Yhdistyneiden kansakuntien vast’ikää julkaiseman raportin
mukaan kidutus on päivittäistä Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla. YK:n
apulaisihmisoikeusvaltuutettu Nada al-Nashif mainitsi Genevessä uusinta
Itä-Ukrainan-ihmisoikeusraporttia esitelleessä puheessaan YK:n
ihmisoikeusneuvostolle erikseen Donetskissa sijaitsevan pahamaineisen Izoliatsian.
(1) Entisen taidekeskuksen, jonne Venäjän johtamat militanttijoukot perustivat
pidätyskeskuksen kesällä 2014, jota kutsutaan nykyään ”Donetskin
kidutusvankilaksi” keskuksessa suoritettujen mittavien
ihmisoikeusrikkomusten tähden.
Ukrainalaisten viranomaislähteiden mukaan 170 Izoliatsiaan
joutunutta vangittua on tunnistettu, ja 15 laitoksessa työskennellyttä henkilöä
on epäiltynä ihmisoikeusrikkomuksista ja sodankäynnin sääntöjen rikkomisesta,
käytännössä siis sotarikoksista. (2)
YK:n julkaiseman raportin mukaan venäläisviranomaiset
häiritsevät säännöllisesti puolustusasianajajia Venäjän miehittämällä Krimin
niemimaalla. Miehitetyllä niemimaalla tuomioistuimet antavat langettavia
tuomioita vakavista syytteistä epäreiluissa oikeudenkäynneissä. Epäreilujen
oikeudenkäyntien ohella venäläisviranomaiset ovat käyttäneet kidutusta ja
kaltoinkohtelua saadakseen pidätetyt tunnustamaan tai todistamaan muita
vastaan.
Mielivaltaisia pidätyksiä julkaistu raportti mainitsee
Krimillä tehdyn ainakin 19, joista 11 on kohdistunut krimintataareihin. Uskonnollinen
vaino niemimaalla kohdistuu myös Venäjällä kiellettyyn Jehovan todistajien
-liikkeeseen, liikkeen jäsenien uskonvapautta on loukattu ekstremismisyytteillä. Edellisten
lisäksi Venäjän miehittämällä niemimaalla vaino kohdistuu myös Ukrainan
ortodoksiseen kirkkoon. Ennen helmi-maaliskuussa 2014 Venäjän suorittamaa
Krimin niemimaan miehitystä, Ukrainan ortodoksisella seurakunnalla oli
niemimaalla 49 seurakuntaa, viime vuonna niitä oli enää viisi.
Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta on hankalampi saada
tietoa puolueettomista lähteistä muihin uskontokuntiin tai uskonnollisiin
lahkoihin kohdistuvasta vainosta, sellaisten olemassa olosta on kuitenkin
viitteitä. Kesäkuun 9. päivä 2014 neljä helluntaiseurakuntaan kuulunutta miestä
murhattiin Slovjansk-Kramatorsk alueella Igor Girkinin perustaman ”Russian
Orthodox Armyn” jäsenten toimesta. Virallisesti teloitettua nelikkoa
syytettiin vakoilusta ja työskentelystä Ukrainalle, mutta todellinen syy lienee
ekstremistinen – kirkon jäsenten ja eräiden muiden todistajien mukaan ainoa
todellinen syy murhalle oli murhattujen uskonto. Uskonto syynä murhille voi
hyvinkin pitää paikkansa, koska kyseisen ”Russian Orthodox Armyn” jäsenten
tiedettiin suhtautuvan äärimmäisen vihamielisesti muihin, kuin Venäjän
ortodoksiseen kirkkoon. Sen ohella, että murhaajat olivat venäläisen
imperialismin tukijoita, olivat he uskonnollisia fanaatikkoja. Heidän
uskonnollisimperialistisessa maailmankuvassa Venäjän ortodoksinen kirkko
näyttäytyi kristikunnan viimeisenä puhtaana linnakkeena, jota maallinen rappio
ei ollut tuhonnut ja jota Venäjän valtio aseillaan suojeli.
Yhdysvaltojen hallinnon vuoden 2014 kansainvälistä
uskonnonvapautta käsittelevä raportti kuvasi Itä-Ukrainan miehitettyjen
alueiden tilannetta seuraavalla tapaa:
”In the
eastern Ukrainian oblasts of Donetsk and Luhansk, Russian-backed separatists
proclaimed the so-called Donetsk and Luhansk People’s Republics. In the areas
they control, the separatists have kidnapped, beaten, and threatened
Protestants, Catholics, and members of the Ukrainian Orthodox Church of the
Kyiv Patriarchate, as well as participated in anti-Semitic acts.” (3)
Katsauksessa mainitut Venäjän tukemat “separatistit”
ovat kidnapanneet, pahoinpidelleet ja uhkailleet protestantteja, katolisia
kuin myös Ukrainan ortodoksisen kirkon (Kiovan patriarkaatin) jäseniä,
edellisten ohella alueella toteutettiin myös antisemiittisiä iskuja. Vuosien
vieriminen on paljastanut miehitetyillä alueilla kohdistetun uskonnollisiin
vähemmistöihin vieläkin julmempia otteita – kuten teloituksia.
Samainen raportti kuvasi tilannetta Venäjän miehittämällä
Krimin niemimaalla seuraavasti:
”In the
wake of the Russian Federation’s occupation of Crimea, religious minorities, in
particular members of the Ukrainian Orthodox Church of the Kyiv Patriarchate
(UOC-KP), the Ukrainian Greek Catholic Church, and Muslim Tatars, have been
subjected to harassment, intimidation, detentions, and beatings. - - - The
occupation authorities also seized control of UOC-KP religious property and
raided mosques, confiscated literature they deemed “extremist,” and formed a
Crimean Tatar organization as a rival to the authentic representative body of
the Crimean Tatars in order to supplant the local Muslim leadership.” (3)
Vuoden 2014 jälkeen tilanne Venäjän miehittämällä Krimin
niemimaalla on muuttunut sikälikin, että miehittäjän toteuttaman uskonnollisen
vainon kohteeksi ovat joutuneet myös Venäjällä kielletyn Jehovan todistajien
jäsenet. Jehovan todistajien mukaan kesäkuussa 2021 neljä miehitetyn Krimin niemimaan
Jehova-yhteisön jäsentä on vangittu ja tuomittu vankeuteen uskonnollisen
vakaumuksensa vuoksi, pidätyskeskuksissa tuomiotaan odottavien määrän ollessa
suuremman. (4) Jehovan todistajien vainon niemimaalla voidaan katsoa alkaneen
15. marraskuuta 2018, jolloin 200 poliisia ja erikoisjoukkojen jäsentä tekee
niemimaan pohjoisosissa, Džankoissa, ratsian kahdeksaan Jehovan todistajien
kotiin. Ratsian jälkeen kiinteistön omistajaa Sergei Filatovia vastaan
nostettiin syyte Venäjän rikoslain 282.2 artiklan 1 kohdan nojalla, koska hänen
katsottiin syyllistyneen ”ekstremistisen järjestön” toiminnan
organisointiin. Maaliskuun 5. 2020 Džankoin alioikeudessa langetettiin
Filatoville kuuden vuoden vankeustuomio. Kansalaisjärjestöt pitävät Filatovia
uskontonsa vuoksi vangittuna, rinnastaen hänet poliittisiin vankeihin.
Jehovan todistajien vaino on levinnyt Venäjältä maan
miehittämälle Krimin niemimaalle, on todennäköistä, että vastaavaa vainoa
esiintyy myös miehitetyn Itä-Ukrainan alueella, joskin konkreettisten todisteiden
saaminen on olennaisesti hankalampaa miehitetyn alueen tilanteesta johtuen.
Tälläkin hetkellä ukrainalaislähteiden mukaan kateissa on satoja alueen
asukkaita, joista osa on ollut kateissa sodan ensihetkistä lähtien. Eräiden
kohdalla totuus on lopulta selvinnyt alueiden vapautumisen tai muiden
todisteiden myötä, onnekkaimmat ovat vankienvaihto-operaatioiden myötä päässeet
vankeudesta vapauteen Ukrainaan.
Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden tilanne huomioiden,
voimme pitää Jehovan todistajien välittämää informaatiota Itä-Ukrainan
miehitetyiltä alueilta luotettavana (etenkin kun miehitettyjen alueiden ns.
viranomaistahot eivät ole halukkaita yhteistyöhön kansainvälisten
organisaatioiden kanssa) ja tämän informaation mukaan miehitetyillä alueilla
asuviin ja asuneisiin Jehovan todistajiin on kohdistunut eriasteista vainoa
miehitysvuosien aikana, alueella edelleen asuvat Jehovan todistajat ovat
uskonsa tähden hengenvaarassa. Elokuun 2014 ja kesäkuun 2015 välillä
Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla ”aseelliset joukot” eli Venäjän
varustamiin joukkoihin kuuluvien yksiköiden taistelijat olivat siepanneet ja
pahoinpidelleet 26 Jehovan todistajaa. (5) Hyökkäykset ja tuhotyöt kohdistuvat
myös Jehovan todistajien valtakunnansaleihin, esim. Luhanskin alueella sijainnut
Jehovan todistajien valtakunnansali ryöstettiin, rikottiin ja poltettiin 30.
toukokuuta 2018. (6)
Jehovan todistajien valtakunnansali liekeissä miehitetyssä Luhanskissa. |
Myös alueen ns. viranomaistahojen toiminta todistaa
uskonnollisen vainon riskin kasvamisesta. Donetskin ”kansantasavallan”
”oikeuslaitos” antoi 26. syyskuuta 2018 julistuksen, jonka mukaan Jehovan
todistajat on ekstremistinen uskonnollinen yhdistys, mikä käytännössä tarkoitti
sitä, että Jehovan todistajien toiminta kiellettiin alueella. Jehovan
todistajien mukaan 29. elokuuta 2018 mennessä Itä-Ukrainan miehitetyillä
alueilla oli takavarikoitu 16 valtakunnansalia. Todellisuudessa
viranomaistoimet Jehovan todistajia vastaan alkoivat jo ennen varsinaista
”oikeuslaitoksen” antamaa julistusta, mutta kuitenkin vuoden 2017 puolivälin
jälkeen, jolloin eräitä Jehovan todistajien julkaisuja julistettiin
”ekstremistisiksi” miehitetyillä alueilla.
YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston 8. syyskuuta 2015
julkaiseman Ukrainan ihmisoikeustilanne-raportin mukaan –
”20. toukokuuta julkaistussa lausumassa ’Donetskin kansantasavallan’
johtaja uhkasi ’taistella julmasti lahkoja vastaan’ ja sanoi, ettei tuo
tasavalta tunnusta mitään muuta uskontoa kuin ortodoksisuuden,
roomalaiskatolisuuden, islamin ja juutalaisuuden.” (lainaus jw.org)
Lausuntohetkenä Donetskin ”kansantasavallan” johtajana oli,
sittemmin likvidoitu, Aleksandr Zahartšenko, hänen sanallinen
hyökkäyksensä kohdistui erityisesti Jehovan todistajiin. Samalla on kuitenkin
syytä muistaa, että Venäjän rahoittamiin ja varustamiin joukkoihin kuului
yksiköitä, joihin värväytyneet olivat avoimen vihamielisiä myös juutalaisia,
kuin myös Ukrainan patriarkaatin jäseniä vastaan. Epäilemättä antisemitismiin
kannustivat myös miehitettyjen alueiden poliittisen eliitin, kuten Zahartšenkon
ja Igor Plotnitskin, kannanotot,
joissa juutalaisia nimiteltiin ja joissa juutalaisia vastaan hyökättiin
sanallisesti ja joissa Ukrainan valtiojohto rinnastettiin juutalaisiin halventavalla
tapaa. (7)
Havaintojen mukaan miehitetyillä alueilla toimittiin
aktiivisesti ja aggressiivisesti etenkin seuraavia uskonnollisia ryhmiä ja
liikkeitä vastaan, evankelikalismi eli evankelioiva herätyskristillisyys*,
kreikkalaiskatoliset ja ortodokseista Kiovan patriarkaatin alaisuuteen kuuluvat
seurakunnat sekä edellä mainitut Jehovan todistajat ja juutalaiset.
Protestantteihin, helluntailaisiin ja karismaattisten liikkeiden jäseniin kuin
myös Jehovan todistajiin sekä mormoneihin, jotka ovat käytännössä kadonneet
miehitetyiltä alueilta, on kohdistettu myös runsaasti syytöksiä lännelle
vakoilemisesta sekä terroristisesta toiminnasta. Myös lukuisat muut uskonnolliset ryhmät ovat
joutuneet hyökkäysten, vainon ja muiden toimien kohteeksi, miehitetyillä vielä
olevat buddhalaiset toimivat maan alla. Aggressioita on kohdistettu jopa
muslimeita vastaan.
Miehitetyn Donetskin alueen turvallisuusjoukot suorittivat
ratsian Donetskin ainoaan toimivaan moskeijaan kesäkuussa 2018, ratsian
yhteydessä seurakunnan imaami pidätettiin. (8) Muslimeita vastaan
kohdistettujen toimien yhteydessä on samalla huomioitava, että miehitetyillä
alueilla operoi Venäjän alueelta tulevia muslimeita, merkittävässä roolissa
ovat Tšetšenian alueelta lähetetyt ”vapaaehtoiset”, joista monet kuuluvat Ramzan
Kadyrovin turvallisuusjoukkoihin, mikä on mielestäni yksi todiste lisää
osoittamaan Kadyrovin ja Venäjän hallinnon erityislaatuisen suhteen.
Paluu ”Donetskin kidutusvankilaan”
Näin loppuun voimme palata ”Donetskin kidutusvankilaan”, taiteilija
Sergei Zaharovin omiin kokemuksiin pohjautuva sarjakuvateos ”Діра” on omanlaisensa väkevä todiste miehittäjän
harjoittamaa mielivaltaa ynnä julmuuksia vastaan. Zaharov vangittiin
Donetskissa elokuussa 2014 miehitystä vastustavan – rauhanomaisen –
taideaktivisminsa seurauksena, ja hänenkin tie vei vasta perustettuun
kidutusvankilaan, jossa hän koki, näki ja kuuli kidutuksen viikkojen ajan,
kunnes onnistui pääsemään vapauteen vaimonsa ja läheistensä avun ja kontaktien
myötä.
Sergei Zaharov, Діра. |
Donetskin ”kansantasavallan” viranomaistahot ottivat Izoljašijan taidekeskuksen hallintaansa 9. kesäkuuta
2014, haltuunottoa oli varmistamassa joukko Venäjältä saapuneen Vostok
prikaatin taistelijoita. Operaation organisoi suurella todennäköisyydellä ”kansantasavallan”
”keskusvaalitoimiston” johtaja Roman Liahin, tukena hänellä oli Stanislav
”Mongol” Slepnev -niminen rikollisjoukkion johtaja. Slepnevin johtama
rikollisjoukkio liitettiin osaksi ”kansantasavallan” ”erikoisoperaatio-keskuksen”
joukkoja kesällä 2014.
Haltuunoton jälkeen taidekeskus Izoljašija muutetaan ”valtionturvallisuusministeriön”
salaiseksi laitokseksi, samalla osia siitä muutetaan salaiseksi vankilaksi ja
pakkotyölaitokseksi – yksikkö opitaan tuntemaan nimellä Ізоляція – Izoljatsija.
Laitoksesta vapautuneiden vankien mukaan siellä on kerralla tavanomaisesti 10–70
vankia maanalaisissa tyrmissä, joissa yhtä lukuun ottamatta ei ole vesipistettä
ja WC:n virkaa pitää ämpäri.
Izoljatsijan ensimmäinen nimetty johtaja oli ukrainalainen,
entinen työsiirtolan tai tutkintovankilan vartija, Denis ”Palych” Kulik,
joka johti laitosta rikollisin ja sadistisin keinoin. Kulik vastasi Izoljatsijasta
helmikuuhun 2018 saakka, jolloin hänet erotettiin ja korvattiin
venäläistaustaisella “Kuzmich” kutsumanimeä käyttäneellä miehellä.
Tämän vuoden maaliskuussa Bellingcatin avustuksella,
julkaistiin lyhyt selonteko kolmesta tunnistetusta Izoljatsijan tämänhetkisestä
avainhenkilöstä. (9) Tunnistettujen henkilöiden joukossa on laitoksen tämänhetkinen
komentaja Juri ”Tolstoi” Krivonos ja hänen oikeana kätenä työskentelevä Vladimir
”But” Butenko. Butenko on myös yksi laitoksen vuorovastaavista (vuorossa on
tavallisesti 5–7 militanttia).
Kolmas tunnistetuista henkilöistä on Ruslan ”Ermak”
Eremitsev, jota kutsutaan myös ”Izoljatsijan nuorten tyttöjen
rakastajaksi” – nimityksestä voimme tehdä joitain johtopäätöksiä hänen
”tehtävänkuvasta” Izoljatsijassa.
Kaikilla kolmella on Venäjän passi, mutta he ovat syntyneet
Ukrainan SNT:n alueella 1970- ja 80-luvuilla.
Kiduttajia. |
Izoljatsijaan sijoitetaan edelleen pääasiassa
erikoisvankeja, sellaisia, joita miehitettyjen alueiden ”viranomaiset” epäilevät
merkittävistä rikoksista, mikä yleensä tarkoitti sellaisia toimia, joiden
katsottiin vaarantavan miehittäjän turvallisuuden – käytännössä vangitsemiseen voi
riittää halu ja tarve kertoa totuus elämästä miehitetyillä alueilla. Mutta
eräiden nykyisten ja aiempien työntekijöiden sadistiset mielihalut huomioiden,
on todennäköistä, että laitokseen on suljettu siviileitä olemattomista syistä.
Izoljatsijaan vangittuja voidaan pitää laitoksessa vuosia
ilman ”oikeudenkäyntiä” tai ilmoitusta omaisille. Laitoksen päivittäistä toimintaa
tahdittaa pakkotyön ohella toistuvat kuulustelut, kidutukset ja valeteloitukset
– osa vangituista on kuollut vangitsijoidensa käsissä.
Kattavimmin vangitsemisajastaan ja kokemuksistaan
Izoljatsijassa on raportoinut ukrainalainen toimittaja-bloggari Stanislav
Aseev (tai Asejev), joka vangittiin miehittäjien toimesta viimeistään
kesäkuussa 2017. Heinäkuun 16. 2017 miehitetyn Donetskin alueen ”turvallisuusministeriö”
vahvisti Aseevin olevan vangittuna ja häntä syytettävän ”vallankumouksellisesta
toiminnasta”. Syynä vangitsemiseen oli Aseevin pitkään jatkunut raportointi eri
medioille miehitetystä Donetskista, raportoinnissa Aseev käytti pseudonyymia Stanislav
Vasin. Aseev oli vangittuna miehitetyillä alueilla kesäkuusta 2017–29.
joulukuuta 2019, jolloin hänet vapautettiin osana laajaa vankienvaihtoa.
Tätä kirjoittaessani Donetsk on edelleen miehitettynä,
Izoljatsija toiminnassa ja voimme varmuudella sanoa, että tänäänkin laitoksen
muurien sisäpuolella kidutetaan ja pahoinpidellään sinne laittomasti vietyjä
ihmisiä, joiden ainoa ”rikos” voi olla niinkin vähäinen kuin totuuden
kertominen siitä mitä Venäjän miehittämillä alueilla Ukrainan itäisissä ja
kaakkoisissa osissa tapahtuu.
Tässä kirjoituksessa ääneen pääsivät merkittävältä osin sellaiset ryhmät ja tahot, joihin harvemmin kiinnitän kirjoituksissani huomiota, kuten uskonnolliset vähemmistöt. Olin valmistellut kirjoitusta jo pidemmän aikaa, mutta nyt, YK:n raportin julkaisun myötä, katsoin sopivan hetken kirjoituksen julkaisulle koittaneen.
Marko
Lähteet:
1. https://www.verkkouutiset.fi/yk-kidutus-jarjestelmallista-ita-ukrainassa/#194c9420
3. https://2009-2017.state.gov/j/drl/rls/irf/2014religiousfreedom/index.htm#wrapper
Taustatyöhön käytetty myös kirjahyllystäni löytyvää Sergei
Zaharovin sarjakuvateos Діра’a
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.