Venäjän sotarikoksista Ukrainassa – joukkomurhasta kidutusmurhaan

 

Venäjän asevoimat ja niitä tukevat palkkasotilasjoukot ovat syyllistyneet muutaman viimepäivän kuluessa lukuisiin ukrainalaisiin sotavankeihin kohdistuneisiin sotarikoksiin, kuin myös rikkoneet muita sodankäynnin sääntöjä omilla toimillaan Ukrainassa. Kirjoituksessani erittelen yksikön vain, mikäli se on relevanttia, merkittävää on se, että kaikki rikollisiin toimiin syyllistyneet joukko-osastot ovat osa Venäjän Ukrainassa sotivaa ja Ukrainaa miehittävää sotavoimaa.

Aloitetaan eilisestä (29. heinäkuuta) sotarikoksesta miehitetyn Olenivkan alueella, reilut 20 kilometriä Donetskin keskustasta etelään, jolloin reilusti yli 50 ukrainalaista sotavankia menehtyi suodatusleirille tehdyssä kranaatinheitin- tai raketinheitinkeskityksessä, vammautuneiden lukumäärän noustessa ainakin 75:een. (1)

Tässä kohdin on perusteltua taustoittaa hiukan sitä, millaisesta leiristä on kyse, kun puhumme Olenivkan suodatusleiristä. Kyseinen leiri on perustettu entiseen vankisiirtolaan (Volnovakhan vankisiirtola no. 120), joka jäi Venäjän vuodesta 2014 miehittämille alueille. Tämän vuoden keväästä lähtien Olenivkan suodatusleirille on siirretty muiden sotavankien joukkoon ukrainalaisia sotavankeja sekä siviilejä Venäjän valloittamasta Mariupolista. Tiedossa on, että Olenivkassa sotavankeja on systemaattisesti kidutettu ja todennäköisesti myös murhattu. Lausuntojen mukaan kuulusteluissa kidutettuja ukrainalaisia sotavankeja on kuollut kuulustelijoiden käsittelyssä, lisäksi leiriltä tiedetään siirretyn kuulusteltuja Donetskissa sijaitsevaan – pahamaineiseen – Izoljatsijan kidutusvankilaan (keskitysleiriin).*

Olenivkan suodatusleirille on sijoitettu muun muassa Mariupolia ja Azovstalia puolustaneita Azov prikaatiin kuuluneita sotavangeiksi jääneitä sotilaita, joita Venäjän miehittämän Donetskin alueen nukkehallitsija Denis Pushilin on uhannut kuolemantuomioilla.

Olenivkan suodatusleiriä iskun jälkeen, kuvakaappaus venäläisen propagandatuottaja Rudenkon julkaisemalta videolta.

Venäjä syyttää iskusta luonnollisesti Ukrainaa, mutta jo tähän mennessä paljastuneiden seikkojen tähden voidaan todeta venäläisten itse syyllistyneen leirin tulittamiseen kranaatinheittimillä tai raketinheittimillä. Vaurioiden perusteella todennäköisimmin termobaarisia räjähteitä käyttävällä raketinheittimellä. Oma asiansa on sitten se, että onko kyse Venäjän asevoimien tarkoituksellisesta operaatiosta vaiko – keskiöön nousseen – PMC Wagnerin itsenäisestä operaatiosta, joka on toteutettu ilman sodanjohdon lupaa. Muutamia huomioita iskusta –

Ensinnä, Donetskin miehityshallinnon edustajan mukaan kuolleita ukrainalaisia on kymmeniä mutta ainoakaan leirin venäläinen vartija ei edes vammautunut iskussa. (2) Kuinka oletettavaa on, ettei ainoakaan vartija vammautuisi näin mittavassa iskussa, jos se oli yllätyksellinen Ukrainan tekemä isku? Sen sijaan, jos vartijat tietävät poistua paikalta oikealla hetkellä, menetykset ovat minimaaliset – todennäköisin syyllinen on tuolloin…

Toiseksi Olenivkan suodatusleiri on ollut Ukrainan asevoimien tiedossa, tiedossa on myös ollut se, keitä leirille on sijoitettu – ukrainalaisten sankareita, Azovstalin puolustajia. Leiriä ei ole tulitettu kertaakaan perustamisensa jälkeen, itse asiassa Olenivkan kylää ei ole tulitettu vuosiin ukrainalaisten toimesta, vaikka alueella on sodittu kesästä 2014 lähtien.

On myös syytä huomioida, että sotavankien majapaikkaa vaihdettiin vain päivää paria ennen iskua, Azovstalin puolustajia siirrettiin leirin toiseen osaan, ns. teolliseen kompleksiin, johon isku eilen kohdistettiin. Siirto herättää epäilyksen ja näyttää tarkoitukselliselta. Ennen iskua vain venäläisillä oli tiedossa Azovstalin puolustajien tarkka sijainti, ja vain alue, jolle Azovstalin puolustajia Olenivkan leirillä oli sijoitettu tuhoutui/ vaurioitui. Joidenkin silminnäkijähavaintojen mukaan ei edes ole olemassa mitään rakettikeskitystä, on vain räjähdysten sarja vankilana toimineessa rakennuksessa. (3)

 Sen puolesta, ettei kyseessä ole Ukrainan M142 HIMARSeilla suorittama isku, tarjoaa perusteltuja todisteita analyysissaan PergamonWar, jossa hän tarkastelee rakennuksen ja alueen kärsimiä vaurioita, kellonaikaa ja ilmansuuntia, päätellen eri havaintojen perusteella aluetta tulitetun kaakon suunnalta. (4) Rakennuksen kärsimät vauriot eivät myöskään käy yksiin venäläisten väittämän kanssa siitä, että aluetta olisi tulitettu M142 HIMARS raketinheittimellä, johon päätelmään tulee myös Thomas C. Theiner iskua käsitellessään ketjussa. (5) Merkittävin ero HIMARSilla ammuttavan GMLRS M31-raketin ja Olenivkan iskun välillä on se, ettei Olenivkassa ole mitään iskukraateria (tai merkittävää jälkeä iskukohdassa), joten käytetty asejärjestelmä on jotain aivan muuta kuin venäläisten väittämä. Mikäli sotavankien majapakkana toiminutta hallia on tulitettu jollain asejärjestelmällä räjäyttämisen sijaan, kyseeseen tulee ennemminkin termobaarinen räjähde.

Yllä kuva Olenivkan tuhoutuneesta ”parakista” ja alla vertailuun kuva GMLRS M31 raketin iskemäkohta. 90 asteen kulmassa ja yli 4 Machin nopeutta lentänyt GMLRS M31 raketti olisi aiheuttanut aivan toisen luokan tuhon Olenivakassa. Se olisi mennyt helposti aaltopeltikaton läpi ja räjähtänyt vasta betonilattiaan tunkeuduttuaan.

Myöskään venäläisten todisteet HIMARSien käytöstä eivät vakuuta (kuvakollaasi alla). Eikä kyse ole edes ensimmäisestä kerrasta 24. helmikuuta jälkeen, jolloin venäläiset esittäisivät valheellisia todisteita Ukrainan iskuista. Tunnistetusti yhtä ja samaa pudotettua ukrainalaisten Bayraktar TB2 lennokkia on käytetty ”todisteena” Ukrainan iskuista Venäjälle ainakin kahdessa tapauksessa.

On myös huomioitava, ettei tällainen raakuus ole venäläisiltä lopultakaan poikkeuksellista. He ovat murhanneet sotavankeja mitä erilaisimmin keinoin vuosisatojen ajan, viimeiseltä vuosisadaltakin löytyy näyttöä vastaavista julmuuksista Bazarista, Katynista kuin myös Vesele Horasta vuodelta 2014. Seuraavaksi joukkomurhasta ukrainalaissotilaan kidutusmurhaan.

Heinäkuun 28. päivä venäläisten toimesta julkaistiin video, jolla sotavangiksi jäänyttä Ukrainan asevoimien sotilasta kidutetaan leikkaamalla mattoveitsellä hänen genitaalit irti. (6) Näyttää siltä, että käsistään ja jaloistaan sidottua sotilasta on pahoinpidelty – kidutettu – jo ennen genitaalien leikkaamista. Toisessa pidemmässä videossa kyseinen sotavanki ammutaan läheltä päähän tähdätyllä kiväärin laukauksella.

Genitaalit mattoveitsellä leikannut sotarikollinen onnistuttiin tunnistamaan hyvin pian videon julkaisun jälkeen, henkilöllisyyden jäljille johdattivat vasemman käden rannekoru, joka näkyi jo aiemmin venäläisen RIAn julkaisemalla videolla (kuvattu eri yhteydessä) sekä selkeän tunnistettava lierihattu, jota kyseinen henkilö piti päässään aiemmin julkaistuilla videoilla kuin myös videolla, jolla hän kidutti ukrainalaista sotavankia. Murhaaja, joka toivottavasti päätyy tekonsa tähden oikeuteen, on Kalmukian Elistasta kotoisin oleva Vitali Arošanov, hän kuuluu tšetšeenien Akhmat pataljoonaan. (7 ja 8)

Vitali Arošanov kuvattuna Sjevjerodonetskissa, kuvauspäivä tuntematon.

Edellisiin verrattuna valloitetussa ja samalla miehitetyssä Vuhlehirsʹkin lämpövoimalaitoksessa kuvattujen venäläisen PMC Wagnerin palkkasotilaiden rikos on merkittävästi toisenlainen. Ainakin osa taisteluihin osallistuneista palkkasotilaista esiintyi julkaisuilla videoilla ja kuvissa sonnustautuneena Ukrainan maavoimien maastokuviokuosillisiin asepukuihin, mikä sekin on sotarikos. (9)

Vuhlehirs’kissa kuvattu PMC Wagnerin taistelija.

Kun huomioidaan, etteivät venäläiset palkkasotilaat ole muutoinkaan kunnostautuneet sodankäynnin sääntöjen kunnioittamisessa, en lainkaan ihmettele, jos tulevaisuudessa käy siten, etteivät ukrainalaisetkaan kohtele antautuvia venäläisiä palkkasotilaita aivan kaikkien sääntöjen edellyttämällä tavalla. Ja jos tarkkoja olemme, sonnustautuminen vihollisen asepukuun on teko, jonka myötä sotilas menettää asemansa laillisena sotilaana. Venäläisten asemaa heikentää myös se, ettei kyseessä ole ensimmäinen kerta Venäjän 24. helmikuuta aloittaman koko Ukrainaan kohdistuneen offensiivin jälkeen, jolloin venäläisjoukot sonnustautuvat operaatioissa Ukrainan maavoimien maastokuviokuosillisiin asepukuihin. Helmi-maaliskuun vaihteessa Kiovaan yritti tunkeutua venäläisten erikoisjoukkoja sekä PMC Wagnerin taistelijoita Ukrainan maavoimien maastokuviointikuosillisiin asepukuihin sonnustautuneina pohjoisen suunnasta. Ainakin pari tällaista ryhmää likvidoitiin Podilin piirin alueella ennen kuin ne ehtivät Kiovan keskustaan. Todennäköisesti kyseiset ryhmät osallistuivat operaatioihin, joissa venäläiset metsästivät Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyitä ja muutamia muita Ukrainan ja Kiovan hallinnon avainhenkilöitä.

 

Marko

 

Lähteet: 

1. https://www.coffeeordie.com/russians-castrating-ukrainian-pow

2. https://twitter.com/yarotrof/status/1553004152489402368 

3. https://twitter.com/wartranslated/status/1553037563065155585 

4. https://twitter.com/PergamonWar/status/1552964673938640896 

5. https://twitter.com/noclador/status/1553346601640402945 

6. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008976090.html 

7. https://twitter.com/KremlinTrolls/status/1552741167665713153 

8. https://twitter.com/nexta_tv/status/1552920783080546305 

9. https://twitter.com/sumlenny/status/1552223750573236224 

*: Izoliatsiasta eli Donetskin “kidutusvankilasta”.

#StandWithUkraine 

Ukrainan epäsuoraa vaikuttamista Hersonin alueella

 

Ukrainan asevoimien toiminta viimeisen reilun viikon aikana viittaa siihen, että Hersonin alueisiin rajoittuvilla alueilla valmistaudutaan toistaiseksi nähtyjä vastahyökkäyksiä mittavampaan operaatioon. Viime viikolla Ukraina on tulittanut kahdesti Venäjän miehittämän Hersonin itäpuolella sijaitsevaa Dneprin ylittävää Antonovskin siltaa ja kertaalleen Dar’ivkassa Inhuletsin ylittävää siltaa.

Useista eri lähteistä saatujen tietojen mukaan Hersoniin sijoitetuilla venäläisjoukoilla ei ole osaamista, eikä sopivaa kalustoa tulituksessa vaurioituneen Antonovskin sillan korjaamiseen. Ukrainalaiset Hersonissa asuneet ammattilaiset ovat joko poistuneet kaupungista tai painuneet maan alle, niinpä Venäjä on ryhtynyt etsimään miehittämältään Krimin niemimaalta sopivia henkilöitä  tai sopivaa yritystä sillankorjaustehtävään. Julkaistuiden kuvien ja videoiden perusteella näyttää siltä, että tällä hetkellä Antonovskin  silta ei kestä raskaamman kaluston liikennöintiä – sillalla on havaittu jalankulkijoiden ohella vain yksittäisiä henkilöautoja.

Antonovskin maantiesillasta vajaat kuusi kilometriä ylävirtaan Dneprin ylittää Antonovskin rautatiesilta, joka sekin on ukrainalaistykistön kantaman sisällä. On kuitenkin epävarmaa onko silta liikennöitävässä kunnossa, kestääkö se raskaampaa liikennettä.

Mikäli Ukrainan onnistuu saattaa Antonovskin maantie- ja rautatiesilta siihen kuntoon, ettei Venäjän ole mahdollista siirtää kalustoaan niiden kautta Dneprin etelärannalle, on sen mahdollista turvautua Kah’ovkan patotiehen ja siirtää raskas kalusto sitä kautta Dneprin vastarannalle. Tuolloin Venäjän on kuljetettava kalusto Dar’ivkan kautta Inhuletsin yli, sieltä Kah’ovkan patotielle ja sen yli vastarannalle. Hersonista Kah’ovkan padolle on reilut 70 kilometriä (tietä P47/ E58 käyttäen).

Mutta kuin varoitukseksi, Ukraina on kohdistanut epäsuoraa tulta niin Dar’ivkan maantiesillalle, joka on vaurioitunut tulituksessa jonkin verran mutta on edelleen ainakin kuorma-autoilla sekä henkilöautoilla liikennöitävässä kunnossa. Samaan tapaan Ukraina on tulittanut tykistöllään Kah’ovkan patotietäkin, vaurioittaen myös sitä. Venäläiset ovat julkaisseet kuvia kyseisen sillan korjaustyöstä, mikä käytännössä näytti siltä, että vauriokohtaan asennettiin hiukan ratakiskoa vahvikkeeksi ja tämän jälkeen kohta täytettiin sementillä.

Ajattelen, että tulittaessaan Dar’ivkan maantiesiltaa ja Kah’ovkan patotietä Ukrainan sodanjohdon tarkoituksena on näyttää venäläisille, että halutessaan he voivat vaurioittaa kaikki sillat siihen kuntoon, etteivät venäläiset saa kalustoaan niiden kautta vastarannalle mutta samalla jättäessään sillat siihen kuntoon, että niiden yli pääsee kävelemällä tahi henkilöautoin. Toivottavasti venäläissotilaat ymmärtävät yskän – parempi heidän (venäläisten) pelastaa oma nahka kuin kuolla turhan tähden vieraalla maalla. Sodankäynnin taidon kirjoittanutta  Sun Tzu’ta lainatakseni:

”Älä estä kotiin palaavaa vihollista. Piiritetylle viholliselle on jätettävä auki pakoreitti, äläkä painosta nurkassa olevaa vihollista.”

Toistaiseksi Ukrainan sodanjohto ei ole julkaissut tietoja asejärjestelmästä tai asejärjestelmistä, joilla kyseisiä siltoja on tulitettu. Spekulointi on kyllä ollut voimakasta, esille on noussut joko M142 HIMARS tai jokin Ukrainalla käytössä oleva 155 millin kenttätykki tai panssarihaupitsi. Twitterissä Wilkman-tilin taustalla oleva henkilö arvioi käytetyn asejärjestelmän olleen Antonovskin maantiesillan kohdalla olleen, sillan vaurioiden ja muiden havaintojen sekä vertailujen perusteella, 155 millin (kenttä)tykin ja käytetyn kranaatin todennäköisesti M982 Excaliburin. (1 ja 2)

Dneprin vartta Hersonista ylävirtaan.

Antonovskin maantiesilta Hersonin itäpuolella, Dnepriä ylävirtaan.

Inhuletsin ylittävä silta Dar’ivkan itäpuolella.

Vaurioituneen Inhuletsin ylittävän sillan rinnalle venäläiset ovat rakentamassa ponttonisiltaa. (3)

Kah’ovkan patotie Venäjän miehittämällä alueella, upotuskuvassa tien kärsimiä vaurioita Ukrainan iskun jälkeen.

On syytä huomioida, että Ukrainan isku Kah’ovkan vesivoimalan padon eteläpäädyssä osui sulkualtaan ylittävälle maantiesillalle.

 

Sotatoimialue Ukrainan eteläosissa Hersonin ja Melitopolin ympäristössä

Institute for the Study of War on arvioinut Ukrainan aloittavan tai jo aloittaneen Hersonin (kaupunki ja sen ympäristö) vapauttamiseen tähtäävän operaation Dneprin länsi- ja pohjoisrannalla. (4) Alla olevaan karttaan olen merkinnyt eräitä Ukrainan, kyseisellä alueella, 15.–23. heinäkuuta välillä toteuttamia operaatioita. Ilmaiskut, joita Ukraina on toteuttanut alueella lentokonein ja helikopterein lukuisia, olen kuitenkin jättänyt erittelemättä. Ukrainan eteläinen sodanjohto ei ole ilmoittanut tarkkoja tietoja suoritetuista ilmaoperaatioista.

Karttaan merkityistä iskuista valtaosa on suoritettu tykistöllä tai M142 HIMARS raketinheitinjärjestelmällä. Enerhodaria ja Zaporižžjan ydinvoimalaitosta miehittäviä joukkoja vastaan Ukraina toteutti ilmaiskuja viime viikonvaihteessa hiipivillä asejärjestelmillä (loitering munition). Iskuissa käytettiin ainakin kahta puolalaisvalmisteista Warmate-järjestelmän loitering munition’ia. (5)

Viikonvaihteessa 23.–24. heinäkuuta Venäjän miehittämillä alueilla operoiva vastarintaliike toteutti iskun Novobohdanivkan taajaman ratapihan alueella vaurioittaen raiteita useista kohdista, vaikeuttaen täten itälänsisuuntaista raideliikennettä. Vastarintaliike on toteuttanut iskuja venäläisjoukkoja tai kollaboraattoreita vastaan myös muilla paikkakunnilla, kuten Hersonissa, Nova Kah’ovkassa, Melitopolissa ja Tokmakissa. Jakymivkan etelä puolella vastarintaliike toteutti attentaatin rataverkkoon.

Ukrainan asevoimien on onnistunut tuhota 17. heinäkuuta 2022 venäläisten miehittämän Lazurnen kylän alueelle sijoitettu moderni 48Ya6-K1 “Podlet K1” PESA-tutka sekä järjestelmään kuuluvat muut ajoneuvot. Podlet K1 on matalavalvontatutka, sen tehtävänä on tukea Venäjän edistyneitä ilmatorjuntajärjestelmiä, kuten S-300 ja S-400 järjestelmiä. Ensimmäiset kyseisen järjestelmän tutkat luovutettiin Venäjän asevoimien käyttöön vasta joitain vuosia sitten.

Lazurnessa tuhottu venäläinen Podlet K1 matalavalvontatutka.

Muutama päivä Podlet K1 matalavalvontatutkan tuhoamisen jälkeen Ukrainan asevoimien onnistui tuhota miehitetyn Zelenotropyns'ken lähelle sijoitettu venäläisten S-300 ilmatorjuntapatteri tai sen jaos. (6)

Niin Lazurne kuin myös Zelenotropyns'ke ovat Ukrainan asevoimien käyttämien M142 HIMARS raketinheitinjärjestelmien kantaman piirissä. Turvallisemmalta ampuma-alueelta Etelä-Bugin länsirannalta on Zelenotropyns'ken alueelle noin 60 kilometriä ja Lazurneen 81 kilometriä.

Palaan Ukrainan aloittamaan laajaan vastahyökkäykseen tuonnempana, kunhan saamme hiukan enemmän lihaa luiden ympärille operaation etenemisestä. Viikonvaihteen tapahtumat Dneprin länsirannalla indikoivat sitä, että Ukraina on aloittamassa tai jo aloittanut varsinaisen vastahyökkäyksen. Venäjän, Dneprin länsirannalta miehittämien alueiden pohjoisosassa, Vysokopilljan kylän alueella on mottiin jäänyt jopa kaksituhatta venäläissotilasta, (7) ja Vysokopilljasta etelään – Arhanhelsken alueella – motitus uhkaa reilua tuhatta venäläissotilasta.

* * *

Henitšeskin alueelta saamiemme tietojen mukaan Venäjä on ryhtynyt tyhjentämään alueen ammusvarikkoja. Tyhjennettyihin varastoihin ei ole toimitettu miehitetyltä Krimiltä lisää ammuksia, vaan nyt ne kuljetetaan Venäjän miehittämältä Krimiltä rautateitse ja mahdollisesti maanteitse suoraan lähemmäs rintamaa ohittaen välivarastot. Rautateiden järjestelmällinen (ja toistuva) tuhoaminen vaikeuttaisi Venäjän huoltoa merkittävästi – syksyn ja talven koitettua tilanne etelässä saattaisi muuttua sille katastrofaaliseksi huoltoreittien pituuden ja haavoittuvuuden tähden (ks. kartta yllä), mikäli alueet edelleen ovat sen hallussa. Venäjän miehittämän Krimin niemimaan pohjoisosista, Džankoista, joka on tärkein logistinen keskus alueella, on Melitopoliin linnuntietä 147 kilometriä.

 

Marko 

 

Lähteenä:

1. https://twitter.com/Wilkmans/status/1550135348172181504 

2. https://twitter.com/Wilkmans/status/1550056768881008640 

3. https://twitter.com/Shtirlitz53/status/1551603071549165568 

4. https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-july-23 

5. https://twitter.com/UAWeapons/status/1549759151395553281 

6. https://twitter.com/Shtirlitz53/status/1551201289111048193 

7. https://theins.ru/en/news/253447 

#StandWithUkraine 

Venäjälle sopimukset ovat sanoja, teot tekoja (ja teot ratkaisevat)

 

Venäjä ja Ukraina allekirjoittivat 22. heinäkuuta 2022 Istanbulissa sopimukset viljakuljetusten turvaamiseksi Mustallamerellä. (1) (Lukijalle tiedoksi: sopimuksia oli kahdet sisällöltään samanlaiset. Toisessa sopijaosapuolina olivat Venäjä, Turkki ja YK; toisessa vastaavasti Ukraina, Turkki ja YK). Allekirjoitettujen sopimusten toivottiin (ja toivotaan edelleen) helpottavan pelättyä ruokakriisiä, johon viljan jumiutumisen Ukrainan satamiin, Venäjän rikollisten toimien seurauksena, on varoitettu johtavan erityisesti Lähi-idässä ja Afrikassa. Allekirjoitusten jälkeen sosiaalisen median vääräleuat ehtivät jo veikata, kuinka kauan kestää, kunnes Venäjä – tapojensa mukaisesti – rikkoo allekirjoittamansa sopimuksen. Epäilemättä moni, kuten minä, uskoi sopimuksen säilyvän rikkomattomana pidemmän aikaa kuin vuorokauden, mutta jo tänään (23. heinäkuuta) Venäjä hyökkäsi risteilyohjuksin Odesan satamaan. Hyökkäyshetkellä sopimuksen allekirjoittamisesta oli kulunut aikaa alle vuorokausi.

Venäjä ampui kohti Odesaa neljä risteilyohjusta, joista Odesan alueen  ilmapuolustus pudotti kaksi loppujen kahden osuessa Odesan sataman alueelle. Yhteensä venäläiset ampuivat Ukrainaan kyseisessä aallossa toistakymmentä risteilyohjusta, Odesan ohella kohteina olivat muun muassa Kanatoven sotilaskenttä sekä Kropyvnytskyin kaupunki sotilaskentän lähistöllä. (2)

Odesan satama Venäjän ohjusiskun jälkeen, kuva via od.suspilne.media.

Tilanne on monella tapaa surkuhupaisa ja samalla surullinen – jälkiviisastelusta ei tietenkään ole apua, mutta rehellisyyden nimissä on todettava, etten uskonut sopimuksen pitävän kovinkaan pitkää aikaa (kauemmin kuin 23 tuntia kuitenkin). Oma olettamukseni oli se, että Venäjä antaa muutamien viljalaivojen purjehtia Odesasta vapaasti merille, hyödyntäen tilannetta korkeintaan siten, että samalla itse vie jonkun laivalastillisen varastettua viljaa maailmalle ja vasta tällaisen tapahtumaketjun jälkeen suorittaa iskun joko suoraan Odesaan tai johonkin muuhun ukrainalaiseen satamaan, tai viljalaivaan Mustallamerellä.

En ryhdy spekuloimaan sillä, toimiko Venäjä näin, koska Recep Tayyip Erdoğan laittoi Vladimir Putinin odottamaan tapaamisensa alla Iranissa aiemmin tällä viikolla. Tällaisen asian pyörittely on täysin merkityksetöntä, halutessaan Venäjä löytää syyn rikkoa allekirjoittamansa sopimus, eikä se edes välttämättä tarvitse sellaista. Se toimii näin, koska se katsoo voivansa toimia tällä tavalla, ja se on tehnyt tällaisen johtopäätöksen huomattuaan, ettei länsi ole riittävän määrätietoinen ja tiukka sitä kohtaan. Jokainen myötämielinen puhe nähdään Kremlissä heikkoudenmerkkinä, johon isketään – älkäämme siis olko myötämielisiä (ja heikkoja) vaan kivikovia ja periksiantamattomia, toisin kuin Yhdistyneet kansakunnat, jonka Venäjän hyökkäystä seurannut lausunto on onneton – arvosana suoritukselle on nolla, syystä, ettei lausunnossa mainita tekijää (hyökkääjää) lainkaan:

”Secretary-General @antonioguterres unequivocally condemns reported strikes today in the Ukrainian port of Odesa.

Full implementation of the commitments made yesterday by the Russian Federation, Ukraine and Turkey is imperative: - -“. (3)

Apeista tunnelmista huolimatta palataan Ukrainan ja Venäjän Istanbulissa allekirjoittamiin sopimuksiin. Sopimusrikosta huolimatta olettaisin, ettei sopimuksen katsota rauenneen, koska lännen kannalta pelissä on enemmän kuin allekirjoitettu sopimus.

Allekirjoitettu sopimus on monella tapaa tärkeä. Ensinnä siksi, koska Ukrainan vienti vastasi viime vuonna 10 prosenttia maailman vehnän tarpeesta, 14 prosenttia maissin ja peräti 47 prosenttia kaikesta auringonkukkaöljyn tarpeesta.

Euroopan kannalta sopimus on – pitäessään – tärkeä, koska se myös helpottaa Eurooppaan Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä kohdistuvaa painetta, mitä mahdollisesti elintarvikepuutteesta johtuvat ja pitkään jatkuvat ruokamellakat ja niitä mahdollisesti seuraavat laajemmat yhteiskunnalliset levottomuudet aiheuttaisivat. Monessa Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän valtiossa leipä (laajemmin viljatuotteet) muodostaa päivittäisen ruokavalion perustan, joten laajat ja pitkään jatkuvat ongelmat viljatuotteiden toimitusketjuissa loisivat varmuudella epävarmuutta monissa valtioissa. Libanonissa tilanne on muutenkin jo veitsenterällä, joten sysäyksen ei tarvitse olla voimakaskaan, kun edessä voi olla laajenevan väkivallan kierre. Mikä taasen sopisi Venäjälle, koska taloudellisena kääpiönä ja sotilaallisesti länttä heikompana totalitaarisena valtiona se hyötyy kaikista tapahtumista, jotka suoraan tai epäsuoraan heikentävät länttä ja lännen liittolaisia. Kaaos Libanonissa voisi heijastella kokoaan suuremmalle alalle, ja koskapa Venäjällä ei ole samoja moraalisia pidäkkeitä kuin lännellä, se voi Syyrian hallinnon ja puolisotilaallisten joukkojen avulla nujertaa mahdolliset Syyrian maaperälle leviävät väkivaltaisuudet.

Usean Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän valtion leipäviljan tuonnissa ukrainalaisella vehnällä on merkittävä rooli. Egyptissä 26 prosenttia kaikesta tuodusta vehnästä on Ukrainasta, Marokossa vastaava prosenttiluku on 15 prosenttia, Tunisiassa kokonaista 42 prosenttia, Libyassa 44 prosenttia, aiemmin mainitussa Libanonissa 80 prosenttia ja Jemenissäkin 22 prosenttia. Myös Turkissa ja Israelissa ukrainalaisen viljan osuus on ollut suuri, samoin Afrikan sarven valtioista Etiopiassa.

Ukrainalaisesta maissista on riippuvaisia kaksi kyseisen maantieteellisen alueen valtiota, Egyptissä 26 prosenttia tuodusta maissista on Ukrainasta ja Turkissa 32 prosenttia, vastaavasti auringonkukkaöljyn kohdalla erityisesti Irak (74 prosenttia) on erityisen riippuvainen ukrainalaisesta tuonnista, vähäisemmässä määrin myös Turkki (5 prosenttia). (Lähteenä ITC 2020/2021).

Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän ohella Venäjän laiton (rikollinen) merisaarto on vaikuttanut ukrainalaisen viljan viennissä merkittävästi Intiaan, Pakistaniin ja Bangladeshiin sekä Kaakkois-Aasiaan, erityisesti Indonesiaan, jotka maat ostavat merkittäviä määriä erilaisia vilja- ja maataloustuotteita Ukrainasta.

Sen ohella, että Venäjän hyökkäyssota ja laiton merisaarto heijastelee useisiin valtioihin, vaikuttaa Venäjän hyökkäyssota luonnollisesti suoraan Ukrainan talouteen. Maataloustuotteet ovat Ukrainan merkittävin vientituote. Viime vuonna (eli v. 2021) Ukraina vei maataloustuotteita 27,8 miljardin Yhdysvaltojen dollarin arvosta, mikä on 41 prosenttia Ukrainan kokonaisviennistä (68 miljardia Yhdysvaltojen dollaria).

Ennen Venäjän koko Ukrainaan kohdistunutta hyökkäyssotaa 90 prosenttia Ukrainan maataloustuotteiden viennistä tapahtui meriteitse Mustanmeren ja Asovanmeren satamien kautta, joista Asovanmeren ukrainalaisten satamien, lähinnä Mariupol ja Berdjansk, laivaliikennettä Venäjä haittasi toistuvasti sulkemalla Kertšinsalmen kyseisiin satamiin liikennöiviltä aluksilta. Liikennöinnin häiritseminen ja siihen liittyvät Asovanmeren ukrainalaisten satamien merisaarrot lisääntyivät merkittävästi Kertšinsalmen sillan valmistumisen jälkeen (16. toukokuuta 2018).

Perjantaina allekirjoitetut sopimukset koskevat Odesan ohella Tšornomorskin ja Južnen satamia. Sopimukset ovat voimassa alkuun 120 vuorokautta, jonka uskotaan riittävän 25 miljoonan jumissa olevan viljatonnin purkamiseen ja laivaamiseen Ukrainasta maailman markkinoille. Venäjän ohjushyökkäys Odesan satamaan on luonnollisesti isku vasten kasvoja, kyse on räikeästä sopimusrikkomuksesta, mikä ei kuitenkaan tule yllätyksenä. Venäjä on järjestelmällisesti rikkonut viime vuosina allekirjoittamiaan sopimuksia, alkaen Budapestin sopimuksen rikkomisella miehittäessään Krimin niemimaan Ukrainalta helmi-maaliskuussa 2014.

Ukrainalainen parlamentaarikko Oleksiy Hontšarenko oli hyvin tuohtunut Venäjän suorittaman iskun jälkeen, hänen sanotaan kirjoittaneen seuraavaa –

”nämä paskiaiset allekirjoittavat sopimuksia toisella kädellä ja ampuvat ohjuksia toisella”. (4)

Mikäli Venäjän hyökkäyksen seurauksena merikuljetukset Istanbulissa allekirjoitettujen sopimusten mukaisesti vaarantuvat, Ukraina voi turvautua vaihtoehtoisiin reitteihin viljan toimittamiseksi markkinoille. Rautatie ja junakuljetusten rinnalla Ukraina on turvautunut jokireitteihin, Käärmesaaren taistelun voiton jälkeen Ukraina on kyennyt toimittamaan viljatuotteita Tonavan varrella sijaitsevien Ismailin, Kilijan ja Renin kautta markkinoille – näiden satamien kapasiteetti on noin 30 prosenttia tavanomaisesti käytettävissä olevasta kapasiteetista. Tarvittaessa Ukrainan on mahdollista hyödyntää kolmansien maiden alueella olevia satamia, siirtoreitit rautateitse ja maanteitse eivät kuitenkaan ole volyymiltaan riittävät.

Kuten jo aiemmin viittasin, oma olettamukseni oli, että Venäjä noudattaa sopimusta jonkin aikaa (joitain viikkoja, kunnes muutamia laivalasteja viljaa on saatettu maailmalle), joten sen näin pian suorittama räikeä hyökkäys sopimusta ja samalla Ukrainaa vastaan yllätti minutkin. Moni on spekuloinut johtuuko hyökkäys siitä, että Recep Tayyip Erdoğan pisti Vladimir Putinin odottamaan minuutin verran Iranin tapaamisen aikana – toisaalta onko sillä väliä mitä tehtiin, koska (halutessaan) Venäjä kehittelee itselleen oikeutuksia sopimusrikkomuksiin. Eikä se välttämättä edes tarvitse sellaista, jos maan johto katsoo näin olevan perusteltua tehdä. Syyksi voi riittää lännen teko, jonka Venäjän johto tulkitsee osoitukseksi heikkoudesta. Valitettavasti läntisten demokratioiden perisynti näyttää olevan hyväuskoisuus ja naiivius, joten Venäjän tulkitsemia ”heikkouden osoituksia” nähdään toistuvasti. Sellainen on myös Suomen päätös avata itäraja venäläisturisteille.

Spekuloin aiemmin viikolla, ettei Venäjä rikkoisi sopimusta hetimmiten, koska näin sen aseman neuvottelupöydässä heikompana verrattuna muihin osapuoliin – eikä Käärmesaaren taistelun häviäminen lainkaan parantanut sen asemaa. Ikäväkseni olin väärässä! Paljon riippuu myös siitä, kuinka läntinen yhteisö reagoi Venäjän ohjushyökkäykseen. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin António Guterres’in kyvyttömyys nimetä millään tasolla hyökkääjää ei lupaa hyvää. Todennäköisesti läntinenkin yhteisö on myötämielinen antaen siimaa Venäjälle, toivoen samalla Venäjän noudattavan sopimuksen henkeä jatkossa paremmin. Mielestäni länsi on osoittanut pitkämielisyyttä Venäjän suhteen jo riittävällä tapaa, vastauksen tulisi olla selkeä ja riittävän voimakas tyyliin, toimitetaan MGM-140 ATACMS tykistöohjuksia Ukrainalle.

 

Marko 

 

Lähteet:

1. https://yle.fi/uutiset/3-12546963 

2. https://twitter.com/EuromaidanPress/status/1550877140597481472 

3. https://twitter.com/UN_Spokesperson/status/1550796345971249153 

4. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008963080.html

Muina lähteinä käytetty myös USDAn laatimaa Ukraine Agricultural Production and Trade -katsausta sekä Kyiv School of Economics’in laatimaa Agricultural War Damages Review -katsausta.

Kuvat via Суспільне Одеса ja Walter Report.

Yhden 3M-14 Kalibr risteilyohjuksen räjähdyskohta Odesan sataman alueella.

Западные фейковые СМИ посещают оккупированные Россией территории

 

Группа  европейских пропагандистов посещала (и находится до сих пор) оккупированную Россией Восточную Украину в рамках поездки, оплачиваемой российскими государственными организациями. В эту группу входит по крайней мере, одна финка, Леена Хиетанен, которая ранее уже посещала оккупированную Восточную Украину.

Йохана Бэкмана на YouTube.

Как видно из скриншота в статье, Хиетанен отчитывается о своей поездке (регулярно) на YouTube-канале Йохана Бекмана. Репортаж Хиетанен начался в Ростове-на-Дону  (Россия), а затем она прибыла в оккупированные (и зверски уничтоженные) Россией районы Украины.

По словам Хиетанен, в поездке участвуют около сорока (по словам русских, сто человек, в чем Хиетанен сомневается)  производителей контента из контр- и альтернативных СМИ, в основном пропагандисты, которые по тем или иным причинам оказались работающими на Россию. Леена Хиетанен - известная как давно придерживающаяся кремлевской линии журналистка, из-под ее рук, например,   весной 2008 года вышел памфлет  «Холодная война в Эстонии». В памфлете Хиетанен утверждала, что Эстония использует политику гражданства  в отношении русских как репрессивную политику в стиле апартеида, оправдываемую ”мифом об оккупации”. Хиетанен также отвергает определение советского периода Эстонии как оккупацию.

Хиетанен также баллотировалась в Европейский парламент в 2009 году по списку STP от левой Финской рабочей партии. Хиетанен, похоже, сочетает традиционный левый экстремизм с безоговорочным восхищением современной Россией, одобряя империалистические (уничтожающие нации) действия России и осуждая в самых резких выражениях аналогичные действия Запада. Это восхищение доходит даже до того, что под барабанную дробь российской пропаганды по столу стучат  ядерными картами и со смехом говорят,  что Россия сотрет с лица земли своих противников.

Однако давайте вспомним, что это не первая ”поездка” Леены Хиетанен в оккупированную восточную Украину. В июле 2016 года она участвовала  в пропагандистской поездке в оккупированный Донецк и Донбасс с группой из Финляндии. Поездка была организована дуэтом Йохана Бэкмана и Януса Путконена, которые в то время провели там уже год, работая в оккупированной Восточной Украине.

После упомянутой поездки Финляндия организовала еще две пропагандистские поездки на оккупированную восточную Украину, и один на оккупированный Россией Крымский полуостров весной 2018 года. (1)

”Финские туристы” на оккупированном Донбассе, июль 2016 года. Леена Хиетанен, пятая слева.

Леена Хиетанен также посетила Молдову во время президентских выборов в стране (2020) и написала отчеты о поездке, по крайней мере, для журнала MV (MV-lehti), где главный редактор Янус Путконен  и для Kansan Ääni (Голос Народа). Ярмо Экман, близкий соратник Бэкмана, также должен был принять участие в той же поездке, но его путешествие закончилось в Международном аэропорту Кишинева, где его развернули на обратный рейс и вернули обратно в Минск, Беларусь. (2)

Ярмо Экман долгое время работал под началом Януса Путконена в оккупированном Донецке на Востоке Украины как  производитель дезинформации и различных репортажей. Весной 2019 года он попал под  персональные санкции со стороны украинского правительства за свою работу в качестве ”наблюдателя” на незаконных ”выборах”, организованных группами с российским происхождением на оккупированной восточной Украине.(3)

Хиетанен в оккупированной восточной Украине летом 2022 года

Как я уже упоминал ранее, по словам Лины Хиетанен, в поездке примут участие 50 производителей контента (читай: пропагандистов) из контр- и альтернативных СМИ. В ”Западную банду”, как описывает группу Хиетанен, помимо нее, входят производители дезинформации как минимум из Эстонии, Латвии, Литвы, Бельгии и Грузии. В группу также входят немцы и французы, которые, по мнению Хиетанен, постоянно живут в России.

Из Ростова-на-Дону группа отправилась на автобусе в недавно оккупированные Россией города Севвородонецк и Лисичанск на украинском Донбассе, а оттуда на следующий день в Мариуполь, который Россия разрушила артиллерией и авиаударами.

На канале Бекмана YouTube Хиетанен напомнила, что они были в Мариуполе в рамках поездки от Министерства обороны России. В разрушенном Мариуполе им представили ”строительный проект” по возведению нового жилья для жителей города.

Наверное, лучше я даже не буду более подробно комментировать конечную цель этого строительного шоу-проекта.

Затем их повезли наблюдать за разминированием в Мариуполе. Да, безусловно, в районе Мариуполя есть тысячи неразорвавшихся снарядов и мин, но – наблюдая за действиями русских – я подозреваю, что это была в основном показательная демонстрация, организованная Минобороны России. Из того, что я читал о действиях России с 24 февраля, разминирование мин и боеприпасов не было в списке их приоритетов, а если и было, то для этой задачи использовалось гражданское население в оккупированной местности.

Однако по выражению лица Хиетанен на видео видно, что увиденное и пережитое ею в Мариуполе - это то, где она оказалась в зоне дискомфорта - возможно, запах трупов (который она описывала) был не таким уж приятным. Но она успела все же пожалеть, что не смогла побывать на пляже в Мариуполе из-за своего плотного графика. Из Мариуполя группа продолжила путь в оккупированный Донецк, где в холле гостиницы Хиетанен доложила о поездке сторонникам Бекмана.

Йохана Бэкмана на YouTube.

На самом деле, самой интересной частью репортажа был ”промах”, Йохана Бэкмана при описании эффективности российской противовоздушной обороны в Донецке. Он сообщил, что выпущенная украинцами баллистическая ракета ОТР-21 ”Точка-У” была сбита средствами ПВО во время агрессивной войны, а осколки ракеты (и, видимо, неразорвавшаяся боеголовка) попали в район города. Насколько я понимаю, понимаю, Бекман имеет в виду падение ракеты ”Точка-У” в марте, когда фрагменты ракеты и боеголовки упали недалеко от центра Донецка. В результате инцидента погибло также несколько мирных жителей.

В то время российские СМИ, а также пропагандистские СМИ обвинили Украину в бомбардировке Донецка, (4). Однако местные жители тогда подозревали, что ПВО сбросила ракету, нацеленную на одну из баз российских сухопутных войск восточнее или юго-восточнее Донецка. В первые недели масштабного вторжения России в Украину, начавшегося  24 февраля,  ракетами ОТР-21 ”Точка-У” с востока и юго-востока от Донецка обстреливались украинские объекты в Украине. Российский ракетный удар по Краматорску 8 апреля был нанесен именно из этого географического района, а в качестве оружия использовалась именно ракета ОТР-21 ”Точка-У”. В результате ракетной атаки погибли 59 мирных жителей, ожидавших эвакуации (в том числе семь детей), и более 110 получили ранения.

Судя по сообщениям, и Хиетанен, и Бэкман считают, что Запад находится на пути к поражению, что мы уже смирились с нашим поражением. Хиетанен также, похоже, убеждена, что Европа разваливается и что в какой-то момент Россия и те, кто поддерживал Россию, восторжествуют:

”Мы здесь не на неправильной стороне, да, в какой-то момент справедливость восторжествует”.

Это она сказала перед тем, как принять участие в организованной российским государством пропагандистской поездке на оккупированные Украиной территории, которые Россия сначала уничтожила своими бомбардировками и "огненным смерчем", и с которых сотни тысяч людей были насильно депортированы в Россию.

Я искренне надеюсь, что в какой-то момент вы добьетесь справедливости, к которой стремитесь - в Гааге!

* * *

Организованная Россией пропагандистская поездка, в которой участвует Хиетанен, вероятно, является той поездкой, в которой должен был участвовать Пану Хуухтанен. По крайней мере, в начале июня этот контент-продюсер Reformi Studio объявил, что скоро отправится на Донбасс для участия в ток-шоу. По словам Хиетанен, он единственный финн в группе. И если Россия не планирует продолжать представлять завоеванные и разрушенные ею территории представителям европейских фальшивых СМИ, Хуухтанен по тем или иным причинам пропустит поездку. По словам Леены Хиетанен, Пепе Эскобар, одного из ”суперзвезд” среди производителей контрмедийного контента, постигла та же участь.

Оригинальный финский блог был переведен Элизой И (Eliza I).

 

Marko

 

Источники: 

1. https://www.blackseanews.net/en/read/142853 

2. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2020/11/disinformaatikot-lukasenkan-tukena.html 

3. president.gov.ua, страница 23.

4. https://www.m24.ru/news/vlast/14032022/440313

Источник: Аккаунт Йохана Бекмана на YouTube. 

Heinäkuun 17. 2014: ”Romeo November Delta, Malaysian one seven”

 

Helmikuun 24. päivän jälkeen olemme saaneet kuulla monen monituista kertaa poliitikkojen ja yritysjohtajien suusta Venäjän (24. helmikuuta toteuttaman laajan Ukrainaan kohdistaman offensiivin) hyökkäyksen tulleen meille täytenä yllätyksenä – mielestäni se on puolustuksena mitääntekemättömyydelle ja turvallisuuspoliittiselle vastuunpakoilulle merkityksetön. Nimittäin vuoden 2014 heinäkuun 17. päivän (kello 16:20:xx) jälkeen olemme siirtyneet aikaan, jolloin Venäjän minkään teon ei pitäisi olla enää minkäänlainen yllätys kenellekään.

Heinäkuun 17. päivä 2014, kello 16:19:56 Malaysia Airlinesin lennon MH17 (Schiphol, Amsterdam – Kuala Lumpur) ohjaamosta vahvistettiin VHF-radiolla ohje lennonjohdolle ”Romeo November Delta, Malaysian one seven” – seitsemän sekuntia myöhemmin yhteys lentoon MH17 katkesi, eikä se enää vastannut kutsuihin.

Alue, jolta lennolla MH17 käytetyn, pudotetun, Boeing 777-200ER:n kappaleet löytyivät.

Se mitä Malaysia Airlinesin lennolle MH17 tapahtui Itä-Ukrainan yllä iltapäivällä 17. heinäkuuta 2014 paljastui meille ennen pitkää, käytännössä meillä kuitenkin oli selkeä käsitys ja kuva siitä, mitä kyseisenä iltapäivänä noin kello 16:20 tapahtui jo paljon ennen kuin Joint Investigation Team eli JIT antoi lausuntonsa toukokuussa 2018:

”The JIT is convinced that the BUK-TELAR that was used to down MH17, originates from the 53rd Anti Aircraft Missile brigade (hereinafter 53rd brigade), a unit of the Russian army from Kursk in the Russian Federation. The JIT reached this conclusion after extensive comparative research.” (1)

Meille piirrettiin tarkka kuva (ja reitti), siitä mitä kesällä 2014 Venäjällä ja Itä-Ukrainassa tapahtui paljon ennen kuin JIT antoi lausuntonsa. Tässä työssä suuri vastuu oli aktiivisilla kansalaisilla, OSINT-harrastajilla (joista eräille harrastuksesta on tullut totinen työ) joiden on onnistunut piirtää tarkka kuva siitä, mitä tuolloin tapahtui. Kuva on niin tarkka, sen pohjautuessa todellisiin havaintoihin, ettei edes Venäjän valtiollinen propaganda ja disinformaatio ole onnistunut horjuttaa tätä havaintoihin perustuvaa mallinnusta tapahtumienkulusta. Ja koska kuva on tarkka ja ristiriidaton, ollut jo useiden vuosien ajan, on naiivia väittää Venäjän hyökkäyksen olleen täysi yllätys ja pyrkiä samalla esittämään tilanne sellaisena, että Venäjä olisi oikeasti ollut jollain merkittävällä tavalla erilainen valtio ennen 24. helmikuuta 2022. Ei ollut, ei!

Tietty voimme käydä keskustelua siitä, että oliko edes vuosi 2014 jollain tapaa poikkeuksellinen Vladimir Putinin johtamalla Venäjällä, mutta jos pidämme vuotta 2014 todellisena vedenjakajana, niin viimeistään kesän kuluessa silmiemme olisi pitänyt avautua ja tuolloinkin jättäisimme huomiotta sen,  kuinka sota Donbasissa alkoi huhtikuussa 2014 ja millaiset tapahtumat edelsivät sotaa Ukrainassa – Venäjän toteuttama Krimin niemimaan miehitys helmi-maaliskuussa 2014. (2)

Malaysia Airlinesin lento MH17 pudotettiin iltapäivällä heinäkuun 17. 2014 mutta jo ennen heinäkuun puoliväliä Venäjä oli hyvin konkreettisella tavalla osallistunut sotaan Ukrainan itäosissa. Nimittäin kesäkuun 29. ja heinäkuun 17. päivän välillä Venäjän maaperältä oli tulitettu kohteita Ukrainassa kranaatinheittimillä, tykistöllä ja raketinheittimillä useita kertoja. (3) Ja jos tällainen tulitoiminta ei ole sodankäyntiä, niin mitä se sitten on? Ja toisaalta, mikä sitten on sodankäyntiä jos ei tämä? Ja nytkin jätän huomiotta kaiken sen miehistö- ja materiaaliavun, jota Venäjältä virtasi Itä-Ukrainaan kevään ja alkukesän 2014 kuluessa unohtamatta sitä tosiseikkaa, että keväällä 2014 Itä-Ukrainassa syttynyt sota on täysin Venäjän masinoima.

Tai kuten venäläinen tiedustelu-upseeri  ja yksi neljästä MH17-syytetystä, Igor Girkin, ilmaisi asian haastattelussa marraskuussa 2014 venäläiselle imperialistiselle ja äärioikeistolaiselle Zavtra ”uutislehdelle”:

”I was the one who pulled the trigger of this war, - - - If our unit hadn't crossed the border, everything would have fizzled out — like in Kharkiv, like in Odessa”. (4)

Girkin oli se upseeri, jonka johtama ryhmä vastasi ukrainalaisten Slovjanskin ja Kramatorskin kaupunkien valtauksesta ja miehittämisestä huhtikuussa 2014 yhdessä militanttien kanssa. Valtauksen ja miehityksen ollessa käytännössä se hetki, jolloin sota Ukrainan itäosissa alkoi keväällä 2014.

Ennen MH17 pudottamista Venäjä toteutti varhain aamulla 11. heinäkuuta 2014 (klo. 04:30) huomattavan raskaan raketinheitinkeskityksen Zelenopillian kylän lähelle Ukrainan eteläosiin, noin 7000 metriä maiden välisestä rajasta (tulitusalueelta Zelenopillian kylään on matkaa reilut 18 kilometriä). Zelenopillian kylän tuntumaan oli leiriytynyt väliaikaiseen kenttätukikohtaan osia 24. ja 72. mekanisoidusta prikaatista sekä 79. ilmakuljetteisesta prikaatista ja Ukrainan rajavartiostosta. Ukrainan asevoimien yksiköillä ja rajavartiostolla oli käynnissä operaatio Ukrainan ja Venäjän välisen rajaseudun varmistamiseksi.

Ukrainalaisten kenttätukikohta Zelenopillian alueella Venäjän rakettikeskityksen jälkeen, 11. heinäkuuta 2014.

Venäjä tulitti Zelenopillian kylää omalta maaperältään Millerovon kylän pohjoispuolelta 122 mm BM-21 Grad ja 2B26 Grad-K raketinheittimillä. Vain muutaman minuutin kestäneen keskityksen seurauksena yhteensä 37 ukrainalaissotilasta ja upseeria menehtyi, kuolleista seitsemän kuului Ukrainan rajavartiojoukkoihin. Haavoittuneiden sotilaiden lukumäärä nousi 93:een. Eikä Zelenopillian alueelle kohdistettu tulitus ollut ensimmäinen kerta, jolloin Venäjältä ammuttiin kohteita Ukrainassa, jo ennen sitä Venäjältä oli tulitettu kohteita Ukrainassa (ja jos joku väittää, että Venäjällä ei ollut osaa eikä arpaa niihin, niin viimeistään Zelenopillian raketinheitinkeskityksen kohdalla seinä nousee vastaan). Tie on kuljettu loppuun, Ukrainassa oli kesällä 2014 käynnissä sota, johon Venäjä osallistui lähettämällä joukkoa ja kalustoa, ja tulittamalla asevoimillaan kohteita Ukrainassa – ja kaikki tämä tapahtui ennen heinäkuun 17. päivää ja Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamista.

Sinä aamuna, jolloin Venäjä tulitti Zelenopillian aluetta, idässä Ukrainan ja Venäjän väliselle rajaseudulle oli jo saapunut 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin kalustoa. (5) Tähän joukkoon kuului myös Novator 9K37 M1 Buk TELAR nro. 332, jolta laukaistiin MH17 pudottanut ohjus.

Kuinka 53. ilmatorjuntaprikaatin kalustoa päätyi kesällä 2014 yli 600 kilometrin päähän tukikohdastaan Marshala Zhukovasta, Kurskin itäpuolelta? En vastaa kysymykseen ”miksi”, tiedossa on kuitenkin reitti mitä myöten osia 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonasta siirrettiin 23.–25. kesäkuuta 2014 Marshala Zhukovasta Millerovon alueelle, Rostovin oblastin pohjoisosiin.

MH17: 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonasta kootun kolonnan matka Ukrainan rajalle (julkaistu 12. joulukuuta 2020).

Malaysia Airlinesin lentoa MH17 edeltävänä iltana (16. heinäkuuta 2014) käydään kohtalokas puhelu kahden henkilön välillä, puhelun sanoma on hyvin selkeä. Tilanne Itä-Ukrainan venäläisjohtoisten joukkojen kontrolloimilla ja miehittämillä alueilla on käynyt tukalaksi Ukrainan asevoimien ja asevoimia tukevien vapaaehtoisjoukkojen edettyä kesän kuluessa ja vapautettua miehitettyjä alueita. Venäläiskomentajat ja heidän apuna olevan militanttikomentajat tiedostivat mitä tuleman pitää, jollei Venäjältä tule apua ja pian. Suojaksi lisääntynyttä Ukrainan ilmavoimien aktiivisuutta vastaan he tarvitsevat raskaampaa ilmatorjuntakalustoa – puhelun kuluessa toivottiin nimenomaan Bukia (eli 9K37M1 Buk-M1 ilmatorjuntajärjestelmää), jollainen heille luvattiin toimittaa Venäjältä.

Tämän puhelun seurauksena 17. heinäkuuta 2014 päädyttiin tilanteeseen, jossa kello 16:20:xx Malaysian Airlinesin lennolla MH17 koneena ollut Boeing 777-200ER tuhoutui Itä-Ukrainan yllä. Se tuhoutui Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan kalustoon kuuluneesta Buk-M1 TELARista nro 332 laukaistun ilmatorjuntaohjuksen 70-kiloisen taistelukärjen räjähdettyä, takaa katsottuna, lentokoneen ohjaamon vasemmalla puolella. Seitsemää sekuntia ennen (kello 16:19:56) lennon MH17 ohjaamosta vahvistettiin VHF-radiolla ohje lennonjohdolle ”Romeo November Delta, Malaysian one seven” – seitsemän sekuntia myöhemmin yhteys MH17 katkesi, eikä se enää vastannut kutsuihin. Kaikki lennon MH17 283 matkustajaa ja 15 miehistönjäsentä kuolivat – Venäjä ei ole tähän päivään mennessä kantanut vastuuta teostaan.

MH17: 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan Buk-M1 TELAR miehitetyssä Itä-Ukrainassa (julkaistu 16. joulukuuta 2020).

Millainen joukko-osasto 53. ilmatorjuntaohjusprikaati tuolloin oli?

MH17: tarkastelussa 53. ilmatorjuntaohjusprikaati (julkaistu 9. tammikuuta 2021).

Venäjä tarjoili lännelle hopealautaselta mahdollisuuksia ryhtyä toimiin keväällä ja kesällä 2014, se tarjoili niitä vielä Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisen jälkeen loppukesästä käydyn Ilovaiskin taistelun aikana rikkoessaan Ukrainan kanssa tehdyn sopimuksen ja tulittaessa rajusti Ilovaiskin kattilasta vetäytyviä ukrainalaisjoukkoja, aiheuttaen ukrainalaisille huomattavat tappiot. (6) Venäjän toimia lopputalvesta syksyyn 2014 yhdistää valehtelu, propaganda, vastuunpakoilu, sotarikokset, miehitys ja sellaiseen tähtäävät sotatoimet, joten on melkoista hurskastelua väittää helmikuun 24. 2022 tulleen yllätyksenä – tämä tarina olisi mennyt läpi helmikuussa 2014 Venäjän miehittäessä Krimin niemimaan, mutta mikään yllätys (harjoitettuine julmuuksineen) se ei ole enää kahdeksan vuotta myöhemmin helmikuussa 2022.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.om.nl/actueel/nieuwsberichten/@103183/update-criminal/ 

2. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144311/KoistinenJT_YEK58.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

3. Bellingcat: Russian artillery attacks on Ukraine 2014.

4. https://www.themoscowtimes.com/2014/11/21/russias-igor-strelkov-i-am-responsible-for-war-in-eastern-ukraine-a41598 (lainaten Zavtraa).

5. https://www.bellingcat.com/app/uploads/2016/02/53rd-report-public.pdf  (s. 40).

6. https://puolustusvoimat.fi/documents/1951253/4047542/MAAVTKESK_Katsaus_Ilovaisk_2016.pdf/a0c74a16-90de-44d8-8a38-f33c903a8def/MAAVTKESK_Katsaus_Ilovaisk_2016.pdf.pdf 

#MH17 #StandWithUkraine 

Lännen valemediat vierailemassa Venäjän miehittämillä alueilla

 

Joukko eurooppalaisia propagandisteja on vieraillut (on edelleen) Venäjän valtion organisaatioiden kustantamalla matkalla Venäjän miehittämän Itä-Ukrainan alueella – tähän joukkoon kuuluu ainakin yksi suomalainen, aiemminkin miehitetyssä Itä-Ukrainassa vieraillut, Leena Hietanen.

Kuvakaappaus Johan Bäckman Official YouTube-kanavalta.

Kuten yllä olevasta kuvakaappauksesta voi päätellä, Hietanen raportoi matkastaan (säännöllisesti) Johan Bäckmanin YouTube-striimissä. Hietasen raportointi alkoi jo Rostov-na-Donussa – Venäjällä, ennen saapumista sen miehittämille (ja brutaalisti tuhoamille) alueille Ukrainassa.

Hietasen mukaan matkalle osallistuu nelisenkymmentä* vasta- ja vaihtoehtomedioiden sisällöntuottajaa, käytännössä kyse on propagandisteista, jotka ovat syystä tai toisesta johtuen ajautuneet työskentelemään Venäjän puolesta. Leena Hietanen on tunnettu ja tiedetty pitkänlinjan kremliini, jonka kädenjälkeä on muun muassa Viron kylmä sota pamfletti keväältä 2008. Pamfletissa Hietanen väitti Viron käyttävän kansalaisuuspolitiikkaa venäläisiä vastaan apartheid-tyyppisenä sortopolitiikkana, jota oikeutetaan ”miehitysmyytillä”. Hietanen ei myöskään hyväksy Viron Neuvostoliiton-kauden nimittämistä miehitykseksi.

Hietanen pyrki myös Euroopan parlamenttiin vuonna 2009 vasemmistolaisen Suomen Työväenpuolueen STP:n-listoilta. Hietasessa näyttää yhdistyvän perinteinen laitavasemmistolaisuus ja nyky-Venäjän varaukseton ihailu, jossa Venäjän imperialistiset (kansoja tuhoavat) toimet hyväksytään siinä missä vastaavat toimet länsimaiden toteuttamina tuomitaan hyvin jyrkästi. Ihailun mennessä jopa niin pitkälle, että Venäjän propagandarummun tahtiin paukutetaan pöytään ydinasekortteja ja nauraen kerrotaan Venäjän pyyhkivän vastustajansa kartalta.

Muistamme, että tämä ei kuitenkaan ole Leena Hietaselle ensimmäinen ”keikka” miehitettyyn Itä-Ukrainaan. Heinäkuussa 2016 hän osallistui Suomesta kootun ryhmän propagandamatkalle miehitettyyn Donetskiin ja Donbasiin. Tuolloin matkan organisoinnista vastasi kaksikko Johan Bäckman ja Janus Putkonen, joka oli tuolloin työskennellyt jo vuodenpäivät miehitetyssä Itä-Ukrainassa. Kyseisen matkan jälkeen Suomesta järjestettiin vielä kaksi propagandamatkaa miehitettyyn Itä-Ukrainaan ja yksi Venäjän miehittämälle Krimin niemimaalle, keväällä 2018. (1)

Hietanen viides vasemmalta.

Leena Hietanen vieraili myös Moldovassa maan presidentinvaalien aikana (v. 2020), raporit reissusta hän kirjoitti ainakin Janus Putkosen päätoimittelemaan MV-lehteen sekä Kansan Ääneen. Samalle reissulle piti osallistua myös Bäckmanin lähipiiriin kuuluvan Jarmo Ekmanin, hänen matkansa tyssäsi Chisinaun kansainväliselle lentokentälle, josta hänet käännytettiin paluulennolle ja takaisin Minskiin, Valko-Venäjälle. (2)

Jarmo Ekman työskenteli pidemmän aikaa Janus Putkosen alaisuudessa Donetskissa, miehitetyssä Itä-Ukrainassa disinformaation ja erilaisten raporttien tuottajana. Hänelle langetettiin henkilökohtaisia sanktioita Ukrainan hallinnon toimesta keväällä 2019 toimimisestaan venäläistaustaisten ryhmien organisoimien, miehitetyssä Itä-Ukrainassa järjestettyjen, laittomien ”vaalien” ”tarkkailijana”. (3)

 

Hietanen miehitetyssä Itä-Ukrainassa kesällä 2022

Kuten aiemmin viittasin, Leena Hietasen mukaan matkalle osallistuu 50 vasta- ja vaihtoehtomedioiden sisällöntuottajaa (lue: propagandistia). Länsijengissä, jollaiseksi Hietanen kuvaa ryhmää, on disinformaation tuottajia Hietasen lisäksi ainakin Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Belgiasta sekä Georgiasta. Ryhmään kuuluu myös saksalaisia ja ranskalaisia, joiden Hietanen arvelee asuvan pysyvästi Venäjällä.

Rostov-na-Donusta ryhmän matka vei bussikuljetuksella Venäjän vast’ikää miehittämiin Sjevjerodonetskin ja Lysytšanskin kaupunkeihin, Ukrainan Donbasin alueella ja sieltä seuraavana päivänä Venäjän tykistöllään ja ilmaiskuillaan tuhoamaan Mariupoliin.

Bäckmanin Tube-kanavalla Hietanen muistutti heidän olleen Mariupolissa Venäjän puolustusministeriön matkalla. Tuhotussa Mariupolissa heille esiteltiin ”rakennusprojektia”, jossa kaupunkilaisille rakennetaan uusia asuntoja. Parempi lienee, etten tässä yhteydessä edes kommentoi tämän tarkemmin tällaisen näytösluontoisen rakennusprojektin perimmäistä tarkoitusta. Tämän jälkeen heidät vietiin seuraamaan miinanraivausta Mariupolissa. Kyllä, se on varma, että Mariupolin alueella on tuhansia räjähtämättömiä ammuksia ja miinoja, mutta – venäläisten toimintaa seuranneena – epäilen, että kyseessä oli lähinnäkin demonstratiivinen näytös, jonka Venäjän puolustusministeriö järjesti. Sen mitä olen Venäjän toimista 24. helmikuuta jälkeen lukenut, niin miinojen ja ammusten raivaus ei ole ollut heidän prioriteettilistalla korkealla, tai jos ollutkin, on tehtävään käytetty miehitetyn paikkakunnan siviilejä.

Hietasen olemus videolla paljasti kuitenkin sen, että Mariupolissa hän on nähnyt ja kokenut sellaista, jossa on päätynyt epämukavuusalueelle – ehkäpä ruumiiden löyhkän haisteleminen (jota hän kuvaili), ei ollutkaan niin mukavaa. Mutta jäipä hänelle aikaa harmitella, ettei kiireisestä aikataulusta johtuen päässyt Mariupolissa uimarannalla käymään. Mariupolista ryhmän matka jatkui miehitettyyn Donetskiin, josta Hietanen raportoi Bäckmanin seuraajille hotellin aulasta.

Kuvakaappaus Johan Bäckman Official YouTube-kanavalta. Kuvassa miehitetyn Donetskin nukkehallitsija Denis Pushilin.

Itse asiassa kiinnostavinta raportointiosuudessa oli Johan Bäckmanilta päässyt ”lipsahdus” kuvaillessaan Venäjän ilmatorjunnan tehokkuutta Donetskissa. Hän kertoi ilmatorjunnan pudottaneen hyökkäyssodan aikana ukrainalaisten ampuman ballistisen OTR-21 Totška-U ohjuksen, ja ohjuksen kappaleiden (ja ilmeisesti räjähtämättömän taistelukärjen) osuneen kaupungin alueelle. Ymmärtääkseni Bäckman tarkoittaa tässä kohdin maaliskuussa tapahtunutta Totška-U ohjuksen pudottamista, jolloin ohjuksen kappaleita ja taistelukärki putosi Donetskin keskustan tuntumaan. Välikohtauksessa menehtyi myös lukuisia siviilejä.

Venäläismediat kuin myös propagandamediat syyttivät tuolloin Ukrainaa Donetskin pommittamisesta, (4) samaan aikaan paikallisten epäillessä ilmatorjunnan pudottaneen ohjuksen, jonka kohteena olisi ollut jokin Donetskin itä- tai kaakkoispuolella sijainneista Venäjän maavoimien joukko-osastojen tukikohdista. Venäjän 24. helmikuuta alkaneen, Ukrainaan kohdistuneen laajan offensiivin, ensimmäisten viikkojen kuluessa se tulitti Donetskin itä- ja kaakkoispuolelta kohteita Ukrainassa OTR-21 Totška-U ohjuksilla. Venäjän ohjusisku Kramatorskiin huhtikuun 8. päivä toteutettiin juuri tältä maantieteelliseltä alueelta ja käytettynä asejärjestelmänä oli nimenomaa OTR-21 Totška-U ohjus. Ohjushyökkäyksessä menehtyi 59 evakuointia odottanutta siviiliä (joukossa seitsemän lasta) vammautuneiden määrän noustessa yli 110:een.

Raporttien perusteella vaikuttaa siltä, että niin Hietanen kuin myös Bäckman uskovat lännen olevan matkalla kohti tappiota, että olemme jo alistuneet häviöömme. Hietanen tuntuu myös olevan varma siitä, että Eurooppa romahtaa, ja että jossain vaiheessa Venäjä ja Venäjää tukeneet saavat oikeutta –

”Ei tässä väärällä puolella olla, kyllä jossain vaiheessa oikeutta saadaan”.

Näin siis ihminen ennen osallistumistaan Venäjän valtion organisoimalle propagandamatkalle Ukrainalta miehitetyille alueille, jotka Venäjä on pommituksillaan ja ”tulijyrällään” ensin tuhonnut, ja jolta alueelta satoja tuhansia ihmisiä on pakkosiirretty Venäjälle. Toivon totisesti, että te jossain vaiheessa saatte kaipaamaanne oikeutta – Haagissa.

* * *

Venäjän organisoima propagandamatka, jolle Hietanen osallistuu, on todennäköisesti matka, jolle Panu Huuhtasen oli tarkoitus osallistua. Ainakin kesäkuun alkupuolella tämä Reformi Studion sisällöntuottaja mainosti lähtevänsä pian Donbasiin juttukeikalle. Hietasen mukaan hän on ryhmän ainoa suomalainen, ja jollei Venäjän suunnitelmissa ole esitellä valloittamiaan ja tuhoamiaan alueita jatkossakin eurooppalaisille valemedioiden edustajille, jäi Huuhtanen syystä tai toisesta matkasta. Saman kohtalon koki Leena Hietasen mukaan vastamedioiden sisällöntuottajien ”supertähtiin” kuuluva Pepe Escobar.

Kuvakaappaus Panu Huuhtasen twittertililtä.

Marko 

Lähteet:

1. https://www.blackseanews.net/en/read/142853 

2. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2020/11/disinformaatikot-lukasenkan-tukena.html 

3. president.gov.ua, s. 23.

4. https://www.m24.ru/news/vlast/14032022/440313

*: venäläisten mukaan vierailijoita on sata, jonka luvun paikkansapitävyyttä Hietanen epäilee.

Lähteenä hyödynnetty myös Johan Bäckmanin YouTube-tilillä julkaistua materiaalia.