Havaintoja Ukrainan Kurskin operaatiosta –

 ”Она утонула”

Elokuun 12. päivän tapahtumat vuonna 2000 ovat varmuudella jääneet Venäjän diktaattorin Vladimir Putinin mieleen. Kyseisenä päivänä, Putinin lomaillessa Sotšissa, Barentsinmerellä valmistauduttiin sotaharjoituksen yhteydessä torpedolaukaisuun Pohjoisen laivaston K-141 Kursk ydinsukellusveneessä. Harjoituksessa kaikki ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan, vaan viallinen torpedo räjähti sukellusveneen (torpedo)laukaisuputkessa. Ensimmäistä räjähdystä seurasi toinen, voimakkaampi räjähdys kaksi minuuttia myöhemmin, jolloin sukellusveneen muut torpedot räjähtivät aiheuttaen ketjureaktion, joka johti Venäjän laivaston suurimpiin kuuluvan sukellusveneen uppoamiseen 108 metrin syvyyteen. Suurin osa sukellusveneen reilun sadan hengen miehistöstä kuoli räjähdyksiä seuranneina minuutteina, kuitenkin 23 miehistön jäsentä kuudennesta osastosta eteenpäin selviytyi hengissä räjähdyksestä pelastautuen sukellusveneen viimeiseen, yhdeksänteen osastoon, odottamaan, kunnes heidät saataisi pelastettua pinnalle. Arvioiden mukaan räjähdyksestä hengissä selvinneet sotilaat selvisivät hengissä aluksella kuudesta kahdeksaan tuntia ennen kuolemista hapenpuutteeseen. Norjalaisten sukeltajien päästessä hylyn luo yhdeksän päivää onnettomuuden jälkeen, sukellusvene oli jo muodostunut miehistönsä haudaksi. 

Turman jälkeen omaisten ohella venäläinen media arvosteli tiukkasanaisesti lomaillutta Putinia, etenkin sitä, ettei hän keskeyttänyt lomaansa heti onnettomuuden satuttua. Putin kommentoi tapahtunutta julkisuudessa ensimmäisen kerran päivien kuluttua, 16. elokuuta. (1) Pöyristystä lisäsi Putinin vähättelevä vastaus kuukautta myöhemmin legendaarisen TV-toimittaja Larry Kingin haastattelussa, jossa hän vastasi Kingin kysymykseen ”Mitä sukellusveneelle kävi”  (”What happened with the submarine?”), hyvin lakonisesti ”Se upposi” (”Она утонула”). (2) Se, että media Venäjällä pyrki tuolloin tekemään sitä, mitä median pitääkin tehdä – uutisoimaan mahdollisimman objektiivisesti tapahtumista ja esittämään myös kritiikkiä valtiojohdon toimintaa kohtaan – johti lopulta siihen, että Venäjän hallinnon taholta mediaa ryhdyttiin vainoamaan entistä järjestelmällisemmin ja toimintaa rajoittamaan erilaisten verukkeiden avulla. Tuolloin Venäjän hallinto pyrki antamaan kuvan laillisesta toiminnasta, jossa edettiin rikostutkinnan (esim. veron kierto tai korruptio) oikeuteen ja tuomioon, ja lopulta kyseisen median haltuunottoon tms. Yhtäkaikki tarkoitus oli sama – medialle piti tehdä selväksi, kuka on ”herra talossa”. 

”Upotetaan Kursk” 

Reilut kaksi vuosikymmentä myöhemmin Kursk aiheuttaa jälleen päänsärkyä diktaattori Vladimir Putinille. Venäjän muutaman päivän ”erikoisoperaatio” Ukrainassa ajautui elokuun 6. päivä (v. 2024) pisteeseen, jossa Ukrainan asevoimat ylitti maiden välisen rajan Sudžan raja-aseman ja Sudžan piirin alueelta Kurskin hallintopiirissä. (3) Nyt jo reilun kahden viikon ajan Ukrainan asevoimat on käynyt sotaa Venäjän maaperällä osoittaen samalla sen, että Venäjän asettamat ”punaiset viivat” ovat ylitettävissä ilman vakavia seuraamuksia. Sodan ulottaminen konkreettisella tapaa Venäjän maaperälle ja yli 1200 neliökilometrin haltuunottokaan eivät ole eskaloineet sotaa. 

Sudžan raja-asema, Venäjä.

Jos Ukrainan eteneminen Kurskin alueelle on jotain jo osoittanut, on se, että tällaisessa tilanteessa Venäjän johto näyttää – ainakin hetkellisesti – halvaantuvan päätöksenteossaan. Pääsimme todistamaan hiukan vastaavaa tapahtumaa kevättalvella 2022 Venäjän ”erikoisoperaation” karahtaessa karille ukrainalaisten taistelutahdon ja vastarinnan tähden. sen seurauksena Venäjän johto – diktaattori Vladimir Putin etunenässä – näytti hetken aikaa olevan aivan hukassa. Mielestäni tuolloin Ukrainan läntisillä tukijoilla oli hetkellinen (viikkojen) aikaikkuna Ukrainan tukemisessa, jota he eivät kyenneet riittävän tehokkaasti hyödyntämään. Pelastiko Venäjän rapistuvan suurvaltamahdin tuolloin turvautuminen ”ydinasekorttiin”, johon se on toistuvasti turvautunut 24. helmikuuta alkaneen laajan hyökkäyssodan aikana? Ulkopoliittisen instituutin vanhempitutkija Jussi Lassila on havainnut Putinin kiristysdiplomatiassa logiikan, jonka mukaan ydinaseuhkailu tapahtuu vasta tilanteessa, jossa valta ja aloite on Vladimir Putinin hallussa –

”Tämä paljastaa Putinin kiristysdiplomatiassa sellaisen logiikan, että siinä vaiheessa, kun he alkavat puhua ydinaseuhkailusta, se tapahtuu aina tilanteessa, jossa hän kokee, että hänellä on täydellinen valta ja aloite.” (4)

Mikäli Lassila osuu havainnossaan oikeaan, olisi ensiarvoisen tärkeää kyetä käyttämään tämä ”epävakauden” ja ”hämmennyksen” tila hyödyksi, jolloin tehdyt toimet saattaisivat heikentää entisestään Putinin asemaa Venäjän johdossa, jonka eräs seuraus saattaisi olla se, että hänen olisi vaikeampi ottaa valtaa ja aloitetta takaisin haltuunsa. Toimimalla näin, seuraukset Venäjällä voisivat olla kiinnostavat.  

Kuten edellä viittasin, Ukrainan Kurskin operaation ensimmäisiä päiviä seurasi hiukan vastaava hämmennyksen ja halvaannuksen tila Kremlissä, jollainen nähtiin kevättalvella 2022 ”erikoisoperaation” karahtaessa karille. Tämä tila jatkuu ehkäpä jossain määrin edelleenkin, siitä huolimatta, että Putin on jo antanut määräyksen vallata Kursk takaisin lokakuun ensimmäiseen päivään mennessä ja Kremlin toiminnassa on havaittavissa tiettyä johdonmukaisuutta (mikä ei välttämättä vielä näy rintamalla). (5) Nähdäkseni Ukrainan läntisten tukijoiden toimien tulisikin nyt olla proaktiivisia, eikä Ukrainan aseidenkäytölle tulisi myöskään asettaa keinotekoisia esteitä (jollaisina esteinä pidän esim. käyttöä kohteisiin Venäjän maaperälle eskalaatiopelon tähden). Eräät maat ovatkin lausunnoissaan antaneet Ukrainalle täyden vapauden käyttää lahjoittamaansa aseistusta myös Venäjän maaperällä.

Ukrainan Kurskin operaation ensihetkiä, eteneminen Sudžan raja-asemalle panssarikaluston turvin.*

Meidän on myös hyvä muistaa, ettei tämä ole Venäjän rikollisen hyökkäyssodan aikana ensimmäinen kerta, jolloin Putin asettaa täysin todellisuudesta irrallaan olevia tavoitteita. Vastaavana voidaan pitää määräystä vallata Donbas, jota Venäjän asevoimat ei ole vieläkään pystynyt täyttämään, vaan joka jatkuu miehiä ja kalustoa kuluttavana hyökkäyksenä kohti Pokrovskin kaupunkia Donetskin alueen (oblast) länsiosassa. Kysymys kuuluukin, että onko Venäjällä todellisia resursseja kahteen miehiä ja kalustoa kuluttavaan operaatioon, vai määritelläänkö toinen Kremlissä prioriteetiltaan tärkeämmäksi? Osittainen vastaus kysymykseen on se, että meidän tehtävä täällä lännessä on toimittaa Ukrainalle riittävästi aseistusta, jotta se voi Venäjälle aiheutettavien mittavien henkilö- ja kalustotappioiden lisäksi tehdä sen tavoitteiden saavuttamisen mahdollisimman hankalaksi, mieluiten mahdottomaksi.  

Verrattaessa kesään 2023 ja Ukrainan silloiseen vastahyökkäykseen etelässä Zaporižžjan rintamalla, Ukraina näyttää ottaneen oppia tekemistään virheistä operaatiota valmistellessaan mutta etenkin suorittaessaan. Selkeänä muutoksena vuoden takaiseen valmisteluvaiheessa on Ukrainan Kurskin operaation yllätyksellisyys – aika ja paikka sekä kyvykkyys tulivat suurelle osalle sotaa seuranneista yllätyksenä.** Venäjän tiedustelulla oli todennäköisesti vihi tulevasta, mutta tämä viesti ei tavoittanut päätöksentekijöitä. Tai jos tavoittikin, viestiä ei otettu todesta tai sitä ei välitetty eteenpäin Kremliin. 

Valitettavasti Ukrainan merkittävimmät läntiset tukijat eivät ole uudistaneet tapaansa ajatella, josta seuraisi automaattisesti toimintatavan muutos. Niiden toimintaa ohjaa ylivarovaisuus, joka tulkitaan Kremlissä vain ja ainoastaan yhdellä tapaa. Palautellaankin mieleen, mitä John McCain totesi BBC:n haastattelussa syksyllä 2014:

”And again, we would not send weapons to the Ukrainian when they were begging them. We wouldn’t even give them intelligence, because we didn’t want to ‘provoke Vladimir Putin’. By showing weakness, we provoked Vladimir Putin” – “And there’s nothing that provokes Vladimir Putin more than weakness”. (6)

Kaikessa yksinkertaisuudessaan Vladimir Putinia provosoi eniten heikkous, (heikkouden osoittaminen). 

* * *

Ja kun Kurskin elokuisista tapahtumista kirjoitan, niin emme voi olla muistamatta PMC Wagnerin omistajaa ja rahoittajaa – vuosi sitten likvidoitua – Jevgeni Prigožinia. Prigožinia ja PMC-Wagnerin sotilaskomentajiin ja perustajiin kuulunutta Dmitri Utkinia kuljettanut liikesuihkukone putosi 23. elokuuta 2023 Kuženkinossa Venäjällä, päättäen samalla spekulaatiot siitä, kuinka Putin kostaa hänen asemansa uhmaamisen nk. “Prigožinin kapina 23.-24. kesäkuuta 2023”. (7) Liikesuihkukoneen pudottaminen näyttää olleen Putinin henkilökohtainen kosto Prigožinin vallantavoittelusta.

Olemmepa mitä mieltä tahansa Jevgeni Prigožinista (mielestäni hän oli rikollinen, joka olisi pitänyt saattaa edesvastuuseen teoistaan PMC Wagnerin omistajana ja rahoittajana mutta ei venäläinenkään tapa “oikeudenkäytöstä” saa minua kyyneliin), kuului hän niihin venäläisiin, jotka avoimesti kritisoivat Venäjän puolustusministeriötä sekä asevoimien johtoa. Hän syytti Venäjää puolustuksen laiminlyönnistä maiden välisellä rajalla, etenkin Brjanskin, Kurskin ja Belgorodin alueilla.

Vladimir Putinin uhmaamisen ohella avoin kritiikki, jota hän kohdisti puolustusministeri Sergei Šoiguun ja Venäjän asevoimien pääesikunnan päällikkö Valeri Gerasimoviin ei ainakaan vähentänyt häneen kohdistunutta uhkaa. Usein tämä kritiikki oli luonteeltaan avoin hyökkäys kyvytöntä puolustusministeriä sekä pääesikunnan päällikköä kohtaan, jossa ei säästelty alatyylin ilmauksia. (8) Oliko rajaseutujen puolustuksen laiminlyönnit henkilöiden kyvyttömyyden rinnalla yksi syistä Prigožinin vallantavoittelulle kesäkuun 2023 lopulla? 

Sitä ei kuitenkaan käy kiistäminen, etteikö hän olisi ollut oikeassa kritiikissään. Ei vain Venäjälle vaan diktatuureille ja totalitaarisille yhteisöille luonteenomaista on se, että ihmisiä ei välttämättä palkita pätevyyden tai kyvykkyyden vaan lojaaliuden perusteella. Rikollinen Prigožinin oli vallan ytimelle vaarallinen tavoitellessaan valtaa lojaaliuden ja asemaansa tyytymisen sijaan. Jotain venäläisestä luonteenlaadusta kertoo sekin, ettei 16 prosenttia venäläisistä usko hänen kuolleen. 

* * *

Meidän täällä lännessä tulisi uskaltaa tehdä parhaamme, jotta Ukrainan olisi mahdollista saavuttaa Kurskin operaation viralliset tavoitteet mutta meidän tulisi myös uskaltaa auttaa Ukrainaa saavuttamaan voitto taistelukentällä ja sitä kautta mahdollisuus pysyvämpppän rauhaan. Nimittäin mielestäni pysyvämpi rauha on mahdollista vain, mikäli Venäjän sodankäyntikyky lamautetaan pidemmäksi aikaa, jonka jälkeen vastuullamme on vielä venäläisten saattaminen vastuuseen teoistaan.

Loppuun kertauksena Ukrainan tavoitteet. 

Ukraina on asettanut Kurskin operaation viralliseksi tavoitteeksi riittävän laajan puskurivyöhykeen luomisen Venäjän alueelle Ukrainan (etenkin rajaseudun) suojaksi. Operaatio tavoitteen saavuttamiseksi jatkuu. Operaatiolla voi myös olla muita tavoitteita, kuten vankistaa Ukrainan asemaa neuvottelupöydässä, mikäli Donald Trump valitaan Yhdysvaltojen uudeksi presidentiksi.

Ukrainan valtiollisena tavoitteena on varmistaa maan turvallisuus, suojella ihmisten elämää ja puolustaa aluetta Venäjän hyökkäyksiä vastaan.

Marko 

Lähteet:

1. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010626543.html

2. https://www.rferl.org/a/russia-putin-us-tv-interview/31309716.html

3. https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-august-6-2024

4. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010648649.html

5. https://newsukraine.rbc.ua/news/putin-orders-ukrainian-forces-to-be-pushed-1724143578.html

6. https://x.com/adnashmyash/status/1607448947613736961

Haastattelu katsottavissa myös:

https://www.facebook.com/watch/?v=671145098023377

7. https://www.euronews.com/my-europe/2024/08/24/memorial-held-in-russia-a-year-after-yevgeny-prigozhins-death

8. https://www.youtube.com/watch?v=j-bALDPCp4w

*: Kuvakaappaus erillisen 80. ilmarynnäkköprikaatin videolta.

https://www.facebook.com/watch/?v=539181581779988 

**: Palaan näihin havaintoihin lähitulevaisuudessa, koska niiden tarkempi käsittely esimerkein laajentaisi kirjoitusta liikaa. 

Havaintoja Venäjän joukkojen keskityksistä

 

Aivan kuten keväällä ja kesällä ennen Zapad-2021 strategista sotaharjoitusta Venäjä on jälleen ryhtynyt siirtämään kalustoa sekä joukkoja Ukrainan rajojen tuntumaan sekä Ukrainalta miehittämilleen alueille eli Krimin niemimaalle ja – toistaiseksi vähäisemmässä määrin – Itä-Ukrainaan. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission raporttien perusteella on pääteltävissä, että Venäjältä on kuitenkin toimitettu viime aikoina kalustoa ja materiaalia myös miehitetyille Donetskin ja Luhanskin alueille. (1) Mutta ennen kuin syvennymme Venäjän viimeisimpiin joukkojen siirtoihin, on syytä tähdentää sitä, että kevään ja kesän kaluston- ja joukkojen siirtojen jäljiltä Venäjällä oli jo valmiina kalustoa ja materiaalia eräillä keskitysalueilla, kuten miehitetyllä Krimin niemimaalla Opukin harjoitusalueella sekä Polygonin-harjoitusalueella Voronežin eteläpuolella.

Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisiä sotaharjoituksia seuranneen, edelleen jatkuvan, joukkojen ja kaluston siirroilla Venäjän on siirtänyt esim. Jelnjaan, Smolenskin alueella, merkittäviä osia Keskisen sotilaspiirin 41. yhdistettyyn armeijaan kuuluvien joukko-osastojen kalustosta, mukaan lukien kyseisen armeijan 55. mekanisoitu kivääriprikaati. (2) Jelnjaan on siirretty myös Keskisen sotilaspiirin kaartin 90. panssaridivisioonan kalustoa. Jelnjasta on linnuntietä Ukrainan rajalle n. 250 km.

Jelnja, upotuskuvat Jelnjasta marras-joulukuun (v. 2021) vaihteesta.

Smolenskin alueen (oblast) Jelnjassa sijaitsee 144. mekanisoidun divisioonan esikunnan (sotilasyksikkö 61423) ohella divisioonaan kuuluvia joukko-osastoja, kuten kolme mekanisoitua rykmenttiä, 1. panssarirykmentti sekä panssarihaupitsein varustettu tykistörykmentti ja tiedustelupataljoona sekä panssarintorjuntapataljoona.

Jelnjan ohella muita huomioitavia alueita, joille Venäjä on siirtänyt kalustoa, materiaalia ja toistaiseksi vähäisemmissä määrin joukkoja ovat Klintsy, Brjanskin alueella; Valuiki, Belgorodskin alueella; Poligonin harjoitusalue Voronežin eteläpuolella, jonne on myös saapumassa osia 1. panssariarmeijaan kuuluvasta 49. ilmatorjuntaprikaatista – Konrad Muzykan arvion mukaan Poligoniin siirretään tulevina päivinä-viikkoina lisää kalustoa ja materiaalia 1. panssariarmeijasta; viime viikolla Kurskin koillispuolella havaittiin uusi – kasvava – joukkojen keskittymä. Venäjän länsiosien ohella kalustoa ja materiaalia on siirretty myös Rostovin alueella lähemmäs Ukrainan miehitettyjä itäosia, sama kehityskulku on havaittavissa myös miehitetyllä Krimin niemimaalla, jonne on marraskuun loppupuolelta lähtien toimitettu lisää kalustoa ja materiaalia Opukin harjoitusalueelle, Novoozernen koillispuolen materiaalivarastoon sekä Džankoihin – niemimaan pohjoisosaan, jota kohden Venäjän asevoimien 126. erilliseen rannikkopuolustusprikaatiin kuuluvan mekanisoidun osaston havaittiin olevan moottorimarssilla 4. joulukuuta 2021.

Valiuki, upotuskuva 5. joulukuuta 2021 (MAXAR).

Belgorodin alueen (oblast) Valiukiin on rauhan aikana sijoitettu 752. mekanisoiturykmentti (sotilasyksikkö 34670), 84. tiedustelupataljoona (sotilasyksikkö 22263) ja 237. panssarirykmentti (sotilasyksikkö 91726). Nyt kaupungin ympäristössä joukkojen lukumäärä on merkittävästi lisääntynyt, Solotiin 752. mekanisoidun rykmentin tukikohtaan on tuotu lisää kalustoa, viimeisimpien SAR-kuvien perusteella sama tapahtuu Valiukin pohjoispuolen varastoalueella. (3) 

Kurskin itäpuoli, upotuskuvat marras-joulukuulta 2021.

Venäjä on sijoittanut Kurskin kaupungin ympäristöön useita joukko-osastoja, kuten 448. ohjusprikaati (sotilasyksikkö 35535), joka on varustettu Iskander-M taktisilla ballistisilla ohjuksilla; Marshala Zhukovaan on sijoitettu 53. ilmatorjuntaohjusprikaati, jonka kalustoon kuuluva Buk-TELAR nro. 332 pudotti Malaysia Airlinesin lennon MH17 heinäkuun 17. 2014; lisäksi Kursk-Vostochniyn lentotukikohtaan on sijoitettu 14. hävittäjärykmentti (sotilasyksikkö 45119). Marraskuun 24. päivä satelliittikuvassa ”Постоялые дворы”-harjoitusalueelle on perustettu uusi kenttäleiri. SAR-kuvien perusteella leiri on laajentunut joulukuun puolella.

Novoozerne – miehitetty Krimin niemimaa, upotuskuva syksy 2021.

Vuoden 2019 alkupuolella Venäjä aloitti vanhojen rakennusten ja hallien purkutyöt Donuzlav järven etelärannalla sijaitsevan Novoozernen koillispuolella. Purkutöitä seurasivat mittavat perustus- ja rakennustyöt, sittemmin alueelle on pystytetty varasto- ja huoltohalleja kalustolle. Alue on otettu osittaiseen käyttöön viime vuonna (v. 2020) rakennus- ja laajennustöiden alueella kuitenkin jatkuessa.

Maxarin kautta hankittujen, tältä syksyltä (v. 2021) peräisin olevien, satelliittikuvien mukaan Novoozernen koillispuolella sijaitsevan materiaalivaraston ja varikon alueelle on sijoitettu panssarikaluston ja miehistönkuljetusajoneuvojen lisäksi runsaasti panssarihaupitseja sekä kenttätykistöä. Alueelle sijoitettu kalusto kuuluu todennäköisesti 58. armeijan (Eteläinen sotilaspiiri) 19. mekanisoituun divisioonaan ja saman armeijan 281. tykistöprikaatiin.

Huomioitavaa on se, että alueen laajennustyöt ovat edelleen käynnissä. Rakenteilla olevalla alueella on tilaa sadoille ajoneuvoille.

Viime kevään joukkojen siirroissa Venäjä sijoitti Donuzlav järven lounaisosaan, käytöstä poistetun Donuzlavin lentotukikohdan alueelle panssarihaupitsien ohella ilmatorjuntakalustoa sekä ilmavalvontatutkia. Tiedossa ei ole, kuinka paljon kyseisellä alueella on tällä hetkellä joukkoja vai ovatko kaikki alueelle keväällä siirretyt joukot jo vedetty takaisin kalustoineen tukikohtiinsa.

Džankoin helikopteri- ja lentotukikohdan alue, upotuskuva 26.11.2021.

Venäjä on sijoittanut miehitetyllä Krimin niemimaalla sijaitsevaan Džankoin helikopteri- ja lentotukikohtaan 39. helikopterirykmentin (sotilasyksikkö 46453) ja 171. ilmarynnäkköpataljoonan sekä ohjus-ilmatorjuntaa. Marraskuun puolivälin aikoihin Džankoin alueelle saapui noin 70 ajoneuvoa käsittänyt yksikkö lisää, ne sijoitettiin tukikohtaan.

Tuoreimpien satelliittikuvien mukaan myös Opukin harjoitusalueelle, miehitetyn Krimin niemimaan itäosiin on tuotu lisää kalustoa ja materiaalia.

 

Venäjän miehittämä Itä-Ukraina

Miehitetyssä Donetskissa ja Luhanskissa tehtyjen havaintojen ja alueelta kantautuneiden tietojen mukaan myös siellä liikkeellä olevien joukkojen ja kaluston määrä on kasvanut ainakin eräillä alueilla marras-joulukuun vaihteen jälkeen. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden havainnot näyttävät ainakin joiltain osin tukevan alueen asukkaiden havaintoja sekä sosiaaliseen mediaan toimittamaa kuva-aineistoa. Seuraavat havainnot on poimittu ETYJ:n Ukrainan monitorointimission päiväraportista 290/2021:

8/12/2021

6 Multiple launch rocket system (BM-21 Grad) In a training area near Miusynsk (62km south-west of Luhansk).

3 Multiple launch rocket system (BM-21 Grad) In a training area near Myrne (28km south-west of Luhansk).

13 Self-propelled howitzer (2S1 Gvozdika), 11 Towed howitzer (2A18M, D-30A Lyagushka) In a training area near Buhaivka (37km south-west of Luhansk).

8/12/2021

10 Self-propelled howitzer (2S1 Gvozdika), 12 Towed howitzer (2A18M, D-30A Lyagushka), 19 Tank (17 T-64 and two T-72), 3 Surface-to-air missile system (9K35 Strela-10) In a training area near Miusynsk (62km south-west of Luhansk).

6 Tank (T-64), 8 Self-propelled howitzer (2S1 Gvozdika), 12 Towed howitzer (D-30A Lyagushka), 6 Anti-tank gun (MT-12 Rapira), 12 Mortar (2B11 Sani), 32 Tank (28 T-72 and four T-64), 1 Surface-to-air missile system (9K35 Strela-10)  In a training area near Myrne (28km south-west of Luhansk).

28 Tank (19 T-64 and nine T-72),  In a training area near Kruhlyk (31km south-west of Luhansk).

26 Tank (18 T-64 and eight T-72), 5 Surface-to-air missile system (9K35 Strela-10) In a training area near Buhaivka (37km south-west of Luhansk).

18 Tank (T-72) In a training area near Shymshynivka (27km south-west of Luhansk)

9/12/2021 4

Armoured personnel carrier (BTR variant) moving west in a convoy. In a residential area of Luhansk city.

Kannattaa huomioida, että ETYJ:n havainnot tehty varsin pienellä alueella Luhanskin lounais- ja eteläpuolella. Miehitetyillä alueilla on kymmeniä, vastaavia, sodan aikana perustettuja varikko-/ harjoitusalueita. Lisäksi Venäjän johtamat joukot ovat varastoineet kalustoa ja materiaalia runsaasti kaupunkialueilla teollisuushalleihin, varastoihin jne. joihin ETYJ:n partioilla ei (luonnollisesti) ole pääsyä. Usein näiden sijainnit kuitenkin paljastuvat sosiaaliseen mediaan linkitettyjen kuvien ja videoiden ansiosta – eräissä tapauksissa miehitettyjen alueiden asukkaat ilmiantavat niitä verkostoidensa kautta Ukrainan viranomaisille.

Voidaan myös päätellä, että ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden muut havainnot ja kokemukset käyvät välillisestä todisteesta sen puolesta, että miehitysalueelle sijoitetut joukot pyrkivät kätkemään jotain tarkkailijoilta, mikä ilmenee myös siten, että ETYJ:n käyttämää kalustoa vastaan käytetään voimatoimia sen ohella, että partioiden liikkumista rajoitetaan tai estetään täysin. (4 ja 5)

Ukrainalaislähteiden mukaan marras-joulukuun vaihteessa (27.11-7.12.2021) Venäjältä on toimitettu Itä-Ukrainan miehitetyille alueille rautateitse vähintäänkin 840 tonnia polttoaineita. Polttoaineiden todellinen toimitettu määrä tonneissa voi olla olennaisesti suurempi, koska havainnossa on huomioitu vain kaksi alueelle saapunutta junaa – muu raideliikenne sekä maantie- ja maastorajan ylittänyt liikenne on jätetty huomiotta. ETYJ:n havaintojen mukaan kyseisen ajanjakson sisällä Venäjältä on saapunut myös maastorajan yli miehitetyille alueille sotilasmallisia maastokuorma-autoja (ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio käytti raportissaan termiä: ”military-type truck”). (6)

Miehitetyn Donetskin alueelle sijoitettujen joukkojen panssarikalustoa harjoituksissa Ternoven alueella (n. 60 kilometriä Donetskista itään). Harjoitusten joukot kuuluvat 1. armeijakuntaan. (7)

Venäjältä viime aikoina esitetyt vaatimukset ynnä tämänkertaiset, paikoin epätavanomaiset, joukkojen keskitykset yhdistettynä Ukrainaan kohdistettuihin syytöksiin, Vladimir Putin jopa viittasi venäläisiin itäisessä Ukrainassa kohdistustavasta ”kansanmurhan mahdollisuudesta”, kohdistavat Ukrainaan tavanomaista merkittävämmän paineen ja sen myötä myös kasvaneen sotilaallisen eskalaation uhan. Nyt Venäjän valtiollisten edustajien taholta on esitetty vaatimuksia ja kohdistettu syytöksiä, jollaisia on aiemmin – tavallisesti – levitetty ensin epämääräisempien propagandasivujen kautta ennen kuin sellaiset ovat saaneet huomattavaa painoarvoa päivittäisessä venäläisessä poliittisessa retoriikassa, aiemmin Ukrainassa vastaavia puheita on seurannut Venäjän asevoimien käyttö. (Tässä yhteydessä on ymmärrettävä se, että virallinen oppositio ei myöskään harjoita liiaksi itsenäisiä irtiottoja.)

 

Marko 

 

Lähteet:

1. https://www.osce.org/files/2021-12-10 Daily Report_ENG.pdf?itok=52839 

2. https://rochan-consulting.com/tracking-russian-deployments-near-ukraine-autumn-winter-2021-22/ 

3. https://twitter.com/The_Lookout_N/status/1470084145397342219 

4. https://www.osce.org/files/2021-12-11 Daily Report_ENG.pdf?itok=31612 

5. https://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/508082 

6. https://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/506816 

7. https://twitter.com/GirkinGirkin/status/1470451381702176770 

Lähteenä käytetty myös Russian Military Forces: Interactive Map -verkkosivua ja Rochan Consultingin Konrad Muzykaa sekä @JanesINTEL tuottamaa materiaalia.

Satelliittikuvien upotuskuvat ja niiden lähteet ovat Mike Eckel, @galandecZP, @The_Lookout_N.

Jelnja, Smolenskin oblast, Venäjä.

Jelnja, Smolenskin oblast, Venäjä.

Valiuki, Belgorodin oblast, Venäjä.

Kurskin oblast, Venäjä.

Kurskin oblast, Venäjä.

Novoozerne, miehitetty Krimin niemimaa.

Džankoi, miehitetty Krimin niemimaa.

Venäläisjoukkojen provokatiiviset tuli-iskut Ukrainassa jatkuvat

Ukrainassa käynnissä olevan sodan ensitahdit lyötiin seitsemän vuotta sitten kevättalvella 2014, jolloin Venäjän operaattoreiden johdolla Ukrainan itäosissa Donetskin ja Luhanskin alueilla ryhdyttiin valloittamaan hallintorakennuksia sekä merkittävinä pidettäviä kohteita. Tätä operaatiota seurasi huhtikuun 12. päivä 2014 Slovjanskissa ja Kramatorskissa alkanut, venäläisen tiedustelu-upseeri Igor Girkinin johtama operaatio, joka johti käynnissä olevaan sotaan.

Sotavuosina taisteluissa on ollut eskalaatioita ynnä suvantovaiheita, tänä keväänä, maaliskuun loppupuolelta lähtien, Venäjä ryhtyi siirtämään kalustoaan sekä miehistöä Ukrainan vastaiselle rajalle sekä Ukrainalta miehittämilleen alueille ts. Krimin niemimaalle ja vähäisemmässä määrin Itä-Ukrainan miehitetyille alueille. Tämän mittavan joukkojen- ja kalustonsiirron pelättiin johtavan sodan laajenemiseen, mahdollisesti jopa uuden rintaman avautumiseen Venäjän miehittämän Krimin niemimaan pohjoispuolelle Hersonin alueelle Ukrainaan. Pelättyä eskalaatiota ei tullut, Venäjän ilmoituksen mukaan valmiustarkastuksen ja harjoituskokonaisuuden päätyttyä joukot vedetään takaisin tukikohtiinsa.

Monelta osin lupaus jäi vain puheen asteelle, arvioiden mukaan Ukrainan rajoilla ja Ukrainalta miehitetyillä alueilla on edelleen yli 80 000 venäläissotilasta. (1) Voronežin eteläpuolella sijaitsevalle Pogonovon harjoitusalueelle siirretyistä joukoista ainakin 41. armeijaan kuuluvat joukot jättivät harjoituksen päätyttyä aseensa ja kalustonsa alueelle, miehistö sen sijaan vedettiin takaisin Venäjän keskisen sotilaspiirin alueelle; (2) Venäjä järjesti myös miehittämällään Krimin niemimaalla näyttävän – propaganda tilaisuuden – jolla haluttiin todistaa joukkojen vetämisestä pois niemimaalta, satelliittikuvien perusteella on kuitenkin havaittu epätavanomaisen runsasta aktiivisuutta (ja runsaasti kalustoa) Opukin harjoitusalueella, niemimaan itäosissa sekä Novoozernen alueella, niemimaan länsiosissa, jonne on Venäjän toimesta rakennettu huomattavan suuri varikko- ja varastoalue kalustolle.

Venäjä ei merkittävissä määrin siirtänyt lisää joukkoja Itä-Ukrainan miehitetyille alueille, sen sijaan vetäytymisilmoituksen jälkeen on havaittu venäläisjoukkojen lisänneen huomattavasti provokatiivisia hyökkäyksiä Ukrainan kontrolloimille alueille. Hyökkäyksissä on käytetty runsaasti raskasta, Minsk II-sopimuksessa kiellettyä, kalustoa. Toukokuun 13. päivä ensimmäistä kertaa taistelupanssarivaunuja pitkästä aikaa venäläisjoukkojen tulittaessa Donetskin luoteispuolella sijainnutta Piskin taajamaa. Tuli-iskujen joukossa on myös ilmeisiä sotarikoksia, kuten Krasnohorivkan keskussairaalan tulittaminen kranaatinheittimillä 4. toukokuuta.

Tuli-iskun kohteeksi joutunut Krasnohorivkan keskussairaala.

Seuraavaksi lyhyt katsaus venäläisjoukkojen suorittamiin, provokatiivisiin tuli-iskuihin Ukrainan sotatoimialueella 1.–18. toukokuuta 2021. Alla olevaan karttaan olen merkinnyt paikkakunnat tai alueet, joille merkittävimmät hyökkäykset ovat kohdistuneet, karttaa seuraavassa tekstiosuudessa käsittelen lyhyelti näitä merkittävimpiä tuli-iskuja tai hyökkäyksiä muilla asejärjestelmillä.

Toukokuun 2. venäläinen Orlan-10 tiedustelulennokki havaittiin miehitetyn Horlivkan luoteispuolella Majorsken alueella, samana päivänä modifioitu vihollisen nelikopteri suoritti ilmaiskun Vodianen kylän alueella, Mariupolin itäpuolella. Iskussa Ukrainan asevoimien asemiin pudotettiin 30 mm VOG-17 sirpalekranaatteja. Šumin aluetta tulitettiin 82 mm kranaatinheittimillä.

Toukokuun 3. päivä eläkeläismies menehtyy Verkhnotoretskessa tunnistamattoman räjähteen räjähdyksessä. Räjähdys sattui hautausmaalla eläkeläismiehen ollessa sukulaistensa kanssa laittamassa hautoja. Huhtikuussa Verkhnotoretsken alueelle ammuttiin lukuisia POM-2 henkilömiinoja miehitetyiltä alueilta käsin.

Illalla 4. toukokuuta (klo. 21:25-) miehitetyn Donetskin länsipuolella sijaitsevaa Krasnohorivkan kaupunkia tulitettiin 120 mm kranaatinheittimillä sekä muilla aseilla. Kaupungin keskussairaalan alueelle osui useita 120 mm kranaatinheittimen kranaattia, sairaalassa oli kyseisenä hetkenä hoidossa 45 koronaviruspotilasta. Sairaala kärsi mittavia vaurioita iskussa, samoin sairaala-alueella ollut ambulanssi. Onneksi yksikään potilas tai henkilökuntaan kuulunut ei vammautunut iskussa.

Toukokuun 5. päivä, raskain tulitus kohdistui Mariupolin itäpuolella sijaitsevan Vodianen kylän ympäristöön, jota tulitettiin kranaatinheittimillä sekä tykistöllä.

Toukokuun 6. päivä Ukrainan asemiin Novotroitskessa kohdistettiin voimakasta tulta, tuli-iskussa kaatui yksi Ukrainan asevoimien sotilas yhden haavoittuessa.

Toukokuun 7. ja 8. päivä Venäjän johtamien joukkojen kranaatinheitin- ja tykistökeskitykset siviilikohteisiin jatkuvat, kyseisinä päivinä kahta ukrainalaista taajamaa tulitettiin Minsk II sopimuksessa kielletyillä asejärjestelmillä.

Alkuillasta 7. toukokuuta (kello 18:30-) Ukrainan hallinnassa olevaa Šumin kylän aluetta tulitettiin miehitetyillä alueilla sijaitsevan Juri Gagarinin mukaan nimetyn hiilikaivoksen alueelta tykistöllä sekä kranaatinheittimillä. Kylää kohti ammuttiin 15 kappaletta 122 mm tykistökranaattia sekä 5 kappaletta 120 mm kranaatinheittimen kranaattia. Tulituksessa vaurioitui voimalinja. Samana päivänä Šumin lounaispuolella sijainneen Pivdennen kylän alueelle levitettiin todennäköisesti kranaatinheittimillä POM-2 henkilömiinoja.

Illalla 8. toukokuuta (noin klo. 19:05) Marinkan kylää tulitettiin miehitetyn Donetskin läntisestä osasta, Trudivskan kaivosalueelta, panssarintorjuntatykillä. Marinkaan ammuttiin ainakin kuusi kappaletta 100 mm MT-12 Rapira panssarintorjuntatykin kranaattia. Tulituksessa vaurioitui kuusi pientaloa sekä paikallisen asukkaan henkilöauto. Onneksi yksikään siviili ei vammautunut tulituksessa.

Marinkassa panssarintorjuntatykkituli osui keskelle asutusta.

Toukokuun 10. päivä Troitsken aluetta, Luhanskin sektorin länsiosissa, tulitettiin kranaatinheittimillä.

Toukokuun 11. päivä vihollinen kohdisti voimakkaat tuli-iskut Novhorodsken sekä Kalinove-Borštšuvaten alueelle, kumpaakin aluetta tulitettiin 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimillä. Pivdennen kylän alueelle levitettiin jälleen kerran POM-2 henkilömiinoja.

Toukokuun 12. päivä venäläisjoukot ampuivat panssarintorjuntaohjuksen kohti Ukrainan hätätilaministeriön miinanraivausyksikön ajoneuvoa Mariupolin rintamalohkolla, Hraniten alueella.

Panssarintorjuntaohjus meni läpi GAZ-66 maastokuorma-auton räjähtämättä. Kuorma-auton kuljettaja, eivätkä HALO Trust organisaation miinanraivaajat loukkaantuneet tulituksessa.

Tapaus sattui Ukrainan maavoimien 93. erillisen mekanisoidun prikaatin vastuualueella, prikaatin sotilaat eivät vastanneet tuleen, koska havaitut viholliset kätkeytyivät asutetulle alueelle.

Panssarintorjuntaohjuksen vaurioittama GAZ-66 maastokuorma-auto.

Samana päivänä Mariupolin lohkolla, vihollinen tulitti Pavlopilin, Hnutoven ja Lebedinsken alueita pienikaliiperisilla aseilla sekä 120 mm kranaatinheittimillä.

Seuraavana päivänä, 13. toukokuuta, Donetskin luoteispuolella sijaitsevan Piskin aluetta tulitettiin venäläisjoukkojen toimesta 120 mm kranaatinheittimien ja 122 mm tykistön ohella taistelupanssarivaunuilla. Kyseessä oli todennäköisesti ensimmäinen kerta tämän vuoden puolella, jolloin Venäjän johtamat joukot turvautuvat panssariaseen käyttöön rintamalla.

Niin ikää 13. toukokuuta Novozvannivkan aluetta tulitettiin pienikaliiperisten aseiden ja kranaattikonekiväärien ohella 82 mm kranaatinheittimillä.

 14. toukokuuta Vodianen aluetta tulitettiin pienikaliiperisten aseiden ohella 82 mm kranaatinheittimillä.

15. toukokuuta raskaimmat tuli-iskut kohdistettiin 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimillä Mariupolin itäpuolisille alueille Vodianen ja Shirokinen lohkoille.

16. toukokuuta Katerynivkan alutta kohti ammuttiin termobaarisia ammuksia, julkaistujen kuvien perusteella kyseessä on ollut RPO-A Shmel termobaarinen ammus. RPO-A Shmelin tehokas kantama on 20–1000 metriä, tähtäimen kanssa max. 600 metriä.

17. toukokuuta Ukrainan kontrolloimaa Piskin kylää tulitettiin Donetskin luoteisosista 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimillä. Kranaatinheittimiä oli myös sijoitettu kaupunginsairaala nro. 21 läheisyyteen.

Niin ikää 17. toukokuuta Bakhmutin tiellä, Luhanskin sektorin läntisessä osassa, käydään intensiivisiä taisteluita, joissa Ukrainan asevoimien asemia tulitetaan myös kranaatinheittimin.

Toukokuun 18. päivä, miehitetyn Horlivkan koillispuolella Svitlodarskin alueella venäläisjoukot tulittavat intensiivisesti Ukrainan asevoimien ja niitä tukevien joukko-osastojen (Ukrainan kansalliskaarti) asemia.

Miehitetyn Donetskin länsipuolella sijaitsevaa Krasnohorvikaa kohti ammuttiin 73 mm SPG-9 raskaalla singolla.

Edellä olen käynyt läpi vain sellaiset tuli-iskut, jotka ovat laajuutensa tai käytetyn aseistuksensa tähden poikkeuksellisia, tai ne ovat kohdistuneet selkeästi siviilikohteisiin, mikä tarkoittaa sitä, että olen jättänyt huomioimatta suuren joukon tuli-iskuja, jotka on suoritettu 82 mm kranaatinheittimillä, ja jotka ovat kohdistuneet selkeästi sotilaskohteisiin rintamalla. Venäjän johtamat joukot suorittavat tällaisia iskuja lähes päivittäin miehitetyn Horlivkan pohjois- ja länsipuolella; Donetskin ympäristössä Novoselivka-Druhasta Avdiivkaan, ja sieltä Piskin kautta Krasnohorivkaan ja Marinkaan ulottuvalla rintamaosuudella; ja etelässä Mariupolin itäpuolella Asovanmeren rannikolta Vodianen kautta Pavlopiliin ulottuvalla lohkolla.

Ukrainan asevoimien tappiot tähän mennessä toukokuussa ovat kolme kaatunutta ja neljä haavoittunutta (18.5.2021 mennessä). Ukrainan kontrolloimilla alueilla sotatoimien seurauksena on toukokuussa menehtynyt yksi eläkeläismies, ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio ei ole vielä julkaissut tietoja toukokuun alkupuolen muista siviiliuhreista, mutta iskujen voidaan sanoa konkreettisesti vaarantaneen satojen tai jopa tuhansien siviileiden terveyden.

Mikä on Venäjän motiivi näille tuli-iskuille, tätä varmasti moni pohtii. Läntisiä medioita lukemalla, huomaamme, ettei näistä siviilikohteisiin suoritetuista iskuista ole juurikaan uutisoitu – ei edes Krasnohorivkan keskussairaalaan suoritetusta iskusta, joka vaaransi kymmeniä potilaita sekä hoitohenkilökunnan ja muun sairaalahenkilökunnan. Pidän eräänä Venäjän motiivina sitä, että iskuilla siviilikohteisiin pyritään provosoimaan Ukrainaa ryhtymään huomattavaan vastaiskuun, joka varmasti saisi aivan toisen huomion läntisissä medioissa – tästä Venäjän valtiollinen propagandakoneisto pitäisi huolen. Pidän myös enemmän kuin todennäköisenä sitä, että jos Ukraina tällaiseen vastaiskuun ryhtyisi, sen kokema mainehaitta olisi huomattava (Venäjän toimista johtuen) ja iskun laajuutta tultaisi merkittävästi liioittelemaan venäläismedioissa ja maan valtiojohdon taholta, ja vastaisku mahdollisesti antaisi Venäjälle syyn ryhtyä laajaan offensiiviin ns. omien intressien turvaamiseksi, jota perusteltaisi ”venäläisväestön suojelun tarpeena”.

Se kuinka Ukrainan sodasta ja Venäjän toimista kirjoitetaan, näyttäytyy edelleen valitettavasti siltä, että läntinen media yhdessä poliitikkojen kanssa käy keskustelua ”lillukanvarsista”. Keskustelua käydään Ukrainan rajoille sijoitetuista joukoista ja niiden muodostamasta uhasta, keskustelua ei käydä samalla intensiteetillä Ukrainan maaperällä olevista miehitysjoukoista ja niiden toimista, mikä palvelee yksinomaa Venäjää. Keskustelua voidaan sanoa käytävän Venäjän ehdoilla, jossa Ukrainalle on jätetty statistin rooli, ja jossa länsi ostaa epätoivoisesti ”rauhaa meidän ajaksemme”.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.promoteukraine.org/about-80000-russian-troops-stay-near-ukrainian-border/ 

2. http://euromaidanpress.com/2021/04/26/putin-may-have-pulled-back-from-ukraine-border-but-he-did-not-back-down-experts-warn/ 

Lähteinä käytetty myös pressjfo.news; 93. erillinen mekanisoitu prikaati; ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio; unian.info.