MH17: tarkastelussa 53. ilmatorjuntaohjusprikaati

 

Aloitin MH17-projektini julkaisemalla joulukuussa kaksi blogia, ”MH17: 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonasta kootun kolonnan matka Ukrainan rajalle” sekä ”MH17: 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan Buk-M1 TELAR miehitetyssä Itä-Ukrainassa” tässä projektin kolmannessa osassa kertaan lyhyelti Malaysia Airlinesin Boeing 777-200ER:n (lennolla MH17 käytetty matkustajakone) pudottamiseen osallisen Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin miehitystä sekä kokoonpanoa kesän ja syksyn 2014 aikana.

Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin (sotilasyksikkö nro. 32406) tukikohta Venäjällä sijaitsee Marshala Zhukovan länsipuolella, Kurskin kaupungista reilut 11 kilometriä itään. 53. ilmatorjuntaohjusprikaati on osa Venäjän maavoimien 20. kaartin armeijaa, jonka historia ulottuu 4. panssariarmeijan muodossa toiseen maailmansotaan – 4. panssariarmeija perustettiin kesäkuussa 1942, josta saakka se on ollut osa, ensin Neuvostoliiton maavoimia (eri nimillä) ja sen jälkeen Venäjän maavoimia. Tässä yhteydessä ei ole perusteltua käydä tämän tarkemmin 20. kaartin armeijan historiaa läpi, Venäjän maavoimien organisaatiorakenteen vuoksi on kuitenkin järkevää tuoda esille prikaatin asema osana 20. kaartin armeijaa ja sekä osana Venäjän läntistä sotilaspiiriä.

53. ilmatorjuntaohjusprikaati on perustettu Neuvostoliitossa v. 1967, jolloin se kantoi nimeä 268. ilmatorjuntaohjusrykmentti. Perustamisen aikaan rykmentti oli sijoitettuna Artikiin, Armenian SNT:n alueelle ja sen pääaseena oli S-75 Dvina (NATO:n tunnus: SA-2 Guideline) ilmatorjuntaohjus. Kyseisellä ohjustyypillä pudotettiin vappuna, 1. toukokuuta 1960, Francis Gary Powersin ohjaama U-2-vakoilukone Sverdlovskin (nyk. Jekateringburg) alueella. (1) 60-luvun lopulla prikaatiksi laajentunut 268. ilmatorjuntaohjusrykmentti siirrettiin Itä-Saksaan osaksi 1. kaartin panssariarmeijaa. Tuolloin prikaati tunnettiin jo nykyisellä nimellä – 53. ilmatorjuntaohjusprikaati, sen aseistukseen kuului muun muassa 2K11 Krug (NATO: SA-4 Ganef) ilmatorjuntaohjukset.

Sijoitusaikana Itä-Saksan alueella, joulukuusta 1968 puna-armeijan vetäytymiseen Itä-Saksasta vuonna 1992, 53. ilmatorjuntaohjusprikaati oli ajoittain myös osa 20. kaartin armeijaa. Neuvostoliiton hajottua 1991, 53. ilmatorjuntaohjusprikaati vedettiin seuraavan vuoden kuluessa Venäjälle ja sijoitettiin Kurskin alueelle. Venäjällä prikaati sijoitettiin 20. kaartin armeijaan. Tuolloin prikaatin ilmatorjuntaohjusaseistuksen rungon muodostivat 9K37M1 Buk-M1 (NATO: SA-11 Gadfly) ilmatorjuntaohjukset. 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin kohdalla on hyvä tiedostaa se, että vuosien 1994–1998 välillä prikaati oli, väliaikaisesti, sijoitettuna Gudautaan Abhasian alueelle osana Venäjän ”rauhanturvaoperaatiota”. Kyseinen ”rauhanturvaoperaatio” sinetöi Abhasian miehittämisen ja irrottamisen Georgian kontrollista, sama nähtiin – vielä näkyvämmin – Etelä-Ossetiassa.

Prikaatin historiasta siirtykäämme tähän päivään, tai tarkkaan ottaen kesään ja syksyyn 2014, mikä on Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisen kannalta olennaisin periodi prikaatin historiassa, jota tarkastella. 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin  komentajana on toiminut vuodesta 2013 lähtien eversti Sergei B. Mutškajev. Hänen edeltäjä, eversti Aleksei Zolotov, on nykyään 20. kaartin armeijan ilmapuolustuksesta vastaava upseeri.

Kesällä ja syksyllä 2014 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin ilmatorjunta-aseistuksen runko muodostui Novator 9K37 M1 Buk ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä, tai mallin myöhemmästä versiosta 9K37 M1-2 Buk ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä, alla kuva Buk-M1 TELARista (TELAR = transporter erector launcher and radar).

53. ilmatorjuntaohjusprikaatin Buk-M1 TELAR nro 332, kuva: whathappenedtoflightmh17.

Kokonainen Buk-M1 tai Buk-M1-2 järjestelmä pitää sisällään yksitoista ajoneuvoa:

tyyppi	lukumäärä
9S470M1 komentokeskus	1
9S18M1 Kupol-M1 3D maalinosoitustutka	1
9A39M1 latauslavetti (TEL)	3
9A310M1 ohjuslavetti (TELAR)	6

Lähde: Bellingcat s. 5.

Patteriin kuuluu tavallisesti kaksi Buk-M1 TELARia ja yksi latauslavetti, jokaiseen pataljoonaan kuuluu tavallisesti ohjuslavettien ja latauslavettien lisäksi yksi komentokeskus ja yksi maalinosoitustutka-ajoneuvo. 53. ilmatorjuntaohjuspataljoonaan kuului kolme pataljoonaa, alla kaksi kuvaa:

53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan miehitys (pataljoonan komentava upseeri, pattereiden komentajat sekä Buk-M1 järjestelmän tela-ajoneuvojen komentajat), toisessa kuvassa yhden pataljoonan kalusto.

Lukijoiden on hyvä tietää, että venäjän kielisessä tekstissä yksiköistä käytetyt termit voivat olla harhaanjohtavia, esim. ilmatorjuntaohjusprikaatin pataljoonasta käytetään venäjässä termiä дивизион (”divisioona”) eikä venäjän kielistä sanaa батальон, joka muistuttaa sanaa ”pataljoona”. Vastaavasti divisioona-luokan sotilaallisesta yhtymästä käytetään venäjällä nimeä дивизия (”diviziya”). (2)

Suomessa ilmatorjuntaohjusprikaatin pataljoonasta käytetään nimeä patteristo, joka jakautuu pattereihin – käytän kuitenkin tässä kirjoituksessa kuitenkin suoria käännöksiä Bellingcatin julkaisuissaan käyttämistä termeistä, jolloin ”battalion” kääntyy ”pataljoonaksi” ja ”battery” ”patteriksi”.

53. ilmatorjuntaohjusprikaatin osalta huomio kohdistuu juuri 2. pataljoonaan, joka siirrettiin kesäkuussa 2014 tukikohdasta Marshala Zhukovasta Millerovon länsi- ja lounaispuolelle Venäjän ja Ukrainan väliselle rajaosuudelle. Huomioitavaa kuitenkin on se, että 2. pataljoonan kalustoon kuulunut Buk-M1 TELAR nro. 222 korvattiin saman prikaatin 3. pataljoonan Buk-M1 TELARilla nro. 332, joka sitten siirrettiin Venäjältä Ukrainan puolelle heinäkuussa nähdyin seurauksin. Tiedossa ei ole kumman pataljoonan miehistö operoi kyseisellä TELARilla Millerovon alueella, sekään ei ole (julkisessa) tiedossa millä miehistöllä kyseistä TELARia operoitiin 17. heinäkuuta 2014, jolloin MH17 pudotettiin, kuitenkin JIT:n saamien todistajalausuntojen mukaan –

“X48 states that the Buk drove to the road after the missile’s launch and also that there were four soldiers in an equal uniform. The uniform was khaki, with a helmet with those ears attached. These soldiers looked different from those at the blockade post”. (3)

Lausunnossa mainitulla “blockade post’illa” tarkoitetaan Pervomaiskyin kylän länsipuolella sijainnutta, militanttien tielle T0522 perustamaa, tarkastuspistettä. Tietä T0522 pääsi muun muassa tärkeälle Savur-Mohylan kukkulalle. Huomioitavaa on myös se, että todistajan (X48) mukaan Buk-M1 TELARissa näkyi neljä yhtenäisiin univormuihin pukeutunutta sotilasta. Todistajan (X48) lausunnon perusteella voi tehdä tiettyjä johtopäätöksiä Buk-M1 TELARin miehistöstä. Buk-M1 TELARin miehistö käsittää neljä henkeä – kaksi upseeria ja kaksi sotilasta.*

Savur-Mohyla kuului Ukrainan ja Venäjän rajaseudulla sijainneeseen Shakhtarskin alueeseen, jonka alueella Ukrainan asevoimat aloitti operaation heinäkuun 16. päivä tarkoituksenaan katkaista Venäjän huoltoreitti etelästä rajan yli miehitetyille alueille. Edellisenä päivänä (15. heinäkuuta) Igor Girkin vieraili yhdessä militanttikomentaja Aleksandr Borodain kanssa Savur-Mohylan koillispuolella, vierailun aikana kuvatulla tallenteella on havaittavissa myös yksi 9K35 Strela-10 (NATO: SA-13 ”Gopher”) lähi-ilmatorjuntajärjestelmä. (4)

Ryhmän vierailu alueella voi liittyä kaakossa Marynivkan alueella tuolloin käytyihin raskaisiin taisteluihin mutta taustalla voi myös olla muitakin tarkoitusperiä alkaen rajaseudun hallinnasta ja tuen saamisesta Venäjän puolelta Kuybyshevon kautta, jonka alueelle Venäjä oli ryhtynyt rakentamaan varustuksia joukoilleen ja sijoittamaan joukkojaan heinäkuussa 2014. Huomioitavaa on se, että heinäkuun 16. päivän jälkeen Venäjä sijoitti Kuybyshevon alueelle ainakin yhden Buk-M1 TELARin sekä komentokeskuksen ja maalinosoitustutkan. Alueelle sijoitettu kalusto kuului todennäköisesti Venäjän maavoimien 67. ilmatorjuntaohjusprikaatille (prikaatin tukikohta sijaitsee Vladikavkazissa Pohjois-Ossetiassa, Venäjällä). (5)

Palatkaamme kuitenkin Marshala Zhukovasta Millerovon alueelle siirrettyyn 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonaan. Osia pataljoonasta siirrettiin 23.–25. kesäkuuta 2014 Marshala Zhukovasta Millerovon alueelle, Rostovin oblastin pohjoisosiin.

Seuraavassa taulukossa 23.–25. kesäkuuta 2014 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonasta kootun kolonnan koostumus. Kolonna matkasi Marshala Zhukovasta Millerovon länsi- ja lounaispuolelle. Kolonnaan kuului myös MH17 pudottanut Buk-M1 nro. 332, mikä – kuten edellä mainittua – kuului alun perin prikaatin 3. pataljoonan kalustoon.

ajoneuvo	ajoneuvojen lukumäärä	ajoneuvo	ajoneuvojen lukumäärä
KamAZ 65225 trailerilla Buk-yksiköitä	11	Ural 4320 jossa KS-2573 nosturi	1
KrAZ 255B	4	KamAZ 5350, trailerilla ja ilman traileria	14
GAZ-66	5	ZIL 131	2
Ural 4320	5	Ural 4320 kytketty KamAZ 5350	1
UAZ 452 ambulanssi	1	PAZ 3205 linja-auto	1

Lähde: Bellingcat s. 13.

Bellingcatin arvion mukaan kolonnan vahvuuteen kuului max. 155 upseeria ja sotilasta kyseisestä prikaatista.

Ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonan kalustoa siirrettiin tukikohdastaan Marshala Zhukovasta etelään 2. ja 147. kuljetuspataljoonan kalustolla. 2. kuljetuspataljoona kuuluu 69. erilliseen logistiseen prikaatiin (sotilasyksikkö 11385), 147. kuljetuspataljoona kuuluu vastaavasti sotilasyksikköön 83466. (6) Joulukuun 12. päivä kirjoittamassani blogissa ”MH17: 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin 2. pataljoonasta kootun kolonnan matka Ukrainan rajalle” kävin läpi reitin, jota kolonna tuolloin kesäkuussa 2014 eteni Millerovon alueelle, joten tässä yhteydessä siihen ei ole enää syytä palata.

Saman kesän kuluessa 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin kalustoa siirrettiin toistamiseen (19.–21. heinäkuuta 2014) tukikohdastaan etelään Rostovin oblastin alueelle. Heinäkuun kolonnan määränpää oli todennäköisesti Kamensk-Šahtinskin lounaispuolella, jossa kolonnan eteneminen kuvattiin viimeisen kerran. Heinäkuussa etelään, Ukrainan rajan tuntumaan, siirrettiin prikaatin 1. pataljoonan miehistöä ja kalustoa – myös Buk-M1 TELAReja.

53. ilmatorjuntaohjusprikaatin Buk-M1 TELAR, videoituna Staryi Oskolissa 19. heinäkuuta 2014. (7) 

Elokuun 16. päivä Reuters julkaisi artikkelin ja kuvia Kamensk-Šahtinskin ulkopuolelta muutamasta kuorma-autosta, joissa oli ohjusten kuljetuslaatikoita. Kuvissa näkyvien kuorma-autojen rekisterikilpien perusteella Bellingcatin onnistui varmistua siitä, että ne kuuluivat 53. ilmatorjuntaohjusprikaatille. (8)

Kuva via Bellingcat s. 18.

Kesällä ja alkusyksyllä 2014 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin osia oli sijoitettuja Venäjän ja Ukrainan väliselle rajaseudulle Millerovon länsi- ja lounaispuolella seuraavien paikkakuntien ja paikkojen – Duby, Mitjankinskaja ja Chebotovka sekä Voloshino – läheisyyteen sekä Millerovosta etelään Kamensk-Šahtinskin lounaispuolelle.

Kurskin alueelta siirrettiin etelään Dubyn ympäristöön heinäkuun 16. päivään mennessä sotilaita myös toisesta yksiköstä, 16. erillisestä elektronisen sodankäynnin prikaatista (sotilasyksikkö 64055) –

”Artur, of Unit 64055 or the 16th Separate Electronic Warfare Brigade (another unit from Kursk), posted a picture of himself sitting on a truck in the area of Duby on 16 July 2014.” (9)

Olen merkinnyt alla olevaan satelliittikuvaan edellä lueteltujen paikkojen/ alueiden sijainnit Rostovin oblastin pohjoisosissa Ukrainan rajan tuntumassa. Satelliittikuvaan on merkitty myös muutama muu Ukrainan ja Venäjän kesän ja alkusyksyn 2014 sodankäynnin tapahtuma sekä Venäjän propagandatoiminnan kannalta olennainen havainto.

Satelliittikuvaan huomiona: maastoleirien osalta tiedot ovat vaillinaiset, kuvaan on merkitty vain sellaiset leirit, jotka on mainittu Bellingcatin MH17 raporteissa, tai jotka ovat Venäjän joukkojen toiminnan kannalta merkittäviä (esim. Millerovon lentotukikohdan ympäristön leirit sekä Verkhnekrasnyin itäpuolella oleva leiri, joka on edelleen aktiivisessa käytössä).

On mahdollista, että Ukrainan ilmavoimien Antonov An-26 kuljetuskone pudotettiin maastalaukaistavan ilmatorjuntaohjuksen sijaan ilmasta ilmaan ohjuksella. Kone pudotettiin Ukrainan ilmatilassa, kuitenkin sellaisen alueen yllä, joka ei ollut Ukrainan täydellisessä kontrollissa heinäkuussa 2014. Kuljetuskoneen lentokorkeus pudotushetkenä oli 6500 metriä, mikä tarkoittaa sitä, että olkapäältä laukaistava ilmatorjuntaohjus (MANPADS) voidaan jättää laskuista pois. Pudotusalueella operoineilla Venäjän proxy-joukoilla ja militanteilla oli tuolloin vain lähi-ilmatorjuntaan tarkoitettuja MANPADSeja. Venäjän puolella lähimmät tiedetyt ilmatorjuntajärjestelmät oli sijoitettu Mitjankinskaja – Duby -alueelle. Alueella oli yksi tai useampia Buk-M1 TELARia sekä latausvaunuja, jotka kuuluivat 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin varustukseen. Toisaalta Millerovossa sijaitsee lentotukikohta, joka oli aktiivisessa käytössä kesällä 2014 (on edelleen), ja jonne on sijoitettu Venäjän ilmavoimien ilmaherruushävittäjiä helikoptereiden ohella.

Ukrainan maavoimilla alkoi Stanytsia Luhanska – Mykolaivka -lohkolla heinäkuussa 2014 operaatio rajaseudun haltuun ottamiseksi sekä Luhanskin saarrostamiseksi. Ukraina ei ehtinyt saattaa operaatiota kaikilta osin loppuun Venäjän aktiivisen sotatoimiin puuttumisen ja lopulta elokuussa 2014 tapahtuneen invaasion takia. Ennen Venäjän laajaa maaoperaatiota ja sitä edeltänyttä ”humanitaarista kolonnaa” Ukrainan alueelle, ukrainalaisjoukot menettivät Izvarynen raja-aseman ja alueen hallinnan Venäjän proxy-joukoille heinä-elokuun vaihteessa.

Huomaan kirjoitukseni venyneen sen verran pitkäksi, että minun on parempi jättää Alankomaissa syytettynä olevasta nelikosta kuin MH17-propagandasta kirjoittaminen tuleviin blogeihin.

 

Marko 

 

1. Steven J. Zaloga: Soviet Air Defence Missiles s. 51.

2. https://www.bellingcat.com/app/uploads/2016/02/53rd-report-public.pdf 

3. http://www.whathappenedtoflightmh17.com/another-indication-for-russian-involvement-witness-x48-saw-four-soldiers-wearing-helmets-with-ear-flaps-near-the-launcher-the-day-mh17-was-shot-down/ 

4. https://www.facebook.com/bellingcat/posts/504820833039706 

5. https://informnapalm.org/en/67th-air-defense-missile-brigade-russia-ukraine/ 

6. https://www.bellingcat.com/news/uk-and-europe/2017/06/05/mh17-drivers-russian-june-july-2014-buk-convoy-trucks/ 

7. https://ok.ru/video/15162083871 

8. https://www.bellingcat.com/app/uploads/2016/02/53rd-report-public.pdf s. 18

9. https://www.bellingcat.com/app/uploads/2016/02/53rd-report-public.pdf s. 42

53. ilmatorjuntaohjusprikaatin historian sekä tämän kirjoituksen taustoituksessa käytetty lähteinä myös Global Securityn artikkelia SA-11 Gadfly Buk-1M-2, Informnapalmin artikkelia Russian Air Defense Officer Got a St. George’s Cross IV Degree: …, whathappenedtoflightmh17.com -verkkosivua sekä muuta 53. ilmatorjuntaohjusprikaatista kirjoitettua aineistoa.

*: ”The required number of crew members required to operate a Buk-M1 missile launcher is four, as described in Section One. The crew consists of two officers: one detachment commander (начальник расчета), who is a lieutenant (a commissioned officer) and a sergeant (a non-commissioned officer). The two other crew members are an operator, who is a common soldier, and a driver, who is also a soldier”. Bellingcat s. 63.