä se enää vastannut kutsuihin.

Kello 16:20:xx Malaysian Airlines lento MH17 tuhoutui Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaprikaatin 2. pataljoonan kalustoon kuuluneesta Buk-M1 TELARista nro 332 laukaistun ilmatorjuntaohjuksen 70-kiloisen taistelukärjen räjähdettyä, takaa katsottuna, lentokoneen ohjaamon vasemmalla puolella.

Se mitä tapahtui kyseistä hetkeä ennen, on tapahtumien saaman kulun kannalta merkityksellistä. Mikä tapahtumaketju johti siihen, että kyseisenä iltapäivänä Buk-M1 TELARista laukaistiin ilmatorjuntaohjus pellolta Pervomaiskyin kylän länsipuolelta kohti havaittua – lähestyvää – lentokonetta, jota ei ollut tunnistettu kunnolla.

Kokonaisuuden kannalta meidän olisi huomioitava tapahtumaketju vähintäänkin kevättalveen saakka, jolloin Venäjä miehitti Krimin niemimaan Ukrainalta ja sitä seuranneeseen kaaoksen synnyttämiseen ja luontiin Ukrainan itä- ja eteläosissa, joka johti sodan alkuun huhtikuussa 2014 Igor Girkinin komentaman ryhmän aloittaessa paikallisten kollaboraattoreiden tuella operaation Slovjansk-Kramatorsk-alueella ja kuinka tämä operaatio johti sotaan Donbasissa.

Niin perusteltua kuin kokonaisuuden kunnollinen tarkastelu on, on minun tyydyttävä vain ylläolevaan viittaukseen ja siirryttävä kesään 2014.

Venäjä oli koonnut joukkojaan Ukrainan rajoille keväästä 2014 lähtien, kesäkuun 23.–25. päivien välillä se siirsi Marshala Zhukovaan (Kurskin itäpuolella) sijoitetun 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin (sotilasyksikkö 32406) varustukseen kuuluvaa kalustoa Marshala Zhukovasta Millerovon alueelle, Rostovin oblastissa, Ukrainan rajan tuntumaan. Liikkeellä olevaan kolonnaan kuului yhteensä 45 prikaatin varustukseen kuuluvaa ajoneuvoa, muun muassa seuraavat Buk M1 TELARit nro. 211, 212, 221, 231 ja 3x2 sekä ainakin yksi latausvaunu (TEL). Myöhemmin TELAR nro. 3x2 tunnistettiin TELARiksi nro. 332.

Siirto-operaatiosta Marshala Zhukovasta Ukrainan vastaiselle rajalle.

Malaysia Airlinesin lentoa MH17 edeltävänä iltana (16. heinäkuuta 2014) käydään kohtalokas puhelu kahden henkilön välillä, puhelun sanoma on hyvin selkeä. Tilanne Donbasissa, Ukrainan itäosissa, on ongelmallinen Ukrainan asevoimien ja asevoimia tukevien vapaaehtoisjoukkojen edettyä kesän kuluessa ja vapautettua miehitettyjä alueita. Alueella operoivat, Venäjän komentoketjuun kuuluvat komentajat tiedostivat kehityskulun, mikäli apua ei tulisi ja pian. Suojaksi lisääntynyttä Ukrainan ilmavoimien aktiivisuutta vastaan alueella operoivat joukot tarvitsivat raskaampaa ilmatorjuntakalustoa – puhelun kuluessa toivottiin nimenomaan Bukia (eli 9K37M1 Buk-M1 ilmatorjuntajärjestelmää), jollainen heille luvattiin Venäjältä toimittaa.

Ensimmäinen havainto Buk-M1 TELARista nro. 332 Ukrainan maaperällä tehtiin Sorokinessa (ent. Krasnodon) 17. heinäkuuta 2014, klo. 04:28. Tästä eteenpäin Buk-M1 TELARia kuljettaneen saattueen reitti on kyetty mallintamaan teletietojen sekä valokuvien ja videotallenteiden sekä muiden silminnäkijähavaintojen myötä hyvin tarkkaan. Saattue kävi kääntymässä Donetskissa, jossa Buk-M1 nro. 332 kuvattiin aamulla trailerilla prospekt Illitšan ja Šahtobudivnykiv bulevardin risteyksessä, (julkaistu kuva otettiin prospekt Illitša 78:n kohdalta). Donetskista Buk-M1 TELARia kuljettanut saattue kääntyi ympäri, lähtien etenemään kohti itää. Saattueen reitti kulki Makiivkan – Šah’tarskin – Torezin kautta Snižneen, jossa Buk-M1 TELAR ajettiin pois Volvon vetämältä trailerilta noin kello 13:30. Tämän jälkeen Buk-M1 TELARilla nro. 332 ajettiin Snižnestä etelän suuntaan kohti Pervomaisken kylää ja sieltä MH17 pudottaneen ohjuksen laukaisupaikalle Pervomais’kyin kylän länsipuolelle.

Kuvakooste 16.joulukuuta 2020 julkaistusta blogista.

Heinäkuun 17. 2014, kello 16:19:xx ohjus oli laukaistu Buk-M1 TELARilta. Laukaisun kannalta ja sen myötä MH17 pudottamisen kannalta merkittävässä roolissa oli Igor ”Bez” Beslerin osaston Horlivkan alueella tekemä näköhavainto ja ilmoitus saapuvasta koneesta. Ryhmään kuuluva taistelija antoi ilmoituksen saapuvasta ukrainalaiskoneesta (jonka uskottiin olevan Sukhoi Su-25 rynnäkkökone) lennon MH17 sijaan. Ilmoituksen seurauksena Snižnen eteläpuolella, Pervomais’kyissä asemissa ollut venäläinen Buk-M1 TELAR nro. 332 aktivoitui tunnetuin seurauksin.

Malaysia Airlinesin lento MH17 tuhoutui Itä-Ukrainan ilmatilassa, merkittävin osa ilmatorjuntaohjuksen pudottaman koneen kappaleista putosi Hrabove – Rozsypne – Petropavlivka -kylien muodostaman kolmion alueelle.

Viimeinen näköhavainto Buk-M1 TELARista nro. 332 on seuraavalta aamulta (18. heinäkuuta 2014) Luhanskista noin klo. 05:xx, jossa TELARia trailerilla kuljettanut Volvo onnistuttiin kuvaamaan. Teletietojen mukaan Buk-M1 TELAR siirtyi Venäjän puolelle heinäkuun 18. 2014, kello 07:15.

53. ilmatorjuntaohjusprikaatin kalustoon kuuluva Buk-M1 TELAR nro. 332 miehitetyssä Itä-Ukrainassa.

“Flight MH17 crashed because it was hit by a Buk missile fired from an agricultural field near Pervomaiskie.” (14)

Marko

Lähteet:

1. https://www.courtmh17.com/en/news/2022/summary-of-the-day-in-court-17-november-2022---judgment.html

2. https://www.courtmh17.com/en/news/2022/the-operative-paragraphs_english.html

3. https://twitter.com/mariekedehoon/status/1593247293662449666

4. https://twitter.com/space_osint/status/1593242199927320577

5. https://twitter.com/RolandOliphant/status/1593248437356490753

6. https://twitter.com/MollyQuell/status/1593244573752778754

7. https://twitter.com/mariekedehoon/status/1593244239538028548

8. https://twitter.com/mariekedehoon/status/1593244239538028548