On jälleen aika koota yhteen viime aikojen havainnot Venäjän
varustamien joukkojen tukikohta- ja varikko- sekä harjoitusalueista Itä-Ukrainan
miehitetyillä alueilla sekä näiden joukkojen merkittävimmistä huolto- ja
materiaalivarastoista Venäjän puolella (maan miehittämää) rajaseutua. Venäjän
miehittämän rajan pituus on 409 km. Kesän 2014 operaatioiden kannalta Venäjälle
ensiarvoisen tärkeitä olivat tukikohdat Rostovin alueella Ukrainan rajan
tuntumassa, omalla maaperällä mutta riittävän lähellä Itä-Ukrainan
sotatoimialuetta, jotta ensin kalustoa ja vähäisiä määriä sotilaita oli
mahdollista toimittaa rajaseudun yli ja kesän loppupuolella siirtää lyhyessä
ajassa merkittäviä määriä alueille varastoitua kalustoa ja joukkoja Venäjältä
sotatoimialueelle Ukrainaan.
Venäjän operaatioiden kannalta kesällä 2014 merkittävässä
roolissa oli Rostov-na-Donun luoteispuolella sijaitseva Kuzminkan harjoitusalue,
jolle kevään ja kesän 2014 kuluessa koottiin satojen panssarivaunujen,
panssaroitujen ajoneuvojen ja muun taisteluvarustuksen varasto. Alue itsessään
oli vielä vuonna 2014 ja pitkälle vuoteen 2015 valtaosin rakentamatonta maastoa.
Tänään alueelle on rakennettu useita kasarmirakennuksia, huoltohalleja ja
löytyypä alueelta polttoainevarastokin. Nämä mittavat ja pysyvät rakennukset
palvelevat nähdäkseni lähinnä Venäjän Ukrainan operaation joukkoja, Kuzminkasta
on Venäjän miehittämälle rajaseudulle (Avilo-Uspenkan rajakaupunkiin)
maanteitse vajaat 80 kilometriä. Joukkojen huollon kannalta merkittävä on myös
Rostov-na-Donusta Taganrogin alueen kautta pohjoiseen Ukrainaan kulkeva
raidelinja. Venäjä käyttää radanvarren asemista muun muassa Pokrovskojea ja
Matveev-Kurgania joukkojen, kaluston ja materiaalin siirtoon Kuzminkaan sekä
muihin raja-alueen kenttätukikohtiin. Kyseinen raidelinja menee Avilo-Uspenkan
kautta miehitettyyn Itä-Ukrainaan. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tekemien
havaintojen ja muiden tietojen perusteella voimme varmuudella sanoa Venäjän
käyttävän kyseistä raidelinjaa ainakin jonkin verran. Donetskin
kaakkoispuolella sijaitsevaa Ilovaiskin ratapihaa on havaittu käytettävän sodan
aikana toistuvasti ainakin rahdin tuomiseen miehitetyille alueille ja hiilen viemiseen
Venäjälle.
Kuzminkan harjoitusalue, Кузьминский полигон 2014. |
Kuzminkan harjoitusalueen ohella merkittävässä roolissa on Kadamovskyin
harjoitusalue, Novotšerkasskin pohjoispuolella. Kadamovskyin alueelle on
sijoitettu myös osia 150. mekanisoidusta divisioonasta. (1) Kadamovskyistä on
alle 60 kilometriä Venäjän kontrolloimalle rajalle, Novošahtinskin raja-aseman
kohdalle, josta pääsee nopeiten maanteitse Venäjältä miehitetyille alueille.
Tarvittaessa Kadamovskyihin voidaan toimittaa materiaalia myös rautateitse,
Persianovkan asema sijaitsee vain puolentoista kilometrin päässä tukikohdasta. Säännöllinen
raideliikenne Itä-Ukrainan miehitetyille alueille kulkee Gukovon kautta, josta
on raideyhteys miehitettyjen alueiden merkittävään raidesolmukohtaan
Debaltsevoon.
Novotšerkasskiin on vastaavasti perustettu 12. esikunta, joka vastaa Venäjän Ukrainan sotilasoperaatiosta.
Kadamovskyin harjoitusalue, Кадамовский полигон, 2021. Upotuskuva vuodelta 2016. |
Kolmas merkittävä tukikohta ja huoltoalue sijaitsee
liikenneyhteyksien solmukohdan Kamensk-Šahtinskin alueella, kaupungin
ulkopuolella sijaitsevista materiaalivarastoista on matkaa vain parikymmentä
kilometriä Itä-Ukrainan miehitetyille alueille, ja maanteitsekin vain reilut 50
kilometriä miehitetyillä alueilla sijaitsevaan Krasnodonin kaupunkiin, jonka
kautta kulkevat merkittävät huoltoreitit Venäjältä miehitetyn Luhanskin
alueelle. Kamensk-Šahtinskin alueelle on sijoitettu Venäjä maavoimien 91.
materiaalivarasto, sotilasyksikkö nro. 48670. (2) Kaupungin luoteispuolella
sijaitsevaa harjoittelualuetta hyödyntävät myös Itä-Ukrainan miehitetyillä
alueilla operoivat joukot.
Kamensk-Šahtinskin alue, upotuskuvassa kaupungin eteläpuolella sijaitseva materiaalivarasto. |
Kirjoituksessani päähuomion saavat kuitenkin merkittävimmät miehitettyyn
Itä-Ukrainaan perustetut – Venäjän asevoimienkin käyttämät – tukikohdat ja
harjoittelualueet. Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on suuri joukko
erikokoisia ja erilailla varustettuja tukikohtia ja varastoalueita, joita
Venäjän asevoimien ja sisäministeriön sekä muiden valtiohallinnon
organisaatioiden joukot käyttävät säännöllisesti. Samoja alueita hyödyntävät
eritavalla myös ns. aluepuolustusprikaatit.
Alla olevaan karttakuvaan olen merkinnyt eräitä miehitetyillä
alueilla sijaitsevia merkittävimpiä harjoittelu-, varikko- ja tukikohta-alueita
sekä aiemmin kirjoituksessa mainitut, Venäjällä sijaitsevat, harjoittelualueet
ja tukikohdat. Merkittävimmät harjoittelu- ja tukikohta-alueet ovat helposti
havaittavissa satelliittikuvissa. Huomioitavaa on myös se, että nämä kaikki on
otettu laajamittaiseen käyttöön vasta sodan alettua, poikkeuksena voidaan pitää
Luhanskin länsipuolella, Oleksandrivskin kylän kupeessa sijaitseva
harjoitusalue, joka oli Ukrainan asevoimien käytössä rauhan aikana.
Taulukoissa (alla) nimeän kunkin suorakulmion alueella
sijaitsevat merkittävät tukikohdat, tunnisteena toimii suorakulmiossa
sijaitseva numero. Yksittäisiä huomioitavia tukikohtia sijaitsee myös näiden
alueiden ulkopuolella, kuten Kalmiusken eli entisen Komsomolsken
pikkukaupungissa, jonka alueella sijaitsee pari tukikohtaa, materiaalivarastoa
tai varikkoa.
Merkittävien kaupunkien, kuten Donetskin, Makiivkan ja
Horlivkan sekä Luhanskin alueilla sijaitsevia tukikohtia en kuitenkaan ryhdy
erittelemään.
suorakulmio 1 |
ajankohta,
josta alkaen satelliittikuvissa havaittavissa toimintaa |
Samiilove
(kylässä toimintaa kahdella erillisellä alueella) |
4. toukokuuta
2018 |
Markyne |
25. lokakuuta
2015 |
Markyne II |
10.
heinäkuuta 2017 |
suorakulmio 2 |
ajankohta,
josta alkaen satelliittikuvissa havaittavissa toimintaa |
Svobodne
(Telmanove) |
17. lokakuuta
2015 |
suorakulmio 3 |
ajankohta,
josta alkaen satelliittikuvissa havaittavissa toimintaa |
Mospyne |
11. kesäkuuta
2015 |
Pokrovka |
16.
joulukuuta 2015 |
suorakulmio 4 |
ajankohta,
josta alkaen satelliittikuvissa havaittavissa toimintaa |
Novoselivka |
23.
heinäkuuta 2015 |
suorakulmio 5 |
ajankohta,
josta alkaen satelliittikuvissa havaittavissa toimintaa |
Torets |
28.
huhtikuuta 2015 |
Petrivske |
29.
maaliskuuta 2016 |
harjoitusalue
(2,6 km Petrivskestä länteen) |
16.
helmikuuta 2016 |
suorakulmio 6 |
ajankohta,
josta alkaen satelliittikuvissa havaittavissa toimintaa |
Hrustalnyi
(entinen Krasnyi Lutš) |
1. heinäkuuta
2016 |
Krasnolutskyi |
ETYJ:n
ilmoitus vuodelta 2019 |
Sadovyi (harjoitusalue) |
toimintaa
koko sodan ajan |
Miusynsk |
10.
huhtikuuta 2015 |
suorakulmio 7 |
ajankohta,
josta alkaen satelliittikuvissa havaittavissa toimintaa |
Buhaivka |
20.
heinäkuuta 2015 |
Šimšinivka |
20.
heinäkuuta 2015 |
Myrne |
20.
heinäkuuta 2015 |
Kruhlyk |
6. huhtikuuta
2016 |
suorakulmio 8 |
ajankohta,
josta alkaen satelliittikuvissa havaittavissa toimintaa |
Myrnyin alue,
Luhansk |
24.
heinäkuuta 2015 |
Luhansk,
kansainvälisen lentoaseman alue |
syksy 2014 |
Juvileine
(Katerinivka) |
10.
huhtikuuta 2015 |
Jotta lukijoiden olisi helpompi hahmottaa, millaisista
alueista on kyse, alla muutama Google Earth-kuva seuraavista
harjoitusalueista, Buhaivka, Svobodne ja Novoselivka täydennettynä muutamilla
uudemmilla havainnoilla. Buhaivkan alueelle on säännöllisesti varastoitu
huomattavia määriä kalustoa ja materiaalia, sen sijaan Svobodnen ja
Novoselivkan alueet toimivat pääasiassa harjoittelualueina, joskin niidenkin
alueille on rakennettu viime vuosina pysyviä suojia raskaalle kalustolle,
alueiden käytön ollessa kokoaikaisempaa. Novoselivkan kohdalla on hyvä
huomioida sijainti noin 15 kilometrin päässä rintamaasta, aivan miehitetyn
Horlivkan kaakkoispuolella.
Google Earth-kuvien (yllä) upotuskuvat ETYJ:n Ukrainan monitorointimission
aineistosta tältä vuodelta (v. 2021).
Huomautan lukijoita sen verran, että ETYJ:n Ukrainan
monitorointimission saattaa käyttää alueista eri tunnisteita, tai mainita
raporteissaan alueen sijaitsevan jonkin toisen kylän tai kaupungin lähistöllä.
Vastaavasti Ukrainan asevoimilla on omat koodinimensä kullekin alueelle tai
aluekokonaisuudelle, osan ollessa johdannaisia lähimmän kylän tai kaupungin nimestä,
kuten ”Mospyne” ja ”Pokrovskyi” mutta eräiden poiketessa
merkittävästi ETYJ:n käyttämästä nimestä tai tunnisteesta, jota itse yllä
käytän. Tällainen on esim. ”Vostochnyin” alue, joka maantieteellisesti
sijoittuu Torets-Petrivske-alueelle.
Kuten edellä viittasin, Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla
kaupunkien varasto- ja tehdasalueita hyödynnetään myös kaluston ja erilaisen
materiaalin – myös ammusten ja räjähteiden – varastoinnissa. Suurimpien
kaupunkien, kuten Donetskin ja Makiivkan sekä Horlivkan ja Luhanskin alueilla
on kymmeniä erisuuruisia varastoja, joihin on varastoitu materiaalin lisäksi
myös raskasta kalustoa panssarivaunuista ja panssarihaupitseista lähtien. Myös
tämä käytäntö rikkoo Minsk II-sopimusta. Erilaista kalustoa ja materiaalia saattaa
myös olla sijoitettuna asutettujen alueiden keskelle.
ETYJ:n julkaisemassa kuvassa seitsemän 9K35 Strela-10
lähi-ilmatorjuntajärjestelmää asutuksen keskellä Makiivkassa. |
Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden suurimmassa kaupungissa
Donetskissa on lukuisia merkittäviä varastoja ja huoltovarikkoja. Donetskissa Proletarskyin
alueen kaakkoispuolelle on viime vuosina rakennettu pienehkö tukikohta, jonka
lähistöllä on havaittu useamman kerran modernia elektronisen sodankäynnin
kalustoa Venäjältä. Itse kaupungissa esim. ExpoDonbass messukeskukseen
on ollut sijoitettuna säännöllisesti joukkoja ja kalustoa – toisinaan myös
ammuksia, alueella on myös sijoitettu esikuntajoukkoja, (3) vastaavasti
Budonivskyin alueella vul. Baumanan ympäristössä sijaitsevaa
teollisuusaluetta on hyödynnetty kaluston ja materiaalin huollossa ja
varastoinnissa.
Venäläistä panssarikalustoa miehitetyssä Donetskissa, kemiantehtaan
alueella. (4) |
Makiivkan alueella pikateiden H20 ja H21
liittymän kaakkoispuolella sijaitsevia varastoja on hyödynnetty sodan kuluessa
panssarivaunujen varastoina ja huoltotukikohtina. (5) Alueelle on rakennettu
uusia varastoja sodan kuluessa.
Myös Luhanskin alueella on vastaavalla tavalla
venäläisjoukkojen toimesta hyödynnetty teollisuusalueita kaluston- ja
materiaalin varastoinnissa. Erityisen runsaasti kalustoa on ollut varastoituna
Luhanskin kaakkoispuolella sijaitsevan vanhan lentokentän alueella sekä lentokenttää
ympäröivillä teollisuus- ja varastoalueilla, esim. Transpelen aluella Proletariatu
Donbasun kaupunginosassa sekä vul. Vedeninalla sijaitsevan
varastokompleksin pihalla, jossa on havaittu Venäjän asevoimien elektronisen
sodankäynnin kalustoa säännöllisesti. (6) Lentokentän ympäristössä on myös
harjoitusalueita, joilla kaupunkiin sijoitetut venäläisjoukot säännönmukaisesti
harjoittelevat.
Luhansk, vul. Vedenina. |
Uskoakseni tämän ja tulevien kirjoitusteni, joissa käyn tarkemmin
läpi Itä-Ukrainan miehitetyille alueille sijoitetut 1. armeijakunnan ja 2.
armeijakunnan koostumukset, lukijan on mahdollista saada varsin kattava
kuva siitä, millaisella voimalla ja mihin alueille tukeutuen Venäjä operoi
miehittämässään osassa Itä-Ukrainaa.
Marko
Lähteet:
1. https://russianmilitaryanalysis.wordpress.com/tag/western-md/
3. https://informnapalm.org/en/expodonbas-russian-military-base/
4. https://informnapalm.org/19471-tanks-donetsk-reaktivs-himik/
5. https://informnapalm.org/22406-potemkin-baza-v-makeevke/
6. https://informnapalm.org/ua/rosiiska-tekhnika-na-donbasi-foto-leer3svet/
Blogin kirjoittamisessa olen hyödyntänyt lähdeluettelossa
lueteltujen lähteiden ohella aiempia blogejani sekä aineistoa, jota useat eri
tahot ovat tuottaneet Venäjältä sekä Itä-Ukrainan sotatoimialueelta. Näihin tahoihin
kuuluu muun muassa ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio, Putin@war-blogi,
Donbas in Flames – Guide to the Conflict Zone -teos, Informnapalmin
muu aineisto.