Vuoden ensimmäinen kuukausi on päättynyt, joten tässä
vaiheessa on viisasta tehdä summaus tammikuun tapahtumiin Ukrainan
sotatoimialueella. Tammikuuta käsittelevän katsauksen ohella lyhyt summaus
ETYJ:n Ukrainan monitorointimission 4.
helmikuuta julkaisemiin numeraalisiin tietoihin viime vuoden puolelta ja
loppuun muutama havainto Venäjän joukkojen siirroista Ukrainan rajalle, sillä on
mahdollista, että osa kalustosta päätyy lopulta Itä-Ukrainan miehitetyille
alueille, kuten esim. viime viikolla Volgan rantamilla Saratovissa (Venäjällä) siirtokuljetuksella junalla kohti länttä
olleet T-72B taistelupanssarivaunut, jotka näyttävät ulkoisesti siltä, että
ovat ”varastopakasta” vedetty,
kunnostettu ynnä maalattu ja nyt ne siirretään länteen.
|
Junallinen T-72B taistelupanssarivaunuja Saratovissa,
Venäjällä. (1) |
Ukrainan asevoimien menetykset tammikuussa Itä-Ukrainan
sotatoimialueella olivat 7 kuollutta ja 23 haavoittunutta. Heidän lisäksi yksi
sotatoimialueella palveleva, asevoimiin 2016 värväytynyt, sotilas teki
itsemurhan. Edelliset ovat siis virallisia tappiolukemia, viralliset lukemat
pitävät sisällään ne sotatoimissa kuolleet, jotka kuuluvat Ukrainan asevoimiin,
rajavartiolaitokseen ja muihin valtiollisiin turvallisuuselimiin, jotka
operoivat Itä-Ukrainan sotatoimialueella, sekä niihin vapaaehtoisjoukkoihin,
jotka ovat osa Ukrainan asevoimien komentoketjua.
Oikean sektorin
(ukr. Правий сектор)
vapaaehtoispataljoonat, mukaan luettuna lääkintäpataljoona, tekevät yhteistyötä
Ukrainan asevoimien ja kansalliskaartin kanssa sotatoimialueella mutta ne eivät
toistaiseksi ole osa asevoimia tai kansalliskaartia. Oikean sektorin menetykset
eivät välttämättä näy virallisissa tilastoissa.
Muutamia päiviä lukuun ottamatta vuoden ensimmäinen kuukausi
muistutti perinteistä asemasotaa. Asemasotamaisesta luoneesta huolimatta
tammikuuhun mahtui muutamia paikallisia offensiiveja, joista seuraavaksi eräitä.
Tammikuun 30. ukrainalaisjoukot tuhosivat Krymsken itäpuolella Luhanskin sektorin pohjoisosassa panssarintorjuntaohjuksilla
Venäjän proxy-joukkojen hyökkäystä tukeneen MT-LBu:n, jonka katolle oli
asennettu 23 millin ZU-23-2 ilmatorjuntatykki. Varusmiespalveluksen Suomessa
suorittaneille tästä neuvostovalmisteisesta tykkimallista käytetty lempinimi ”Sergei” liene tuttu.
Tammikuun 29. venäläisjoukkojen KaMAZ maastokuorma-auto
tuhottiin ukrainalaisjoukkojen toimesta panssarintorjunta-aseilla, 25.
tammikuuta venäläisten tulitukea antanut rynnäkkövaunu tuhottiin
panssarintorjuntaohjuksilla sotatoimialueella.
Tammikuun raskaimmat taistelut käytiin Donetskin lentokentän ympäristössä 16. tammikuuta iltapäivästä
pitkälle 17. tammikuuta puolelle. Tuolloin
venäläisjoukot hyökkäsivät Donetskin lentoaseman eteläpuolelta Veselen sekä Zhabunkan esikaupunkialueiden kautta kohti länttä ja sodan
raunioittamaa Piskyn kylää. Ukrainan
hallinnassa olevaa kylää tulitettiin pienikaliiperisin asein ja
kranaattikonekiväärein sekä rynnäkkövaunujen pääaseilla. Saman aikaisesti Abakumovin kaivosalueen suunnalta
tulitettiin Pisky – Nevelske -lohkoa
erilaisin asejärjestelmin, myös kranaatinheittimin.
Tämä paikallinen venäläisjoukkojen offensiiviyritys – provokaatio
– ulottui Donetskin lounaisosista Trudovskin alueelta Avdiivkan kaakkoisosiin saakka, joita tulitettiin 82 mm
kranaatinheittimin Kashtanovesta
käsin. Vastaavasti Trudovskista tulitettiin pienikaliiperisin asein sekä
kranaattikonekiväärein Mar’inkaa lännessä sekä Krasnohorivkan ympäristöä luoteessa.
Ukrainan asevoimien onnistui torjua Veselen ja Zhabunkan
suunnalta Piskyn kylään kohdistunut huomattavan raju hyökkäys. Ukrainan
sotilastiedustelun mukaan venäläisjoukkojen tappiot nousivat kyseisen illan ja
yön taisteluissa 10 kuolleeseen ja 19 haavoittuneeseen. Samaisena iltana hyökkääjän ammuslastissa
ollut KaMAZ maastokuorma-auto tuhoutui/ tuhottiin Zhabunkan alueella. Tuhoa
alueella on kuvattu mittavaksi, mahdollisesti ryhmä (noin 10 taistelijaa) kuoli
tai haavoittui ammuslastissa olleen maastokuorma-auton räjähdettyä.
Venäläisjoukot tulittivat Ukrainan asevoimien asemien ohella
siviilikohteita tammikuun kuluessa lukuisia kertoja, myös siviilikohteita
tulitettiin Minsk-II-sopimuksessa
kielletyillä 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimillä. Tammikuun kuluessa
venäläisjoukot tulittivat kranaatinheittimillä kohteita Krymsken ja Popasnan alueella Luhanskin sektorilla
sekä Svitlodarskin pullistuman, Horlivkan ja Donetskin alueilla ynnä Mariupolin koillispuolella Donetskin
sektorilla.
Ukrainalaisasemia tulitettiin kranaatinheittimien ohella
myös panssarintorjuntaohjuksilla sekä rynnäkköpanssarivaunujen ja
miehistönkuljetusajoneuvojen pääaseilla ynnä 23 mm ilmatorjuntatykeillä.
Luonnollisesti ukrainalaisasemia tulitettiin pienikaliiperisin asein sekä
singoin ja kranaattikonekiväärein. Ukrainan hallinnoimilla alueilla sijaitsevia
siviilikohteita tulitettiin miehitetyiltä alueilta käsin lukuisia kertoja
pienikaliiperisin asein ja kranaattikonekiväärein, eräitä kertoja myös
kranaatinheittimin. Tammikuun 22. ja 23. päivän aikoihin Krasnohorivkan ja
Mar’inkan välillä kulkevan kaasuputken korjausmiehistöä tulitettiin
konekiväärein ja muin asein miehitetyn Donetskin länsiosista käsin siitä
huolimatta, että alueelle oli sovittu paikallinen tulitauko. Tulituksessa
vammautui yksi huoltoupseeri. Ukrainan asevoimat suoritti alueella tämän
jälkeen operaation, jossa uhkatekijä ”neutralisoitiin”.
Tammikuun kuluessa Ukrainan asevoimat ja vapaaehtoiset
pudottivat useamman miehitysjoukkojen eli Venäjän asevoimien ja heidän proxy-joukkojen
tiedustelulennokin tai nelikopterin (quadcopter).
Venäjän proxy-joukoilla on käytössään joitain
siviilimalleista kustomoituja lennokkeja tai nelikoptereita, joita he
hyödyntävät runsaasti tiedustelussa. Nykyään todennäköisesti myös hyökkäyksissä
ukrainalaisasemiin tai kohteisiin Ukrainan hallinnoimilla alueilla. Osa näistä
nelikoptereista toiminee eräänlaisina ”kamikazelennokkeina”,
jollainen todennäköisesti oli ukrainalaisjoukkojen taannoin pudottama
kiinalaisvalmisteinen DGI Phantom 4
quadcopter, johon oli kiinnitetty 30 mm VOG-17 kranaatit, jollaisia ammutaan muun
muassa AGS-17 Plamya
kranaattikonekivääreillä.
|
Ukrainalaisten pudottama kustomoitu DGI Phantom 4 nelikopteri. |
Tammikuun 24/25. ukrainalaiset pudottivat Asovanmeren rannikon
tuntumassa elektronisella häirinnällä
tiedustelulennolla olleen Venäjän asevoimien
Granat-2 taktisen tiedustelulennokin, kyseessä ei ole ensimmäinen
kerta, jolloin lennokkia havaitaan sotatoimialueella ja jolloin sellainen
päätyy ukrainalaisjoukkojen käsiin. Granat-2 tiedustelulennokkia on käytössä
vain Venäjän asevoimilla.
ETYJ:n tilastoja
vuodelta 2018
Seuraavaksi katsaus ETYJ:n Ukrainan monitorointimission
julkaisemaan statistiikkaan vuodelta 2018, statistiikassa numeraalista tietoa viime
vuoden tulitaukorikkomuksista ja muista Minsk II-sopimuksen rikkomuksista,
kuten kaluston sijainnista liian lähellä demarkaatiolinjaa, sekä tilanteista,
joissa tarkkailijoita kohtaan on käyttäydytty uhkaavasti tai heidän toimintaa
estetty/ rajoitettu.
Vuoteen 2017 verrattuna tulitaukorikkomusten määrä väheni
401336 kappaleesta 312554 kappaleeseen vuonna 2018, on hyvä muistaa ETYJ:n
rekisteröivät tulitaukorikkomukseksi jokaisen havaitsemansa laukauksen ja
räjähdyksen vrt. Ukrainan JFO:n tapaan laskea rikkomukset, joka tällä hetkellä
on hyvin tulkinnanvarainen, ukrainalaisten huomioidessa käytännössä vain
merkittävimmät vihollisen ts. venäläisten johtamien joukkojen suorittamat
hyökkäykset ja tulenkeskittämiset.
Viime vuonna tulitaukorikkomuksista ETYJ:n mukaan
merkittävin osa, 90 %, kohdistui viidelle alueelle (ks. kuva alla):
1. Svitlodarskin
”pullistuman” alueelle Horlivkan koillispuolella.
2. Donetskin alueella
etenkin Jasunuvata – Avdiivka – Donetskin lentokenttä – Pisky -lohkolle.
3. Mariupolin itä ja
koillispuolelle.
4. Horlivkan läntisiin
ja pohjoisiin esikaupunkialueisiin.
5. Luhanskin sektorin
läntiseen osaan Popasna – Kalynove – Pervomaisk – Zolote -lohkolle.
|
Kuva: Liveuamap.com, merkinnät M. Enqvist. |
Tulitaukorikkomuksista 63 % ajoittui yöaikaan. Nämä
havainnot tehtiin kameravalvonnalla ja tarkkailemalla tilannetta partioiden
tukikohdista. Päivällä valtaosa havainnoista tehtiin kenttäpartioiden toimesta.
Viime vuonna ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio teki 3823
havaintoa Minsk II-sopimuksen aserajoituksia koskevien sopimusosien rikkomista,
rikkeistä noin 60 % havaittiin alueilla, jotka eivät ole Ukrainan hallituksen
valvonnassa eli toisin sanoen, alueilla, jotka on miehitetty. Havainnoista 47 %
tehtiin ETYJ:n tiedustelulennokeista käsin, loput partioiden toimesta. Tällainen
Minsk II-sopimuksen aserajoituksia koskevien sopimusosien rikkomus on esim. raskas
asejärjestelmä liian lähellä demarkaatiolinjaa.
Vastaavasti viime vuonna ETYJ:n Ukrainan monitorointimission
partioiden kulkua estettiin tai rajoitettiin 1178 kertaa, joista 83 % tapahtui
alueilla, jotka eivät ole Ukrainan kontrollissa. Kasvua vuoteen 2017 on 34 %.
ETYJ:n mukaan tammikuussa 2019 neljä siviiliä vammautui
sotatoimien seurauksena itäisessä Ukrainassa, heistä kolme oli Voda Donbassan työntekijöitä. Tammikuun loppupuolella,
talven ollessa ankarimmillaan, neljä iäkästä ihmistä kuoli luonnollisista
syistä johtuen demarkaatiolinjan tarkastusasemilla, mikä nosti koko talven aikana
tällä tavalla kuolleiden siviileiden kokonaismäärän kahteentoista. (2)
Venäjän joukkojensiirtoja
Venäjän tämän hetkisten kuin myös tulevien joukkojen
siirtojen yhteydessä on hyvä huomioida alla olevaan satelliittikuvaan merkityt
punaiset ympyrät, joiden alueella sijaitseviin tukikohtiin ja varikkoalueille
on sijoitettu merkittäviä määriä kalustoa. Ne ovat todennäköisesti myös
tulevaisuudessa alueita, joille Venäjä keskittää joukkojaan sekä varastoi
kalustoa ja materiaalia.
Ukrainan rajan tuntumaan Rostovin oblastiin Kamensk-Šahtinskin, Kadamovskyin ja Novotšerkasskin sekä Kuzminka
alueille varastoidaan myös sellaista kalustoa, joka on Venäjän miehittämän
Itä-Ukrainan alueella sotivien 1. ja 2. armeijakunnan käytössä. Tätä aluetta en
kuitenkaan tällä kertaa käy läpi, koska olen aiemmin käsitellyt blogeissani
kyseisen alueen tukikohtia kirjoittaessani Venäjän sodankäynnistä Ukrainan
maaperällä. (3) Novotšerkasskissa toimii myös Venäjän Itä-Ukrainassa operoivien
miehitysjoukkojen (1. ja 2. armeijakunta) esikunta.
Ukrainan Harkovan
alueeseen rajoittuvan Belgorodin ja
sen itäpuolisen Voronezin alueilla
Venäjällä on asevoimien keskittymiä, tukikohta-alueita, joille on varastoitu
huomattavia määriä kalustoa ja varusteita. Alueelle on saapunut myös viime
aikoina lisää kalustoa, joko pysyvämmin sijoitettavaksi tai tulevia harjoituksia
silmällä pitäen. (4)
Alla muutama satelliittikuva Bogucharin ja Valuikin
alueista. Ensimmäisenä kuva Bogucharin länsipuolella sijaitsevasta
tukikohdasta, jonne on sijoitettu varsin merkittävä määrä kalustoa ja muuta
varustusta:
”The documents show the Russian Defense
Ministry intends to turn an old military depot in the town of Boguchar, in the
Voronezh region, into a major base with dozens of buildings and special
facilities for more than 1,300 armored vehicles and ammunition.
The new base, with a dozen barracks with space
for 5,210 troops, warehouses for rockets, an infirmary, swimming pool and large
training complex, will be 45 kilometers (28 miles) from the Ukrainian border.” (5)
|
Boguchar, Venäjä. |
Seuraavaksi kaksi kuvaa Valuikin alueelta, kaupungin
keskustan tuntumassa on vanhan lentokentän alueella tukikohtakompleksi, jonne
on ollut sijoitettuna joukkoja muun muassa:
”- - the group deployed in Valuyki comes from the
549th Airbase of the Russian Air Force in Pribylovo (Leningrad Oblast)”. (6)
Valuikin luoteispuolelle Solotin
kylän kupeeseen on rakennettu ”sotilaskylä”,
useita kerrostaloja sotilaille. Kylän itäpuolella on pienehkö harjoitusalue
kaluston käsittelylle tms. Tietojen mukaan Valuikin alueelle on sijoitettu osia
Venäjän maavoimien 23. prikaatista. (7)
Valuikista koilliseen Livenkan
kylän kaakkoispuolelle on sijoitettu tutkakalustoa, (8) mahdollisesti myös ilmatorjuntakalustoa
(isokuva ylinnä merkintä AD).
|
Valuikin lentokentän alue. (9) |
|
Solotin kylän
länsipuoli Valuikista luoteeseen.
|
Valuikista reilut 110 km luoteeseen Belgorodin alueella on
myös huomioitavia joukkojen keskittymiä. Kaupunkialueelle on säännöllisesti
sijoitettuna Venäjän maavoimien yksiköitä. Belgorodin itäpuolella sijaitsevan Dalnjaja Igumenkan kylän alueella on
ilmapuolustuksen tutkakalustoa. (10)
Harkova oli jo keväällä 2014 eräs Venäjän kohteita Ukrainan
itäisissä, Venäjään rajoittuvissa, osissa. Harkovan alueella yritettiin
synnyttää samanlaista liikehdintää venäläisoperaattoreiden toimesta mitä
nähtiin Donetskin ja Luhanskin alueilla sekä osissa eteläistä Ukrainaa.
Harkovassa venäläisillä ei ollut vastaavaa menestystä kuin osassa Donbasia,
alue on kuitenkin edelleen niitä alueita Ukrainassa, joihin kohdistuu paine.
Kaupungissa ja Harkovan oblastin alueella venäläisoperaattorit ovat koettaneet
tehdä terrori-iskuja käynnissä olevan sodan kuluessa, muutama isku on
onnistunut. Ukrainan turvallisuusviranomaiset ovat tehneet lukuisia pidätyksiä
tehden samalla toimintakyvyttömiksi terroristisoluja sekä ryhmiä, joiden
tehtävänä oli kylvää alueelle konfliktin siemeniä eri kansanosien sekä uskontokuntien
välillä.
Edellinen huomioiden, voimakkaat venäläisjoukot rajan
tuntumassa muodostavat uhkatekijän, joka Ukrainan on huomioitava ja jota sen on
pidettävä silmällä. Joukkojen vahvistamisia tai merkittäviä rotaatioita,
kokoonpanojen muutoksia, ei voi jättää huomiotta. Eikä niitä oikeastaan voi
jättää huomiotta Suomessakaan, koska sodan eskaloitumisen ohella jännitteen
voimakas kasvu ja eskaloitumisen uhka heijastelevat väistämättä Pohjolan
turvallisuusympäristöön.
Marko
Huom. kirjoituksessa ei ole käyty ”täikammalla” läpi
venäläisjoukkojen kokoonpanoa ja sijoittelua Ukrainan vastaisella Harkovaan
rajoittuvalla rajaosuudella. Moskovan alueella päivän junamatkan päässä on
Venäjän maavoimien iskukykyisimpiä joukko-osastoja, kuten kaartin 4. panssaridivisioona “Kantemirovskaja”.
Lähteistä:
Ukrainan asevoimien tappiot @uacrisis -twittertililtä sekä unian.info
-verkkosivulta, tammikuun tapahtumia poimittu unian.info -verkkosivulta sekä
Facebookista @pressjfo.news -sivulta.