Miehitetyn Krimin niemimaan militarisointi, ja heikentynyt turvallisuustilanne

maanantai 28. joulukuuta 2020

Miehitetyn Krimin niemimaan militarisointi, ja heikentynyt turvallisuustilanne

Joulukuun 21. päivän kirjoituksessa ”Venäjä jatkaa sotaa Itä-Ukrainassa ’tulitauosta’ huolimatta” kävin läpi sodankäynnin jatkumisen ohella Venäjän ja sen proxy-joukkojen toimia miehitetyssä Itä-Ukrainassa, kyseinen kirjoitus sai alkunsa Ukrainan ETYJ-edustajien ETYJ:n jäsenmaiden edustajille luovuttamasta raportista (Russia’s ongoing aggression against Ukraine and illegal occupation of Crimea), jossa käytiin seikkaperäisesti läpi Itä-Ukrainan heikentynyttä turvallisuustilannetta ja Venäjän toimia miehitetyillä alueilla voimassa olevasta tulitauosta huolimatta. Nykyinen tulitauko alkoi 27. heinäkuuta 2020, mutta viime viikkoina sitä on rikottu Venäjän ja sen proxy-joukkojen toimesta aiempaa laajemmin sekä käyttäen säännöllisesti Minskin sopimuksissa kiellettyjä raskaita asejärjestelmiä. Ukrainan ETYJ-edustajien raportissa myös viitataan Venäjän toteuttamaan, miehittämänsä, Krimin niemimaan militarisointiin –

”Nowadays, Russia progressively militarizes the territory of temporarily occupied Crimea, having transformed it into a powerful military base. The recently adopted UN GA Resolution «Problem of the militarization of the Autonomous Republic of Crimea and the City of Sevastopol, Ukraine, as well as parts of the Black Sea and the Sea of Azov» serves as yet another confirmation of this reality.” (1)

Jossa viitataan YK:n yleiskokouksen joulukuun 7. päivä hyväksymään päätöslauselmaan, jossa YK:n yleiskokous vaatii Venäjää päättämään viipymättä ”väliaikaisen miehityksensä” Krimin niemimaalla. (2) Päätöslauselman hyväksyi yhteensä 63 maata – Suomi, kuten muutkin EU:n jäsenmaat äänestivät päätöslauselman puolesta, päätöslauselman vastustajien joukossa oli Venäjän lisäksi muun muassa Kiina, Venezuela, Kuuba, Syyria ja Iran sekä Euroopasta Venäjän liittolaiset, Serbia ja diktatorisen Aljaksandr Lukašenkan Valko-Venäjä. 62 YK:n jäsenmaata jätti äänestämättä asiasta.

Päätöslauselmassa vaaditaan, että Venäjän on välittömästi lopetettava ohjusten, aseiden, ammusten ja sotilashenkilöstön toimittaminen miehitetyn niemimaan alueelle. Kirjoituksessani tarkastelen Venäjän miehittämän Krimin niemimaan militarisoinnin ohella, niemimaan heikentynyttä kokonaisturvallisuutta, johon (tässä kirjoituksessa) lasken kuuluvaksi myös heikentyneen ympäristöntilan.

”Pieniä vihreitä miehiä Krimillä”. (3)

Venäjä militarisoi Krimin niemimaata

Ennen Venäjän suorittamaa Krimin niemimaan miehitystä ja laitonta anneksaatiota niemimaan alueelle oli Ukrainan ja Venäjän välisen sopimuksen mukaisesti sijoitettuna, sopimuksen sallimat 12500 venäläissotilasta. Venäjän miehitettyä niemimaan, se ryhtyi sijoittamaan niemimaan alueelle uusia joukkoja sekä kunnostamaan sen tukikohtia, joten ei ihme, että sen naapurivaltiot ovat huolissaan niemimaan militarisoinnista. Miehitysvuosien aikana Venäjän niemimaalle sijoittamien joukkojen kokonaismäärä on noussut yli 32 000 sotilaaseen. Käytännössä niemimaan alueella on usein enemmän kuin 32 000 sotilasta, johtuen siitä, että niemimaan alueella käy säännöllisesti harjoittelemassa yksiköitä muualta Venäjältä.

Venäläisjoukkojen tukikohtia miehitetyllä Krimin niemimaalla.

Miehitetylle Krimin niemimaalle perustettiin myös ns. Krimin aluepuolustusprikaateja Venäjän toimesta. Näiden organisaatioiden taustalta löytyy venäläinen kenraali Nikolai Pankov. (4) Miehitystä tukeneet kasakkaorganisaatiot, muiden vastaavien organisaatioiden rinnalla, on sijoitettu näihin aluepuolustusprikaateihin, joita Venäjä käyttää hyvin vaihteleviin operaatioihin miehittämällään niemimaalla. Eräissä tapauksissa näiden ryhmien toiminta on itsenäistä, ohittaen virallisen komentoketjun. Näiden aluepuolustusprikaatien ”työalueeseen” kuuluu näennäisen järjestyksenpidon ohella erilaiset kurinpidolliset ja terrorin toimet, jotka kohdistetaan – poikkeuksetta – miehitystä vastustaviin aktivisteihin ja ryhmiin, kuten Krimin tataarien kulttuuria ja yhtenäisyyttä vaaliviin ryhmiin, jotka Venäjä on nimennyt terroristiorganisaatioiksi.

Edellä mainitun tehtävänkuvan lisäksi aluepuolustusjoukkojen vastuulla on eräitä sotilaallisia tehtäviä, nämä joukot muun muassa miehittivät uudelleen Objekt 100 ”Utes” -järjestelmän tukikohdan Honcharnen lounaispuolella vuonna 2016. Järjestelmän tukikohtaan on sijoitettu pintamaaliohjuksia, huhtikuussa 2017 4K44 ”Utes” -rannikkopuolustusjärjestelmän laukaisualustalta ammuttiin P-35 Pityorka (SS-N-3 Shaddock) pintamaaliohjus merimaaliin. (5)

Venäjän maavoimien joukko-osastot Krimillä muodostavat 22. armeijakunnan, jonka esikunta on Simferopolissa. Loppuvuodesta 2018 22. armeijakunnan vahvuus on noin 7500 miestä, armeijakuntaa vahvistetaan par’ aikaa, mutta tämän vuoden (v. 2020) kuluessa sen vahvuuden arvioidaan nousevan yli 10 000 sotilaaseen.

22. armeijakunta koostuu seuraavista joukko-osastoista 126. erillinen rannikkopuolustus prikaati (esikunta Perevalne), 127. erillinen tiedusteluprikaati (esikunta Sevastopol), 8. tykistörykmentti (esikunta Simferopol), 1096. ilmatorjuntarykmentti (esikunta Sevastopol), 68. erillinen pioneerirykmentti (esikunta Jevpatoria) sekä 4. NBC rykmentti (esikunta Sevastopol).

Venäjän maavoimien ohella miehitetyltä niemimaalta operoi Venäjän Mustanmeren laivasto – laivaston alaisuuteen kuuluu 810. merijalkaväen prikaati, joka on sijoitettu Sevastopolin alueelle sekä Venäjän ilmavoimat, joten niemimaalle sijoitettujen venäläisjoukkojen kokonaisvahvuus – ilman Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n ja muiden turvallisuuselinten (esim. Venäjän kansalliskaarti, Rosgvardija) joukkoja – nousee yli 32 000 sotilaaseen. Krimin niemimaalle on sijoitettu kalustoa seuraavasti:

	2014	2020
sotilaat	12500	32500
pinta-alukset	26	67
sukellusveneet	2	7
lentokoneet	22	100
helikopterit	37	50+
taistelupanssarivaunut	-	195
rynnäkkövaunut ja miehistön-kuljetusajoneuvot	92	410
tykistö ja raketinheittimet	24	283
S-400 ilmatorjuntaohjusjärjestelmä	-	16+
Bal ja Bastion-P pintamaali- ohjukset	-	16+

Taulukon lähde: Ukrainan ulkoministeriö, joulukuu 2020.

Venäjän asevoimien rinnalla myös maan muut valtiolliset turvallisuusorganisaatiot, kuten Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB ja kansalliskaarti (Rosgvardija), ovat sijoittaneet niemimaalle joukkojaan. FSB:n alaisuudessa toimiva Venäjän rajavartiosto operoi niemimaalla, ja sen rannikkovartioston yksikköjä on sijoitettu myös Kertšin satamaan.

Rosgvardijalle on rakenteilla Sevastopoliin uusi varuskunta, kansalliskaartin rooli on myös merkittävä eräiden alueiden vartioinnissa ja turvallisuuden takaajana, esim. Feodosija-13 alueelle siirrettiin Kaukasuksen alueelta ensimmäiset kansalliskaartiin kuuluneet sotilaat kesällä 2016, mahdollisesti jopa aikaisemmin. (6) Samoihin aikoihin Feodosija-13 alueella havaittiin ensimmäiset merkit kunnostustöistä. Neuvostoliiton aikana rakennetusta Feodosija-13 tukikohdasta enemmän seuraavaksi.

Feodosija-13, Neuvostoliiton aikainen ydinasevarasto

Feodosija-13, jota kutsuttiin Kiziltaševskin metroksi (ven. Кизилташевский метрополитен), rakentaminen aloitettiin Krimin niemimaalle Krasnokamjankan kylän alueelle 1950-luvulla. Tukikohta suunniteltiin ydinasevarastoksi, jossa käyttötarkoituksessa se oli Neuvostoliiton hajoamiseen saakka. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Feodosija-13 siirtyi Ukrainan haltuun tukikohtaan varastoituine taktisine ydinaseineen ja taistelukärkineen. Budapestin sopimuksessa (v. 1994) sovittiin varastoitujen ydinaseiden ja taistelukärkien siirtämisestä Venäjälle, jonne ne toimitettiin vuoteen 1996 mennessä. (7) Alla satelliittikuva alueesta.

Kuvassa hyödynnetty Informnapalmin artikkelia ”Russia’s Plans for Nuclear Weapons in Crimea: …”.

Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan helmikuussa 2014, Krasnokamjankan alueella sijaitsevassa Feodosija-13:sta säilyi rauha vielä parin vuoden ajan. Kesän 2016 kuluessa Feodosija-13 alueelle pystytettiin pienimuotoinen leiri Venäjän kansalliskaartin sotilaiden toimesta, mikä kävi ilmi heidän sosiaalisessa mediassa julkaisemien kuvien perusteella. Julkaistujen kuvien ja satelliittikuvien perusteella saattoi päätellä, että vuoden 2016 kuluessa laakson alueella aloitettiin kunnostustöitä – on hyvin todennäköistä, että samoihin aikoihin kansalliskaartin kanssa alueelle saapui Sevastopoliin sijoitetun 4. NBC rykmentin sotilaita – tai spesialisteja Venäjältä.

Toistaiseksi asiantuntijoiden läsnäolosta on saatu vain välillisiä todisteita, joista osa on paljastunut kansalliskaartin sotilaiden julkaisemista kuvista. Kuten kunnostettuja rakennuksia ja rakenteita, korjattuja huoltoteitä jne., joiden perusteella voi päätellä alueella tehtävän kunnostus- ja kartoitustöitä, joihin viittaavat myös muut alueelta sekä Venäjältä saadut tiedot. Ukraina onkin – aiheellisesti – ilmaissut huolensa sille, että Venäjä on aktivoimassa uudelleen Feodosija-13 ydinasevaraston. Niemimaalta kantautuvien (vahvistamattomien) tietojen perusteella tukikohtaa valmisteltaisi ottamaan vastaan ensimmäiset ydinaseet kunnostettuihin varastotiloihin.

Krimin niemimaan ympäristön tila sekä turvallisuus

Venäjän miehitettyä niemimaan Ukraina patosi niemimaan vesihuollon kannalta tärkeän Dnepriltä alkavan kanavan. Miehitysvuosien kuluessa Venäjän ei ole onnistunut ratkaista miehittämänsä niemimaan puutteellisen vesihuollon synnyttämään ongelmaa – etenkin eteläisen rannikkovuoriston pohjoispuolinen tasankoalue kärsii toistuvasta vesipulasta ja kuivuudesta, jolla on merkittävä vaikutus myös alueen luontoarvoihin sekä maanviljelykseen. Paikoin pohjaveden hupeneminen kasteluveden loppumisen ohella on johtanut orastavaan aavikoitumiseen.

Menneenä kesänä (v. 2020) kuivuuden seurauksena tilanne ajautui hyvin ongelmalliseksi tasangon lukuisien tekoaltaiden kuivuttua lähes kokonaan, eräät pienemmän tekoaltaat ja vesivarastot kuivuivat kokonaan. Kehnoksi muuttunutta tilannetta heikensi Venäjän toimet sen pyrkiessä varmistamaan omien joukkojensa vesihuollon riittävyyden, jolloin alueelle sijoitetut joukot ryhtyivät pumppaamaan vettä tekoaltaista omiin vesivarastoihinsa. Tällä hetkellä Simferopolista etelään sijaitseva, niemimaan kolmanneksi suurin, Partizansken tekoallas on lähestulkoon kuiva. Veden säännöstelystä huolimatta tekoaltaasta otetaan enemmän vettä kuin sinne luonnollisesti tulee.

Miehitetyn niemimaan siviilihallinnon johtaja Sergei Aksjonov on spekuloinut mahdollisella sotilasoperaatiolla Ukrainan sulkeman Krimin kanavan avaamiseksi. Ennen miehitystä kanavan kautta virtasi niemimaalle 85 prosenttia alueen tarvitsemasta vedestä.

Jos ympäristön ja luonnon tila on heikentynyt miehitysvuosien kuluessa, samoin on käynyt alueen ihmisoikeustilanteelle – käytännössä se on romahtanut, miehittäjänä Venäjä on syyllistynyt merkittäviin ihmisoikeusrikkomuksiin Krimin niemimaalla. Kokonaisuuden tarkasteleminen tämän kirjoituksen yhteydessä, venyttäisi kirjoitusta liiaksi, joten huomioin nyt vallitsevan koronavirusepidemian sekä Krimin tataareiden ja muiden miehityksen vastustajien vainoamisen lapsiin kohdistuvan militarisoinnin ohella.

Ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestöjen mukaan Krimin niemimaan koronavirustilanne on Venäjän esittämiä, virallisia lukuja, olennaisesti heikompi. Venäläisviranomaisten mukaan ensimmäinen koronaviruskuolema nähtiin Krimillä 30. huhtikuuta 2020. Viime kesänä tilastoista katosi kymmeniä koronaviruskuolemia, samaan aikaan niemimaalla levisi paikallisissa yhteisöissä ”vakavaa” ja ”erittäin vakavaa” keuhkokuumetta, johon on sairastunut satoja ihmisiä. (8) Joulukuun 5. päivä miehityshallinnon edustajana Sergei Aksjonov ilmoitti 261 uudesta koronavirustapauksesta niemimaalla, mikä tarkoittaa sitä, että joulukuun alkuun mennessä niemimaalla on rekisteröity 16 575 koronavirustartuntaa ja niemimaan alueella tartuntaan on menehtynyt 322 asukasta. (9)

Jos yleisesti on epävarmuutta sen suhteen, kuinka paljon niemimaalla on koronavirukseen sairastuneita ja kuolleita, niin vielä suurempi epävarmuus vallitsee niemimaan lukuisissa vankiloissa sekä tutkintavankiloissa (SIZO:issa ). Vangeilta ja pidätetyiltä on myös evätty heidän tarvitsemaansa hoitoa, tai hoitoon pääsyä on viivytetty kohtuuttoman paljon. Vankilat ja tutkintavankilat kärsivät henkilöstöpulasta, merkittäviä puutteita on myös lääkkeissä ja hoitotarvikkeissa, eivätkä ne kykene toteuttamaan WHO:n suosituksia epidemian leviämisen estämiseksi. Meidän on hyvä muistaa, että miehittäjävaltiona Venäjä on Geneven sopimusten mukaan vastuussa niemimaan asukkaiden terveydenhoidon järjestämisestä myös poikkeusoloissa, jollainen koronavirusepidemia on.

Venäjän asevoimat pystyttää Simferopoliin kenttäsairaalaa, kuva Крым24.

Venäjän asevoimat on pystyttänyt viime aikoina useita kenttäsairaaloita Krimin niemimaalle koronaviruspotilaiden hoitoa varten. (10)

Vangittujen ja pidätettyjen joukossa on myös runsaasti Venäjän ratsioissa pidättämiä Krimin tataareja sekä muita, miehitystä vastustavia, henkilöitä. Krimin tataareiden kohdalla voidaan puhua kollektiivisesta vainoamisesta, vainon ja sorron kohdistamisesta kokonaisiin kyläyhteisöihin. Väkivallattomaan siviilivastarintaan ryhtyneitä pidätetään ja tuomitaan – näytösoikeudenkäynneissä – pitkiin rangaistuksiin. Vangittujen omaisia ja läheisiä kuulustellaan, he – jopa kokonaiset yhteisöt – joutuvat ratsioiden kohteiksi.

Merkittävintä ja näkyvintä on Krimin tataareihin kohdistuva vaino, vainon rinnalla Krimin tataariyhteisöiden moskeijoita ja muita uskonnollisia ja kulttuurikohteita on eristetty ja jopa tuhottu, mutta heidän rinnalla entistä useammin vaino ja uhkailu kohdistuu myös muihin uskonnollisiin yhteisöihin, kuten ortodokseihin, jotka eivät tunnusta ”Moskovan kirkkoa” tai Jehovan todistajiin (joka uskonnollisena ryhmänä on Venäjällä kielletty).

Oma lukunsa on sitten miehittäjän lapsiin, päiväkodeissa ja peruskoulussa kohdistama, ”isänmaallinen kasvatus” ja militarisointi, jossa lapsiin kylvetään ”isänmaallisuuden” nimissä vihansiemenet. Toimintametodit ovat hyvin pitkälle samat, jollaisilla neuvostovaltiossa kasvatettiin lapsia 60- ja 70-luvuilla. Viholliskuvan synnyttäminen aloitettiin jo hyvin varhain, lapset opetettiin taistelemaan fasisteja vastaan, aivan kuten tänään tehdään Venäjällä ja Venäjän Ukrainalta miehittämillä alueilla Krimillä ja Donbasissa. Sivusin aihetta blogissani ”YYA-Yleisradio kohti ’Naapurineljännestä’.” (kirj. 16. kesäkuuta 2019), joka oli vastine YLE:n julkaisemaan, toimittaja Marjo Näkin kirjoittamaan, kritiikittömään Krim-raporttiin, jossa vierailtiin myös lasten ja nuorten Artek-leirillä. (11)

Yunarmiyan nuoret opettavat Artek-leirillä ”itsepuolustusta”.

Viitisen vuotta sitten Venäjällä perustettiin Yunarmiya, organisaatio, joka järjestää sotilaskoulutusta 3–18 vuotiaille lapsille ja nuorille. Toukokuuhun 2019 mennessä siihen oli liittynyt jo yli puolimiljoonaa lasta ja nuorta. Tuhannet lapset ja nuoret Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta ovat liittyneet (tai pakotettu liittymään) Yunarmiyaan, siihen on (pakko)värvätty lapsia ja nuoria myös miehitetystä Itä-Ukrainasta, jossa myös järjestetään koulutusta näille lapsille ja nuorille.

Marko

1. https://vienna.mfa.gov.ua/en/news/zayava-shchodo-trivayuchoyi-agresiyi-rosiyi-proti-ukrayini-ta-nezakonnoyi-okupaciyi-krimu-fbs-obsye091220

2. https://yle.fi/uutiset/3-11686193

3. ”Pieniä vihreitä miehiä Krimillä”, kuva teoksesta: Вторжение в Украину: Хроника российской агрессии. Kuvassa olevan kuvan on ottanut Sergei Pavlov (Укринформ) maaliskuussa 2014 Krimillä.