Ukraina ulottaa iskunsa syvälle Venäjällä –

 

turvassa eivät myöskään ole miehitetyt alueet

Venäjän hyökättyä laajalla rintamalla Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, Ukrainan onnistui jo hyvin varhaisessa vaiheessa ulottaa omat iskunsa ensin syvälle selustaan Venäjän miehittämillä alueilla erikoisjoukoillaan sekä tuolloin käytössään olleella aseistuksella (pääsääntöisesti ballistisilla OTR-21 Totška-ohjuksilla), seuraavassa vaiheessa Ukrainan onnistui toteuttaa iskuja entistä syvemmälle Venäjän miehittämillä alueilla (myös sellaisille alueille, joita Venäjä on miehittänyt vuodesta 2014 lukien) ja lopulta Venäjän maaperällekin (alkuvaiheessa erilaisilla lennokeilla, OTR-21 Totška-ohjuksilla ja erikoisjoukkojen toteuttamilla operaatioilla). Ukrainan ensimmäinen isku Venäjän maaperälle tapahtui niinkin varhaisessa vaiheessa, kuin 25. helmikuuta, jolloin Millerovon lentotukikohdan alueelle, Rostovin oblastin pohjoisosassa, osui yhdestä useampaan OTR-21 Totška-ohjusta tuhoten ainakin yhden Sukhoi Su-30SM monitoimihävittäjän ja aiheuttaen muita vaurioita tukikohta-alueella. (1)

Ukrainan ensimmäisten hyökkääjän selustaan ulottamien iskujen vaikutukset olivat useimmiten vähäisiä. Todennäköisesti ne kuitenkin valoivat uskoa ukrainalaisiin, heidän havaitessa, että vaikuttaminen oli mahdollista ulottaa syvälle hyökkääjän selustaan ja, että Venäjän (tuolloin vielä pelätty ja kehuttu) ilmapuolustus oli mahdollista läpäistä. Maalikuun 24. päivä Ukrainan iski ballistisella OTR-21 Totška-U-ohjuksella ja Bayraktar TB2 lennokilla (tai lennokeilla) Berdjanskin satamaan ankkuroituneita aluksia vastaan, upottaen iskulla Venäjän Mustanmeren laivaston Project 1171-luokan maihinnousualuksen sekä aiheuttaen vähäisiä vaurioita muille laituriin kiinnittyneinä olleille aluksille. (2)

Kevään edetessä pidemmälle Ukrainan vaikuttaminen syvälle Venäjän selustaan sen miehittämillä alueilla ja muuttui entistä tavanomaisemmaksi toiminnaksi, iskujen ollessa pääsääntöisesti yksittäisiä tai harvakseltaan uudelleen samaan kohteeseen kohdistuneita. Poikkeuksina voimme pitää Hersonin kansainvälistä lentokenttää Tšornobaivkassa sekä Melitopolin lentokentän aluetta, joiden alueelle Ukraina kohdisti iskuja säännöllisesti keväästä lähtien – Melitopoliin, joka on edelleen Venäjän miehittämä, iskuja kohdistetaan säännöllisesti vieläkin. Ukrainan saatua lännestä tykistöä ja raskaita raketinheittimiä (M142 HIMARS) vaikuttamisesta syvälle selustaan Venäjän miehittämillä alueilla tuli niin arkipäiväistä toimintaa, että sillä oli hyvin suuri vaikutus siihen, että Venäjän logistiset ketjut heikkenivät ja paikoin romahtivat kokonaisuudessaan vaikuttaen näin tilanteeseen rintamalla merkittävästi.

Oma luku tässä vaikuttamisessa ja operoinnissa Venäjän miehittämillä ja/ tai kontrolloimilla alueilla on Käärmesaaren taistelu. Siinä saavutettujen, merkittävien voittojen myötä, Ukrainan onnistui ensin riistää Venäjän Mustanmeren laivastolta toimintavapaus Mustanmeren länsiosassa upottamalla sen Mustanmeren laivaston lippulaiva, ohjusristeilijä Moskva ja lopulta upottamalla tai vaurioittamalla kohtalaista joukkoa muita pinta-aluksia. Taistelu tästä pienestä kalliosaaresta tuli päätökseensä kesäkuun viimeinen päivä, jolloin Venäjä vetäytyi lopullisesti saarelta. (Kirjoitukseni: Taistelu Käärmesaaresta – Русский военный корабль, иди на хуй!).

Kesällä Ukraina osoitti Venäjälle (ja maailmalle), etteivät venäläiset ole turvassa edes miehittämällään Krimin niemimaalla. Elokuun 9. päivä Ukraina toteutti iskun Sakin lentotukikohtaan, Venäjän miehittämän Krimin niemimaan länsirannikolla (matkaa Sakin lentotukikohtaan alueilta, joita Ukraina tuolloin kontrolloi oli vähintäänkin 220 km). (3 ja 4) Sen ohella, että isku oli sotilaallisesti onnistunut (Venäjä menetti kerralla vähintäänkin kymmenkunta lentokonetta ja muuta kalustoa sekä varustusta) oli se onnistunut myös psykologisesti, vietettiinhän tuolloin lomakautta ja Sakin alueella tuhannet Venäjältä saapuneet turistit näkivät ja kokivat iskun.

Tämän jälkeen Ukraina on toteuttanut lukuisia iskuja (ja operaatioita) Venäjän miehittämän Krimin niemimaan alueella, joukossa lähes täydellisesti onnistunut rekkapommi-isku Kertšinsalmen ylittävälle sillalle – päivän myöhästynyt syntymäpäivälahja Vladimir Putinille. (5 ja 6) Silta kärsi niin pahoja vaurioita, ettei se ole vieläkään täysin liikennöitävässä kunnossa (raskas kalusto joutunee edelleen turvautumaan lauttakuljetuksiin salmen yli). Onnistunut isku sillalla oli samalla isku vasten Putinin (ja Venäjän) kasvoja. Näyttävyydessään samaan luokkaan Kertšinsalmen ylittävän sillan iskun kanssa ei nouse Ukrainan, lokakuun lopussa, miehittämättömillä pinta-aluksilla toteuttama hyökkäys Sevastopolin satamaan. (7) Mutta jos jätämme huomiotta näyttävyyden, kyseinen operaatio on osoitus Ukrainan kyvyistä toteuttaa hyvin monimutkaisia operaatioita kaukana kontrolloimiltaan alueilta. Melkeinpä uskaltaisin väittää, että kyseessä on tähänastisista monimutkaisin yksittäinen tehtävä, jonka Ukrainan asevoimat on toteuttanut.

 

Joulukuun 5. 2022 – Djagilevo ja Engels-2

Marras-joulukuun vaihteeseen mennessä Ukraina oli kyennyt kaiken aikaa laajentamaan operointialuettaan. Se kykeni toteuttamaan iskuja hyvinkin syvällä Venäjän selustassa räjäyttämällä osan Kertšinsalmen ylittävästä sillasta, saavuttamalla miehittämättömillä pinta-aluksilla (ilmeisesti kaksi kappaletta) Novorossijskin sataman Mustanmeren itärannalla ja onnistumalla erikoisjoukoilla toteuttaa operaatio Pihkovan alueella lentotukikohdassa (ainakin kaksi taisteluhelikopteria tuhoutui). (8 ja 9) Sitä, onko Ukraina Pihkovan operaation taustalla, epäiltiin aluksi, mutta maan viimeisimpien syvällä Venäjällä toteuttamien operaatioiden jälkeen, epäilykset hälvenevät. On todennäköistä, että ukrainalaiset erikoisjoukot ovat toteuttaneet hyökkäyksen Pihkovaan, jos he kykenevät operoimaan niinkin syvällä Venäjällä, että kykenevät avustamaan Ukrainaa iskuissa Saratovin kupeessa sijaitsevaan Engels-2 lentotukikohtaan sekä Rjazanin länsipuolella olevaan Djagilevon lentotukikohtaan – ukrainalaisten oman ilmoituksensa mukaan heidän SOF avusti iskussa Venäjän maaperältä käsin. Ukraina toteutti iskut Engels-2 ja Djagilevon lentotukikohtaan varhain aamulla, 5. joulukuuta. (10) Samana aamuna (päivänä) Ukraina suoritti lennokki-iskut myös Belgorodin ja Brjanskin alueella, ja seuraavana päivänä Kurskin itäpuolella sijaitsevan lentokentän sotilaslentokentän puolelle. Näissä kaikissa kohteena oli Venäjän polttoaineinfraa.

Engels-2 lentotukikohta ennen Ukrainan toteuttamaa lennokki-iskua, kuva Maxar.

Ukrainan iskut Engels-2 lentotukikohtaan ja Djagilevon lentotukikohtaan ovat aiheuttamiaan tuhoja merkittävämmät. Iskuissa vaurioitui paikallisten lähteiden mukaan kahdesta neljään lentokonetta. Valokuvien ja satelliittikuvien perusteella vaurioituneiden koneiden joukossa on ainakin yksi Tupolev Tu-22M3 strateginen pommikone sekä yksi Tupolev Tu-95SM strateginen pommikone, rjazanilaislähteiden mukaan myös yksi Iljušin Il-78 ilmatankkauskone vaurioitui iskussa.

Satelliittikuva Engels-2 lentotukikohdasta Ukrainan ilmaiskun jälkeen, kuva ©SarahHa42. (11)

Ukrainan iskun vaurioittama Tupolev Tu-22M3 Djagilevossa. (12)

Iskut osoittavat Ukrainan kykenevän kehittämään käynnissä olevan laajamittaisen sodan aikana kaukovaikutuskykyään, ne myös osoittavat sen kykenevän ulottamaan iskunsa entistä syvemmälle Venäjän maaperälle. Ukrainalaisten mukaan heillä on käytössä hiipiväasejärjestelmä (itsemurhalennokki), jonka kantama on tuhat kilometriä ja joka voidaan varustaa 75 kilon taistelukärjellä. On spekuloitu, että Ukrainan järjestelmä pohjautuu neuvostoaikaiseen Tupolev Tu-141 Striž tiedustelulennokkiin, joka otettiin käyttöön 1970-luvulla ja joka jäi jo kertaalleen eläkkeelle Neuvostoliiton hajotessa. Kuitenkin pakottavien syitten takia, Ukraina otti järjestelmän uudelleen käyttöön v. 2014, Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan ja aloitettua myöhemmin samana vuonna sodan Ukrainassa.

Ukrainan operaatiot erilaisilla lennokeilla osoittaa myös sen, ettei Venäjän ilmapuolustus ole niin hyvä kuin on oletettu – se voidaan läpäistä vuosikymmeniä vanhalla (pienen hävittäjän kokoisella) lennokilla, tai vaihtoehtoisesti ilmapuolustuksesta vastaava henkilöstö ei ole riittävän hyvin koulutettua tai ole muulla tavalla tehtävänsä tasalla (motivaatio-ongelmia suorittaa tehtävänsä hyvin tms.) Todennäköisesti kyse on useammasta kuin yhdestä syystä, miksi Ukrainan onnistuu (toistuvasti) läpäistä Venäjän puolustusjärjestelmät. Huomioitavaa on myös se, että Ukraina onnistuu operaatioissaan erilaisissa toimintaympäristöissä ja erilaisella kalustolla (itsemurhalennokeista miehittämättömiin pinta-aluksiin). Ukraina on onnistunut myös yllättämään Venäjän ohella sotaa seuraavat ammattilaiset, toistuvasti. Eräät sen operaatiot (kuten hyökkäys Sevastopolin satamaan) ovat jopa uraauurtavia. Venäjä ei ole kyennyt vastaavaan yllätyksellisyyteen ja luovuuteen millään osa-alueella, niinpä se onkin joutunut puolustuskannalle ja kärsinyt huomattavia tappioita rintamalla.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://fighterjetsworld.com/latest-news/ukrainian-missile-strike-destroyed-russian-sukhoi-su-30sm-at-millerovo-airbase/27610/ 

2. https://www.thedrive.com/the-war-zone/44904/russian-landing-ship-destroyed-in-massive-explosion-in-captured-ukrainian-port-city 

3. https://www.aviacionline.com/2022/08/stab-at-russian-air-power-in-crimea-saky-airbase-attacked/ 

4. https://www.rferl.org/a/crimea-saky-blasts-ukraine-russia-bad-news-kremlin/31985260.html 

5. https://yle.fi/a/3-12653785 

6. https://yle.fi/a/74-20000982 

7. https://www.intellinews.com/ukraine-s-attack-on-sevastopol-is-a-world-first-260880/ 

8. https://avia-pro.net/news/v-seti-poyavilis-videokadry-vzryva-v-neftegavani-shesharis-v-novorossiyske 

9. https://www.thedrive.com/the-war-zone/sabotage-raid-on-attack-helicopters-at-base-in-russia-supposedly-shown-in-video 

10. https://theaviationist.com/2022/12/05/explosion-hits-engels-2-airbase-russia-reportedly-damaging-at-least-two-tu-95-bombers/ 

11. https://twitter.com/SarahHa42/status/1600128004113342464 

12. https://twitter.com/Ohra_aho/status/1599860421472964609 

Lähteinä ja taustoitukseen käytetty myös Russian Military Forces: Interactive Map’ia, GlobalSecurity.org, The Aviationist, Hush-Kit Aviation News’iä ja Rob Lee’tä (tohtoriopiskelija, King’s College – Lontoo).

#StandWithUkraine 

Ukrainan sota – lisää Ukrainan tuli-iskuja ja operaatioita vihollisen selustassa

 

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti 18. huhtikuuta 2022 taistelun Donbasista alkaneen, Venäjän aloittaessa operaation valmistelut tykistö- ja raketinheitinkeskityksellä useilla lohkoilla entisen Joint Forces Operation-alueella Ukrainan itäosissa. Venäjän oletettiin aloittavan operaationsa mittavalla epäsuoran tulen käytöllä, jota ilmavoimat tukisi ja vasta perinteisen neuvostotyylisen ”tulijyrän” jälkeen seuraisivat mekanisoidut joukot. Samaan aikaan kyseisen tulivalmistelun kanssa venäläiset aloittivat uuden offensiivin Mariupolin valtaamiseksi, offensiivin tarkoituksena oli valloittaa ne osat Mariupolin satamasta, joita alueella olevat ukrainalaisjoukot vielä puolustivat ja tuhota alueen puolustajat. Tähän päivään, 3. toukokuuta 2022, mennessä Venäjän ei ole onnistunut saavuttaa tavoitteitaan Mariupolissa kuten ei mittavammassa taistelussa Donbasin keski- ja pohjoisosissa – jos olemme tarkkoja, parin kolmen viimeisimmän vuorokauden kuluessa Ukrainan on onnistunut vapauttaa venäläismiehityksestä laajempia alueita, mitä Venäjä on oman operaationsa aikana kyennyt samassa ajassa valtaamaan.

Etenkin Harkivan (Harkova) alueella Ukrainan on onnistunut työntää Venäjän asevoimia ensinnä kohti maiden välistä rajaa ja samalla vapauttaa lukuisia taajamia ja kyliä, sekä edetä idässä Harkivan tasalla Siverskyi Donets joelle ja siellä aivan Staryi Saltivin kylän porteille. Harkivan alueella Ukrainan asevoimien eteneminen kohti pohjoista helpottaa jonkin verran alueen asukkaiden elämää Venäjän joutuessa vetämään tykistöään ja raketinheittimiään kauemmas kaupungista, mutta vain jonkin verran, Venäjän kyetessä tulittamaan aluetta myös omalta maaperältään raskaalla tykistöllä sekä raketinheittimillä. Merkittävämpänä näen Ukrainan asevoimien etenemisen kohti itää Siverskyi Donetsille saakka, sen myötä Venäjän huoltolinjat omalta maaperältä etelään Izjumin alueelle alkavat olla Ukrainan tykistön ulottuvilla. Ukrainan saadessa käyttöönsä tehokasta ja pidemmälle kantavaa tykistöä lännestä, Venäjän on entistä vaikeampi huoltaa joukkojaan Belgorodin ja Valiukin alueilta.

Jo ennen Venäjän offensiivin alkua Ukrainan asevoimien erikoisjoukkojen (eli SOF) onnistui iskeä Venäjän huoltolinjoihin, paikoin jopa hyvinkin kaukana rintamasta Venäjän puolella. Näin kävi varhain aamulla 12. huhtikuuta, jolloin Ukrainan SOF räjäytti Nezhegol joen ylittävän rautatiesillan Titovkan kylän kupeessa Belgorodin alueella. (1)

Samaan sarjaan kuului Ukrainan SOF:n suorittama, Borovan kylän pohjoispuolella sijainneen, maantiesillan räjäyttäminen ennen Venäjän odotettua offensiivia. Räjäyttäessään sillan, Ukrainan onnistui saada kaksi kärpästä yhdellä iskulla, nimittäin samalla tuhoutui siltaa ylittänyt, useita ajoneuvoja sisältänyt, venäläisten huoltokolonna. Sillan tuhoutuminen räjähdyksessä katkaisi samalla yhden venäläisten pohjois-etelä-suuntaisista huoltoreiteistä alueella, jossa sota muutenkin on jo runnellut maanteitä ja rautateitä. Ukrainan onnistuneet iskut huoltoreittejä, siltoja sekä erilaisia varikkoja vastaan epäilemättä omalta osaltaan hidastavat Venäjän offensiivia. Iskut rautatiesiltoja vastaan pakottavat Venäjän siirtymään kumipyörille, mikä hidastaa huoltoa ja vie resursseja, joita tarvittaisi muualla rintamalla.

Ukrainan erikoisjoukkojen kuvaa Borovan pohjoispuolella räjäytetystä sillasta ja tuhotuista ajoneuvoista.

Venäjän huhtikuussa Donbasissa aloittaman laajan offensiivin alun jälkeen ukrainalaisten SOF kuin myös tykistö sekä lennokit ovat suorittaneet lukuisia menestyksekkäitä operaatioita venäläisten huoltolinjoja ja huolto- sekä ammusvarikoita että esikuntia vastaan. Julkaistuiden videoiden perusteella voidaan päätellä lukuisissa iskuissa ukrainalaisten turvautuneen eri yksiköiden yhteistyöhön, lennokkeja on käytetty iskujen ohella tulenosoitukseen ja -korjaamiseen, erikoisjoukot ovat maalanneet kohteita edelliselle jne.

Merkittävänä voidaan myös pitää Ukrainan asevoimien raketinheittimillä, huhtikuun lopulla, tekemää iskua Izjumin alueella sijainnutta Venäjän asevoimien esikuntaa vastaan. (2) Vahvistettujen tietojen mukaan iskussa menehtyi Venäjän maavoimien kenraalimajuri Andrei Simonov, vahvistamattomien tietojen mukaan esikunnassa oli raketinheitinkeskityksen aikana Venäjän asevoimien pääesikunnan komentaja, armeijakenraali Valeri Gerasimov, joka olisi haavoittunut lievästi sirpaleesta ja siirretty tämän jälkeen Belgorodiin Venäjälle jatkohoitoon. Ukrainan suorittamassa tuli-iskussa menehtyi jopa kymmeniä upseereita, myös haavoittuneiden lukumäärä nousee suureksi.

Hämmentävällä tavalla Venäjän asevoimista löytyy edelleen yksiköitä, jotka jättävät kalustonsa hajauttamatta tai naamioimatta. Tällaisen piittaamattomuuden seurauksena venäläiset menettivät runsaasti kalustoa ja materiaalia ukrainalaistykistön iskiessä Irminon hiilikaivosalueella sijainneelle ammusvarikolle tykistöllä. Huhtikuun 27. päivä Ukrainan maavoimien 30. mekanisoituprikaati suoritti tuli-iskun tykistöllään kyseiselle ammusvarikolle, jonka alueella oli lennokin ohjaaman iskun hetkenä kolme BM-27 Uragan raketinheitintä (9P140) ja kaksi 9T452 BM-27 Uragan raketinheittimien latausajoneuvoa sekä muita kuorma-autoja. (3) Kyseinen ammusvarikko sijaitsi noin 15 kilometrin päässä Popasnan kaupungista, joka on edelleen osin Ukrainan hallinnassa eli se oli Ukrainan tykistön kantaman sisällä – niinpä naamioinnin tai hajauttamisen puute ei ole muuta kuin piittaamattomuutta tai välinpitämättömyyttä. 

Irminon ammusvarikko hetkeä ennen iskua.

Irminon lisäksi Ukraina on entistä enemmän kohdistanut iskuja Itä-Ukrainan miehitettyihin alueisiin (tarkoitan nyt alueita, jotka olivat Venäjän kontrollissa ja ohjailussa vuodesta 2014 lähtien). Aivan jokaisen kohdalla tekijää ei voi yhtä suurella varmuudella todistaa kuten Irminossa saattoi tehdä, esim.  Kirovskyin kaupunginosassa Donetskissa sijaitsevalla polttoaine- ja öljyvarastolla tapahtui voimakas räjähdys, joka on seurausta todennäköisestä Ukrainan asevoimien vaikuttamisesta alueella. Polttoainevarasto sijaitsee lähellä rintamaa, helposti havaittavissa ilmasta, joten hyvin otollinen kohde epäsuoralle tulelle tai lennokilla/ nelikopterilla suoritetulle ilmaiskulle.

On enemmän kuin todennäköistä, että Ukraina on ulottanut lennokki-iskujaan ja mahdollisesti myös tykistöiskujaan syvemmälle Venäjän maaperälle. Belgorodin alueella räjähti 27. huhtikuuta ja 1. toukokuuta ammusvarikko tai -varasto; (4) Belgorodin alueesta luoteeseen, Kurskin alueella venäläinen ilmatorjunta on pudottanut ainakin yhden Bayraktar TB2 lennokin; ja vielä kauempana luoteessa Brjanskissa räjähti kahdella polttoainevarastolla lähes saman aikaisesti yöllä 25. huhtikuuta. Polttoainevarastoista toinen oli Rosneftin omistama, toinen vastaavasti Venäjän asevoimien käyttämä.

Kiinnostavaa Venäjän operaatiossa on se, ettei se ole näiden kahden operaatioviikon kuluessa saanut aikaan selkeää läpimurtoa. Sen on onnistunut edetä joitain kymmeniä kilometrejä Izjumin etelä- ja lounaispuolella, saavuttamatta ainoatakaan merkittävää kohdetta; Lymanin itäpuolella Venäjän on onnistunut edetä Yampilin ohi (alueella venäläisjoukot tavoittelevat Siverskyi Donetsin pohjoisrantaa); kauimpana idässä taisteluita käydään edelleen Popasnan itäosissa. Olettamus monilla oli varmasti toinen, että Venäjä pystyy keskittämään voimaa alueella riittävästi saavuttaakseen läpimurron. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, ettei Venäjä saavuta ratkaisevaa läpimurtoa – se voi hitaasti junnata eteenpäin muutaman kilometrin kaistaleita, mutta saavuttaako se tällä tavalla itselleen edullista ratkaisua? Tuskin, ainakaan kohtuullisessa ajassa.

Mikäli Ukrainan onnistuu iskeä Harkivan itäpuolella luode-kaakko-suuntaisesti, on hyvinkin mahdollista, että asetelma kääntyy päinvastaisesti ja Venäjä on se, jota uhkaa saarrostus ja mahdollinen mottitaistelu alueella. Tämän hetkisestä tilanteesta ja joukkojen toiminnasta tulee mieleen asetelma Kiovan alueella viikkoa paria ennen Venäjän vetäytymistä alueelta. Muistutan kuitenkin, että vielä on liian aikaista juhlia. Venäjällä on alueella runsaasti joukkoja, ja vaikka ne sotivat paljon odotettua kehnommin, niitä on lukumääräisesti sen verran paljon, että ilman joukkojen täydellistä taisteluhalun ja motivaation romahdusta, Ukrainalla on edessä vielä raskaita viikkoja torjuessaan Venäjän junnaavaa offensiivia.

Karttaan merkitty eräitä Ukrainan asevoimien operaatioita alueella, 4. toukokuuta 2022 mennessä.

Ukraina on toteuttanut vastaavia, menestyksekkäitä, operaatioita erikoisjoukoillaan myös etelässä Hersonin ja Zaporižžjan alueilla. Alueella on suoritettu sen verran merkittäviä operaatioita ukrainalaisten toimesta, kuten rautatiesillan tuhoaminen Jakymivkan kylän eteläpuolella 27.-28.huhtikuuta, että operaatiot alueella ansaitsevat muutamaa riviä syvällisemmän tarkastelun, joten alueen operaatiot on syytä huomioida – muutamien muiden mainintojen ohella – erillisessä kirjoituksessa.

 

Marko 

 

Lähteet:

1. https://twitter.com/DAlperovitch/status/1513790391082008580 

2. https://twitter.com/EuromaidanPress/status/1520356410562953216 

3. https://twitter.com/UAWeapons/status/1520042517382766592 

4. https://t.me/zhest_belgorod/11246 

Lähteinä käytetty myös liveuamap.com verkkosivua sekä @HN_Schlottman’in julkaisemaa karttaa sekä erilaisia tilannepäivityksiä alueelta.

#УкраїнаЧинитимеОпір #UkraineWillResist #StandWithUkraine 

Havaintoja Ukrainan sodasta tammikuulta 2019

Vuoden ensimmäinen kuukausi on päättynyt, joten tässä vaiheessa on viisasta tehdä summaus tammikuun tapahtumiin Ukrainan sotatoimialueella. Tammikuuta käsittelevän katsauksen ohella lyhyt summaus ETYJ:n  Ukrainan monitorointimission 4. helmikuuta julkaisemiin numeraalisiin tietoihin viime vuoden puolelta ja loppuun muutama havainto Venäjän joukkojen siirroista Ukrainan rajalle, sillä on mahdollista, että osa kalustosta päätyy lopulta Itä-Ukrainan miehitetyille alueille, kuten esim. viime viikolla Volgan rantamilla Saratovissa (Venäjällä) siirtokuljetuksella junalla kohti länttä olleet T-72B taistelupanssarivaunut, jotka näyttävät ulkoisesti siltä, että ovat ”varastopakasta” vedetty, kunnostettu ynnä maalattu ja nyt ne siirretään länteen.

Junallinen T-72B taistelupanssarivaunuja Saratovissa, Venäjällä. (1) 

Ukrainan asevoimien menetykset tammikuussa Itä-Ukrainan sotatoimialueella olivat 7 kuollutta ja 23 haavoittunutta. Heidän lisäksi yksi sotatoimialueella palveleva, asevoimiin 2016 värväytynyt, sotilas teki itsemurhan. Edelliset ovat siis virallisia tappiolukemia, viralliset lukemat pitävät sisällään ne sotatoimissa kuolleet, jotka kuuluvat Ukrainan asevoimiin, rajavartiolaitokseen ja muihin valtiollisiin turvallisuuselimiin, jotka operoivat Itä-Ukrainan sotatoimialueella, sekä niihin vapaaehtoisjoukkoihin, jotka ovat osa Ukrainan asevoimien komentoketjua.

Oikean sektorin (ukr. Правий сектор) vapaaehtoispataljoonat, mukaan luettuna lääkintäpataljoona, tekevät yhteistyötä Ukrainan asevoimien ja kansalliskaartin kanssa sotatoimialueella mutta ne eivät toistaiseksi ole osa asevoimia tai kansalliskaartia. Oikean sektorin menetykset eivät välttämättä näy virallisissa tilastoissa.

Muutamia päiviä lukuun ottamatta vuoden ensimmäinen kuukausi muistutti perinteistä asemasotaa. Asemasotamaisesta luoneesta huolimatta tammikuuhun mahtui muutamia paikallisia offensiiveja, joista seuraavaksi eräitä.

Tammikuun 30. ukrainalaisjoukot tuhosivat Krymsken itäpuolella Luhanskin sektorin pohjoisosassa panssarintorjuntaohjuksilla Venäjän proxy-joukkojen hyökkäystä tukeneen MT-LBu:n, jonka katolle oli asennettu 23 millin ZU-23-2 ilmatorjuntatykki. Varusmiespalveluksen Suomessa suorittaneille tästä neuvostovalmisteisesta tykkimallista käytetty lempinimi ”Sergei” liene tuttu.

Tammikuun 29. venäläisjoukkojen KaMAZ maastokuorma-auto tuhottiin ukrainalaisjoukkojen toimesta panssarintorjunta-aseilla, 25. tammikuuta venäläisten tulitukea antanut rynnäkkövaunu tuhottiin panssarintorjuntaohjuksilla sotatoimialueella.

Tammikuun raskaimmat taistelut käytiin Donetskin lentokentän ympäristössä 16. tammikuuta iltapäivästä pitkälle 17. tammikuuta puolelle. Tuolloin  venäläisjoukot hyökkäsivät Donetskin lentoaseman eteläpuolelta Veselen sekä Zhabunkan esikaupunkialueiden kautta kohti länttä ja sodan raunioittamaa Piskyn kylää. Ukrainan hallinnassa olevaa kylää tulitettiin pienikaliiperisin asein ja kranaattikonekiväärein sekä rynnäkkövaunujen pääaseilla. Saman aikaisesti Abakumovin kaivosalueen suunnalta tulitettiin Pisky – Nevelske -lohkoa erilaisin asejärjestelmin, myös kranaatinheittimin.

Tämä paikallinen venäläisjoukkojen offensiiviyritys – provokaatio – ulottui Donetskin lounaisosista  Trudovskin alueelta Avdiivkan kaakkoisosiin saakka, joita tulitettiin 82 mm kranaatinheittimin Kashtanovesta käsin. Vastaavasti Trudovskista tulitettiin pienikaliiperisin asein sekä kranaattikonekiväärein Mar’inkaa lännessä sekä Krasnohorivkan ympäristöä luoteessa.

Ukrainan asevoimien onnistui torjua Veselen ja Zhabunkan suunnalta Piskyn kylään kohdistunut huomattavan raju hyökkäys. Ukrainan sotilastiedustelun mukaan venäläisjoukkojen tappiot nousivat kyseisen illan ja yön taisteluissa 10 kuolleeseen ja 19 haavoittuneeseen.  Samaisena iltana hyökkääjän ammuslastissa ollut KaMAZ maastokuorma-auto tuhoutui/ tuhottiin Zhabunkan alueella. Tuhoa alueella on kuvattu mittavaksi, mahdollisesti ryhmä (noin 10 taistelijaa) kuoli tai haavoittui ammuslastissa olleen maastokuorma-auton räjähdettyä.

Venäläisjoukot tulittivat Ukrainan asevoimien asemien ohella siviilikohteita tammikuun kuluessa lukuisia kertoja, myös siviilikohteita tulitettiin Minsk-II-sopimuksessa kielletyillä 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimillä. Tammikuun kuluessa venäläisjoukot tulittivat kranaatinheittimillä kohteita Krymsken ja Popasnan alueella Luhanskin sektorilla sekä Svitlodarskin pullistuman, Horlivkan ja Donetskin alueilla ynnä Mariupolin koillispuolella Donetskin sektorilla.

Ukrainalaisasemia tulitettiin kranaatinheittimien ohella myös panssarintorjuntaohjuksilla sekä rynnäkköpanssarivaunujen ja miehistönkuljetusajoneuvojen pääaseilla ynnä 23 mm ilmatorjuntatykeillä. Luonnollisesti ukrainalaisasemia tulitettiin pienikaliiperisin asein sekä singoin ja kranaattikonekiväärein. Ukrainan hallinnoimilla alueilla sijaitsevia siviilikohteita tulitettiin miehitetyiltä alueilta käsin lukuisia kertoja pienikaliiperisin asein ja kranaattikonekiväärein, eräitä kertoja myös kranaatinheittimin. Tammikuun 22. ja 23. päivän aikoihin Krasnohorivkan ja Mar’inkan välillä kulkevan kaasuputken korjausmiehistöä tulitettiin konekiväärein ja muin asein miehitetyn Donetskin länsiosista käsin siitä huolimatta, että alueelle oli sovittu paikallinen tulitauko. Tulituksessa vammautui yksi huoltoupseeri. Ukrainan asevoimat suoritti alueella tämän jälkeen operaation, jossa uhkatekijä ”neutralisoitiin”.

Tammikuun kuluessa Ukrainan asevoimat ja vapaaehtoiset pudottivat useamman miehitysjoukkojen eli Venäjän asevoimien ja heidän proxy-joukkojen tiedustelulennokin tai nelikopterin (quadcopter).

Venäjän proxy-joukoilla on käytössään joitain siviilimalleista kustomoituja lennokkeja tai nelikoptereita, joita he hyödyntävät runsaasti tiedustelussa. Nykyään todennäköisesti myös hyökkäyksissä ukrainalaisasemiin tai kohteisiin Ukrainan hallinnoimilla alueilla. Osa näistä nelikoptereista toiminee eräänlaisina ”kamikazelennokkeina”, jollainen todennäköisesti oli ukrainalaisjoukkojen taannoin pudottama kiinalaisvalmisteinen DGI Phantom 4 quadcopter, johon oli kiinnitetty 30 mm VOG-17 kranaatit, jollaisia ammutaan muun muassa AGS-17 Plamya kranaattikonekivääreillä.

Ukrainalaisten pudottama kustomoitu DGI Phantom 4 nelikopteri.

Tammikuun 24/25. ukrainalaiset pudottivat Asovanmeren rannikon tuntumassa  elektronisella häirinnällä tiedustelulennolla olleen Venäjän asevoimien Granat-2 taktisen tiedustelulennokin, kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, jolloin lennokkia havaitaan sotatoimialueella ja jolloin sellainen päätyy ukrainalaisjoukkojen käsiin. Granat-2 tiedustelulennokkia on käytössä vain Venäjän asevoimilla.

ETYJ:n tilastoja vuodelta 2018

Seuraavaksi katsaus ETYJ:n Ukrainan monitorointimission julkaisemaan statistiikkaan vuodelta 2018, statistiikassa numeraalista tietoa viime vuoden tulitaukorikkomuksista ja muista Minsk II-sopimuksen rikkomuksista, kuten kaluston sijainnista liian lähellä demarkaatiolinjaa, sekä tilanteista, joissa tarkkailijoita kohtaan on käyttäydytty uhkaavasti tai heidän toimintaa estetty/ rajoitettu.

Vuoteen 2017 verrattuna tulitaukorikkomusten määrä väheni 401336 kappaleesta 312554 kappaleeseen vuonna 2018, on hyvä muistaa ETYJ:n rekisteröivät tulitaukorikkomukseksi jokaisen havaitsemansa laukauksen ja räjähdyksen vrt. Ukrainan JFO:n tapaan laskea rikkomukset, joka tällä hetkellä on hyvin tulkinnanvarainen, ukrainalaisten huomioidessa käytännössä vain merkittävimmät vihollisen ts. venäläisten johtamien joukkojen suorittamat hyökkäykset ja tulenkeskittämiset.

Viime vuonna tulitaukorikkomuksista ETYJ:n mukaan merkittävin osa, 90 %, kohdistui viidelle alueelle (ks. kuva alla):

1. Svitlodarskin ”pullistuman” alueelle Horlivkan koillispuolella.

2. Donetskin alueella etenkin Jasunuvata – Avdiivka – Donetskin lentokenttä – Pisky -lohkolle.

3. Mariupolin itä ja koillispuolelle.

4. Horlivkan läntisiin ja pohjoisiin esikaupunkialueisiin.

5. Luhanskin sektorin läntiseen osaan Popasna – Kalynove – Pervomaisk – Zolote -lohkolle.

Kuva: Liveuamap.com, merkinnät M. Enqvist.

Tulitaukorikkomuksista 63 % ajoittui yöaikaan. Nämä havainnot tehtiin kameravalvonnalla ja tarkkailemalla tilannetta partioiden tukikohdista. Päivällä valtaosa havainnoista tehtiin kenttäpartioiden toimesta.

Viime vuonna ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio teki 3823 havaintoa Minsk II-sopimuksen aserajoituksia koskevien sopimusosien rikkomista, rikkeistä noin 60 % havaittiin alueilla, jotka eivät ole Ukrainan hallituksen valvonnassa eli toisin sanoen, alueilla, jotka on miehitetty. Havainnoista 47 % tehtiin ETYJ:n tiedustelulennokeista käsin, loput partioiden toimesta. Tällainen Minsk II-sopimuksen aserajoituksia koskevien sopimusosien rikkomus on esim. raskas asejärjestelmä liian lähellä demarkaatiolinjaa.

Vastaavasti viime vuonna ETYJ:n Ukrainan monitorointimission partioiden kulkua estettiin tai rajoitettiin 1178 kertaa, joista 83 % tapahtui alueilla, jotka eivät ole Ukrainan kontrollissa. Kasvua vuoteen 2017 on 34 %.

ETYJ:n mukaan tammikuussa 2019 neljä siviiliä vammautui sotatoimien seurauksena itäisessä Ukrainassa, heistä kolme oli Voda Donbassan työntekijöitä. Tammikuun loppupuolella, talven ollessa ankarimmillaan, neljä iäkästä ihmistä kuoli luonnollisista syistä johtuen demarkaatiolinjan tarkastusasemilla, mikä nosti koko talven aikana tällä tavalla kuolleiden siviileiden kokonaismäärän kahteentoista. (2)

Venäjän joukkojensiirtoja

Venäjän tämän hetkisten kuin myös tulevien joukkojen siirtojen yhteydessä on hyvä huomioida alla olevaan satelliittikuvaan merkityt punaiset ympyrät, joiden alueella sijaitseviin tukikohtiin ja varikkoalueille on sijoitettu merkittäviä määriä kalustoa. Ne ovat todennäköisesti myös tulevaisuudessa alueita, joille Venäjä keskittää joukkojaan sekä varastoi kalustoa ja materiaalia.

Ukrainan rajan tuntumaan Rostovin oblastiin Kamensk-Šahtinskin, Kadamovskyin ja Novotšerkasskin sekä Kuzminka alueille varastoidaan myös sellaista kalustoa, joka on Venäjän miehittämän Itä-Ukrainan alueella sotivien 1. ja 2. armeijakunnan käytössä. Tätä aluetta en kuitenkaan tällä kertaa käy läpi, koska olen aiemmin käsitellyt blogeissani kyseisen alueen tukikohtia kirjoittaessani Venäjän sodankäynnistä Ukrainan maaperällä. (3) Novotšerkasskissa toimii myös Venäjän Itä-Ukrainassa operoivien miehitysjoukkojen (1. ja 2. armeijakunta) esikunta.

Ukrainan Harkovan alueeseen rajoittuvan Belgorodin ja sen itäpuolisen Voronezin alueilla Venäjällä on asevoimien keskittymiä, tukikohta-alueita, joille on varastoitu huomattavia määriä kalustoa ja varusteita. Alueelle on saapunut myös viime aikoina lisää kalustoa, joko pysyvämmin sijoitettavaksi tai tulevia harjoituksia silmällä pitäen. (4)

Alla muutama satelliittikuva Bogucharin ja Valuikin alueista. Ensimmäisenä kuva Bogucharin länsipuolella sijaitsevasta tukikohdasta, jonne on sijoitettu varsin merkittävä määrä kalustoa ja muuta varustusta:

”The documents show the Russian Defense Ministry intends to turn an old military depot in the town of Boguchar, in the Voronezh region, into a major base with dozens of buildings and special facilities for more than 1,300 armored vehicles and ammunition.

The new base, with a dozen barracks with space for 5,210 troops, warehouses for rockets, an infirmary, swimming pool and large training complex, will be 45 kilometers (28 miles) from the Ukrainian border.” (5)

Boguchar, Venäjä.

Seuraavaksi kaksi kuvaa Valuikin alueelta, kaupungin keskustan tuntumassa on vanhan lentokentän alueella tukikohtakompleksi, jonne on ollut sijoitettuna joukkoja muun muassa:

”- - the group deployed in Valuyki comes from the 549th Airbase of the Russian Air Force in Pribylovo (Leningrad Oblast)”. (6)

Valuikin luoteispuolelle Solotin kylän kupeeseen on rakennettu ”sotilaskylä”, useita kerrostaloja sotilaille. Kylän itäpuolella on pienehkö harjoitusalue kaluston käsittelylle tms. Tietojen mukaan Valuikin alueelle on sijoitettu osia Venäjän maavoimien 23. prikaatista. (7)

Valuikista koilliseen Livenkan kylän kaakkoispuolelle on sijoitettu tutkakalustoa, (8) mahdollisesti myös ilmatorjuntakalustoa (isokuva ylinnä merkintä AD).

Valuikin lentokentän alue. (9)

Solotin kylän länsipuoli Valuikista luoteeseen.

Valuikista reilut 110 km luoteeseen Belgorodin alueella on myös huomioitavia joukkojen keskittymiä. Kaupunkialueelle on säännöllisesti sijoitettuna Venäjän maavoimien yksiköitä. Belgorodin itäpuolella sijaitsevan Dalnjaja Igumenkan kylän alueella on ilmapuolustuksen tutkakalustoa. (10)

Harkova oli jo keväällä 2014 eräs Venäjän kohteita Ukrainan itäisissä, Venäjään rajoittuvissa, osissa. Harkovan alueella yritettiin synnyttää samanlaista liikehdintää venäläisoperaattoreiden toimesta mitä nähtiin Donetskin ja Luhanskin alueilla sekä osissa eteläistä Ukrainaa. Harkovassa venäläisillä ei ollut vastaavaa menestystä kuin osassa Donbasia, alue on kuitenkin edelleen niitä alueita Ukrainassa, joihin kohdistuu paine. Kaupungissa ja Harkovan oblastin alueella venäläisoperaattorit ovat koettaneet tehdä terrori-iskuja käynnissä olevan sodan kuluessa, muutama isku on onnistunut. Ukrainan turvallisuusviranomaiset ovat tehneet lukuisia pidätyksiä tehden samalla toimintakyvyttömiksi terroristisoluja sekä ryhmiä, joiden tehtävänä oli kylvää alueelle konfliktin siemeniä eri kansanosien sekä uskontokuntien välillä.

Edellinen huomioiden, voimakkaat venäläisjoukot rajan tuntumassa muodostavat uhkatekijän, joka Ukrainan on huomioitava ja jota sen on pidettävä silmällä. Joukkojen vahvistamisia tai merkittäviä rotaatioita, kokoonpanojen muutoksia, ei voi jättää huomiotta. Eikä niitä oikeastaan voi jättää huomiotta Suomessakaan, koska sodan eskaloitumisen ohella jännitteen voimakas kasvu ja eskaloitumisen uhka heijastelevat väistämättä Pohjolan turvallisuusympäristöön.

Marko

Huom. kirjoituksessa ei ole käyty ”täikammalla” läpi venäläisjoukkojen kokoonpanoa ja sijoittelua Ukrainan vastaisella Harkovaan rajoittuvalla rajaosuudella. Moskovan alueella päivän junamatkan päässä on Venäjän maavoimien iskukykyisimpiä joukko-osastoja, kuten kaartin 4. panssaridivisioona “Kantemirovskaja”.

1. https://twitter.com/pmakela1/status/1091064349538557952 

2. https://twitter.com/OSCE_SMM/status/1091007741219487744 

3. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2018/10/venalaisjoukkojen-tukikohtia.html 

4. https://twitter.com/pmakela1/status/1091073267736166400 

5. https://themoscowtimes.com/news/second-large-russian-military-base-planned-near-ukrainian-border-49776 

6. https://informnapalm.org/en/russia-concentrating-forces-in-valuyki/ 

7. https://informnapalm.org/en/jan18-russian-base/ 

8. https://twitter.com/strannik_1981/status/1080636791730757632 

9. https://informnapalm.org/en/russia-concentrating-forces-in-valuyki/ 

10. https://twitter.com/strannik_1981/status/1080646421823381504 

Lähteistä:

Ukrainan asevoimien tappiot @uacrisis -twittertililtä sekä unian.info -verkkosivulta, tammikuun tapahtumia poimittu unian.info -verkkosivulta sekä Facebookista @pressjfo.news -sivulta.