Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa, II OSA

 

Aloitin kuluvan vuoden tammikuun 1. päivä blogisarjan Ukrainan lennokkioperaatioista Venäjän ilmatilassa, jossa etenin lyhyen taustoituksen ja historiaosuuden kautta Ukrainan ensimmäisiin mittaviin lennokeilla- tai hiipivillä asejärjestelmillä suoritettuihin operaatioihin Venäjällä.  Olemme nähneet, että Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan lennokit ja erilaiset hiipivät asejärjestelmät ovat merkittävässä roolissa niin hyökkääjän, Venäjän, kuin myös puolustuskamppailua käyvän Ukrainan joukoilla. Ukrainan ensimmäiset Venäjän alueelle ulottamat lennokki-iskut nähtiin jo kesällä 2022, joissa ukrainalaiset käyttivät todennäköisesti kiinalaisista siviililennokeista modifioituja itsemurhalennokkeja, jollaisella he suorittavat iskun öljyjalostamoon Novošahtinskin luoteispuolella, Rostovin alueella kesäkuussa 2022. (1)

Kesällä 2022 toteutettuihin iskuihin ei suomalaisissa medioissa kiinnitetty suurtakaan huomiota, niiden spekuloitiin olevan venäläisten lavastuksia (sodan eskaloinniksi tai jonkin vastaavan syyn tähden), mitä ne eivät olleet. Herätys tuli joulukuun viides, päivää ennen itsenäisyyspäiväämme, jolloin Ukraina toteutti siihen mennessä haastavimman operaation Venäjän alueella iskemällä Tupolev Tu-141 Striž tiedustelulennokista kehitetyillä itsemurhalennokeilla Djagilevo- ja Engels-2 lentotukikohtiin. (2 ja 3) Ukrainalaisten ilmoituksen mukaan heidän SOF (eli Special Operation Forces) avusti iskussa Venäjän maaperältä käsin.

Rjazanin alueella sijaitsevaan Djagilevon lentotukikohtaan oli sijoitettu rauhan aikana 43. kaukotoimintailmavoimien miehistön taistelukoulutuksen keskus (sotilasyksikkö 41521), joka kuuluu kaukotoimintailmavoimien esikunnan alaisuuteen. (4) Kalustona yksiköllä oli Tupolev Tu-22M3 strategisia pommikoneita ja Tupolev Tu-95MS strategisia pommikoneita. Lisäksi Djagilevosta käsin operoi 203. ilmatankkausrykmentti, joka kuuluu kaukotoimintailmavoimien esikunnan alaisuuteen. Kalustona yksiköllä on Iljušin Il-78 ja Iljušin Il-78M ilmatankkauskoneita.

Saratovin alueella sijaitsevaan Engels-2 lentotukikohtaan (lentotukikohdasta käytetään toisinaan myös nimeä Saratov-Engelsin lentotukikohta) on sijoitettu Venäjän ilmavoimien 22. strategisten pommikoneiden divisioonaan kuuluva strategisista pommikoneista koostuva lentorykmentti (sotilasyksikkö 85927). (5) Lentorykmentin kalustoon kuuluu Tupolev Tu-95MSM ja Tu-95MS sekä Tupolev Tu-160 strategisia pommikoneita.

Venäjän 24. helmikuuta 2022 aloittaman laajan hyökkäyssodan aikana lentotukikohdista on operoitu vaihtelevalla konekalustolla. Ukrainan joulukuussa 2022 toteuttamien iskujen seurauksena osa Engels-2 lentotukikohtaan sijoitetuista strategisista pommikoneista siirrettiin Olenjan lentotukikohtaan Kuolan niemimaalla.

Venäjän ilmavoimien 37. ilma-armeija eli kaukotoimintailmavoimiin kuuluvat koneet laukaisevat risteilyohjukset useimmiten kohti Ukrainaa Kaspianmeren yltä. Ilmavoimien 37. ilma-armeija eli kaukotoimintailmavoimat on osa Venäjän strategisia pidäkevoimia.

Ukraina toteutti 5. ja 6. joulukuuta 2022 laajan operaation erilaisilla lennokeilla ja hiipivillä asejärjestelmillä Venäjän alueelle. Operaation näyttävin osa oli yöaikaan suoritetut iskut Djagilevo- ja Engels-2 lentotukikohtiin. Joulukuun 5. Ukraina suoritti lennokki-iskut Jakovlevon öljyvarastoon Belgorodin alueella ja  Slava-öljyvarastoon Suražissa Brjanskin alueella, ja seuraavana päivänä Kurskin itäpuolella sijaitsevan Kurskin itäisen lentokentän alueelle, joka on siviili- ja sotilasilmailun yhteisesti käyttämä lentokenttä. Näissä kaikissa kohteena oli Venäjän polttoaineinfraa. Kurskissa isku kohdistui lentokentällä alueelle, jolta Venäjän ilmavoimat operoi. (6)

Huomiomme kiinnittyy tavallisesti näyttäviin operaatioihin, jollainen Engels-2 lentotukikohtaan tehty isku oli. Harva kuitenkaan muistaa sitä, että Ukrainan onnistui tuolloin toteuttaa edellä kuvailemani operaatiokokonaisuuden, jolla saavutettiin useita kohteita Venäjän alueella. Tällaisilla operaatioilla on myös jonkin asteinen psykologinen vaikutus asukkaisiin alueilla. Sota ei enää ole kaukainen asia, mikä ei kosketa heitä. Nyt ilmahälytyksistä ja räjähdyksistä on muotoutunut jokapäiväinen asia Ukrainaan rajoittuvilla alueilla asuville venäläisille, Ukrainan toteuttaessa operaatioita Venäjän alueilla käytännössä päivittäin lennokeilla, hiipivillä asejärjestelmillä ja SOF osastoilla, toisinaan myös epäsuoralla tulella. Näiden seurauksena sodan todellisuus on ajanut ihmisiä kodeistaan etenkin Belgorodin alueella.

Moskova on luonnollisesti ollut Ukrainan kohteita lennokkioperaatioissaan. Kaupunkia tavoiteltiin jo viime talvena, helmikuussa 2023. Tuolloin Ukraina lähetti matkaan ainakin yhden Ukrjet UJ-22-lennokin, jota voidaan käyttää myös ilmasta maahan operaatioihin. Kyseisellä kerralla lennokki saavutti Moskovan portit syöksyen maahan noin sadan kilometrin päässä kaupungista teknisen vian tai mahdollisesti puihin osumisen seurauksena. Paikalta, johon lennokki putosi on vain joitain kymmeniä metrejä kaasun kompressointiasemalle. (7) Toukokuun 30. päivä (v. 2023) Ukraina saavutti vastaavalla lennokkimallilla Moskovan.

Viime vuoden elokuussa Ukraina suoritti useita onnistuneita lennokkioperaatioita Moskovan alueelle, joista osa toteutettiin joukkorahoitetulla Beaver-nimisellä (ukr. Бобер) lennokilla/ hiipivällä asejärjestelmällä. Tuolloin kohteiden joukkoon valikoitui myös Moskovan kansainvälinen liikekeskus eli Moscow-City pilvenpiirtäjineen sekä samalla alueella sijaitseva Moskovan messukeskus (ЦВК ЭКСПОЦЕНТР). (8) Yhden lennokki-iskun kohteena kansainvälisessä liikekeskuksessa oli rakennus, jossa sijaitsi useiden ministeriöiden tiloja, myös digikommunikaatiosta ja viestinnästä vastaavan ministeriön tiloja. (9) Kyseinen ministeriö kuuluu Venäjällä niiden ministeriöiden joukkoon, joiden vastuualueella propagandan tuottaminen ja jakaminen on. Moskovan kansainvälisen liikekeskuksen alueelle kohdistuneet iskut (1. elokuuta ja 26. elokuuta 2023) toteutettiin yöaikaan. Iskuissa käytetty Beaver oli todennäköisesti varustettu KZ-6-tyyppisellä taistelukärjellä, jossa on 1,8 kiloa räjähtävää ainetta (TG-40, joka on TNT ja RDX:n sekoitus). Kun huomioidaan iskun ajankohta ja taistelukärjen koko, näyttää siltä, että Ukrainan tarkoituksena oli pyrkimys minimoida oheisvahinkoja sekä aiheuttaa mahdollisimman vähän siviiliuhreja.

Ukrainan onnistui tehdä elokuun lopulla (30. elokuuta) usealla lennokilla onnistunut operaatio Pihkovaan (ven. Pskov), Venäjän länsiosassa. (10) Operaation kohteena oli Pihkovan lentokenttä, jolta operoi Venäjän kuljetusilmavoimien 334. kuljetusilmavoimien rykmentti, joka on varustettu Iljushin Il-76 kuljetuskoneilla. Ukrainan onnistuneessa operaatiossa vaurioitui tai tuhoutui eri lähteiden mukaan ainakin neljä Iljušin Il-76 kuljetuskonetta, jolla on välitön vaikutus Venäjän kuljetusilmavoimien suorituskykyyn. Sosiaalisenmedian alustoilla mainitaan tuhoutuneiden ja vaurioituneiden koneiden kokonaismääräksi kuusi, joista viisi on Il-76 kuljetuskoneita ja yksi Tupolev Tu-22 strateginen pommikone. Iskuhetkenä Pihkovan lentokentällä saattoi olla jopa parikymmentä Iljušin Il-76 kuljetuskonetta.  Ukrainan puolustusministeriön tiedustelupalvelun pääosaston (lyh. HUR) komentajan Kyrylo Budanovin mukaan operaatio toteutettiin Venäjän maaperältä käsin. (11)

Pihkovan alueelle on sijoitettu 76. maahanlaskudivisioona esikuntineen, 1140 tykistörykmentti, 124. erillinen panssaripataljoona ja tiedustelupataljoona sekä yksi Spetsnaz prikaati (sotilasyksikkö nro. 64044). Pihkovan alueen joukko-osastoja on osallistunut sotaan Donbasissa kuin myös 24. helmikuuta 2022 alkaneeseen Venäjän laajaan hyökkäyssotaan koko Ukrainaan. Esim. 76. maahanlaskudivisioonan joukkoja osallistui taisteluun Kiovasta. Divisioonan sotilaiden tiedetään syyllistyneen sotarikoksiin Irpinin ja Butšan alueella Kiovan luoteispuolella. (12)

Soltsyn lentotukikohtaan kohdistuneessa iskussa tuhoutunut Venäjän kaukotoimintailmavoimien Tupolev Tu-22M3.

Vajaata kahta viikkoa ennen Pihkovan operaatiota, 19. elokuuta 2023 ukrainalaisten toimesta toteutettiin operaatio Soltsyn lentotukikohtaan, jossa lennokista pudotetulla kranaatilla tuhottiin Venäjän kaukotoimintailmavoimien Tupolev Tu-22M3 strateginen pommikone. (13) Tukikohtaan on sijoitettu 40. lentorykmentti, joka on osa Engels-2 lentotukikohtaan sijoitettua 22. strategisten pommikoneiden divisioonaa. Operaatio toteutettiin todennäköisesti pienikokoisella miehittämättömällä lentolaitteella, jollaisen kantama ei riittäisi iskun tekemiseen Ukrainasta saakka, (Soltsyn lentotukikohta sijaitsee linnuntietä 650 kilometriä Ukrainasta). Onkin luultavaa, että aivan kuten Pihkovan tapauksessa, operaation taustalla on Venäjällä toimiva ukrainalainen SOF-ryhmä. Soltsyn ja Pihkovan iskut eivät suinkaan ole ainoita ukrainalaisten SOF-ryhmien operaatioita syvällä Venäjällä. Osassa operaatioita kohteena on ollut joko venäläisiä tai kollaboraattoreiksi ryhtyneitä ukrainalaisia, kuten entisen parlamentaarikko Ilja Kivan likvidoinnin kohdalla. Hänet tapettiin SBU:n erikoisoperaatiossa Odintsovossa Moskovan esikaupunkialueella joulukuussa. (14)

Alkuperäinen suunnitelmani oli saada kirjoitettua tarpeellinen kahdessa osassa, nyt tämäkin kirjoitukseni näyttää venyneen siihen mittaan, että on vielä kirjoitettava kolmaskin aihetta käsittelevä kirjoitus, jossa havaintoja Ukrainan viime aikojen lennokkioperaatioista Venäjän ilmatilaan kuin myös Ukrainan pitkän kantaman lennokkien ja hiipivien asejärjestelmien esittelyä.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.thedrive.com/the-war-zone/kamikaze-drones-strike-russian-oil-refinery-looks-like-model-sold-on-alibaba 

2. https://defence-blog.com/ukrainian-drones-attack-russian-tu-22m-bomber-base/ 

3. https://theaviationist.com/2022/12/05/explosion-hits-engels-2-airbase-russia-reportedly-damaging-at-least-two-tu-95-bombers/ 

4. https://gfsis.org.ge/maps/russian-military-forces  (kartalla: Dyagilevo air base)

5. https://gfsis.org.ge/maps/russian-military-forces  (kartalla: Engels air base)

6. https://twitter.com/RALee85/status/1600143906892439552 

7. https://www.theguardian.com/world/2023/feb/28/russia-military-drone-attempted-strike-gas-facility-moscow-uav-ukraine 

8. https://twitter.com/Tendar/status/1686181061020270592 

9. https://twitter.com/saintjavelin/status/1686202576147038210 

10. https://kyivindependent.com/military-intelligence-confirms-ukrainian-drone-attack-on-pskov-airport/ 

11. https://gur.gov.ua/en/content/udar-po-aviabazi-u-pskovi-zavdaly-iz-terytorii-rosii-kyrylo-budanov.html 

12. https://twitter.com/Ohra_aho/status/1606017136828289036 

13. https://x.com/SarahAshtonLV/status/1692847725761454452 

14. https://www.theguardian.com/world/2023/dec/06/pro-russia-ukrainian-mp-illia-kyva-shot-dead-in-moscow-suburb 

Luonnollisesti olen hyödyntänyt kirjoituksessani “kirjoitussarjan” I OSA:a lähteineen ja Euromaidan Pressin artikkelia Detailed photos of Ukrainian drones attacking Moscow revealed sekä Russian Military Forces: Interactive Map-verkkosivua laajemminkin. 

Ukraina ulottaa iskunsa syvälle Venäjällä –

 

turvassa eivät myöskään ole miehitetyt alueet

Venäjän hyökättyä laajalla rintamalla Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, Ukrainan onnistui jo hyvin varhaisessa vaiheessa ulottaa omat iskunsa ensin syvälle selustaan Venäjän miehittämillä alueilla erikoisjoukoillaan sekä tuolloin käytössään olleella aseistuksella (pääsääntöisesti ballistisilla OTR-21 Totška-ohjuksilla), seuraavassa vaiheessa Ukrainan onnistui toteuttaa iskuja entistä syvemmälle Venäjän miehittämillä alueilla (myös sellaisille alueille, joita Venäjä on miehittänyt vuodesta 2014 lukien) ja lopulta Venäjän maaperällekin (alkuvaiheessa erilaisilla lennokeilla, OTR-21 Totška-ohjuksilla ja erikoisjoukkojen toteuttamilla operaatioilla). Ukrainan ensimmäinen isku Venäjän maaperälle tapahtui niinkin varhaisessa vaiheessa, kuin 25. helmikuuta, jolloin Millerovon lentotukikohdan alueelle, Rostovin oblastin pohjoisosassa, osui yhdestä useampaan OTR-21 Totška-ohjusta tuhoten ainakin yhden Sukhoi Su-30SM monitoimihävittäjän ja aiheuttaen muita vaurioita tukikohta-alueella. (1)

Ukrainan ensimmäisten hyökkääjän selustaan ulottamien iskujen vaikutukset olivat useimmiten vähäisiä. Todennäköisesti ne kuitenkin valoivat uskoa ukrainalaisiin, heidän havaitessa, että vaikuttaminen oli mahdollista ulottaa syvälle hyökkääjän selustaan ja, että Venäjän (tuolloin vielä pelätty ja kehuttu) ilmapuolustus oli mahdollista läpäistä. Maalikuun 24. päivä Ukrainan iski ballistisella OTR-21 Totška-U-ohjuksella ja Bayraktar TB2 lennokilla (tai lennokeilla) Berdjanskin satamaan ankkuroituneita aluksia vastaan, upottaen iskulla Venäjän Mustanmeren laivaston Project 1171-luokan maihinnousualuksen sekä aiheuttaen vähäisiä vaurioita muille laituriin kiinnittyneinä olleille aluksille. (2)

Kevään edetessä pidemmälle Ukrainan vaikuttaminen syvälle Venäjän selustaan sen miehittämillä alueilla ja muuttui entistä tavanomaisemmaksi toiminnaksi, iskujen ollessa pääsääntöisesti yksittäisiä tai harvakseltaan uudelleen samaan kohteeseen kohdistuneita. Poikkeuksina voimme pitää Hersonin kansainvälistä lentokenttää Tšornobaivkassa sekä Melitopolin lentokentän aluetta, joiden alueelle Ukraina kohdisti iskuja säännöllisesti keväästä lähtien – Melitopoliin, joka on edelleen Venäjän miehittämä, iskuja kohdistetaan säännöllisesti vieläkin. Ukrainan saatua lännestä tykistöä ja raskaita raketinheittimiä (M142 HIMARS) vaikuttamisesta syvälle selustaan Venäjän miehittämillä alueilla tuli niin arkipäiväistä toimintaa, että sillä oli hyvin suuri vaikutus siihen, että Venäjän logistiset ketjut heikkenivät ja paikoin romahtivat kokonaisuudessaan vaikuttaen näin tilanteeseen rintamalla merkittävästi.

Oma luku tässä vaikuttamisessa ja operoinnissa Venäjän miehittämillä ja/ tai kontrolloimilla alueilla on Käärmesaaren taistelu. Siinä saavutettujen, merkittävien voittojen myötä, Ukrainan onnistui ensin riistää Venäjän Mustanmeren laivastolta toimintavapaus Mustanmeren länsiosassa upottamalla sen Mustanmeren laivaston lippulaiva, ohjusristeilijä Moskva ja lopulta upottamalla tai vaurioittamalla kohtalaista joukkoa muita pinta-aluksia. Taistelu tästä pienestä kalliosaaresta tuli päätökseensä kesäkuun viimeinen päivä, jolloin Venäjä vetäytyi lopullisesti saarelta. (Kirjoitukseni: Taistelu Käärmesaaresta – Русский военный корабль, иди на хуй!).

Kesällä Ukraina osoitti Venäjälle (ja maailmalle), etteivät venäläiset ole turvassa edes miehittämällään Krimin niemimaalla. Elokuun 9. päivä Ukraina toteutti iskun Sakin lentotukikohtaan, Venäjän miehittämän Krimin niemimaan länsirannikolla (matkaa Sakin lentotukikohtaan alueilta, joita Ukraina tuolloin kontrolloi oli vähintäänkin 220 km). (3 ja 4) Sen ohella, että isku oli sotilaallisesti onnistunut (Venäjä menetti kerralla vähintäänkin kymmenkunta lentokonetta ja muuta kalustoa sekä varustusta) oli se onnistunut myös psykologisesti, vietettiinhän tuolloin lomakautta ja Sakin alueella tuhannet Venäjältä saapuneet turistit näkivät ja kokivat iskun.

Tämän jälkeen Ukraina on toteuttanut lukuisia iskuja (ja operaatioita) Venäjän miehittämän Krimin niemimaan alueella, joukossa lähes täydellisesti onnistunut rekkapommi-isku Kertšinsalmen ylittävälle sillalle – päivän myöhästynyt syntymäpäivälahja Vladimir Putinille. (5 ja 6) Silta kärsi niin pahoja vaurioita, ettei se ole vieläkään täysin liikennöitävässä kunnossa (raskas kalusto joutunee edelleen turvautumaan lauttakuljetuksiin salmen yli). Onnistunut isku sillalla oli samalla isku vasten Putinin (ja Venäjän) kasvoja. Näyttävyydessään samaan luokkaan Kertšinsalmen ylittävän sillan iskun kanssa ei nouse Ukrainan, lokakuun lopussa, miehittämättömillä pinta-aluksilla toteuttama hyökkäys Sevastopolin satamaan. (7) Mutta jos jätämme huomiotta näyttävyyden, kyseinen operaatio on osoitus Ukrainan kyvyistä toteuttaa hyvin monimutkaisia operaatioita kaukana kontrolloimiltaan alueilta. Melkeinpä uskaltaisin väittää, että kyseessä on tähänastisista monimutkaisin yksittäinen tehtävä, jonka Ukrainan asevoimat on toteuttanut.

 

Joulukuun 5. 2022 – Djagilevo ja Engels-2

Marras-joulukuun vaihteeseen mennessä Ukraina oli kyennyt kaiken aikaa laajentamaan operointialuettaan. Se kykeni toteuttamaan iskuja hyvinkin syvällä Venäjän selustassa räjäyttämällä osan Kertšinsalmen ylittävästä sillasta, saavuttamalla miehittämättömillä pinta-aluksilla (ilmeisesti kaksi kappaletta) Novorossijskin sataman Mustanmeren itärannalla ja onnistumalla erikoisjoukoilla toteuttaa operaatio Pihkovan alueella lentotukikohdassa (ainakin kaksi taisteluhelikopteria tuhoutui). (8 ja 9) Sitä, onko Ukraina Pihkovan operaation taustalla, epäiltiin aluksi, mutta maan viimeisimpien syvällä Venäjällä toteuttamien operaatioiden jälkeen, epäilykset hälvenevät. On todennäköistä, että ukrainalaiset erikoisjoukot ovat toteuttaneet hyökkäyksen Pihkovaan, jos he kykenevät operoimaan niinkin syvällä Venäjällä, että kykenevät avustamaan Ukrainaa iskuissa Saratovin kupeessa sijaitsevaan Engels-2 lentotukikohtaan sekä Rjazanin länsipuolella olevaan Djagilevon lentotukikohtaan – ukrainalaisten oman ilmoituksensa mukaan heidän SOF avusti iskussa Venäjän maaperältä käsin. Ukraina toteutti iskut Engels-2 ja Djagilevon lentotukikohtaan varhain aamulla, 5. joulukuuta. (10) Samana aamuna (päivänä) Ukraina suoritti lennokki-iskut myös Belgorodin ja Brjanskin alueella, ja seuraavana päivänä Kurskin itäpuolella sijaitsevan lentokentän sotilaslentokentän puolelle. Näissä kaikissa kohteena oli Venäjän polttoaineinfraa.

Engels-2 lentotukikohta ennen Ukrainan toteuttamaa lennokki-iskua, kuva Maxar.

Ukrainan iskut Engels-2 lentotukikohtaan ja Djagilevon lentotukikohtaan ovat aiheuttamiaan tuhoja merkittävämmät. Iskuissa vaurioitui paikallisten lähteiden mukaan kahdesta neljään lentokonetta. Valokuvien ja satelliittikuvien perusteella vaurioituneiden koneiden joukossa on ainakin yksi Tupolev Tu-22M3 strateginen pommikone sekä yksi Tupolev Tu-95SM strateginen pommikone, rjazanilaislähteiden mukaan myös yksi Iljušin Il-78 ilmatankkauskone vaurioitui iskussa.

Satelliittikuva Engels-2 lentotukikohdasta Ukrainan ilmaiskun jälkeen, kuva ©SarahHa42. (11)

Ukrainan iskun vaurioittama Tupolev Tu-22M3 Djagilevossa. (12)

Iskut osoittavat Ukrainan kykenevän kehittämään käynnissä olevan laajamittaisen sodan aikana kaukovaikutuskykyään, ne myös osoittavat sen kykenevän ulottamaan iskunsa entistä syvemmälle Venäjän maaperälle. Ukrainalaisten mukaan heillä on käytössä hiipiväasejärjestelmä (itsemurhalennokki), jonka kantama on tuhat kilometriä ja joka voidaan varustaa 75 kilon taistelukärjellä. On spekuloitu, että Ukrainan järjestelmä pohjautuu neuvostoaikaiseen Tupolev Tu-141 Striž tiedustelulennokkiin, joka otettiin käyttöön 1970-luvulla ja joka jäi jo kertaalleen eläkkeelle Neuvostoliiton hajotessa. Kuitenkin pakottavien syitten takia, Ukraina otti järjestelmän uudelleen käyttöön v. 2014, Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan ja aloitettua myöhemmin samana vuonna sodan Ukrainassa.

Ukrainan operaatiot erilaisilla lennokeilla osoittaa myös sen, ettei Venäjän ilmapuolustus ole niin hyvä kuin on oletettu – se voidaan läpäistä vuosikymmeniä vanhalla (pienen hävittäjän kokoisella) lennokilla, tai vaihtoehtoisesti ilmapuolustuksesta vastaava henkilöstö ei ole riittävän hyvin koulutettua tai ole muulla tavalla tehtävänsä tasalla (motivaatio-ongelmia suorittaa tehtävänsä hyvin tms.) Todennäköisesti kyse on useammasta kuin yhdestä syystä, miksi Ukrainan onnistuu (toistuvasti) läpäistä Venäjän puolustusjärjestelmät. Huomioitavaa on myös se, että Ukraina onnistuu operaatioissaan erilaisissa toimintaympäristöissä ja erilaisella kalustolla (itsemurhalennokeista miehittämättömiin pinta-aluksiin). Ukraina on onnistunut myös yllättämään Venäjän ohella sotaa seuraavat ammattilaiset, toistuvasti. Eräät sen operaatiot (kuten hyökkäys Sevastopolin satamaan) ovat jopa uraauurtavia. Venäjä ei ole kyennyt vastaavaan yllätyksellisyyteen ja luovuuteen millään osa-alueella, niinpä se onkin joutunut puolustuskannalle ja kärsinyt huomattavia tappioita rintamalla.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://fighterjetsworld.com/latest-news/ukrainian-missile-strike-destroyed-russian-sukhoi-su-30sm-at-millerovo-airbase/27610/ 

2. https://www.thedrive.com/the-war-zone/44904/russian-landing-ship-destroyed-in-massive-explosion-in-captured-ukrainian-port-city 

3. https://www.aviacionline.com/2022/08/stab-at-russian-air-power-in-crimea-saky-airbase-attacked/ 

4. https://www.rferl.org/a/crimea-saky-blasts-ukraine-russia-bad-news-kremlin/31985260.html 

5. https://yle.fi/a/3-12653785 

6. https://yle.fi/a/74-20000982 

7. https://www.intellinews.com/ukraine-s-attack-on-sevastopol-is-a-world-first-260880/ 

8. https://avia-pro.net/news/v-seti-poyavilis-videokadry-vzryva-v-neftegavani-shesharis-v-novorossiyske 

9. https://www.thedrive.com/the-war-zone/sabotage-raid-on-attack-helicopters-at-base-in-russia-supposedly-shown-in-video 

10. https://theaviationist.com/2022/12/05/explosion-hits-engels-2-airbase-russia-reportedly-damaging-at-least-two-tu-95-bombers/ 

11. https://twitter.com/SarahHa42/status/1600128004113342464 

12. https://twitter.com/Ohra_aho/status/1599860421472964609 

Lähteinä ja taustoitukseen käytetty myös Russian Military Forces: Interactive Map’ia, GlobalSecurity.org, The Aviationist, Hush-Kit Aviation News’iä ja Rob Lee’tä (tohtoriopiskelija, King’s College – Lontoo).

#StandWithUkraine