Eduskuntavaalit 2023 – ”kansallismielisten” liikehdintää salaliittoteorioiden ja Venäjän varjossa

 

Eduskuntavaalien alla käytävä vaalitaisto on saamassa vauhtia medioissa kuin myös erilaisilla sosiaalisen median alustoilla. Edessä on muutaman viikon rynnistys eduskuntavaalien varsinaisen vaalipäivän ollessa sunnuntaina 2. huhtikuuta. (Ennakkoäänestys kotimaassa pidetään 22.-28. maaliskuuta välisenä aikana). Edellisten eduskuntavaalien alla kävin läpi useammassa blogissa suomalaisia kansallismielisiä puolueita ja niiden ympärillä havaittua liikehdintää. Tuolloin perinteinenkin media joutui pakostakin kiinnittämään huomiota Marco de Witin perustaman ja johtaman ”kansallismielisen” Suomen Kansa Ensin puoleen toimintaan kuin myös de Witin esiintymiseen turuilla ja toreilla ynnä pienpuoluetentissä. Marco de Witin kannanotot ja lausunnot tuolloin olivat – maltillisestikin ilmaisten – hyvin kontroversiaaleja: vihaan yllyttäviä, yhteiskuntarauhaa rikkovia ja suvaitsemattomia. Lokakuussa 2019 Suomen Kansa Ensin ilmoitti erottaneensa puolueen perustajiin kuuluneen de Witin. Puolueen mukaan syynä erottamiseen oli de Witin häiriköinti ja väkivaltaisuus, hän oli myös ottanut yhteen poliisien kanssa ja herättänyt yleistä pahennusta. (1) Marco de Wit on saanut puolen vuoden ehdollisen vankeustuomion niskoittelusta poliisia vastaan ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta sekä vuonna 2021 niin ikää puolen vuoden ehdollisen vankeustuomion Pirkanmaan käräjäoikeudessa kolmestatoista kunnianloukkauksesta, kolmesta törkeästä kunnianloukkauksesta, kahdesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja yhdestä uskonrauhan rikkomisesta. Osa syytteistä hylättiin. Oikeus määräsi de Witin maksamaan uhreille yli 23 000 euron korvaukset. (2)

Kristallipuolue ei sinänsä kuulu ”kansallismielisten” puolueiden joukkoon, vaaliliiton myötä sekin huomioitu kuvakollaasissa.

Tuleviin eduskuntavaaleihin Suomen Kansa Ensin laittaa ehdolle kymmenen henkilöä, joukossa kyseenalaista mainetta keränneet vastamedioihin laskettavan Reformi Studion ns. toimittajat Panu Huuhtanen (sitoutumaton) ja Tiina Keskimäki (sitoutumaton), listoilta löytyy myös tubettajana tunnetuksi tullut Pasi Viheraho sekä iltapäivälehtien otsikoihin päätynyt Samuel Gryning. Iltalehden Gryningin tuomioita käsitelleen artikkelin otsikko – Eduskuntavaaliehdokas puukotti alastoman miehen hengiltä – kertoo kaikessa makaaberiudessaan ehkäpä kaiken kyseisestä ehdokkaasta. (3)

Kiinnostavasti useampikin puolueen ehdokkaista viittaa salaliittoteoreetikoiden parissa suosittuun ”suuren puhdistuksen” tarpeellisuuteen, mikä – edellisen ryhmän mukaan olisi seurannut, jos Donald Trump olisi valittu toiselle kaudelle. Toisaalta viittaus ”suuren puhdistuksen” tarpeellisuuteen ei kuitenkaan yllätä, koska useampi puolueen ehdokkaista on ollut mukana tai on edelleen mukana salaliittoteorioita viljelevässä liikehdinnässä, joka nousi Suomessakin kokoaan merkittävämmin otsikoihin QAnon-liikkeen ja koronapandemian myötä. Suomen Kansa Ensin ehdokkaista aktiivisia toimijoita olivat (ja ovat edelleen) koronapandemian kiistäneet Panu Huuhtanen sekä Tiina Keskimäki, joista kumpikin kuuluu disinformatiiviseen Toimittajaliittoon, jonka taustalta löytyy Johan Bäckmaniin kytkeytyvä yhdistys. (4) Huuhtanen toistaa Venäjän narratiivia Ukrainan sodasta hyvinkin aktiivisesti, vastaavaa aktiivisuutta osoittaa myös useampi muu ehdokas, joihin palaan tuonnempana.

Suomen Kansa Ensin esittäytyy kansallismielisenä puolueena, hiukan samalla tapaa esittäytyy kansanedustaja Ano Turtiaisen johtama, liitoksissaan natiseva, Valta kuuluu kansalle sekä edellisestä eronneen Ossi Tiihosen perustama kansalliskonservatiivinen Vapauden liitto. Näitä kolmea puoluetta yhdistää myös se, että ollakseen kansallismielisiä ja Suomen etua ajavia puolueita, niiden riveihin ja/ tai ehdokkaiksi niiden listoilta on uinut yllättävän moni henkilö, jonka retoriikassa toistuu YYA-ajan henki tai jopa vielä pidemmälle menevä Kremlin myötäily. Mikä vaatii jo melkoista notkistelua kumartelun muodossa, koska mielessäni YYA-Suomi edustaa sellaista vaihetta maamme historiassa, mikä ei ole kunniaksi ja jonka jäänteet olemme toistaiseksi piilottaneet maton alle tai työntäneet luurankoina jonnekin komeron perälle.

Seuraavaksi voimme luoda katsauksen Perussuomalaisten listoilta kansanedustajaksi nousseen, ja sittemmin puolueesta erotetun, Ano Turtiaisen itsevaltaisesti johtamaan Valta kuuluu kansalle puolueeseen. Puolue on Turtiaisen yhden miehen Valta kuuluu kansalle -eduskuntaryhmän vireille panema projekti. Huomioitavaa on se, että puolueen taustalla oleva yhdistys keräsi puolueeksi rekisteröitymiseen vaadittavat 5 000 kannattajakorttia yhden vuorokauden aikana, elokuussa 2021. (5) Puolueen nimi Valta kuuluu kansalle on jo eräällä tapaa paradoksaalinen, kun huomioidaan se, että koko puolue on hyvin itsevaltaisesti johdettu, mikä lopulta johti Venäjää tukevien kannanottojen ja uskonnollisen fanatismin myötä puolueen hajoamiseen. Hajoamista edelsi eräänlainen ”vallankaappausyritys”, jolla itsevaltainen Turtiainen olisi syrjäytetty. Puolueesta käytetään pilkallisesti nimeä Valta kuuluu Kremlille, mikä ei ole ihme huomioidessamme puolueen piiristä esitetyn totalitaarisen nyky-Venäjän ja Vladimir Putinin ihailun, mikä yhdistyy voimakkaaseen tosiasioiden kieltämiseen, josta saimme viimeksi näyttöä kansanedustaja Turtiaisen 28. helmikuuta eduskunnassa pitämän puheenvuoron muodossa, jossa syyttävä sormi kohdistui Suomeen ja valtiojohtoomme – samalla Venäjän rikolliset toimet häivytettiin olemattomiin aivan kuin Venäjä olisi viaton uhri, jota syyttä rangaistaan. Vastenmielistä etten sanoisi!

Nimitykseltä Valta kuuluu Kremlille ei myöskään vie tenhoa ehdokaslista, jolta löytyy sellaisia Kremlin kellokkaita kuin Sofia Kazakova, joka jakaa sosiaalisessa mediassa avoimesti Kremlin propagandaa ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyitä pilkkaavaa materiaalia sekä Venäjän propagandaa ja disinformaatiota verkkoon tekevä Johan Bäckman. (6) Bäckman on Valta kuuluu kansalle -puolueen ehdokaslistoilla sitoutumattomana ehdokkaana Helsingin vaalipiirissä. Bäckmanilta on aiempaakin ehdokaskokemusta vaaleista. Vuoden 2012 kuntavaaleissa hän oli ehdokkaana vasemmistolaisen Suomen Työväenpuolueen listoilla, keräten Espoosta kokonaista 43 ääntä.

Edellisten lisäksi puolueen ehdokaslistoilta löytyy salaliittoteorioita levittävän Leveli-podcastin juontajina toimineet (toimivat) Milad Dehghan eli rap-artisti Slim Mill ja Nico Giansanti sekä äärioikeistolaisena katuaktiivina tunnetuksi tullut Helena Tanaka – tunnetaan myös nimellä Ely Rositawati Michiko Helena Tanaka (ent. Puustinen), joka pudotettiin perussuomalaisten kuntavaalilistalta vuonna 2021 kaikessa hiljaisuudessa sometallenteiden nostattaman kohun myötä. Kyseisissä tallenteissa vielä Puustinen-nimellä esiintynyt Tanaka on passittamassa poliittisia vastustajia keskitysleiriin – asiayhteys on sellainen, ettei kyseisiä tallenteita voi pitää edes huonona vitsinä. Auschwitzin maininta tällaisissa yhteyksissä yhdistettynä muuhun someviestittelyyn (kuvat ja kirjoitukset) ei herätä luottamusta. (7) Puustinen on myös osallistunut puhujana Fixit-mielenosoituksiin, joille Janus Putkonen on antanut runsaasti palstatilaa julkaisuissaan. 

Jos Valta kuuluu kansalle, on avoimesti Kreml-myönteisellä linjalla liikkeellä, Vapauden liitto rikkoo koheesiota ja kansalaisyhteiskuntaa täällä Suomessa vain hiukan maltillisemmin mutta löytyypä senkin piiristä useampia Venäjän narratiivia toistavia ehdokkaita. Luonnollisesti kysymyksiä voi herättää se, että miksi Vapauden liiton ehdokaslistoille on hyväksytty niinkin monta Venäjän narratiivia toistavaa ehdokasta, kun alun perin moni Valta kuuluu kansalle -puolueesta eronnut erosi puolueesta juuri sen näkyvän Venäjä-myönteisyyden tähden. Vai häiritsikö puolueesta eronneita eniten Venäjä-myönteisyyden näkyvyys ja päällekäyvyys?

Aivan kuten Suomen Kansa Ensin ja Valta kuuluu kansalle, myös Vapauden liitto vetää puoleensa myös erilaisia salaliittoteoreetikoita, jossa tapauksessa ei myöskään ole ihme, että Venäjän propagandan levittäjiä löytyy, koska koronapandemia osoitti sen, että Venäjälle työskentelevät propagandistit hyödynsivät hyvin paljon salaliittoteoreetikoita disinformaation jakamisessa. Monissa tapauksissa oli havaittavissa salaliittoteoreetikoiden levittävän ensin sellaista koronapandemian tai rokotukset kiistävää materiaalia, joiden jäljet johtivat venäläisiin operaattoreihin ja siirtyvän hitaasti levittämään ja jopa tuottamaan Venäjää hyödyttävää propagandaa. Tänään tämä näkyy Suomessa Venäjän narratiivin toistona eri variaatioin. Suomen kohdalla ei myöskään pidä jättää huomiotta Johan Bäckmanin ohella Janus Putkosen aktiivista roolia denialismin jakajana, vaikka Putkosen rooli menneinä vuosina on pienentynyt liian monen nähdessä hänet liian ristiriitaisena toimijana näkyvine Venäjä-kytköksineen. Tänään Putkosen tuottama aineisto leviää voimakkaimmin Venäjää tukevien henkilöiden parissa, monien muiden nähdessä hänessä ristiriitaisen ja jopa parodiallisen hahmon. Putkosen ja Bäckmanin toiminnan osalta merkittävä jakolinja on 24. helmikuuta 2022 ja Venäjän koko Ukrainaan kohdistama brutaali suurhyökkäys, mikä on samalla myös terävöittänyt suomalaisten suhtautumista Venäjään ja sen bulvaaneiden toimintaan Suomessa. Edellinen toteamus ei suinkaan tarkoita, että meidän olisi levättävä laakereillamme tulevan vaalikamppailun ajan, ei missään nimessä! Nimittäin on enemmän kuin todennäköistä, että näissäkin vaaleissa esitetään niin ehdokkaiden kuin myös erilaisten salaliittoteoreetikoiden ja epäilijöiden taholta syytteitä vaalivilpistä ja/ tai muusta epärehellisyydestä. Spekulatiivisia, tämän suuntaisia viittauksia on jo havaittu esitettävän ”kansallismielisten” ehdokkaiden taholta.

Edellä hiukan tarkemmin läpi käytyjen puolueiden lisäksi tuleviin vaaleihin asettaa ehdokkaita kokojoukko pienpuolueita, kuten Kristallipuolue, joka muodostaa yhdessä Suomen Kansa Ensin ja Vapauden liitto puolueiden kanssa vaaliliiton. Vaaliliittoa täydentää puolueeksi pyrkivä Vallankumous ry, jonka puheenjohtaja Juha Huhtala on ehdolla eduskuntavaaleissa Vapauden liiton listoilta. Huhtala kuuluu myös siihen joukkoon pienpuolueiden ja ryhmien edustajia, jotka näkyvästi ja aktiivisesti vaativat rauhaa Ukrainaan vaatimatta kuitenkaan Venäjää vetäytymään kaikilta Ukrainalta miehittämiltään alueilta.

Vaaliliittojen vaaliliitto vm. 2023.

Kristallipuolueen listoilta on ehdolla tulevissa eduskuntavaaleissa salaliittopiireistäkin tuttu Mikko Vapa, joka tavallaan jatkaa Kristallipuolueesta viime kuntavaaleissa Sastamalan valtuustoon pyrkineen Jarmo Ekmanin viitoittamalla tiellä. Sen ohella, että Jarmo Ekman ehti toimia Paavo Väyrysen perustaman Kansalaispuolueen asiantuntijajäsenenä työskenneltyään ensin miehitetyssä Itä-Ukrainassa, on Ekman kuvaillut itseään henkilöksi, joka lanseerasi QAnon-liikkeen Suomeen. Kristallipuolueelle on tässä yhteydessä anna tämän enempää tilaa, tarkoituksenani oli keskittyä muutamaan näkyvään oikealla laidalla olevaan kansallismieliseen puolueeseen, johon joukkoon on laskettava avoimesti äärioikealle itsensä asemoiva Sinimusta Liike. Puolueen eduskuntavaaliohjelman alku kertoo puolueen tavoitteet – he ovat ainakin rehellisiä.

”PÄÄMÄÄRÄNÄ SUOMALAINEN SUOMI

Tavoitteena nolla maahanmuuttajaa…”. (8)

Sinimustan liikkeen ehdokaslistoilla on useita lakkautetun uusnatsijärjestö Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen toiminnassa mukana olleita, muun muassa Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen puheenjohtajana toiminut Antti Niemi. (9)

Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen Ruotsin organisaatio on tehnyt tiivistä yhteistyötä venäläisen imperialistisen ja äärioikealle sijoittuvan RIM:in eli Russian Imperial Movementin (ven. Русское имперское движение – РИД; Russkoe Imperskoe Dvizhenien – RID) kanssa. Yhteistyö alkoi v. 2015, jollei jo sitä ennen. (10) Suomessa kanssakäyntiä on tietojeni mukaan harjoitettu matalammalla profiililla, mutta yhteistoimintaa on myös ollut suomalaisten Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen jäsenten ja venäläisten välillä. On mahdollista, että yhteistoiminta on hiipunut viime vuosina yksittäisten henkilöiden yhteydenpidoksi.

Terhi Kiemungin Tampereella 12. maaliskuuta 2022 pitämän puheen ei voi kuitenkaan sanoa lisäävän luottamusta puolueen position suhteen suhtautumisessa Venäjään. (11) Tiedä sitten onko Kiemunki vain ja ainoastaan hyödyllinen idiootti vaiko jotain enemmän, se meidän on kuitenkin muistettava, että jokainen Venäjää tukeva tai myötäilevä lausunto ei automaattisesti tarkoita sitä, että kyseinen henkilö työskentelee Venäjälle. Meidän on myös muistettava se, että joukossamme on heitä, jotka vapaasta tahdosta puolustavat Venäjää. Keir Giles kuvaakin uusimman teoksensa Venäjän sota jokaista vastaan – ja mitä se sinulle merkitsee, osassa 6 Auliit apurit erinomaisen hyvin tätä toimintaa ja siihen liittyviä nyansseja, ja joukon monimuotoisuutta.

 

Marko  

 

Lähteet:

1. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006292221.html 

2. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008009909.html 

3. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/68d1e539-56fd-4a57-bb30-20e961adc43a 

4. https://uusimaanpuolustus.blogspot.com/2020/01/analyysi-disinformaatio-jarjestaytyy.html 

5. https://www.is.fi/politiikka/art-2000008187449.html 

6. https://demokraatti.fi/vkk-puolue-yrittaa-saada-dosentti-johan-backmanin-eduskuntaan 

7. https://twitter.com/TiiaMaija/status/1166294734819643392

8. https://sinimustaliike.fi/eduskuntavaaliohjelma-2023/ 

9. https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000009417591.html 

10. http://anton-shekhovtsov.blogspot.com/2015/09/russian-fascist-militants-give-money-to.html 

11. https://sinimustaliike.fi/blogit/terhi-kiemungin-puhe-tampereella-12-3-2022/ 

Valta kuuluu kansalle puolueesta enemmän toukokuussa 2022 kirjoitetussa blogissa Valta Kuuluu Kansalle – Kremlin asiamiehet Suomessa. Huom. blogi kirjoitettu ennen kesän 2022 kritisoitua puoluekokousta, jossa tervehdyksen kävi jättämässä Venäjän suurlähetystön edustaja sekä hajoamiseen johtanutta prosessia. Blogissa hyödynnetty myös puolueen verkkosivuja.

Venäjän narratiivi rauhantoiveineen toistuu. Kuvakollaasin lainaukset ovat ”kansallismielisten” puolueiden eduskuntavaaliehdokkailta Juha Korhonen, sitoutumattomana Vapauden liiton listoilta ja Vapauden liiton 2. varapj. ja eduskuntavaaliehdokas Niko A. Kaukolta sekä Vallankumouspuolueen puheenjohtajalta Juha Huhtalalta, joka on tulevissa eduskuntavaaleissa ehdolla Vapauden liiton listoilta. 

Blogia päivitetty Valta kuuluu kansalle ehdokkaiden osalta 12. maaliskuuta 2023. 

Kuntavaalien kenraaliharjoitus – Bäckman manaa ”vaalivilppiä”

 

Tammikuun puolivälissä julkaisemassani blogissa ”Disinformaatikkojen uusivuosi – entiset ”kujeet” mielessä” viittasin Johan Bäckmanin (jälleen) esille nostamaan teemaan kuntavaaleihin liittyvästä mittavasta vaalivilpistä, jota narratiivia Bäckman on toistanut blogin kirjoitushetkestä lukien. Aihe ei kuitenkaan ole Bäckmanille uusi, vaalivilppi-teemaa hän ryhtyi rummuttamaan myös keväällä 2019 järjestettyjen eduskuntavaalien jälkeen. Tuolloin – jälkikäteen – käyntiin polkaistu kampanja ei sen suurempaa kohua saanut aikaan, pois lukien Bäckmanin lähipiiri sekä muutamat perussuomalaisiin kytkeytyvät tahot, kuten puoluetta lähellä olevan Nykysuomi-verkkojulkaisun. Tukea kampanjalleen Bäckman sai eräiltä lähipiiriin kuuluvilta operaattoreilta, kuten Janus Putkonen (osallistuen kampanjaan ainakin silloisella Ivan Putkov -tilillään) sekä, jo edesmennyt, Jon Hellevig.

Kuvakaappaus Johan Bäckmanin Facebook-tililtä, 10. tammikuuta 2021.

Verrattuna parinvuoden takaiseen aikaan, kevään kuntavaaleissa kaikupohja saattaa olla merkittävästi suurempi, johtuen osaltaan vaalien luonteesta, siitä, että Bäckman aloittaa kampanjansa jo reilusti ennen vaaleja mutta merkittävimpänä syynä pidän sitä, että tulevissa vaaleissa näyttäisi oleva ehdolla verrattain paljon oikean äärilaidan ehdokkaita, joista monella näyttää olevan taustaa myös Fixit-liikehdinnässä kuin myös laita- ja äärioikeiston ”kansallismielisessä” liikehdinnässä – osalla jopa äärioikeistoon kuuluvissa ryhmissä. Edellisen ohella on kuitenkin syytä huomioida, että Johan Bäckman itse on lähestynyt parin viime vuoden aikana kohtalaisen suurta joukkoa laita- ja äärioikealle asemoituvia puolueaktiiveja, saavuttaen useiden kanssa jonkin asteisen ”luottamussuhteen” – tai ainakin sellaisen suhteen, että hänen lähettämää viestiä toistetaan tässä joukossa, jolloin viestin on mahdollista tavoittaa uusia (kohde)ryhmiä. Tähän Johan Bäckmanin harjoittamaan verkostonrakentamiseen kiinnitin huomiota vuoden 2019 eduskuntavaalien alla kahdessa erillisessä blogissa:

Kalastelua Johan Bäckmanin verkoilla (17. maaliskuuta 2019).

Palapelin kokoamista – jatkoa Johan Bäckmanin verkoilla kalasteluun (19. huhtikuuta 2019).

Tammikuun 10. päivän (ks. kuvakaappaus yllä) jälkeen Bäckman on jatkanut vaalivilppi-teeman toistamista viikoittain, entistä useammin päivittäin. Julkaisemiensa viestien perusteella vaalivilpin ohella toistuvat seuraavat teemat:

- vaalien peruminen

- perussuomalaisten kannatus ”nousee yli 35 prosentin”

- käynnissä on punavihreä salaliitto, (Bäckman viittaa puoluetoimistojen töhrimiseen, jonka hän väittää olevan punavihreiden-operaatio perussuomalaisten leimaamiseksi)

- hyökkäysten kohteena on myös Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) sekä oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (RKP).

Kuvakaappaus Johan Bäckmanin Facebook-tililtä, 28. tammikuuta 2021.

Kuvakaappaus Johan Bäckmanin Facebook-tililtä, 8. helmikuuta 2021.

Tokentube, jota Bäckman myös käyttää julkaisualustana, on uusi, suomalainen, Youtuben korvike, jonne näyttää kokoontuvan laita- ja äärioikeistoa sekä erilaisia salaliittoteoreetikoita ”ohjelmineen”. Tokentuben vetäjänä on erilaisten laitaoikeistoa tukevien vaihtoehtomedioiden ylläpitäjänä tunnettu Juha Korhonen. Korhonen on reilun vuoden toimineen, vasta- ja valemedioiden edustajien organisoiman, disinformatiivisen Toimittajaliiton puheenjohtaja. (1)

Johan Bäckmanin suunnitelmiin kuuluu myös isomman jutun kirjoittaminen vaalivilpistä, aineistoa varten hän esittää tietopyynnön lukijoilleen ja seuraajilleen. Itse näen tämän tietopyynnön ensisijaisena tarkoituksena tässä vaiheessa teeman pitämisen esillä. Tietopyynnön ja kirjoitussuunnitelman varjolla hän voi toistaa tarinaa vaalivilpistä mahdollisine syytöksineen ja spekulointeineen vielä parin kuukauden ajan ennen huhtikuussa järjestettäviä kuntavaaleja eri sosiaalisen median alustoilla sekä videopalveluissa.

Kuvakaappaus Johan Bäckmanin Facebook-tililtä, 7. helmikuuta 2021.

* * *

Uskallan jo tässä vaiheessa todeta sen, että tuleviin kuntavaaleihin liittyen syytöstä vaalivilpistä tullaan toistamaan edellisiä eduskuntavaaleja laajemmassa mitassa, osaltaan siitä pitää huolen Johan Bäckman verkostoineen. Mutta ääntä teeman ympärillä pitää varmuudella myös joukko perussuomalaisia ja heidän kannattajiaan, siitä pitää huolen esim. perussuomalaisiin kuuluva Ossi Tiihonen, joka esitti spekulatiivisia väitteitä vaalivilpistä jo viime elokuussa (ks. kuva) palaten teemaan ennen Bäckmania blogissaan ”Kansalaiset vaalitarkkailijoina -projekti hakee vapaaehtoisia vaalivilppiä vastaan” tammikuun 6. päivä. (2) Ossi Tiihosen synnyttämään epäluottamuksen kylvöön politiikan tutkija Johanna Vuorelma tarttui jo tammikuun alkupuolella. (3) Tiihosen alullepanemaan vaalitarkkailu-kansalaisprojektiin on hänen sanojensa mukaan liittynyt jo kymmeniä kansalaisia.

Toistaiseksi näissä spekulaatioissa ja vihjailuissa on kuitenkin kyse suhteellisen marginaalisesta ilmiöstä, jolta ei kuitenkaan pidä sulkea silmiä (ja korvia) esitettyjen väitteiden luonteen tähden – tarkoitus on ilmeinen, synnyttää epäluottamusta kansallisia instituutioita kohtaan. Vaaleihin on aikaa pari kuukautta, vaalikamppailu on vasta kiihtymässä, joten on enemmän kuin todennäköistä, että vaalivilppi-epäilyjä ja mahdollisia syytöksiä esittävät tahot tulevat vielä aktivoitumaan tulevina viikkoina.

Kevään 2019 eduskuntavaalien aikaan vaalivilppi-epäilyjä toistanut, miehitetyssä Itä-Ukrainassa asusteleva MV-lehden päätoimittelija, Janus Putkonen ei ole vielä näkyvästi ryhtynyt toistamaan vaalivilppi-epäilyjä. Aiemmin hän on julkaisutoiminnassaan teemaan aktiivisesti tarttunut, viimeksi Yhdysvaltojen presidentinvaalien yhteydessä, joten ei ole poissuljettua, etteikö aktivoitumista nähdä myös hänen saralla. Tai hänen ja yhteistyökumppaneidensa osalta.

Toisaalta MV-lehti kuin myös aiemmin mainittu Tokentube voivat toimia alustoina, joiden kautta eri tahot voivat resonoida tarinaa vaalivilpistä kuntavaaleissa. Kumpikin alustoista on kerännyt ympärilleen kärpäsinä joukon laita- ja äärioikeistoon kuuluvia ”kansallismielisiä”, joita näyttää myös yhdistävän viehtymys erilaisiin salaliittoteorioihin tai perusteettomiin yhteiskuntaan kohdistuviin syytöksiin. Todennäköisesti näitä syytöksiä sinkoilee ilmoille runsaasti vaalien jälkeenkin, kun kuviteltu ja itselle uskoteltu maanvyöryvaalivoitto perussuomalaisille ei realisoidukaan, jota muun muassa Johan Bäckman perusteettomilla ennusteillaan ruokkii ja jota vahvistaa useiden perussuomalaisten viljelemä ja levittämä ajatus perinteisen median julkaisemien gallupien valheellisuudesta. Kohtalaisen suurella joukolla perussuomalaisia ja heidän kannattajiaan on vankka usko siitä, että puolueen kannatus on merkittävästi julkaistuja gallupeja suurempi. Mahdollisessa vaalienjälkeisessä pettymyksenvaiheessa on tavattoman helppoa kiihottaa itsensä syytöksiin ”vaalivilpistä”, ”vaalien varastamisesta”, kenties jopa ”syvästä valtiosta” kaiken tämän takana.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://toimittajaliitto.com/yhteystiedot/ 

2. https://www.ossitiihonen.com/2021/01/06/kansalaiset-vaalitarkkailijoina-projekti-hakee-vapaaehtoisia-vaalivilppia-vastaan/ 

3. https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tutkija-huolestui-perussuomalaisen-kirjoituksesta-enta-jos-tallainen-lietsonta-valtavirtaistuu-puolueessa-joka-on-talla-hetkella-kannatusmittausten-karjessa/750f63a3-758c-4ee7-a669-86f1568f685a 

Lähteenä käytetty myös Johan Bäckmanin Facebook-tiliä.

Disinformaatikkojen uusivuosi – entiset ”kujeet” mielessä

Vuosi on jo vaihtunut hyvänaikaa sitten, näiden parin viikon aikana on jo saatu esimakua siitä millaisin ”konstein” suomalaiset disinformaatikot ja propagandistit ovat liikkeellä – voimme todeta, että toistaiseksi heillä näyttää olevan entiset kujeet mielessä. Uusien keinojen sijaan sieltä pussin pohjalta on kaivettu esiin vanhat aseet ja sanonnat. Lukijoille jo näin alkuun varoitukseksi, tämä ei ole kattava katsaus – kirjoitus pohjautuu muutamiin havaintoihin sekä henkilöesiintymisiin. Merkittävää osaa kirjoituksessa esiintyviä henkilöitä yhdistää yhteinen menneisyys ja työskentely Venäjän edun ajamisessa. On myös syytä pitää mielessä, että näiden disinformaatikkojen työskentely hyödyttää edelleen myös Venäjää aivan kuten muitakin tahoja, joiden tähtäimessä on yhteiskuntarauhan heikentäminen Suomessa.

Amerikan Yhdysvalloissa otsikoissa on edelleen Donald J. Trump, tätä voimme käyttää aasinsiltana ensimmäiseen teemaan eli vaalivilppisyytöksiin, joita jo kotomaamme kamaralla on nostettu esiin tuleviin kuntavaaleihin liittyvissä keskusteluissa. Ei ole myöskään yllättävää, että ennakoiden aiheeseen on tarttunut perussuomalaisiin kuuluvan Ossi Tiihosen ohella Johan Bäckman tammikuun 10. päivä laatimassa alustuksessaan Venäjän viikkokatsauksen aiheista. On todennäköistä, että Bäckman sai kimmokkeen aiheen huomioiselle Tiihosen kirjoituksen nostattaman kohun myötä:

”Miten Venäjällä reagoidaan USA:n tapahtumiin?

Mikä on Trumpin tulevaisuus?

Globalistit vastaan patriootit - onko maailmanvallankumous mahdollinen?

Perussuomalaisten todellinen kannatus yli 35 % - Suomi valmistautuu väärentämään kevään kunnallisvaalit”. (1)

Meidän on hyvä huomioida se, että Bäckman ei suinkaan ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä esittäessään vaalivilppisyytöksiä. Kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen Bäckman toisti useilla eri sosiaalisenmedian tileillään vastaavia syytöksiä, joihin tuolloin tarttui useampi hänen lähipiiriin kuuluvista henkilöistä, kuten Janus Putkonen (silloisella Ivan Putkov -tilillään) sekä, jo edesmennyt, Jon Hellevig. Putkonen soi ”palstatilaa” eduskuntavaaleille ja vaaleihin liitetyille disinformatiivisille väitteille myös hänen ”ohjaukseen” siirtyneessä MV-lehdessä.

Kuvakollaasi koottu huhtikuun 2019 somepäivityksistä.

Keväällä 2019 näytti siltä, että Bäckmanin eräänä tarkoituksena oli epäluottamuksen kylväminen verkostoonsa. Tämän ”tarinan” yksi osa on vaalien rehellisyyden kiistäminen – vähintäänkin heittäminen voimakas epäilys niiden rehellisyyden ylle. Tuolloin disinformatiivinen tarina sai jonkin verran huomiota, esim. perussuomalaisia lähellä olevassa Nykysuomessa ryhdyttiin peräämään äänten hylkäysperusteita. (2)

On enemmän kuin todennäköistä, että tulevissa kuntavaaleissa syytöstä vaalivilpistä tullaan toistamaan eduskuntavaaleja laajemmassa mitassa muun muassa seuraavista syistä. Eduskuntavaaleihin verrattuna kuntavaaleissa on mukana enemmän ehdokkaita, mikä jo sinänsä tarjoaa mahdollisuuden erilaisten syytösten esittämiselle, etenkin kun ehdokkaiden joukossa on runsaasti laita- ja äärioikeistoon kuuluvia ehdokkaita, jotka jo Yhdysvaltojen presidentinvaalien yhteydessä ovat viljelleet runsaasti erilaisia salaliittoteorioita ynnä syytöksiä ”vaalien varastamisesta”. Kuviota täydentävät salaliittoteorioihin uskovat henkilöt (ja heidän ryhmät), joiden voi olettaa toistavan keväällä samaa kaavaa, jota he ovat toistaneet Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen kuin myös laajemmassa kuvassa koronaviruspandemian hoidon suhteen, jolloin pettymys vaalitulokseen on helppoa kääntää syytökseksi ”syvävaltiota” (”deep state”), perinteistä mediaa jne. kohtaan, esittäen samalla kuvitteellisia syytöksiä laajamittaisesta vilpistä. 

Viime viikolla Alfa TV:n AlfaStudiossa ääneen päästettiin historian dosentti Markku Ruotsilan ohella Jarmo Ekman, hänet esiteltiin QAnon-salaliittoteoriaan perehtyneenä vapaana toimittajana, jolloin ohjelman katsojia johdetaan olennaisella tapaa harhaan luomalla kuva vapaasta toimittajasta, joka on perehtynyt salaliittoteoriaan, kun totuus on vallan toinen. Ekman on itsensä esitellyt henkilönä, joka lanseerasi QAnon-salaliittoteorian ilmiönä Suomeen. Arvokonservatiivista Alfa TV:tä on kuvattu Suomen Fox-kanavaksi, jolla on oma ”syvä päätynsä”. Journalistissa kanavaa tarkastelee Marja Honkonen.

Jotta ohjelman katsojat olisivat olleet paremmin perillä siitä kuka Jarmo Ekman on, olisi yllä olevan ohella ollut suotavaa mainita hänen olevan reilut vuosi sitten perustetun Toimittajaliiton sihteeri, liiton todellista luonnetta on avannut muun muassa Rysky Riiheläinen ”Analyysi: Disinformaatio järjestäytyy Toimittajaliittoon”. Ekman kuuluu myös Johan Bäckmanin lähipiiriin; hän on työskennellyt miehitetyssä Itä-Ukrainassa pidemmän aikaa, jossa yhteydessä hän on toiminut Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla järjestettyjen laittomien vaalien ”vaalitarkkailijana”, jonka seurauksena Ukraina on kohdistanut häneen sanktioita keväällä 2019. (3)

Mielestäni edellä luetellut seikat olisi ollut suotava tuoda katsojien tietoon, koska ne omalta osaltaan lisäävät katsojien mahdollisuutta arvioida Ekmania keskustelijana. Edellä mainitsemieni seikkojen ohella Ekman on ollut osallisena myös muissa sellaisissa toimissa, joita voidaan pitää toimina ja tehtävinä, joiden tarkoitus on vaikuttaa kolmanteen maahan. Tässä tapauksessa nimenomaan Ukrainaan, hän on myös mukana yhdistyksissä, jotka ovat osaltaan työkaluja Venäjän propagandalle, kuten Donetskin ”kansantasavallan” ystävät Suomessa.

Jos AlfaStudiossa jätettiin taustoittamatta Ekmania riittävästi, vähintäänkin yhtä ongelmallista oli se, että hän sai kommentoida Yhdysvaltojen tilannetta ilman illan isännän tekemiä kriittisiä ja tarkentavia kysymyksiä – ilman haastamista.**  

Ekmanista onkin luontevaa siirtyä Janus Putkoseen, suomalaissyntyiseen propagandistiin, joka asuu tällä hetkellä miehitetyssä Luhanskissa, mutta joka on jo pidemmän aikaa asunut Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla tehden alueella myös sellaista työtä, joka on helpottanut miehittäjän ja heidän avustajien harjoittamaa median kontrollia. Nämä toimet kohdistuivat ulkomaisiin medioihin ja toimittajiin. Putkosen rooli näiltä osin paljastui muutama vuosi sitten Egorova Leaksin yhteydessä. (4) Samanaikaisesti hän työskenteli alueella propagandistisen (venäläisrahoitteisen) DONi Newsin ”päätoimittajana”, kunnes hänen oli poistuttava Donetskista Luhanskiin. Mikäli olen lähteideni välittämän asian oikein ymmärtänyt, Putkoselle annettiin ”ota tai jätä” -tarjous Luhanskiin muuton suhteen. Tällä hetkellä Putkonen toimittelee useampaa mediaa, suomalaisten kannalta huomionarvoisinta on se, että keväällä 2019 Janus Putkonen ryhtyi vetämään Ilja Janitskinin perustamaa MV-lehteä. Putkosen kipparoimana MV-lehti sai uuden nimen Uusi MV-lehti – julkaisun pysyessä ideatasolla sama, kuitenkin sillä erotuksella, että kytkös Venäjään kävi aiempaa selkeämmäksi ja samalla venäläispropagandan osuus kasvoi ”julkaisussa” entisestään. Putkosen ohjailussa MV-lehdessä on Venäjä-propagandan ohella ääneen ovat päässeet myös laita- ja äärioikeiston persussuomalaiset sekä muutamat äärioikealla operoivat ryhmät – kuten Soldiers of Odin. Janitskinin aikaan verrattuna sisältö on jonkin verran muuttunut, johtuen osaltaan Putkosen taustasta sekä toimintaympäristöstä. Eräiden persu poliitikkojen, kuten Mauri Peltokankaan, säännölliset esiintymiset julkaisussa ovat todennäköisesti tuoneet sille toisenlaisia lukijoita verrattuna Janitskinin aikaan, jolloin erilaiset viha- ja maalituskampanjat saivat runsaasti tilaa julkaisussa.

Kuvakollaasi koottu UMV:n uudenvuoden tervehdyksestä.

Tästä on patriotismi kaukana, Putkonen toivottamassa ”Hyvää ja Onnellista uutta vuotta 2021!” kaikille ”patriooteille” miehitetystä Luhanskista käsin, juhlien vuoden vaihtumista Donbasin Yön susien kanssa. Kuvassa Putkosen rinnalla on Donbasin Yön susien johtaja Vitali Kishkinov, jonka väitetään osallistuneen itsekin sotaan Venäjän proxy-joukoissa Ukrainan hallintoa vastaan.

Jos (tai kun) esitämme asian lyhyelti, Yön sudet (ven. Ночные Волки) on yksi Putinin hallinnon hybridisodankäynnissä käyttämiä ”työkaluja”, jolla on samalla myös varsin merkittävä propaganda-arvo Venäjälle, sen näyttäytyessä julkisesti ”moottoripyöräkerhona” mutta samalla levittäen Venäjällä patriotismis-imperialistista propagandaa ja ulkomailla pyrkien sitouttamaan jäseniään ”venäläiseen maailmaan” sekä osallistumaan kerhon että Venäjän organisoimiin erilaisiin näytelmiin ja näytöksiin. Ukrainassa ja muutamalla muulla alueella, kuten Balkanilla, Venäjä on käyttänyt Yön susia myös aktiivisissa toimissa, ei vain operatiivista vaihetta edeltävänä aikana.

Yön sudet on levittäytynyt myös Suomeen, joskin suomalaisten aktiivijäsenten määrä ei vielä ole suuri, heistä osa kuuluu Venäjällä toimivaan Yön susien Karjalan alueen kerhoon.

Jos Yön susien kerhotiloissa vuodenvaihteen juhliminen on yhdenlaista propagandaa, toista edustaa joulukuun lopulla julkaistu ”UMV-Raportti: Venäjän armeijan modernisaatio 10 vuotta – Miltä näyttää tulokset 2021?”, jossa käytännössä toistetaan Venäjän virallista totuutta uusien (tai modernisoitujen) asejärjestelmien ylivertaisesta kyvykkyydestä, vaikka – joitain paikkansapitäviä havaintoja lukuun ottamatta – todellisuus ei vastaa puheita. Tai vaihtoehtoisesti todellisuudessa asejärjestelmät eivät ole edenneet piirustuspöydältä sarjatuotantoon, kuten on Armata -vaunualustan (Universal Combat Platform) kohdalla, josta sarjatuotantoon ei ole edennyt T-14 taistelupanssarivaunu, kuten ei mikään muukaan alustan pohjalta valmistettava tela-ajoneuvo, vaikka sellaisesta Putkonen raportissaan kirjoittaakin, todellisuuden ollessa –

”Sergei Chemezov said that serial deliveries of the T-14 Armata tank will being in 2021. Meanwhile, the Russian Armed Forces still haven't receive their first batch of 16 T-14, T-15, and T-16 test vehicles.” (5)

Aivan kuten Putkonen kirjoittaa, Venäjä on kehittänyt voimakkaasti ilmatorjuntaa, mutta todisteita kyvystä luoda (todellisia) no-fly-alueita ei ole esittää. Ainakaan sellaisia eivät ole kyenneet luomaan Venäjän liittolaiset venäläisellä, modernimmallakaan, kalustolla. Kokonaisuudessaan Putkosen kirjoitus pitää sisällään niin paljon disinformaatiota ja propagandaa, ettei ”raportin” ruotiminen tässä ole perusteltua. Seikkaperäinen läpikäyminen vaatisi useamman sivun kirjoittamisen, alkaen propagandaväitteistä Ukrainan sisällissodasta ja päätyen yhtä propagandistisiin väitteisiin ISIS:n tuhoamiseen, jossa Venäjän roolia ei nyt merkittäväksi voi kutsua. Useampi Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla sotinut komentaja tai miehityshallinnon asemaansa nostama henkilö on kumonnut väitteen Ukrainan sisällissodasta, viimeksi ”kansankuvernööri” Pavel Gubarev.

Suppeasta otannasta johtuen moni maininnan arvoinen toimija jää nyt vaille huomiota, sen ei kuitenkaan pidä hämätä, sillä sosiaalisen median eri alustoilla näkyvyyttä ovat saaneet edellä esiteltyjen ohella Vastarintaliikkeeseen kytkeytyvä partisaani.com-verkkosivu tuotoksineen. Partisaanin julkaisemaa aineistoa on edelleen jakanut ahkerasti myös Juha Kärkkäinen, jolta onnistuu myös Putkosen MV-lehden, aivan kuten Toketubessakin julkaistun aineiston levittäminen.

Kuvakollaasi koottu Juha Kärkkäisen FB-sivullaan jakamasta aineistosta.

Tokentube on uusi, suomalainen, Youtuben korvike. Hankkeen vetäjänä on erilaisten laitaoikeistoa tukevien vaihtoehtomedioiden ylläpitäjänä tunnettu Juha Korhonen – jonne näyttää kokoontuvan laita- ja äärioikeistoa sekä erilaisia salaliittoteoreetikoita ”ohjelmineen”. Myös MV-lehti mainostaa Tokentubea, vastaavasti New Apostolic Reformation eli NAR ja World of Faith eli WoF -liikkeiden äänenkannattajana toimiva rapsodia.fi julkaisee materiaalia Tokentubessa.

Vuosi 2021 on lähtenyt liikkeelle näissä merkeissä, kevään kuntavaalit pitävät huolen siitä, että ainakin vuoden ensimmäinen puolisko pitää sisällään vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

 

Marko

 

1. Johan Bäckmanin Facebook-tili.*

2. https://www.nykysuomi.com/2019/04/17/yksi-selitys-suurelle-hylattyjen-aanien-maaralle-miksi-tama-aani-hylattiin/

3. https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000007440607.html 

4. https://informnapalm.org/en/foreign-journalists-in-dpr/ 

5. https://twitter.com/RALee85/status/1346146603443376129?s=20 

Mikä on rapsodia.fi? 

*: Kuvakaappaus Johan Bäckman Facebook-profiilista.

**: AlfaTV:n AlfaStudion isäntä Ilkka Tiainen (@IkeNovikoff) otti osaa ohjelman jälkeen Twitterissä käytyyn keskusteluun, jolloin hän jakoi linkin YouTube-videoon saatesanoin –

”Kiitos kaikille kommenteista, arvostan.  #AlfaStudio Ajankohtaista Amerikasta. Keskiviikon tapahtumat kehittyvät. Kenraali sanoo että emme saa antautua. Uutisoikaa tästä! Katsokaa vähintään kohdasta 36 min. eteenpäin. https://youtube.com/watch?v=nNktWsMfizQ&feature=youtu.be Koko jakso hyvä info.” Sittemmin YouTube on poistanut kyseisen videon.

@IkeNovikoff.

”Uusi” MV-lehti propagandisti Putkosen ohjauksessa

Päättyneiden eduskuntavaalien jälkimainingeissa MV-lehden perustaja Ilja Janitskin ”parkui” kohtaloaan, ilmoitti aikansa politiikassa olevan ohi ja samaan syssyyn luopuisi myös MV-lehdestä. Niin ikää vaalien jälkeen Venäjän miehittämässä osassa Itä-Ukrainaa majaileva suomalaispropagandisti Janus Putkonen kirjoitteli sosiaaliseen mediaan suunnitelmistaan paluusta Suomen "mediakentälle" – tässä kohdin on hyvä pitää mielessä se, että tämä ”paluu” tapahtuisi miehitetystä Luhanskista toimitetun "uutistoimiston" myötä. Tällä hetkellä Putkonen pitää majaa jossain päin Luhanskia, jonne hän – kehotuksesta – siirtyi vuodenpäivät sitten Donetskista. Janitskinin ja Putkosen päivitykset sosiaalisessa mediassa osuivat niin yksiin, että aprikoin mielessäni MV-lehden siirtyvän muodossa tahi toisessa Putkosen käsiin.

Huhtikuun 16. kirjoitin Putkosen suunnitelmista lyhyen päivityksen Facebookiin, josta seuraavaksi lainaus:

”Aiheet näyttävät [Putkosen] päivityksen perusteella tutuilta anti-EU, anti-NATO ja antiglobalisaatio. Huomioitavaa mahdollisessa toiminnassa on se, että toistaiseksi hän pystyisi työskentelemään suojatussa ympäristössä, jonne viranomaistemme toimivalta ei ikävä kyllä yllä, mikä mahdollistaa MV-lehden toiminnan kaltaisen häiriköinnin ja maalittamisen, mikäli Putkonen kerää riittävän seuraajajoukon "uutistoimistolleen’.”

Päivityksestä ei ehtinyt kulua montaakaan päivää, kun MV-lehdessä ”uutisoitiin” omistajavaihdoksesta.

Kuvakaappaus mvlehti.net.

Oletan, että Janus Putkonen on henkilönä tuttu valtaosalle blogieni vakituisesta lukijakunnasta, mutta lyhyenä kertauksena hänen historiansa Venäjän miehittämässä osassa Itä-Ukrainaa unohtamatta aikaa ennen tätä.

Suomalaistaustainen Janus Putkonen muutti pysyvästi Donetskiin heinäkuussa 2015, Putkonen oli jo aiemmin samaisen vuoden puolella vieraillut kaupungissa venäläisen liikemiehen Andrei Stepanenkon perustaman Europa Objektiv -verkkosivun ”retkellä”. Muutettuaan pysyvästi Donetskiin Putkonen perusti edellä mainitun Stepanenkon rahoituksella ”mediayhtiö” DONi Newsin, joka välitti maailmalle propagandauutisia – pääasiassa – Donetskin ”kansantasavallan” alueelta ja miehitetystä osasta Itä-Ukrainaa. Loppukesästä 2016 julkaistussa Egorova Leaksissa myös Putkosen rooli avautui tarkemmin.* Vuosi sitten keväällä (huhtikuussa 2018) DONi News laitettiin hyllylle, myöhemmin samana vuonna Putkonen siirtyi sivuun ”päätoimittelijan” tehtävästä. Facebookin ja VK:n kautta Putkonen jakaa edelleen seuraajilleen aggressiivisesti disinformaatiota ja propagandaa alueelta.

Propagandistinen DONi News oli yksi niistä työvälineistä, joilla Venäjä ja sitä tukevat tahot levittivät disinformaatiota läntisille lukijoille pyrkien näin synnyttämään epätietoisuutta vallitsevasta tilanteesta miehitetyssä osassa Donbasia ja laajemmin Ukrainaa. DONi Newsiä voidaan pitää luontevana jatkona Putkosen aiemmalle toiminnalle, ennen muuttoaan Donetskiin, hän toimi salaliittoteorioita ja huhuja julkaisevan vaihtoehto- (valemedia) Verkkomedian ”päätoimittajana”. Putkosesta tulen laatimaan lähipäivinä laajemman ja täydennetyn ”henkilökuvan”, joten tällä erää en anna henkilölle Janus Putkonen tämän enempää tilaa, siirrytään seuraavaksi hänen tekoihin MV-lehdessä.

Ensimmäisessä pääkirjoituksessaan MV-lehdessä Putkonen kirjoitti demokratian vastaisista vaaleista, jotka johtavat vallankumoukseen – viitaten näin Suomessa pidettyihin eduskuntavaaleihin. Kirjoituksessa Putkonen nosti esille vaalivilpin, mutta hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka näin teki. Ennen Putkosta Johan Bäckman oli tarttunut teemaan useammallakin sosiaalisen median tilillä, tuolloin tarinaa oli vahvistanut somessa Jon Hellevig sekä Janus Putkonen Ivan Putkov tililtään.

Kuvakaappaus mvlehti.net.

Kuvakollaasi propagandistien ”vaalivilppi”-kirjoittelusta.

Vaalivilppi-narratiivia sivusin aiemmassa blogikirjoituksessani ”Palapelin kokoamista – jatkoa Johan Bäckmanin verkoilla kalasteluun”, jossa sidoin tämän tarinanosan jakamisen Bäckmanin aktiiviseen haluun vaalien alla muodostaa verkosto perussuomalaisista ja ”kansallismielisistä” ehdokkaista. Näyttää siltä, että Bäckmanin eräänä tarkoituksena on nyt epäluottamuksen kylväminen verkostoonsa, ”tarinan” yksi osa on vaalien rehellisyyden kiistäminen. Tämä tarina on jonkin verran saanut huomiota esim. perussuomalaisia lähellä olevassa Nykysuomessa ryhdyttiin peräämään äänten hylkäysperusteita (esimerkkinä kuva hylätystä äänestyslipukkeesta Eduskuntavaaleista v. 2015). (1)

Putkosen ”päätoimitteleman” MV-lehden linja näyttää reivautuvan entistä selkeämmin propagandistisissa venäläismedioissa määritellyn linjan suuntaiseksi, mikä on luonnollinen kehityssuunta Putkosen tausta huomioiden. Toki on syytä muistuttaa, että MV-lehti luisui jo Janitskinin aikakaudella toistamaan Venäjän jakamaa tarinaa, mikä näkyi voimakkaina hyökkäyksinä Venäjän toimia arvostelleiden ja tutkineiden tahojen kimppuun – mikä nähtiin äärimmilleen vietynä palkitun toimittajan Jessikka Aron häirinnässä ja maalittamisessa – kuin myös julkaisuissa, joiden kirjoittajina oli Kreml-julistajia, kuten Juha Molari. Putkosen matkassa mukaan näyttää tarttuvan entistä selkeämmin Ukrainan sota, Putkosen ja Venäjän propagandistisesta näkökulmasta tarkasteltuna, josta esimerkkinä ”’Sota Ukrainassa” – uusi dokkari kertoo 25 minuutissa 5 vuotta vaietun totuuden”, julkaistu 20.4.2019 Putkosen toimesta. Näin varhaisessa vaiheessa ei kuitenkaan pidä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä MV-lehden tulevan sisällön linjasta - kuinka syvälle pro-Kreml-linjalle upotaan.

Kirjoitus on sitä itseään, tässä yhteydessä voinen tarttua yhteen, Putkosen aiemminkin hellimään ajatukseen Itä-Ukrainassa suoritetusta ”kansanmurhasta”:

”Miljardien nationalisteihin tuhlattujen dollarien jälkeen, USA:n aggressiivisella johdolla länsi onnistui kaatamaan Ukrainan laillisen hallituksen… Samalla kun länsi osoitteli kohti Venäjää, alkoi natsien johtamien sotilasvoimien suorittama venäläisen väestön kansanmurha.”

Tässä kohdin jäljet juontavat suoraan Venäjälle, väitettä ”kansanmurhasta” on venäläisissä propagandamedioissa toistettu aiemminkin, jo aikana ennen Euromaidania ja sitä seurannutta vallanvaihdosta Ukrainassa. Lainaan seuraavaksi parin kappaleen verran aiemmin kirjoittamaani blogia ”Viisi vuotta sotaa Ukrainassa”:

”Samaan aikaan meille media syötti tarinaa venäläisistä ”uhreina”, venäläisiin kohdistuneista ”vainoista” – läntisiin medioihin alkoi levitä tarinoita, jotka on jälkikäteen todistettu Venäjän valtiojohtoisten mediatalojen propaganda ja disinformaatiokampanjoiksi. Jos alueen asukkaat olivat Oranssin vallankumouksen aikaan päässeet ”nauttimaan” venäläispropagandasta, keväällä 2014 sama propaganda iski alueelle monta kertaa voimakkaammin ja toisin kuin vuosikymmentä aiemmin, perinteisen median ohella internetiä hyödynnettiin täydellä teholla. Erilaiset ”uutissivut” ja portaalit levittivät uutisia vainoista, keskitysleireistä, jonne venäläismiehiä viedään – perinteisiäkin keinoja hyödynnettiin.

Kollaboraattoreiden ja propagandistien toimesta alueella levitettiin huhuja ja juoruja ”ukrainalaisten perustamasta keskitysleiristä, josta XX oli onnistunut pakenemaan” – nämä tällaiset tarinat muuttuivat uskottaviksi. Keskustelin niistä tuolloin L:n kanssa, hän kertoi, kuinka työpaikallakin niistä puhuttiin ja tarinoita levitettiin – myöhemmin juorujen lähde paljastui kollaboraattoriksi, jonka työ palkittiin miehitysvallan toimesta.” (2)

Medialla tarkoitan venäläisiä propagandamedioita, joiden luonne läntisille toimittajille ei tuolloin ollut selvä ja niinpä moni valeuutinen eteni läntisiin medioihin sellaisenaan. Venäläismedioiden kautta maailmalle levisi myös pakolaiseksi esittäytyneen Galina Pyshniakin disinformatiivinen tarina ukrainalaissotilaiden julmuuksista. (3)

Saapa nähdä riittääkö MV-lehden entisille lukijoille se, mitä Putkonen lupaa uudessa ”julkaisussa” lukijoille tarjota? Riittääkö heille taistelu globalismia vastaan ja ”uutiskatsaukset” Venäjän miehittämiltä Itä-Ukrainan alueilta? Putkonen kun lupaa uuden MV-lehden irtisanoutuvan ”fasistisesta nationalismista sekä rasismista” – pitääköhän tämä ”fasistinen nationalismi” myös sisällään myös Putinin hallinnon veljeilyn erilaisten fasististen ja rasististen liikkeiden ja ryhmien kanssa, vai käykö sittenkin niin, että Putkosen mielestä Venäjän harjoittama ”fasistinen nationalismi” on hyväksyttävää ”fasistista nationalismia”?

Voimme kuitenkin olla varmoja siitä, että aivan kuten Janitskinin niin myös Janus Putkosen aikakaudella MV-lehteä tullaan käyttämään omalta osaltaan yhteiskuntamme vastaiseen toimintaan. Sen avulla tultaneen hyökkäämään luotettavina pidettäviä yhteiskunnallisia instituutioita vastaan, kuten jo näemme tapahtuvan Putkosen ensimmäisessä pääkirjoituksessa ”Demokratian vastaiset vaalit johtavat vallankumoukseen”. Täsmennän sen verran, että en usko heidän saavan aikaan vallankumousta tahi suurempaa kapinaa, minua lähinnä kiinnostaa a) tarinan eteneminen portaalta toiselle ja b) se, kuinka Suomeen kohdistetaan toistettuna/ kopioituna samoja toimia, joita Venäjän operaattorit ovat muihinkin maihin kohdentaneet. Toisinaan operaation taustalla on yksittäinen ryhmä, tarvittaessa Venäjä valjastaa tehtävään suuremman joukon erilaisin keinovalikoimin koettaessaan saada aikaan toivomansa lopputuloksen.

Marko

1. https://www.nykysuomi.com/2019/04/17/yksi-selitys-suurelle-hylattyjen-aanien-maaralle-miksi-tama-aani-hylattiin/?fbclid=IwAR1TMRr-o9jH2uX_AEIs3bUDq3C6BHc6UOSCA2MuaEQz6hkB6D6ecV7HDBQ 

2. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2019/04/viisi-vuotta-sotaa-ukrainassa.html 

3. https://www.stopfake.org/en/russian-disinfo-patterns-same-actors-different-sets/ 

Yleensä laitan lähteideni linkit, mutta MV-lehden tapauksessa en laita linkkejä. Halutessaan lukijat voivat hakeutua alkuperäisen tekstin luo googlaamalla tekstin otsikon.

*: Egorova Leaksin yhteydessä Putkosen ja venäläisen rahoituksen yhteyttä avautui laajemmin, samalla paljastui Putkosen tekemä yhteistyö Donetskin ”kansantasavallan” turvallisuuselinten kanssa. Yhteistyö, jonka seurauksena toimittajia jaoteltiin hyviin ja pahoihin, ja jonka myötä eräiden toimittajien henki konkreettisella tavalla vaarantui.

Informnapalm Egorova Leaksista artikkelissa ”EgorovaLeaks: Filtering and Control of Foreign Journalists in DPR”, artikkelissa myös Putkosen roolista.