Heinäkuun
17. 2014 kello 16:19:56 Malaysia Airlinesin lennon MH17 Boeing
777-200ER:n ohjaamosta vahvistettiin VHF-radiolla ohje lennonjohdolle ”Romeo
November Delta, Malaysian one seven”. Seitsemän sekuntia myöhemmin yhteys Malaysia
Airlinesin Boeing 777-200ER:n katkesi, eikä se enää vastannut kutsuihin.
Samalla päättyi 298 matkustajan ja lentokoneen miehistöön kuuluneen siviilin
elämä, kun Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatille
kuuluneesta 9K37M1 Buk-M1 TELAR:ista nro 332 laukaistun 9М38M1-tyyppisen
ilmatorjuntaohjuksen 70-kiloinen taistelukärki räjähti takaa katsottuna
lentokoneen ohjaamon vasemmalla puolella.
Iltapäivä 17. heinäkuuta 2014, Torez – Ukraina. MH17 on hetkeä aikaisemmin pudotettu. (1) |
Vuosikymmen
traagisen tapahtuman jälkeen Venäjä kieltää edelleen osallisuutensa Malaysia
Airlinesin lennon MH17 pudottamiseen. Venäjä ei pelkästään tyydy oman osuutensa
kieltämiseen, vaan propaganda ja disinformaatioverkostojensa avulla se pyrkii
kääntämään tapahtumakulun ihmisten mielissä päinvastaiseksi. Tai vähintäänkin
heittämään epäilyksen kaiken uutisoinnin ylle. Tänään Venäjä käy Ukrainassa
laajaa ja äärimmäisen brutaalia tuhoamissotaa, mutta meidän on myös syytä
muistaa ne tapahtumat vuosikymmenen takaa, jotka viitoittivat tietä tähän
tuhoamissotaan. Tämä kirjoitus on kooste omista kirjoituksistani ja
havainnoistani tapahtumista, jotka liittyvät olennaisella tapaa Malaysia
Airlinesin lennon MH17 pudottamiseen. Tässä koosteessa kertaan Venäjän
maavoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatille kuuluneen 9K37M1 Buk-M1 TELAR:in
nro 332 matkan prikaatin rauhanajan tukikohdasta Maršala Žukovasta Millerovon
kautta Itä-Ukrainan sotatoimialueelle. Tätä koostetta täydentävät havainnot
tapahtumista, jotka olennaisella tavalla liittyvät Itä-Ukrainan sotatoimiin
sekä MH17 pudottamiseen kesällä 2014.
Käsittelen
kutakin tapahtumasarjan osaa omissa kappaleissaan, joissa on avainsanoissa linkkejä
syventäviin kirjoituksiin lähteineen. Kirjoitustavan takia tämän kirjoituksen
loppuun merkitsemäni lähdeluettelo on lyhyehkö.
Esinäytös
Malaysia
Airlinesin Boeing 777-200ER ei ollut ensimmäinen lentokone, joka vuoden 2014
kesänä pudotettiin Itä-Ukrainan ilmatilassa. Venäjän toteuttaman Krimin
niemimaan miehityksen jälkeen sotatoimet Itä-Ukrainassa alkoivat
venäläisjohtoisin joukoin Slovjanskissa ja Kramatorskissa 12. huhtikuuta 2014,
paria viikkoa myöhemmin 25. huhtikuuta 2014 Ukrainan ilmavoimien Mil Mi-8 MT
tuhoutui Kramatorskin lentokentällä pienasetulessa. (2) Huhti- ja toukokuun
kuluessa Ukraina menetti vihollisen ilmatorjunnassa (pienikaliiperiset aseet,
ilmatorjuntatykit sekä olkapäältälaukaistavat ohjukset) useita Mil Mi-8
keskiraskaita kuljetushelikoptereita sekä Mil Mi-24 taisteluhelikoptereita.
Kesäkuun 6. päivä Ukrainan ilmavoimien valvonta- ja tiedustelukäytössä ollut
Antonov An-30 pudotettiin olkapäältä laukaistavilla ilmatorjuntaohjuksilla.
Koneen lentäjä, eversti Konstantin Mohilko, palkittiin postuumisti
Ukrainan sankari kunniamerkillä, hänen uhrattuansa henkensä ohjatakseen tuhoon
tuomitun koneen pois kaupunkialueen yltä. (3) Muu miehistö pelastautui
laskuvarjoin koneesta.
Kesäkuun
14. 2014 Ukrainan ilmavoimat koki siihen mennessä merkittävimmän konetappion,
kun sen 25. ilmakuljetusprikaatille (eli kuljetuslentolaivue) kuulunut Iljušin
Il-76MD (nro. 76777) pudotettiin ilmatorjuntatulessa koneen ollessa
laskeutumassa Luhanskin kansainväliselle lentokentälle. Ukrainan
turvallisuuspalvelu SBU:n silloisen komentajan Vasyl Hritsakin, 7.
lokakuuta 2017 julkaiseman tiedon mukaan, koneen pudottamisen taustalla oli
venäläinen palkkasotilaspalveluita tarjoava PMC Wagner. (4) Kohtalokkaalla
lennolla koneen miehistöön kuului yhdeksän henkilöä ja sitä lensi laivueen
varakomentaja, everstiluutnantti Oleksandr Belij. Lennolla oli mukana
neljäkymmentä 25. Dnipropetrovskin
maahanlaskuprikaatin sotilasta sekä lastia. Ukrainan ilmavoimien Iljušin
Il-76MD:n pudottamisesta ja muista Ukrainan lentokone ja helikopteritappioista
keväällä ja kesällä 2014 kirjoituksessani ”Esinäytös: Ukrainan ilmavoimien Iljušin Il-76MD kuljetuskoneen pudottaminen kesäkuussa 2014”.
Tässä
vaiheessa joku voi tietty kysyä – miksei Ukrainan ilmatilaa suljettu
lentoliikenteeltä, kun tiedossa oli, että Venäjän tukemilla joukoilla oli
ilmatorjuntakalustoa. Itse asiassa tänäänkin lennetään päivittäin
kriisialueiden yli eli se, ettei Ukrainassa suljettu koko ilmatilaa
kauttakulkulennoilta ei ollut lainkaan poikkeuksellista. Ukrainassa oli
asetettu rajoituksia siviililentoliikenteelle, muutamaa päivää ennen MH17
pudottamista siviililiikennettä koskeva rajoitus nostettiin 9800 metriin eli
kaikki siviililennot alle 9800 metrissä kiellettiin. Tämä oli seurausta siitä,
kun Ukrainan ilmavoimien Antonov An-26 kuljetuskone pudotettiin
ilmatorjuntaohjuksella maan itäosassa 14. heinäkuuta 2014. (5) Koneen
lentokorkeus oli tuolloin 6500 metriä. Malaysia Airlinesin lennon MH17
pudottamisen jälkeen Ukrainan ilmatila suljettiin kaikelta
siviililentoliikenteeltä.
53.
ilmatorjuntaohjusprikaatista kootun joukko-osaston matka Ukrainan rajalle
Venäjän
maavoimien 20. kaartin armeijaan Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisen
aikaan kuulunut, ja edelleen kuuluva, 53. ilmatorjuntaohjusprikaati (sotilasyksikkö
32406) on rauhan aikana sijoitettu Maršala Žukovan länsipuolella
sijaitsevaan tukikohtaan. Prikaatin komentajana oli toiminut vuodesta 2013
lähtien eversti Sergei B. Mutškajev. MH17 pudottanut ohjus
laukaistiin 9K37M1 Buk-M1 TELAR:ista nro 332, joka kuului 53.
ilmatorjuntaohjusprikaatin 3. pataljoonan kalustoon mutta syystä tai toisesta
johtuen TELAR nro 332 siirrettiin 2. pataljoonaan (jossa se korvasi pataljoonan
TELAR:in nro 222) ennen kyseisen pataljoonan osien siirtoa etelään Rostovin oblastiin.
Kyseisen pataljoonan komentaja oli kesällä 2014 everstiluutnantti Dmitri J.
Trunin, hän oli toiminut 2. pataljoonan komentajana vuodesta 2012. (6)
Kurskin alueelle oli tuolloin sijoitettu 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin
(sotilasyksikkö 32406) ohella myös 448. ohjusprikaati (sotilasyksikkö
35535). Kurskin lentokentältä eli Kursk-Vostotšyin lentokentältä operoi Sukhoi
Su-30SM monitoimihävittäjillä varustettu 14. hävittäjärykmentti (sotilasyksikkö
45119).
Arvioiden
mukaan Venäjä oli sijoittanut keväällä ja kesällä 2014 Ukrainan rajojen
tuntumaan sekä miehitetylle Krimin niemimaalle yhteensä noin 90 000
sotilasta asevoimiensa 28 eri joukko-osastosta (7) ts. 53.
ilmatorjuntaohjusprikaatiin kuuluvat joukot olivat pieni osa Venäjän keväällä
ja kesällä Ukrainan rajoille sekä sen miehittämälle Krimin niemimaalle
sijoittamia joukkoja.
Ensimmäiset
havainnot liikkeellä olleesta, 53. ilmatorjuntaohjusprikaatille kuuluneesta
kalustosta tehtiin 23. kesäkuuta 2014, jolloin prikaatin
2. pataljoonasta koottu kolonna oli liikkeellä kohti itää Kursk – Voronež
välisellä pikatiellä R298 (kyrillisin aakkosin Р298). Tuolloin julkaistun
videon kuvaushetkellä kolonna oli edennyt muutaman kilometrin päähän Maršala Žukovasta sijaitsevasta tukikohdastaan. Kesäkuun
23.–25. päivä liikkeellä oli yhteensä 45 prikaatin kalustoon kuulunutta
ajoneuvoa, muun muassa Buk-M1 TELAR:it nro.
211, 212, 221, 231 ja 3x2 sekä ainakin yksi latausvaunu (TEL). TELAR
nro. 3x2 tunnistettiin myöhemmin TELAR:iksi nro. 332.
Kolonnasta
tehtiin lukuisia havaintoja sen edetessä Maršala Žukovasta Millerovoon,
Rostovin alueella. Bellingcatin laajassa raportissa (Exploring Russia's 53rd
Brigade's MH17 Convoy with StoryMap) käydään läpi kyseisen kolonnan
eteneminen 23.–25. kesäkuuta 2014 Maršala Žukovasta Millerovoon sekä Venäjän ja
Ukrainan välisen rajan tuntumaan. (8)
Kesäkuun 23. 2014, 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonasta koottu kolonna lähti liikkeelle tukikohdastaan. |
Kesäkuun 23. 2014, kolonna ohittaa Troitskiin, Belgorodin alueella Venäjällä. (9) |
Kesäkuun
25. 2014, ul. Artilleriyskaya Millerovo, Rostovin alue. 53.
ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan kalusto saapui Millerovon alueelle, kolonna
kuvattiin tuolloin ohittavaan henkilöautoon asennetulla kojelautakameralla. (10)
Kuvaushetkenä kolonna oli Millerovon eteläpuolella tiellä R115 (kyrillisin
kirjaimin Р115) noin 25 kilometrin päässä Venäjän ja Ukrainan välisestä
rajasta. Matkaa Maršala Žukovasta Millerovon alueelle on vajaat 600 kilometriä.
Kesäkuun 25. 2014, 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonasta koottu kolonna saapuu Millerovoon, Rostovin alueelle. |
Kesän
ja alkusyksyn 2014 aikana 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan
sotilaiden tai heidän vanhempiensa ja läheistensä sosiaaliseen mediaan
postittamien viestien ja kuvien perusteella kyettiin päättelemään sotilaiden
olleen sijoitettuna Millerovon alueella useita kuukausia. Millerovon lisäksi
pataljoonaan kuuluvia joukkoja oli sijoitettu seuraaville paikkakunnille: Duby,
Mitjakinskaja ja Tšebotovka sekä Vološino.
Ruslan ja Buk-M1 TELAR Vološinon lähellä 4. heinäkuuta 2014. Lähde: Bellingcat. |
Myöhemmin
kesällä, 19. heinäkuuta 2014, 53. ilmatorjuntaohjusprikaatista lähti kohti Rostovin
oblastia toinenkin kolonna, joka oli koottu prikaatin 1. pataljoonasta.
Jälkimmäisen kolonnan määränpäänä oli Kamensk-Šahtinskin alue Millerovosta
etelään, jonne kolonna saapui 21. heinäkuuta 2014.
53.
ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan Buk-M1 TELAR miehitetyssä
Itä-Ukrainassa
Malaysia
Airlinesin lentoa MH17 edeltävänä iltana (16. heinäkuuta 2014) käydään
kohtalokas puhelu kahden henkilön välillä, puhelun sanoma on hyvin selkeä.
Tilanne Ukrainan itäosissa on käynyt niin tukalaksi Ukrainan asevoimien ja
asevoimia tukevien vapaaehtoisjoukkojen edettyä kesän kuluessa ja vapautettua
miehitettyjä alueita, niin että alueen militanttikomentajat tiedostivat mitä
tuleman pitää, jollei apua tulisi ja pian. Suojaksi lisääntynyttä Ukrainan
ilmavoimien aktiivisuutta vastaan militantit tarvitsivat raskaampaa
ilmatorjuntakalustoa – puhelun kuluessa toivottiin nimenomaan Bukia (eli 9K37M1
Buk-M1 ilmatorjuntajärjestelmää), jollainen heille luvattiin toimittaa. (11)
Ensimmäinen
havainto Buk-M1 TELAR:ista nro. 332 Ukrainan maaperällä tehtiin Sorokinessa
(ent. Krasnodon) 17. heinäkuuta 2014, kello 04:28. Samalta aamulta kolonnasta
on havainto myös Hartsyzkista Makijivkan itäpuolelta ennen ensimmäisiä
julkaistuja kuvia Donetskista samalta aamulta, jolloin Buk-M1 nro. 332
kuvattiin trailerilla Donetskissa prospekt Illitšan ja Šahtobudivnykiv
bulevardin risteyksessä (kuva otettiin prospekt Illitša 78:n kohdalta). Kuva julkaistiin
vasta lokakuussa 2017 mutta jo heinäkuun 17. 2014 julkaistiin viesti Buk-M1
TELAR:ia kuljettaneen kolonnan saapumisesta Makijivkan suunnalta Donetskiin:
”Плохие новости.
В районе 9 часов
из Макеевки в сторону Донецка по макеевскому шоссе проследовал тягач на
платформе которого был установлен ЗРК Букм1-м2?
Указанная ЗРК
проследовала до пересечения с бульваром Шахтостроителей. Ее сопровождал конвой
в составе, 1 паркетник серого цвета Rav4, комуфлированный автомобиль УАЗ и микроавтобус хюндай
синего цвета с тонировкой. По состоянию на 9–15 комплекс находился на
пересечении Шахтостроителей и Ильича. Боевики повыходили из автомобилей заняв
таким образом 2 крайних левых полосы движения. Очевидно, ожидали дальнейших логистических
указаний.” (12)
Meidän on syytä muistaa, että Buk-M1 TELAR:ista julkaistiin kuvia Donetsk-Makijivka-alueella jo ennen lokakuuta 2017. Heinäkuun 17. päivä Paris Matchin
toimittaja kuvasi Makiivs’ken pikatiellä (H21) Buk-M1 TELAR:ia kuljettaneen
ajoneuvoyhdistelmän (sijainti: 48.003838, 37.872051). Kyseinen kuva julkaistiin
Paris Matchin verkkosivulla 25. heinäkuuta 2014. (13) Toimittajat soittivat
ajoneuvoyhdistelmän trailerissa olleeseen puhelinnumeroon, numerosta vastannut
henkilö arveli ajoneuvon varastetun heiltä. Yritys, jolta Volvo trailereineen
oli ”varastettu”, sijaitsi tuolloin Donetskissa vul. Molodykh Shakhtariv’lla
(no. 19), Kiovan piirissä (Kyjivskyi raion). Kyseistä Volvoa trailereineen
käytettiin kaluston siirtoon Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla myöhemminkin
samana vuonna. (14)
Iltapäivällä
17. heinäkuuta 2014 kello 13:00 aikoihin Buk-M1-saattue saapui Snižneen, jossa
Buk-M1 TELAR ajettiin pois Volvon vetämältä trailerilta noin kello 13:30. Tämän
jälkeen Buk-M1 TELARilla ajettiin Snižnestä etelän suuntaan kohti Pervomaisken
kylää. Kyseisen Buk-M1 TELAR:in liikkeistä Snižnen alueella on julkaistu
sosiaalisessa mediassa ainakin yksi valokuva ja video. Lisäksi siitä ja sen
miehistöstä on alueelta muita silminnäkijähavaintoja sekä todistajalausuntoja:
”Witness
X48 was positioned at a DPR checkpoint (‘blockade point’) on the through road
from Snizhne to Saur-Mogila. There are fields and rows of trees across this
landscape. When he was examined by the examining magistrate the witness marked
this location on a map. He saw a dark green Buk driving, and five or six
minutes later heard an explosion. Above his head a missile trail appeared, and
he then heard a second explosion in the air. He saw pieces of an aircraft
falling to the ground in a fan shape. The Buk then drove to the road. It was
now missing one of its missiles. X48 also described four soldiers who caught
his attention. They looked different from the soldiers at the checkpoint and
wore helmets with ‘ears’. Investigation revealed that within a TELAR the crew
communicates using a ‘tank helmet’, a protective helmet with covered earphones
and an audio link. After the aircraft wreckage hit the ground, these four
soldiers moved off in the direction of the checkpoint. The witness saw the
launch location burning and later being ploughed over by a tractor.” (15)
Malaysia
Airlinesin lennon MH17 pudottamisen jälkeen Buk-M1 TELAR nro. 332 lähti
takaisin kohti Snižneä oman moottorin voimin.
Havainnot Buk-M1 TELAR:ista nro. 332 Snižnen alueella, iltapäivä 17. heinäkuuta 2014. |
Kello
16:20:xx Malaysia Airlinesin lento MH17 tuhoutui Venäjän maavoimien 53.
ilmatorjuntaprikaatin 2. pataljoonan kalustoon kuuluneesta Buk-M1 TELAR:ista
nro 332 laukaistun ilmatorjuntaohjuksen 70-kiloisen taistelukärjen räjähdettyä,
takaa katsottuna, lentokoneen ohjaamon vasemmalla puolella. Malaysia Airlinesin
lennon MH17 298 matkustajaa ja henkilökunnan jäsentä kuolivat tämän
terroriteon, sellaisena koneen pudotusta voitaneen pitää, seurauksena.
Merkittävin osa ilmatorjuntaohjuksen pudottaman koneen kappaleista putosi
Hrabove – Rozsypne – Petropavlivka-kolmion alueelle.
Jälkinäytös
Julkaistujen
tietojen mukaan ukrainalaistaustainen Leonid Khartšenko oli vastuussa
Buk-M1 TELARin nro 332 siirroista Ukrainan maaperällä. Todennäköisesti hän oli
läsnä, kun Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottanut ohjus laukaistiin.
Khartšenkon vastuulla oli myös Buk-M1 TELARin siirto Snižnen alueelta takaisin
Venäjälle. Tehtävän antoi hänelle Sergei Dubinski, joka oli saanut
käskyn Igor Girkiniltä (puhelu illalla klo. 21:30 jälkeen) siirtää
Buk-M1 TELAR saattueessa Luhanskin oblastin ja Venäjän väliselle rajalle ja
toimittaa se näin Venäjälle. Tuntia myöhemmin, kello 22:35 Dubinski vastaavasti
antoi käskyn Khartšenkolle toimittaa Buk-M1 TELAR Luhanskin alueella Venäjän
rajalle ja luovuttaa se siellä henkilölle, joka saapuu noutamaan sitä. Käskyn
saatuaan Khartšenko kokosi ryhmän suojaamaan Buk-M1 TELARin kuljettamista
takaisin Venäjälle käytössään olevalla trailerilla.
On
todennäköistä, että Buk-M1 TELAR nro. 332 oli kätkettynä jonnekin Snižnen
alueelle iltapäivän ja illan (17. heinäkuuta) ajan, sillä ohjuksen laukaisun ja
Igor Girkinin soiton välillä Buk-M1 nro. 332:den ympärillä vallitsi syvä
hiljaisuus. Venäjän proxy-joukoissa kesällä 2014 taistellut Volodymyr
Tsemakh kertoi haastattelussaan (v. 2015) venäläiselle kansallismieliselle
propagandakanavalle olleensa kätkemässä Buk- ilmatorjuntaohjusjärjestelmää
Donbasissa. (16) Tsemakhin väite voi hyvinkin pitää paikkansa, koska hänen vastuullansa
oli tuolloin Igor Girkinin Snižnen alueelle sijoittamia ilmatorjuntajoukkoja.
Tsemakhia itseään ei kuitenkaan pidetä henkilökohtaiselta asemaltaan
merkittävänä henkilönä MH17 pudotuksessa. Hän ei kuulunut alueelle
perustettujen ”nukketasavaltojen” turvallisuuselimiin tai johtoon. Hän ei
tietojen mukaan myöskään kuulunut alueen sotilastiedusteluun, (joka toki oli
suoraan venäläisten komennossa). Sen sijaan hänen paikallistuntemustansa
saatettiin hyödyntää Buk-M1 TELAR nro. 332 kätkemiseen alueelle.
JIT:n
julkaisemien tietojen mukaan Buk-M1 TELAR siirrettiin Snižnen alueelta
Venäjälle seuraavien reittipisteiden kautta: H’rustalnyi (entinen Krasni Lutš)
– Faštšivka – Debaltseve – Pereval's'k – Luhansk, jossa Buk-M1 TELAR:ia nro.
332 kuljettanut Volvo onnistuttiin kuvaamaan TELAR trailerilla noin kello 05:xx,
– H’rjaštšuvate – Molodohvardiis'k – Sukhodil's'k – Sjevernyi, josta Buk-M1 TELAR
ajettiin Venäjän puolelle heinäkuun 18. 2014 (puhelintietojen mukaan kello
07:15).
Sukhodil's'k-Sjevernyi-akselista
tekee mielenkiintoisen se, että alueelta 21. elokuuta 2014 otetuissa satelliittikuvissa
lukuisia venäläisiä panssarihaupitseja on edennyt Ukrainan maaperälle, jossa
niille valmistellaan tuliasemia Sukhodil's'k kylän pohjoispuolella. (17)
Varhainen
aamu 18. heinäkuuta 2014. Buk-M1 TELAR:ia kuljettanut ajoneuvoyhdistelmä vul.
Nechuya-Levyts'koholla, Luhanskissa. |
Aamulla
18. heinäkuuta 2014 Buk-M1 TELAR:ia kuljettanut ajoneuvoyhdistelmä tallentui
videolle (klo. 04:50:10) vul. Nechuya-Levyts'koholla Luhanskissa, yhdistelmän
suuntana oli Krasnodon/Sjevernyi. (18) Videolla on nähtävissä, Buk-M1:ssä
olevan enää kolme ohjusta neljän sijaan, jälleen yksi välillinen todiste siitä,
että kyseisestä Buk-M1 TELAR:ista ammuttiin lennon MH17 pudottanut
ilmatorjuntaohjus.
Samaisena
aamuna (18. heinäkuuta 2014) aamuseitsemän jälkeen Buk-M1 TELAR:ia kuljettanut
ajoneuvoyhdistelmä poistui Ukrainasta Venäjän puolelle, puhelutietojen
perusteella Buk-M1 siirrettiin Ukrainan alueelta Venäjälle Sjevernyin kautta. Puhelussa
(ennen klo. 08:00) Dubinski kertoi Girkinille ”Ajoneuvon olleen Venäjällä jo
jonkin aikaa, ja että kaikki sujui hyvin”. (19)
Kirjoitukseni
alkupuolella viittasin myös Venäjän tuottamaan propagandaan ja sen yritykseen
muokata ihmismieliä propagandan ja disinformaation avulla. Tätä teemaa
tarkastelen suomeksi tuotetun propagandan ja disinformaation näkökulmasta
omassa erillisessä kirjoituksessa, jonka jälkeen palaan aiheeseen vielä
kolmannessa kirjoituksessa, johon poimin MH17 pudotukseen olennaisesti
liittyviä muita havaintoja sekä kertauksen Alankomaissa toteutetusta
tutkinnasta ja oikeudenkäynnistä.
Marko
Lähteet:
1. https://x.com/WowihaY/status/489766482059198464
3. https://ukraine-memorial.org/en/biography/mogilko-kostyantin-viktorovich/
4. https://www.kyivpost.com/post/9816
5. https://www.bbc.com/news/world-europe-28299334
6. https://www.bellingcat.com/app/uploads/2016/02/53rd-report-public.pdf (s. 94)
7. https://static.rusi.org/201503_bp_russian_forces_in_ukraine.pdf (s. 2)
9. https://www.youtube.com/watch?v=r_zQVxMc4zo
10. https://www.youtube.com/watch?v=VrjbVIv61qE&t=1s
11. https://www.bbc.com/news/av/world-europe-37499811
12. https://vk.com/wall-67445695_68330
16. https://www.youtube.com/watch?v=DXq5G2yi9yU
18. https://www.youtube.com/watch?v=L4HJmev5xg0
Joulukuussa
2020 julkaistuissa blogiteksteissä 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan
reitti Millerovon alueelle sekä Buk-M1 TELAR:in nro. 332 reitti Donbasissa
käyty tarkemmin läpi. Blogi Maršala Žukovasta Millerovon alueelle ja Buk-M1
TELAR nro. 332 Donbasissa.
Buk-M1 TELAR:ia kuljettanut ajoneuvokolonna vul. Avtotransportnalla Makijivkassa 17. heinäkuuta 2014. |
#MH17
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.