Havaintoja lennokkisodankäynnistä Ukrainassa: FPV-droonit sodassa

 

Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan lennokit ja erilaiset hiipivät asejärjestelmät ovat merkittävässä roolissa niin hyökkääjän Venäjä, kuin myös puolustuskamppailua käyvän Ukrainan joukoilla. Eräillä rintamalohkoilla lennokit ja hiipivät asejärjestelmät sekä erilaiset nelikopterit ovat  merkittävässä roolissa. Ukraina on miehistöpulaa helpottaakseen sälyttänyt eräillä rintamalohkoilla erilaisilla drooneilla operoiville joukoille huomattavan suuren vastuun puolustussodankäyntiin. (1) Varsinaisten sotatoimien lisäksi Ukraina on käyttänyt drooneja siviileiden avustamiseen rintamavyöhykkeellä tai jopa alueilla, jotka ovat Venäjän miehittämät. Jälkimmäiseen Ukraina ryhtyi kesällä 2023 Venäjän räjäytettyä Nova Kah’ovkan padon ja jättäessä tuhansia alajuoksulla asuneita siviilejä tulvaveden armoille. (2) Tässä droonisodankäyntiä tarkastelevassa kirjoituksessa huomioni kohdistuu erityisesti FPV-droonien eli First Person View-drone käyttöön rintamalla. Painotan myös sitä, että teen havaintoni maallikkona, en sodankäynnin asiantuntijana, pyrkimyksenäni on esittää joitain perusteita havainnoilleni. Alkuun kuitenkin suppea katsaus historiaan: Ukrainan asevoimat ja miehittämättömät ilma-alukset.

 

Historia: miehittämättömät ilma-alukset Ukrainan asevoimilla

Sodan Itä-Ukrainassa alettua keväällä 2014, Ukrainan asevoimilla oli käytössään hyvin vähäinen määrä lennokkeja. Niinpä ”aukkoa paikkaamaan” Ukraina otti käyttöönsä neuvostoajoilta periytyviä Tupolev Tu-141 Striž (ven. Стриж) (3) ja Tupolev Tu-143 Reys tiedustelulennokkeja, jollainen päätyi Venäjän johtamien joukkojen haltuun elokuussa 2014. (4) Sodan alkuvaiheessa kyseisiä lennokkeja käytettiin tiedusteluun, joskin aika oli jo tuolloin ajanut kummastakin ohi. Tu-141 Striž’in sekä Tu-143 Reys’in kohdalla on hiukan arveluttavaa puhua lennokeista, kummankin ollessa pienen hävittäjäkoneen kokoinen.

Sodan kuluessa Yhdysvallat toimitti Ukrainan asevoimille aseapuna lyhyen kantaman AeroVironment RQ-11 Raven tiedustelulennokkeja, joilla on pääasiassa koulutettu joukkoja ja operaattoreita Ukrainassa. RQ-11 Raven ei täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia varsinaisessa toimintaympäristössään Itä-Ukrainassa. Tämän takia Ukrainan asevoimat ja niitä tukevat joukot turvautuivat Itä-Ukrainan sodassa suureen joukkoon erilaisia siviilikäyttöön tarkoitettuja lennokkeja ja nelikoptereita. Näitä lennokkeja ja nelikoptereita hyödynnettiin tiedustelussa, tulenosoituksessa sekä alueiden valvonnassa. Sotavuosien kuluessa yksityisyritykset ja vapaaehtoisryhmät sekä Ukrainan valtio käynnistivät mittavampia ja teknisesti vaativampia projekteja.

Ukraina siirtyi lennokkien käytössä tälle vuosituhannelle ryhdyttyään yhteistyöhön Turkin kanssa. Yhteistyön seurauksena Ukraina solmi Turkin kanssa kaupat kahdestatoista Bayraktar TB2 lennokista. (5) Merkittävää oli se, että TB2 lennokilla voitiin operoida ilmasta maahan. Venäjän suurhyökkäyksen alkaessa Ukrainan tilauskanta käsitti 48 Bayraktar TB2 lennokkia, operatiivisessa käytössä niitä oli vuoden 2021 lopulla vasta kuusi. Venäjän suurhyökkäyksen alettua, Turkki on toimittanut Ukrainalle lisää TB2 lennokkeja.

Keväällä 2014 Itä-Ukrainassa alkaneen sodan aikana Ukrainan asevoimat ja sitä tukevat vapaaehtoisjoukot tehostivat tiedustelulennokkien ja nelikoptereiden käyttöä tiedustelussa, tulenjohtamisessa sekä alueiden valvonnassa. Bayraktar TB2 lennokkien tuodessa todellisen kyvyn operoida ilmasta maahan vasta vuoden 2021 aikana. Sitä ennen Itä-Ukrainan sotatoimialueella ilmasta maahan operaatioita olivat suorittaneet pääasiassa Venäjän johtamat ja varustamat joukot kustomoiduilla nelikoptereilla ja lennokeilla. Myös Ukrainalla vastaavia, itse kehittämiään, lennokkeja suunnittelupöydällä tai testivaiheessa vuosikymmenen vaihtuessa. Kaupat Bayraktar TB2 lennokeista helpottivat Ukrainan tilannetta olennaisesti, sen saadessa kyvykkyyksiä, joita sillä ei ollut (mutta joita se tarvitsi). Lennokkien käytölle Itä-Ukrainan sotatoimialueella oli asetettu rajoituksia sopimuksissa. Näitä rajoituksia Venäjä tai sen proxy-joukot eivät kunnioittaneet.

Itä-Ukrainan sotatoimialueella Ukrainan ilmavoimat suoritti ensimmäiset tiedustelulennot Bayraktar TB2 lennokilla keväällä 2021. (6) Samaisen vuoden lokakuun 26. päivä sotatoimialueella siirryttiin uuteen vaiheeseen Ukrainan suorittaessa ensimmäisen ilmasta maahan operaation Bayraktar TB2 lennokilla, iskiessään Venäjän johtamien joukkojen tykistöpatteria vastaan sen jälkeen, kun nämä olivat tulittaneet Ukrainan kontrolloimia alueita Hranitnen kylän ympäristössä. (7)

 

FPV-droonit sodassa

Ukrainassa käynnissä olevassa sodassa hyökkääjä Venäjä kuin myös puolustustaistelua käyvä Ukraina ovat ottaneet käyttöön runsaasti erilaisia miehittämättömiä (ase)järjestelmiä. Merkittävin huomio on Ukrainan kohdalla kohdistunut sen kehittämiin miehittämättömiin pinta-aluksiin, joita se on käyttänyt Mustanmeren alueella niin tehokkaasti, että Venäjän kyky operoida pinta-aluksilla on kaventunut merkittävästi. Miehittämättömien pinta-alusten rinnalla huomio on kohdistunut Ukrainan kykyyn kehittää pitkänkantaman lennokkeja sekä runsaaseen FPV-droonien käyttöön, joilla maa on paikannut olemassa olevia puutteitaan rintamalla.

FPV-droonien käytön sanotaan muuttaneen sodankäyntiä Ukrainassa merkittävästi, toisaalta samaan hengenvetoon on todettu, että vielä ei voida varmuudella sanoa, kuinka merkittävä tai pysyvä tämä muutos on. Tällä hetkellä käynnissä on kilpajuoksu aseen ja vasta-aseen kehittämisen välillä. Joskin juuri nyt näyttää siltä, että FPV-droonien ja niiden käytön evoluutio on niin nopeaa, että ei suoranaisesti voida puhua vasta-aseen kehittämisestä vrt. panssarivaunu ja panssarintorjunta-ase vaan tällä hetkellä ensisijaiset vastatoimet ovat passiivisia: erilaisia suojarakennelmia ja -verkkoja, elektronista häirintää, liikkuvuuteen panostamista (Venäjä toteuttaa tätä siirtymällä nopeasti liikkuvien motoristien muodostamiin joukko-osastoihin, joihin kuuluu pienimmillään vain muutamia sotilaita – Ukrainan asevoimat on myös perustanut ensimmäiset vastaavat joukko-osastot) jne. Ukrainan asevoimissa vapaaehtoisena sotiva suomalaistaustainen ”Mikko” kuvaa Yleisradion artikkelissa droonisodankäynnin aiheuttamaa muutosta:

”Jokaiseen autoon ja jopa yksittäisiin jalkaväen sotilaisiin Ukrainassa on kiinnitetty elektronisen häirinnän järjestelmä, jolla pyritään estämään vihollisen droonit - - -”. (8)

Samalla on kuitenkin huomioitava se, että Ukraina kuin myös Venäjä kehittävät kaiken aikaa lennokkien ja hiipivien asejärjestelmien torjuntaan suunniteltuja järjestelmiä, joukossa on myös lennokkeja, joilla metsästetään vihollisen lennokkeja. Tähän mennessä ukrainalaisyksiköiden kohteet ovat pääasiassa venäläisiä tiedustelulennokkeja, joita metsästetään muun muassa FPV-drooneilla. Tiedustelulennokkien ohella FPV-drooneilla on onnistuttu pudottamaan myös hiipiviä asejärjestelmiä ja jopa helikoptereita. (9 ja 10)

Viime vuoden marraskuussa julkaistujen tietojen mukaan edellisen puolen vuoden kuluessa Ukraina oli pudottanut reilut 500 venäläistä tiedustelulennokkia yksistään FPV-drooneilla. (11) FPV-drooneilla pudotettujen venäläisten tiedustelulennokkien joukossa oli muun muassa 57 kpl Orlan-10 ja Orlan-30 mallisia tiedustelulennokkeja, yli 260 kpl Zala Aeron valmistamaa tiedustelulennokkia ja yli 160 kpl Supercam’in valmistamaa tiedustelulennokkia jne. Tiedustelulennokkien pudotukset vaikuttivat omalta osaltaan siihen, että Venäjän Lancet 3-kamikazedrooneilla suorittamien iskujen määrä laski merkittävästi. Tiedustelulennokkien lisäksi Ukrainan on onnistunut pudottaa yksittäisiä (11 kpl) Lancet-mallisia tappajalennokkeja/ kamikazedrooneja. Pudotusten seurauksena Ukrainan onnistui vaikuttaa merkittävästi (ainakin lyhytaikaisesti) Venäjän Lancet-taktiikkaan: Ukraina onnistui katkaisemaan ”Killing Chain’n” eli ”tappoketjun”, joka käsittää kohteen löytämisen, tunnistamisen, sijainnin määrittämisen, Lancetin ampumisen kohteeseen ja maalin tuhoamisen sekä vaikutuksen arvioinnin. (12)

FPV-droonit eivät tapa pelkästään ilmassa, vaan ne tappavat myös maalla. Venäjän puolustusministeriö julkaisi tämän vuoden maaliskuussa tilaston, joka perustui 6000 Ukrainassa sotineen ja ei-aktiivisessa hyökkäysvaiheessa haavoittuneen sotilaan haastatteluun. Aineiston mukaan 75,x prosentissa tapauksista haavoittuminen oli seurausta Ukrainan lennokki-iskusta (valtaosa rintamalla toteutetuista lennokki-iskuista tehdään FPV-drooneilla); 20,x prosentissa haavoittuminen oli seurausta epäsuoran tulen käytöstä ja vain 4 prosentissa haavoittuminen oli seurausta pienikaliiperisten aseiden tulesta. (13) Huomautan mainitusta reunaehdosta eli venäläisten mukaan aineisto käsittää epä-aktiivisessa hyökkäysvaiheessa haavoittuneet.

Paljon keskustellaan siitä, ovatko FPV-droonit niin mullistava asejärjestelmä, miltä tällä hetkellä näyttää: vääristyykö asetelma julkaistujen droonivideoiden runsaan määrän myötä? Toinen kysymys, mikä meitä suomalaisia luonnollisesti kiinnostaa on se, ovatko taistelukentät Suomen ja Ukrainan välillä verrannollisia? Yleisradio julkaisi huhtikuussa keskustelua herättäneen artikkelin ”Suomalaiset taistelijat Ukrainassa”, jossa sivuttiin myös modernia droonisodankäyntiä useaan otteeseen, kummankin haastatellun sotilaan painottaessa sitä, ettei Suomessa täysin ymmärretä sitä, kuinka paljon Venäjä käyttää taistelukentällä drooneja. (14) Kritiikissä on muun muassa todettu kyseessä olleen vain kahden sotilaan näkemys, joilla tuskin on todellista kuvaa Suomen tämänhetkisestä tilanteesta. Toisaalta aiheeseen paremminkin perehtyneet tahot ovat esittäneet kriittisiä arvioita sen suhteen, kuinka hyvin Nato-maat ovat valmistautunet moderniin droonisodankäyntiin, kuten tanskalainen upseeri ja sotilasanalyytikko Anders Puck Nielsen, Tanskan maanpuolustusakatemiasta (Forsvarsakademiet, FAK). (15)

Nato-mailla on puolellaan se etu, että ne voivat seurata droonisodankäynnin kehittymistä Ukrainassa, pyrkiä ennakoimaan sen suuntaa ja samalla ottaa käyttöön Ukrainassa tehokkaiksi havaittuja keinoja käydä droonisotaa mutta myös tehostaa omaa puolustautumista laajamittaista droonien käyttöä vastaan. Ukrainassa yksistään jo droonien runsas kappalemäärä aiheuttaa ongelmia. Eräs suuren kappalemäärän seurauksista on se, ettei juuri mitään voi tehdä täysin salassa. Entäpä antaako Suomen peitteisempi maasto tarvittavaa lisäsuojaa? Todennäköisesti jonkin verran, mutta toivottavasti emme luota liikaa sen tarjoamaan lisäsuojaan. Ukrainan asevoimien 59. prikaatin droonipataljoonaan kuuluva Oleksandr Ilta-Sanomien julkaisemassa artikkelissa:

”Tavalliset dronet eivät kykene lentämään metsässä latvusten alla, sillä puut häiritsevät signaalia. Viime aikoina rintamalla on kuitenkin lisääntynyt voimakkaasti valokuitukaapeleihin kytkettyjen dronejen käyttö.

Jos lennättäjä osaa asiansa, valokuitudrone pujottelee sujuvasti myös puiden lomassa metsässä matalalla, tuottaen samalla kirkasta kuvavirtaa. Niiden käyttö on kalliimpaa, mutta ne eivät ole alttiina elektroniselle häirinnälle.” (16)

Suomessa Puolustusvoimat on yhä edelleen vaitonainen isoista linjoista, Mighty Arrow 25 -sotaharjoituksen yhteydessä Maavoimat julkaisi videon, jossa näkyi ensimmäistä kertaa käytössä Ukrainassa laajassa käytössä olevia FPV-drooneja. (17) Reserviläisen julkaisemassa artikkelissa Maavoimien ilmailun päällikön everstiluutnantti Jaakko Kauppisen mukaan Ukraina kokemuksia erilaisista drooneista on seurattu hyvin tarkasti sodan alusta lähtien. Everstiluutnantti Kauppinen myös toteaa: ”Yksittäinen järjestelmä ei itsessään ole sateentekijä, mutta kerrostettuina eri toimijoiden kanssa ne muodostavat merkittävän osan tämän päivän sodankäyntiin. Esimerkiksi merkittävä osa tulenkäytöstä tehdään lennokeilla”. (18) Toistaiseksi Maavoimat ei kuitenkaan tule tämän tarkemmin julkisuuteen FPV-strategiastaan, käytössä olevasta kalustosta, aikatauluista tai muusta toteutuksesta. Kauppisen mukaan Suomessa hankitaan tällä hetkellä kokemusta ja kehitetään suorituskykyä.

Suomalaiset vapaaehtoiset Ukrainan apuna – hyödymmehän me suomalaisetkin tästä

Suomalaiset vapaaehtoisjärjestöt ja -yhteisöt ovat toimittaneet Ukrainaan eri joukko-osastoille yksittäisiä nelikoptereita, joita käytetään esim. tiedusteluun, alueiden valvontaan ja tulenosoitukseen. Ukrainaan toimitettavan koulutusavun lisäksi Lion Defence Team ry on toimittanut tukitehtäviin Ukrainaan jo yli 80 droonia. Lion Defence Team ei suinkaan ole ainoa suomalainen yhdistys tai ryhmä, joka on toimittanut sodankäynnin kannalta elintärkeitä drooneja (lennokit, nelikopterit jne.) Ukrainaan. Sodankäynnin lisäksi droonit ovat tärkeitä myös siviilipelastustyössä sekä miinanraivauksessa. Näen tämän kokonaisuuden hyödyttävän myös suomalaisia maanpuolustusaktiiveja, joille kertyy kokemusta Ukrainassa tehdyistä havainnoista, joita he voivat jalostaa Suomen oloihin sopiviksi toimintamalleiksi.

Droonien lahjoittamisen rinnalla suomalaisvapaaehtoiset ovat mukana esimerkiksi Social Drone UA-projektissa, josta tarkemmin verkkosivulla: https://www.socialdrone.com.ua/. Toiminnan on tarkoitus olla monikansallista mutta ukrainalaisten ehdoilla tehtävää. Aiheesta kirjoitti suomeksi Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissa Henry Björklid jo reilu vuosi sitten, tammikuussa 2024: ”Rakenna Ukrainan armeijan tarvitsema drone” -rakennussarja ja ohjeet – aktivoi nuoriso hyvään maanpuolustusharrastukseen. (19)

Reserviläisille ja miksei kaikille suomalaisille viisaita sanoja Ukrainassa puolustustaisteluun osallistuneelta suomalaisveteraanilta:

”Veteraanien muistoa kunnioittaen, reserviläiset hankkikaa esim. radiomasterin ohjain ja liftoff, tai ukrainalainen fpv-simulaattori ja opetelkaa vapaa-ajalla uusi taito maanpuolustukseen, jottei uhraus mene hukkaan.” (20)

Ukrainalaisille erilaisten droonien kanssa operoinnista oli kertynyt kokemusta jo vuodesta 2014 (jolloin sota Donbasissa alkoi). Kertyneestä kokemuksesta huolimatta Ukrainassakin operointia drooneilla väheksyttiin Venäjän suurhyökkäyksen alkaessa, tähän joukkoon kuului silloinen puolustusministeri Oleksi Reznikov, joka vielä vuoden 2023 puolella haastattelussa esitti väheksyviä arvioita ”nelikoptereista” sodankäynnin välineenä. Ukrainalaisen ”droonisodankäynnin äiti” Marija Berlinska suomi näitä luutuneita asenteita Hromadskelle antamassaan haastattelussa. (21) Meidän on syytä kysyä itseltämme, onko Suomella varaa lukkiutuneisiin ajatusrakennelmiin mitä tulee droonisodankäyntiin.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.kyivpost.com/post/46756 

2. https://www.youtube.com/watch?v=EDyvPJzWaTY

3. https://medium.com/war-is-boring/ukraine-resurrects-soviet-era-super-drones-3403f80c51ba

4. https://theaviationist.com/2014/08/02/tu-143-in-field/

5. https://www.dailysabah.com/defense/2019/01/12/ukraine-turkey-have-signed-deal-for-12-bayraktar-tb2-uavs-poroshenko-says

6. https://www.aerotime.aero/articles/27677-ukraine-flies-its-first-turkish-made-armed-drone-over-donbas

7. https://militarnyi.com/uk/news/genshtab-zsu-bayraktar-tb2-zastosuvaly-u-vidpovid-na-zagybel-nashogo-bijtsya/

8. https://yle.fi/a/74-20153507 

9. https://x.com/Archer83Able/status/1831606730775568584

10. https://x.com/Archer83Able/status/1856392327025308055

11. https://x.com/Maks_NAFO_FELLA/status/1861011276651986955

12. https://suomensotilas.fi/2024/12/29/ukraina-onnistunut-tappajalennokkien-torjunnassa/

13. https://istories.media/en/news/2025/03/25/uavs-injures/

14. https://yle.fi/a/74-20153507

15. https://www.logicofwar.com/nato-has-missed-the-drone-revolution/

16. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011237528.html

17. Heavy Armoured Thunder – Mighty Arrow 25: https://www.youtube.com/watch?v=GLP9QxcEbXk 

(ajassa 1:33).

18. https://reservilainen.fi/maavoimat-valaytti-fpv-droonikykyaan-mutta-on-yha-vaitonainen-isoista-linjoista/

19. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/saaristo/rakenna-ukrainan-armeijan-tarvitsema-drone-rakennussarja-ja-ohjeet-aktivoi-nuoriso-hyvaan-maanpuolustusharrastukseen/

20. https://x.com/Hobbit_ua/status/1916497885174132966 

21. https://hromadske.ua/en/posts/either-we-invest-all-our-resources-in-technology-and-protection-against-enemy-technology-or-we-lose-mariia-berlinska 

Hromadsken artikkelin pohjalta Henry Björklid on kirjoittanut suomeksi blogin:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/saaristo/mariia-berlinska-ukrainan-dronejen-aiti-ja-isa-kaikki-kunnia-hanelle/ 

Taustatyössä ja muuna lähdeaineistona olen hyödyntänyt marraskuussa 2021 kirjoittamaani ”’Droonisotaa’ Itä-Ukrainassa, Ukraina on siirtynyt kivikaudelta tälle vuosituhannelle” -blogia lähteineen sekä The Insiderin analyysia ”This won’t fly. Why Moscow's air defense struggles to fend off Ukrainian drones”, ja suomalaisten avustusorganisaatioiden sosiaalisen median tilejä sekä verkkosivuja.