Näytetään tekstit, joissa on tunniste elso. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste elso. Näytä kaikki tekstit

tiistai 22. kesäkuuta 2021

Venäjän maavoimien modernia elso-kalustoa miehitetyssä Itä-Ukrainassa

 

ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio kuvasi käytössään olevalla pitkän kantaman tiedustelulennokilla kiinnostavan kohteen miehitetyn Novoazovskin pohjoisosissa tämän vuoden toukokuun 29. päivä – teollisuusalueen aidatulla pihalla oli yksi RB-636V Svet-KU elektronisen sodankäynnin järjestelmän ajoneuvo. (1)

ETYJ:n havaitseman RB-636V Svet-KU:n sijainti Novoazovskissa.











Kyseessä on venäläinen elso-järjestelmä, joka on otettu käyttöön vuonna 2012, ja jota Venäjä ei ole myynyt kolmansiin maihin. Toukokuinen havainto ei kuitenkaan ollut ensimmäinen havainto järjestelmästä Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, RB-636V Svet-KU havaittiin Donetskissa maaliskuussa 2016 – kyseessä on ensimmäisiin kuuluva havainto järjestelmästä Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla. (2) Saman vuoden elokuussa (19.8.2016) miehitetyssä Luhanskissa ohiajaja kuvasi RB-636V Svet-KU:n.

Lukuisat havainnot Venäjän asevoimien käyttämästä modernista RB-636V Svet-KU elektronisen sodankäynnin järjestelmästä todistavat omalta osaltaan sen, että Venäjä sotii aktiivisesti Ukrainassa, ja että Venäjän osallistuminen sotaan on kokoaikaista ja pysyvää. Ukrainassa sodassa kyse ei ole sisäisestä konfliktista tai sisällissodasta, vaan kyse on Ukrainan puolustussodasta Venäjän aggressiota vastaan – aggressiota, jota Venäjä käy Ukrainaa vastaan monella rintamalla perinteisestä konventionaalisesta sodasta alkaen ja päätyen erilaisiin vaikuttamisen ja epäsymmetrisen sodankäynnin muotoihin.

RB-636 Svet-KU:sta on muitakin havaintoja viimeisimmän Novoazovskin sekä vuoden 2016 havaintojen välillä. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission partio havaitsi kyseisen järjestelmän joulukuussa 2019 Stylen lähellä, miehitetyn Donetskin alueella. (3) RB-636V Svet-KU ei suinkaan ole ainoa moderni venäläinen elektronisen sodankäynnin järjestelmä, josta on tehty lukuisia havaintoja miehitetyillä alueilla sotavuosien kuluessa, niinpä seuraavaksi voimme luoda katsauksen muutamiin venäläisten yleisimmin Ukrainassa käyttämiin elektronisen sodankäynnin järjestelmiin.

Huhtikuun 2014 jälkeen Itä-Ukrainan sotatoimialueella sekä miehitetyillä alueilla on tehty varmistetut havainnot yli kymmenestä erilaisesta Venäjän asevoimien käyttämästä elektronisen sodankäynnin järjestelmästä. Yllä lyhyelti esitellyt RB-636V Svet-KU:n ohella Ukrainalta miehitetyillä alueilla on havaittu muun muassa seuraavia Venäjän asevoimien elektronisen sodankäynnin järjestelmiä (alla lyhyt esittely):

R-330Zh  ”Zhitel ja  ”Tiranda-2” sekä R-161.*












Ensimmäisen kerran R-330Zh ”Zhitel” havaittiin Itä-Ukrainan Venäjän miehittämillä alueilla niinkin varhain kuin 1. kesäkuuta 2015 Makiivkan alueella, Donetskin itäpuolella. (4) Kyseisen havainnon jälkeen R-330Zh ”Zhitel’istä” on tehty lukuisia havaintoja Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, viimeisin ETYJ:n Ukrainan monitorointimission havainto kyseisestä järjestelmästä on viime vuoden marraskuun 28. päivältä, Kovsken taajaman läheltä.


RB-341V Leer-3, kuva on pysäytyskuva Donetskissa kuvatulta videolta.









Muun muassa GPS-häirintään käytettävästä RB-341V Leer-3:sta on lukuisia havaintoja Ukrainan sotatoimialueelta. Kiinnostavaa on se, että yksiköstä tehtiin ensimmäiset havainnot miehitetyssä Donetskissa kesällä 2015, järjestelmän virallinen julkistaminen Venäjällä nähtiin vasta lokakuussa 2015 eli kuukausia Donetskissa tehdyn havainnon jälkeen. Venäjän läntisen sotilaspiirin joukoille toimitettiin ensimmäiset RB-341V ”Leer-3” 14. lokakuuta 2015.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio teki havainnon RB-341V ”Leer-3” viimeksi 10. maaliskuuta 2020 Luhanskissa, vul. Vedeninan varrella sijaitsevan rakennuksen aidatulla pihalla (kuva alla).  ”Leer-3” ohella piha-alueella oli ETYJ:n raportoinnin mukaan myös RB-636 Svet-KU sekä R-934B Sinitsa järjestelmien yksiköt. Informnapalmin vapaaehtoisten suorittaman analyysin mukaan R-934B Sinitsan sijaan kyseinen ajoneuvo on modifikaatio R-934BMV elektronisen sodankäynnin ajoneuvosta.
















Google Earthissa julkaistujen satelliittikuvien perusteella samalla piha-alueella on säännöllisesti Venäjän asevoimien kalustoa.

R-934UM radiotiedusteluun ja häirintään tarkoitetusta ajoneuvosta on yksittäinen havainto Luhanskista talvelta 2015, jossa käytiin keskustelu ”operointikeskuksen” ja “934 Dalniyn” välillä, ukrainalaislähteiden arvioidessa ”934 Dalniyn” tarkoittavan R-934UM:ää. Venäjällä kyseinen järjestelmä operoi yhteistyössä R-330Zh:n kanssa, ja R-330KMA komentokeskuksen alaisuudessa.

Tirada-2, ks. kuva yllä, jossa Tiranda-2 ohella R-330Zh ja R-161.*

Maaliskuun 16. päivä 2019 ETYJ:n Ukrainan monitorointimission partion onnistui kuvata minitiedustelulennokillaan Južna-Lomuvatkan kylän länsipuolella Venäjän asevoimien elektronisen sodankäynnin kalustoa. Alue, jolla kalusto kuvattiin, sijaitsee noin 9 kilometrin päässä rintamalinjasta kaakkoon Venäjän miehittämillä alueilla. @UKRinOSCE:n julkaisemissa kuvissa näkyy R-330Zh ”Zhitelin” ohella moderni Tirada-2 SATCOM-häirintäajoneuvo sekä vanhempana kalustona R-161 (radio relay) yksikkö.*

Venäjän puolustusministeriön julkaisemien tietojen mukaan Tirada-2 häirintäjärjestelmän ensimmäiset käyttötestit suoritettiin syksyllä 2018, ja järjestelmä oli määrä ottaa operatiiviseen käyttöön keskisen sotilaspiirin alueella vuonna 2019. Kyseinen järjestelmä on suunniteltu erityisesti satelliittiviestinnän häiritsemiseen.

ETYJ:n julkaisema kuva on ensimmäisiä – jollei ensimmäinen – kuva järjestelmästä kuvattuna Venäjän miehittämillä alueilla Itä-Ukrainassa.


”Torn” Makiivkassa talvella 2018/2019, kuva via Informnapalm.










Ensimmäisen kerran Venäjän maavoimilla käytössä oleva ”Torn” signaalitiedusteluajoneuvo kuvattiin Donetskin lentokentän lähistöllä 2015 sekä Donetskin Kansallisen teknillisen yliopiston rakennus 3:n lähellä. Vuoden 2015 aikana ja sen jälkeen ”Torn” signaalitiedusteluajoneuvoista on tehty yksittäisiä havaintoja miehitetyssä osassa Itä-Ukrainaa, talvella 2018–2019 järjestelmän ajoneuvoja onnistuttiin kuvaamaan Makiivkassa, Donetskin itäpuolella.

Kesäkuussa 2019 Ukrainan asevoimien onnistui tuhota epäsuoralla tulella kaksi ”Torn” -signaalitiedusteluajoneuvoa Maiorovessa (ent. Krasnyi Oktyabr) – 57 km kaakkoon Donetskista.

R-381T ”Taran” järjestelmään kuuluva tela-ajoneuvo taustalla. (5)









R-381T “Taran” -signaalitiedustelujärjestelmästä on ainakin kaksi havaintoa Ukrainan sodan ajalta, Donetskista ”Sparta” pataljoonan tukikohdasta sekä osia kyseisestä järjestelmästä Debaltsevon taisteluiden aikana talvella 2015 Zorinskista, miehitetyn Luhanskin alueelta. (6) Järjestelmä kokonaisuudessaan käsittää seitsemän erilaista ajoneuvoa, yksikköä. Järjestelmä voi kuitenkin operoida viidellä ajoneuvolla, jolloin neljän R-381T2-yksikön sijaan järjestelmää operoidaan kahdella vastaavalla yksiköllä.

9S932-1 Barnaul-T, kuva via Informnapalm.









Venäjän asevoimien vuonna 2009 käyttöönottaman 9S932-1 Barnaul-T – tela-alustalle (MRU-B) sijoitettu signaalitiedustelu ja komentoyksikkö tunnistettiin sosiaaliseen mediaan toukokuussa 2015 ladatuista valokuvista. Kuvat someen latasi venäläisjoukkoihin vapaaehtoisena liittynyt Dmitri ”Tšaika” Blinov. (7) Yksikkö, jossa hän palveli, kuului miehitetyn Donetskin alueella operoivaan 1. armeijakuntaan, joka oli tuolloin ja on edelleen Venäjän asevoimiin kuuluvan komentajan alaisuudessa.

SPR-2M Rtut-BM  Luhanskin lentokentän alueella miehitetyssä Itä-Ukrainassa.













Itä-Ukrainan sotatoimialueelta on tehty myös havaintoja MT-LB:n alustalle modifioiduista R-378B Borisoglebsk-2 sekä SPR-2M Rtut-BM -järjestelmistä, jälkimmäistä ryhdyttiin toimittamaan Venäjän asevoimille 2013. Ensimmäinen havainto Borisoglebsk-2 tehtiin jo marraskuussa 2014, (8) kevään 2015 jälkeen järjestelmästä ei kuitenkaan ole tehty lisähavaintoja miehitetyiltä alueilta.

Havainnot SPR-2M Rtut-BM:stä sijoittuvat sodan ensimmäisten vuosien ajalle, havainnoista yksi pohjautuu Venäjän maavoimien 175. signaalitiedustelu- ja valvontaprikaatin vahvuuteen kuuluvan sotilaan sosiaaliseen mediaan jakamaan kuvaan. (9)

Osasta elektronisen sodankäynnin järjestelmien havainnoista on todisteena vain maininta ETYJ:n Ukrainan monitorointimission raportissa. Tällaisia Venäjän asevoimien käytössä olevia elso-järjestelmiä ovat 1L269 Krasukha-2, RB-109A Bylina sekä Repellent-1, joista tehtiin havainto Tšernukhinessä 28. heinäkuuta 2018. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, jolloin ETYJ:n tarkkailijat tekivät havainnon kyseisistä järjestelmistä.

30. kesäkuuta 2019 ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat havaitsivat miehitetyillä alueilla sijaitsevan Kadiivkan (entinen Stahanov) alueella venäläisen R-378A elso- ja HF-häirintäajoneuvon. ETYJ ilmoitti havainnosta 1. heinäkuuta 2019 julkaisemassaan raportissa, kuvaa ETYJ ei ole havainnosta julkaissut.

Venäjä käyttää Ukrainassa elektronisen sodankäynnin kalustoa yhdessä viestintäkaluston sekä tiedustelulennokkien kanssa hyvin laaja-alaisesti. Venäjällä yhden RB-341V  ”Leer-3” yksikön varustukseen kuuluu myös 1–3 kpl Orlan-10 tiedustelulennokkeja. Järjestelmien yhteistyössä häirintä ja matkapuhelinverkkojen kaataminen/blokkaaminen ovat vain yksi esimerkki toiminnan muodoista, samaa kalustoa käytetään myös psykologisessa sodankäynnissä ja propagandan levittämisessä. @DFRLab on julkaissut artikkelin ”Electronic Warfare by Drone and SMS” kyseisestä aiheesta.

Luonnollisesti Venäjä elektronisen sodankäynnin järjestelmillään pyrkii, Ukrainan vastaisen taistelun rinnalla, häiritsemään ETYJ:n Ukrainan monitorointimission työskentelyä.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://informnapalm.org/en/russian-rb-636-svet-ku-novoazovsk/ 

2. https://twitter.com/askai707/status/1330114034398621700 

3. https://informnapalm.org/en/modern-russian-electronic-warfare-systems-spotted-in-donbas-again-photo/

4. https://informnapalm.org/en/russian-r-330zh-zhytel-jamming-station-dislocation-is-found/ 

5. https://vk.com/photo302485450_385475797 ja  https://archive.is/r2rnP 

6. https://informnapalm.org/en/russian-complex-taran-debaltsevo-battles/ 

7. https://informnapalm.org/en/russian-air-defense-in-donbas-barnaul-t-and-tor-m1-in-the-hands-of-russian-terrorists/ 

8. https://informnapalm.org/en/russian-r-878b-donbas/ 

9. https://informnapalm.org/en/selfie-175th-brigade-serviceman-helps-identify-russian-spr-2m-rtut-bm-donbas/ 

Ukrainalaisen Informnapalmin kooste Venäjän asevoimien modernista kalustosta Ukrainalta miehitetyillä alueilla, joukossa myös osa elso-kalustoon liittyvistä havainnoista.

Lähteinä käytetty myös ETYJ:n Ukrainan monitorointimission raportteja sekä Donbas in Flames teosta.

Venäjän asevoimien RB-636V Svet-KU miehitetyssä Novoazovskissa.











maanantai 21. joulukuuta 2020

Venäjä jatkaa sotaa Itä-Ukrainassa ”tulitauosta” huolimatta

 

Viimeisin näennäisesti voimassa oleva tulitauko Ukrainan sotatoimialueella alkoi heinäkuun 27. päivä kuluvaa vuotta. Tulitauosta huolimatta sotatoimet eivät ole loppuneet eikä Venäjä ole lopettanut Itä-Ukrainan miehitetyille alueille sijoitettujen joukkojensa huoltoa ja varustamista, joukkojen harjoittelurutiinit kuin myös rotaatiojärjestys ovat pysyneet ennallaan.

Ukrainan ETYJ:lle antaman ilmoituksen mukaan 27. heinäkuuta alkaneen tulitauon aikana on sotatoimissa kaatunut joulukuun alkuun mennessä neljä ukrainalaissotilasta viidentoista haavoittuessa. Vastaavasti viimeisen parin viikon (5. – 19. joulukuuta) aikana kolme Ukrainan asevoimien sotilasta on haavoittunut sotatoimien seurauksena, mutta toisin kuin ”tulitauon” ensimmäisten viikkojen ja kuukausien kuluessa, joulukuussa Venäjän proxy-joukot ja niitä tukevat Venäjän asevoimien ja erikoisjoukkojen sotilaat ovat tulittaneet kohteita Ukrainan hallinnoimilla alueilla aiempaa enemmän myös raskaammalla kalustolla, kuten 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimillä sekä 122 mm tykistöllä (esim. 4. joulukuuta ukrainalaisasemiin ammuttiin yhteensä 13 kappaletta 122 mm tykistökranaattia sekä 120 mm kranaatinheittimien kranaatteja). (1)

Minsk II sopimuksessa kiellettyjen raskaiden asejärjestelmien lisäksi vihollisen toimesta ukrainalaisasemia on tulitettu säännöllisesti pienikaliiperisilla aseilla; 30 mm kranaattikonekivääreillä – joiden tulenohjauksessa Venäjä on hyödyntänyt syksyä enemmän nelikoptereita sekä tiedustelulennokkeja; ukrainalaisiin sotilas- ja siviilikohteisiin on laukaistu Venäjän proxyjen toimesta POM-2 miinoja (esim. joulukuun 18. päivä Venäjän proxy-joukot laukaisivat kyseisiä miinoja yhteensä 12 kpl kohti ukrainalaisasemia); käytetty kevyitä sinkoja toistuvasti – myös POM-2 jalkaväkimiinojen levittämiseen; marraskuun 29. päivä Ukrainan asevoimat torjui venäläisistä erikoisjoukkojen sotilaista kootun ”sabotaasiryhmän” etenemisen rintamalinjan yli Svitlodarskin lohkolla, samana päivänä samalla alueella pudotettiin yksi Venäjän asevoimien käyttämä Granat-1 taktinen tiedustelulennokki. Taistelukosketuksen jälkeen vetäytynyt vihollinen jätti jälkeensä joukon henkilökohtaista varustusta, sekä MON-50 viuhkamiinoja ja PFM-1 jalkaväkimiinojen kuljettamiseen tarkoitetun KSF-1 kuljetusputken.*

Ukrainan asevoimien marraskuussa pudottama venäläinen Granat-1 tiedustelulennokki.













Navodtšik-2-järjestelmä kuvattuna Luhanskin lähistöllä, kuva OSCE_SMM.











Ennen Granat-1 tiedustelulennokin pudottamista, ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio oli havainnut 12 kilometrin päässä rintamalinjasta Luhanskin kaupungin lähistöllä Navodtšik-2-järjestelmän operointiaseman (kuvan keskimmäinen ajoneuvo). Navodtšik-2 järjestelmään kuuluu KamAZ-4350 maastokuorma-auton alustalle rakennettu operointiasema sekä maksimissaan seitsemän Granat-tiedustelulennokkia, jotka voivat olla malleja Granat-1, -2, -3 ja -4, joiden operointikantamat ovat 10; 15; 25 ja 100 kilometriä. Niin ikää marraskuussa Venäjä siirsi Djakoven kautta kaksi israelilaiseen IAI Searcheriin perustuva Forpost tiedustelulennokkia Itä-Ukrainan miehitetyille alueille. (2)

Kyseinen marraskuun 29. päivä pudotettu Granat-1 tiedustelulennokki ei ole ainoa Venäjän ja sen proxy-joukkojen käyttämä tiedustelulennokki tai -nelikopteri, jonka Ukrainan asevoimat ja sitä tulevat osastot on pudottanut/ eliminoinut marraskuun lopun ja joulukuun kuluessa. Marraskuun lopulla Talakivkan itäpuolella vihollisen käyttämä nelikopteri pudotettiin pienikaliiperisten aseiden tulella, ja viimeksi 19. joulukuuta Ukrainan asevoimat torjui vihollisen tiedustelulennokin saapumisen kontrolloimilleen alueille elektronisen sodankäynnin järjestelmillä.

Syksyyn verrattuna Venäjä on viime aikoina lisännyt merkittävästi tiedustelulennokkien sekä nelikoptereiden käyttöä, saman aikaisesti ETYJ on havainnut (ja kuvannut) loppukesään ja syksyyn verrattuna huomattavasti enemmän moderneja venäläisiä elektronisen sodankäynnin järjestelmiä Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla. Aiemmin mainitun Navodtšik-2 järjestelmän ohella alueella on havaittu R-330Zh Zhitel (Kovske, 28. marraskuuta); RB-341V Leer-3 (Luhansk, 8. marraskuuta); vanhemmasta kalustosta RP-377L Lorandyt -järjestelmät sijoitettuna UAZ-pakettiautoihin.

Ukrainan ETYJ-edustajat ovat toistuvasti muistuttaneet Venäjän sotatoimista Itä-Ukrainassa sekä Venäjän miehitystoimista Krimin niemimaalla ETYJ:n osanottajamaita. Hyvin laajasti viimeksi joulukuun 9. päivä verkkokonferensissa raportin ”Russia’s ongoing aggression against Ukraine and illegal occupation of Crimea” myötä, jossa ukrainalaisedustajat muistuttavat jäsenmaiden edustajia:

We would like to draw your attention to the regular use of the UAVs by the Russian armed formations aimed at receiving necessary information on the defensive positions of the Armed Forces of Ukraine for further offensive actions and shelling”. (3)


Miinat ja räjähteet merkittävä uhka siviileille

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission mukaan tämän vuoden kuluessa (1. tammikuuta – 14. joulukuuta 2020) Itä-Ukrainan sotatoimialueella on menehtynyt sotatoimista johtuen 21 siviiliä, samana aikana 96 siviiliä on vammautunut sodankäynnin seurauksena. (4) Tällä hetkellä merkittävin osa siviiliuhreista on seurausta erilaisista miina- ja räjähdeonnettomuuksista. Arvioiden mukaan Itä-Ukrainan sotatoimialue kuuluu maailman miinoitetuimpiin, merkittävin osa jalkaväkimiinoista ja erilaisista sirotemiinoista on Venäjän proxy-joukkojen sekä niitä tukevien Venäjän asevoimien osastoiden rintamalinjan molemmin puolin kylvämiä.

Esimerkki ETYJ:n Ukrainan monitorointimission kirjaamasta, räjähteeseen astumisen aiheuttamasta vammautumisesta:

The SMM followed up on reports of a man (in his sixties) who suffered injuries from the detonation of an explosive object in Slovianoserbsk (non-government-controlled, 28km northwest of Luhansk). On 12 December, a man (in his sixties) told the Mission that on 4 October he had been fishing on the Siverskyi Donets river bank somewhere between Slovianoserbsk and Dovhe (non-government-controlled, 22km north-west of Luhansk) and had stepped on an object which had subsequently exploded. He said that as a result, he had lost the lower part of his left leg, which the SMM visually confirmed. According to medical certificates which the man showed to the Mission, he had been admitted to a hospital in Luhansk city on 4 October. On 5 October, staff at the hospital told the SMM by phone that on 4 October, a man (in his sixties) had been admitted with injuries consistent with those caused by the detonation of an explosive object.” (Daily Report 298/2020, 15 December 2020).

Michael Sheldonin kirjoittaman artikkelin ”Long-range mining in the Donbas” mukaan –

Mines and unexploded ordnance present serious hazards, threats, and security impediments to civilians in the Donbas. Eastern Ukraine is one of the most landmine contaminated areas in the world, with landmines and other explosive hazards causing over 40 percent of casualties among civilians in eastern Ukraine in 2018. From April 14, 2014 to March 31, 2020, mines, UXO, and other explosive remnants of war caused a total of 1,091 civilian casualties, including 329 deaths. (5)

Havaintojeni mukaan Venäjän proxy-joukkojen yleisimmin käyttämiä miinoja ovat tällä hetkellä POM-2 miinojen ohella PMN-2 ja PMN-4 sekä MON-50 ja MON-100 miinat, joita tällä hetkellä valmistetaan vain Venäjällä.

PMN-2 jalkaväkimiina.**












POM-2 jalkaväkimiina.** 












Tätä kirjoitusta voi pitää eräänlaisena täydennyksenä marraskuun 11. päivä julkaisemaani ”Venäjä huoltaa ja vahvistaa joukkojaan miehitetyssä Itä-Ukrainassa” kirjoitukseen. ETYJ:lle luovuttamassaan lausunnossa Ukrainan edustajat viittasivat myös Venäjän turvallisuutta heikentäviin toimiin miehittämällään Krimin niemimaalla. Palaan Krimin niemimaan merkittävästi heikentyneeseen ympäristö- ja turvallisuustilaan erillisessä blogissa tulevina päivinä.


Marko


Lähteet:

1., 2. ja 3. https://vienna.mfa.gov.ua/en/news/zayava-shchodo-trivayuchoyi-agresiyi-rosiyi-proti-ukrayini-ta-nezakonnoyi-okupaciyi-krimu-fbs-obsye091220 

4. https://www.osce.org/files/f/documents/e/3/474042.pdf 

5. https://medium.com/dfrlab/long-range-mining-in-the-donbas-bdc2a898ac2c 

Lähteenä on käytetty myös Ukrainan Операція об'єднаних сил / Joint Forces Operation Facebook-sivua sekä Landmine Monitor 2017 tiedostoa.

*: Kuvassa (alla) pudotetun Granat-1 tiedustelulennokin ohella ukrainalaissotilaiden haltuun ottamaa, vihollisen jälkeensä jättämää varustusta. Kuten MON-50 viuhkamiinoja sekä PFM-1 jalkaväkimiinojen kuljettamiseen tarkoitetun KSF-1 säiliön ja (täysiä) rynnäkkökiväärin lippaita muun materiaalin ohella.










**: Kuvat PMN-2 ja POM-2 miinoista ukrainalaislähteistä sotatoimialueelta.



keskiviikko 20. toukokuuta 2020

”Droonisotaa” Itä-Ukrainassa


Nykyaikaisessa sodankäynnissä tiedustelulennokeilla, laajemmin erilaisilla miehittämättömillä lentolaitteilla, on merkittävä rooli tiedustelusta kohteiden tuhoamiseen. Venäjän kohdalla moni nostaa esille Syyrian, maan modernien asejärjestelmien testikenttänä, mutta tuolloin unohdetaan (joko ymmärtämättömyyttään tai tahallisesti) Ukrainassa käynnissä oleva sota, jota Venäjä on hyödyntänyt asejärjestelmiensä testikenttänä sodan ensiviikoista lukien. Itä-Ukrainassa Venäjä on moderneimmista asejärjestelmistään testannut ja harjoittanut sekä luonut taktiikoita taistelukentän olosuhteisiin erityisesti tiedustelulennokkien sekä elektronisen sodankäynnin järjestelmien kohdalla, eräissä tapauksissa toiminnan ja taktiikoiden kehittämisen päämääränä on ollut tiedustelulennokkien ja elektronisen sodankäynnin järjestelmien yhteistoiminnan kehittäminen (muun muassa psykologisen sodankäynnin ja vaikuttamisen osalta).

Itä-Ukrainan sotatoimialueella tiedustelulennokeilla on oma, merkittävä, roolinsa. Ne ovat myös ensimmäinen konkreettinen todiste siitä, että Venäjä on sodan osapuoli eikä vain tyydy toimittamaan ”kivääriapua” Itä-Ukrainassa taisteleville joukoille – konkreettisimmillaan tämä tuli todistettua toukokuussa 2014, jolloin ukrainalaisjoukkojen onnistui pudottaa Orlan-10 tiedustelulennokki, joka kuului tuolloin moderneimpiin Venäjän asevoimilla käytössä oleviin tiedustelulennokkeihin. (1) Kyseisen tiedustelulennokin pudottaminen osoitti sen, että Venäjä on sodan aktiivinen osapuoli, koska tuolloin (keväällä ja kesällä 2014) ja edelleen, Ukrainan itäosissa sotivat, Venäjän varustamat proxy-joukot, turvautuivat pääasiassa siviilikäyttöön tarkoitettuihin nelikoptereihin.

Ukrainan asevoimien 18. heinäkuuta 2014 pudottama venäläinen Orlan-10 tiedustelulennokki. (2) 
















Tässä kirjoituksessa keskityn pääasiassa Venäjän ja sen varustamien proxy-joukkojen käymään ”droonisotaan” Itä-Ukrainan ilmatilassa, huomioiden kuitenkin kirjoituksen lopulla Ukrainan asevoimien ja niitä tukevien joukko-osastojen toiminnan.

Ukrainan sodan ensimmäisten kuukausien aikana Venäjä operoi Ukrainan ilmatilassa pääasiassa omalta maaperältään käsin, tuolloin tilanne Ukrainan itäosissa oli vielä (Venäjän kannalta) epävarma, joten kehittynyttä laitteistoa miehistöineen ei ollut turvallista lähettää alueelle. Asetelma muuttui näiltä osin vasta elo-syyskuussa 2014, jolloin – Venäjän mittavan invaasion – myötä asetelma muuttui siten, että turvallinen operointi Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta käsin kävi turvallisemmaksi.

Keväällä ja kesällä 2014 Venäjä operoi tiedustelulennokeilla Ukrainan ilmatilassa kaakon ohella myös koillisen ja pohjoisen suunnalla – sodan tulevina vuosina todennäköisesti myös Transnistrian alueelta (Moldovasta Venäjän avulla eronnut epävaltio ja Venäjän ylläpitämä jäätyneenkonfliktin alue) ja yksittäistapauksissa mahdollisesti jopa Valko-Venäjän alueelta.

Venäjän miehittämä Krim on oma lukunsa, sieltä käsin Venäjä on operoinut Ukrainan merialueiden ohella Ukrainan ilmatilassa helikoptereiden ja lentokoneiden lisäksi miehittämättömillä lentolaitteilla.
Venäjän kevään ja kesän operoinnista Ukrainan ilmatilassa on jäänyt silminnäkijähavaintojen ohella myös konkreettisia todisteita, kuten pudotetut Orlan-10 tiedustelulennokit, jollaiset pudotettiin toukokuun lopulla 2014 sekä 18. heinäkuuta 2014, jolloin Ukrainan asevoimiin kuuluvan 79. maahanlaskuprikaatin sotilaat pudottivat Orlan-10 tiedustelulennokin (kuva yllä).


Heinäkuun 24. päivä 2014  ukrainalaiset rajavartijat löysivät pudonneen ”Zastava” Bird Eye 400 minitiedustelulennokin Ukrainan maaperältä, Harkovan alueella kahden kilometrin päässä maiden välisestä rajasta. (3) Kaikkiaan Ukrainan sodan aikana Venäjä on menettänyt yhteensä kolme ”Zastava” Bird Eye 400 minitiedustelulennokkia. 

Tänä vuonna Svitlodarskin alueella pudotettu ”Zastava” Bird Eye 400 minitiedustelulennokki.

















Elokuussa 2014 Venäjän asevoimien Forpost tiedustelulennokki tuhoutui maahansyöksyssä tai tulituksen seurauksena, elokuun 28. päivä julkaistiin valokuvia Novopetrivsken lähellä maahan syöksyneestä lennokista. (4)

Novopetrivsken lähellä maahan syöksynyt Forpost tiedustelulennokki, kuva via @askai707.

















Valmistajan tyyppikilpi tuhoutuneesta Forpost tiedustelulennokista, kuva via @askai707.



















Forpostin tuhoutuminen oli sikäli merkittävää, että kyseinen Forpost tiedustelulennokki pohjautuu israelilaiseen IAI Searcher II tiedustelulennokkiin, jollaisista Venäjän puolustusministeriö teki kaupat Israelin kanssa v. 2010. Vuoden 2017 loppuun mennessä Venäjän asevoimille oli toimitettu 30 kpl Forpost-yksikköjä, kukin yksikkö pitää sisällään maa-aseman ohella kolme Forpost tiedustelulennokkia. Viime vuoden elokuussa venäläinen versio Forpost-R suoritti ensilentonsa, tähän mennessä kaupat on tehty kymmenestä Forpost-R-versiosta.

Tulittaessaan ukrainalaiskohteita omalta maaperältään kesällä 2014, Venäjä turvautui tulenosoituksessa sekä tiedustelussa myös tiedustelulennokkeihin. Venäjä toteutti näitä tykistö- ja rakettikeskityksiä kyseisen kesän aikana vähintäänkin 120 kappaletta, (5) joista tuhoisimpiin kuului Zelenopillyan kylän lähistölle varhain aamulla (klo. 04:40) 14. heinäkuuta 2014 tehty raketti- ja tykistöisku, jossa kohdealueella oli leiriytyneenä Ukrainan maavoimien ja maahanlaskujoukkojen sekä rajavartioston sotilaita. Iskussa menehtyi ainakin 37 sotilasta ja rajavartijaa, yli 90 sotilasta ja rajavartijaa haavoittui iskussa. Alueella sijaitsi Ukrainan rajavartijoiden pysyvämpi kenttätukikohta, johon he tukeutuivat turvatessaan kyseistä rajaseutua, jonka Venäjän tukemat ujoukot yrittivät ottaa haltuunsa.

Alueella leiriytyneet ukrainalaisjoukot olivat aiemmin pudottaneet yhden venäläisen Orlan-10 tiedustelulennokin.

Venäjä on hionut Ukrainan sodassa tiedustelulennokkien ja tykistön yhteistyötä entistä tehokkaammaksi, näitä oppeja maa on hyödyntänyt ja harjoituttanut myös Syyriassa – usein medialta jää huomiotta Ukrainan sodan merkitys Venäjän tiedustelulennokkien ja epäsuorantulen yhteistyön kehittämisessä.


Venäjä valvoo Asovanmerta (Taganrogin lahtea) merialueen etelärannalta – muun muassa Jeiskin länsipuolelta – käsin. Ajoittain alueelta matkaan lähetettyjen tiedustelulennokkien lennot ulottuvat Orlan-10 tiedustelulennokeilla Mariupolin alueelle saakka.



Yllä oleva kuvakaappaus videolta: ТЕХНІКА ВІЙНИ №103. Спорядження «Рекрута». БПАКи Росії в АТО. (6)





























Venäjän elo-syyskuussa 2014 suorittaman laajahkon offensiivin jälkeen ja talvella 2015 Donetskin alueella sekä Debaltsevossa käytyjen taisteluiden jälkeen maa operoi tiedustelulennokeilla säännönmukaisesti Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta käsin. Osa ilmatiedustelusta suuntautuu kauemmas Ukrainan selustaan, aina Kramatorskin ja Slovjanskin alueelle saakka, valtaosan tiedustelusta kohdistuessa rintamalinjan tuntumaan, joko Venäjän asevoimiin kuuluvien yksiköiden toimesta (sotilaskäyttöön kehitetyillä tiedustelulennokeilla) tai proxy-joukkojen suorittamana, jolloin käytössä voi olla siviilikäyttöön tarkoitettuja nelikoptereita tai siviilikäyttöön tarkoitetuista lennokeista kustomoituja versioita, muutaman kerran ukrainalaisjoukot ovat pudottaneet tai saaneet haltuunsa tiedustelulennokkeja, jotka on todennäköisesti valmistettu miehitetyillä alueilla.

Menneen talven kuluessa Ukrainan asevoimien ja niitä tukevien joukko-osastojen, kuten kansalliskaarti ja rajajoukot, mukaan vihollinen suorittaa viikossa keskimäärin 10-15 tiedustelulentoa moderneilla tiedustelulennokeilla – keväällä ja kesällä havainnot lisääntyvät. Näiden lisäksi vihollinen operoi säännöllisesti myös nelikoptereilla jne. havainnot niistä eivät välttämättä tule tilastoiduksi. Tässä kohdin on myös huomioitava se, että venäläisten propagandamedioiden tai Venäjää tukevien propagandatoimittajien, kuten Graham W. Phillipsin, tiedetään välittävän kuvamateriaalia ja videoita lennoiltaan suoraan lähimmille venäläisyksiköille tai proxy-joukoille. (7) Graham W. Phillipsin on havaittu toistuvasti välittäneen livekuvaa lähimmille proxy-yksiköille, jolloin hän on propagandistina ottanut aktiivisen osallistujan roolin (toisin sanoen kyseisissä tilanteissa hän on ollut ennemminkin laitontaistelija kuin toimittaja).

Ukrainan asevoimien ja asevoimia tukevien joukko-osastojen havainnot Venäjän asevoimien moderneista tiedustelulennokeista Itä-Ukrainan sotatoimialueella 29.4. – 12.5.2020 – havaintojen lukumäärä 31 kappaletta. Tehtyjen havaintojen perusteella venäläiset ovat kyseisellä ajanjaksolla operoineet kuudella painopistealueella, lueteltuna pohjoisesta etelään: Novotoshkivske; Svitlodarsk; Avdiivka; Donetskin läntinen puoli; Bohdanivka – Petrivske sekä etelässä Mariupolin alue. Karttaan merkitty painopistealueiden ohella Venäjän proxy-joukot suorittamat kolme ilmaiskua modifioiduilla nelikoptereilla (ajalla 9.3. – 2.5.2020).

























Tiedustelun ja tulenosoituksen rinnalla Venäjä käyttää tiedustelulennokkejaan Ukrainassa elektroniseen sodankäyntiin ja sen rinnalla erilaisiin viestintä ja vaikuttamisoperaatioihin, joita voidaan kohdistaa yksittäisiin taistelijoihin tai suurempiin joukko-osastoihin, toisinaan myös siviileihin. DFRLab on julkaissut artikkelin ”Electronic Warfare by Drone and SMS”, jossa tarkastellaan tarkemmin tätä psykologista sodankäyntiä, johon yhdistyy propagandan levittäminen ja jolla on tarkoitus vaikuttaa kohteeseen (sotilas tai siviili) disinformatiivisella tai häiritsevällä viestinnällä. Alla pari kuvaa tekstiviesteistä, jollaisia Venäjä on lähettänyt, joukkoistettuna tuhansille ukrainalaissotilaille kerralla tällaisten operaatioiden aikana, joita se on suorittanut esim. Orlan-10 tiedustelulennokkeja ja Leer-3 elso-yksiköitä hyödyntäen. Toisinaan esim. Leer-3 elso-yksikköjä käytetään yhdessä tiedustelulennokkien kanssa gsm-verkkojen häirintään ja kaatamiseen.





































Venäjällä ei ole vielä käytössä miehittämättömiä aseistettuja lennokkeja suorittamaan ilmaiskuja. Itä-Ukrainan sotatoimialueella Venäjän proxy-joukot ovat kustomoineet nelikoptereita kuljettamaan yhdestä muutamaan kranaattia, esim. kiinalaisvalmisteinen DJI Phantom 4 nelikopteri (quadcopter) on Venäjän proxy-joukkojen ja ”aluepuolustusjoukkojen” yleisesti käyttämä malli, joita he käyttävät ”ilmaiskuihin” ukrainalaiskohteita vastaan. Kyseinen nelikopteri voidaan varustaa yhdellä tai useammalla kranaattikonekiväärin 30 mm VOG-17 kranaatilla tai käsikranaatilla. Näin aseistetulla nelikopterilla hyökätään tavanomaisesti pehmeitä maaleja tai kevyesti panssaroituja maaleja vastaan. Tämän kevättalven ja kevään kuluessa Venäjän proxy-joukot ovat suorittaneet useita ilmaiskuja nelikoptereilla, kohteina on ollut muun muassa Ukrainan maavoimien 10. erillisen vuoristojääkäriprikaatin ambulanssi/evakuointiajoneuvo Talakivkan lähellä ja ukrainalaisasemissa vieraillut toimittajaryhmä Krasnohorivkan alueella, miehitetyn Donetskin länsipuolella sekä ukrainalaisten asemat Hnutoven alueella Mariupolin koillispuolella (ks. karttakuva).

Talakivkan lähellä ilmaiskun kohteeksi joutunut ukrainalaisprikaatin evakuointiajoneuvo, kevät 2020.



















On enemmän kuin todennäköistä, että yksittäiset sabotaasiryhmät ovat iskeneet Ukrainan asevoimien ammusvarastoja vastaan joko kustomoiduilla nelikoptereilla tai jollain muilla (tunnistamattomilla) miehittämättömillä ilma-aluksilla.

On a number of occasions, starting in October 2015, incendiary drone attacks have been identified as taking place against Ukrainian arms depots as a component of Russian linked antimateriel operations” (tohtori Robert J. Bunker, U.S. Army War College). (8)

Näissä tapauksissa lennokki tai nelikopteri on todennäköisimmin varustettu ZMG-1 termiittikranaatilla/ -kranaateilla, jollaisen ukrainalaissotilaat löysivät joulukuussa 2015 tapahtuneen ammusvarikon räjäytysyrityksen jälkeen. Tuolloin ammusvaraston alueelle pudotettiin yhteensä 14 kranaattia, jotka sytyttivät yksittäisiä paloja mutta eivät saaneet aikaan mittavaa räjähdystä.


Ukraina astuu moderniin aikaan sodan myötä

Ukrainalaisilla vapaaehtoisjoukoilla oli sodan alkupuolella käytössä hyvin sekava joukko siviilikäyttöön tarkoitettuja lennokkeja ja nelikoptereita, joita he hyödynsivät tiedustelussa, tulenosoituksessa sekä alueiden valvonnassa – sittemmin yksityisyritykset ja vapaaehtoisryhmät sekä Ukrainan valtio ovat käynnistäneet mittavampia ja teknisesti kehittyneempiä projekteja. Ukrainan valtio tekee myös yhteistyötä Turkin kanssa, johon siäsltyy kaupat kahdestatoista Bayraktar TB2 lennokista, joilla voidaan myös operoida ilmasta maahan. (9)

Sodan kuluessa Ukrainan asevoimat ja sitä tukevat joukot ovat tehostaneet tiedustelulennokkien käyttöä tulenjohtamisessa/ -osoittamisessa, esim. viime vuoden heinäkuussa Ukrainan maavoimien 54. mekanisoituprikaati suoritti vihollisen linjojen takana, Pervomaiskessa, useampiminuuttisen kranaattikeskityksen kaupunkialueella sijainneeseen tukikohtaan. Tukikohta-aluetta tulitettiin 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimillä, joista ensimainituilla operoinut taisteluryhmä suoritti iskunsa vihollisalueelta käsin. Operaatiossa ukrainalaisjoukoilla oli käytössä ainakin yksi tiedustelulennokki/ nelikopteri.


Tämän vuoden toukokuussa samaisen prikaatin taisteluryhmä K-2 tuhosi Donetskin pohjoispuolella, M-04 ja H-20 pikateiden liittymäalueella sijainneen ”Vostok” pataljoonan tulenjohtopaikkana käyttämän linnoitetun aseman. Vihollisen juoksuhautoja ja poteroita tulitettiin useammalla kranaatinheittimellä, tulenjohdossa ryhmällä oli käytössä ainakin yksi tiedustelulennokki.



ETYJ:n ”lentovalvontaa” Itä-Ukrainassa

ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio käyttää alueiden valvontaan Itä-Ukrainassa, demarkaatiolinjan molemmin puolin, myös tiedustelulennokkeja ja nelikoptereita, joista suurimmat ovat helikopteria muistuttavia pitkänkantaman Schiebel Camcopter S-100 tiedustelulennokkeja. Kentällä operoivilla ETYJ:n autopartioilla on käytössään lyhyen kantaman mini-tiedustelulennokkeja.

ETYJ:n tiedustelulennokkien kuva- ja videomateriaalin avulla on tehty lukuisia havaintoja Venäjän suorasta osallistumisesta Ukrainan sotaan, havainnot kattavat kaiken sotilasmateriaalin kuljettamisesta Venäjän kontrolloiman rajan yli havaintoihin moderneista Venäjän asevoimien elektronisen sodankäynnin järjestelmistä. (Ongelmana vaan on se, että konkreettisista todisteista huolimatta Venäjää ei suoraan tuomita osallisuudesta sotaan).

Blogissani ”Merkittäviä havaintoja Ukrainan sodasta” ETYJ:n Ukrainan monitorointimission havainnosta sotilaskolonnien suorittamista rajaseudun ylityksistä Venäjän miehittämällä yli 400 kilometrin rajaosuudella.

Sodan aikana ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio on menettänyt lukuisia tiedustelulennokkeja sekä nelikoptereita, joukossa myös aiemmin mainittuja, pitkänkantaman, Camcopter S-100 mallisia tiedustelulennokkeja, joiden tuhoutuminen tulituksessa on yleensä vaikuttanut merkittävällä tavalla ETYJ:n kykyyn valvoa Itä-Ukrainaa. Tiedossani olevat Camcopter S-100 tiedustelulennokkien pudotukset ovat kaikki tapahtuneet Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla.

Tulituksen ohella ETYJ:n käytössä olevia tiedustelulennokkeja on pudotettu, joko elektronisen sodankäynnin järjestelmillä (häirintä) tai sitten itse partioita on häiritty, niitä kohti ampumalla tai niitä uhkailemalla, jolloin partioiden on vetäydyttävä alueelta ja lopetettava lentotoiminta. Valtaosa ETYJ:n kalustoon kuin myös tarkkailijoihin kohdistuvasta häirinnästä tapahtuu Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla.



Marko


6. Військове телебачення Україниhttps://www.youtube.com/watch?v=NC3sh_4kaog 

Lähteenä hyödynnetty myös muita InformNapalmin julkaisuja, Операція об'єднаних сил/ Joint Forces Operation Facebook-sivua ja English Lugansk -twitter-tiliä.

Päivitän tekstiä taulukon ja kuvan osalta lähipäivinä. 

tiistai 24. maaliskuuta 2020

Tuoreita havaintoja Venäjän maavoimien elektronisen sodankäynnin kalustosta Itä-Ukrainassa


Viime vuoden elokuussa kirjoitin lyhyen katsauksen blogiini, jossa kävin läpi ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden havaintoja venäläisistä elektronisen sodankäynnin järjestelmistä Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla.

Kyseisessä kirjoituksessa kiinnitin huomioni ETYJ:n havaintoihin 4. helmikuuta – 27. maaliskuuta 2019 välillä, jolloin ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat havaitsivat miehitetyillä alueilla R-330Zh ”Zhitel” sekä Tirada-2 elektronisen sodankäynnin järjestelmiä, sekä 30. kesäkuuta 2019 tekemään havaintoon R-378A järjestelmän ajoneuvosta Kadiivkan (entinen Stahanov) alueella.

Pidän ETYJ:n havaintoja sikäli merkittävinä, että ne konkreettisella tavalla todistavat sen, että Venäjän asevoimat osallistuvat sodankäyntiin Ukrainassa, joten tästä syystä johtuen nämä havainnot, jotka muutoin eivät ylittäisi median julkaisukynnystä Suomessa, on syytä tuoda esille, joten nyt palaan teemaan ETYJ:n uusien havaintojen osalta, huomioiden niitä ajalta 26. marraskuuta 2019 – 10. maaliskuuta 2020.



















Satelliittikuvaan merkitty ETYJ:n julkaisemien havaintojen sijainnit. Havaintojen sijainneista Verbova Balkan sekä Luhanskin vulitsa Vedeninan sijainnit ovat tarkat, kahden muun eli Stylan ja Lozivskyin sijainnit suuntaa-antavat. Seuraavaksi käyn yksityiskohtaisemmin läpi kunkin havainnon.
















Marraskuun 26. 2019 ETYJ mini-tiedustelulennokki kuvasi Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, Lozovskyin kylän lähellä noin 10 kilometrin päässä rintamalinjasta elektronisen sodankäynnin (VHF/ UHF häirintä) ajoneuvon. Kyseessä on todennäköisesti versio R-934-järjestelmästä. Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on havaittu käynnissä olevan sodan aikana aiemminkin R-934-järjestelmään kuuluvia ajoneuvoja, vapaaehtoispohjalta toimivan InformNapalm-ryhmän jäsenet ovat paikantaneet R-934UM:n yksiköitä aiemmin Luhanskiin. (1)
















Joulukuun 6. 2019 ETYJ:n Ukrainan monitorointimission partio kuvasi Stylan kylän lähellä, viisi kilometriä rintamalta, RB-636 Svet-KU-järjestelmän yksikön. Kyseisen järjestelmän toimitukset Venäjän asevoimille alkoivat vasta vuonna 2012 eli pari vuotta ennen sodan alkua. Järjestelmää on havaittu sodan aikana aiemmin, muun muassa Luhanskissa kesällä 2016. (2)

















Kuluvan vuoden helmikuun 16. päivä ETYJ:n Ukrainan monitorointimission käyttämä pitkän kantaman tiedustelulennokki kuvasi Verbova Balkan kylän koillispuolella sijaitsevan, käytöstä poistetun, pienkonekentän alueella useita moderneja, vain Venäjän asevoimilla käytössä olevia, elektronisen sodankäynnin järjestelmiä. Tuolloin alueella oli elektronisen sodankäynnin kalustosta R-934B Sinitsa, R-330Zh Zhitel ja RB-636 Svet-KU sekä R-sarjan viestintäajoneuvo. (3)


















Kuvatuista yksiköistä R-330Zh Zhitel on tuttu vieras miehitetyssä osassa itäistä Ukrainaa, niistä on tehty lukuisia havaintoja talven 2015 jälkeen. (4)

ETYJ:n tiedustelulennokin kuva 16.3.2019, kuvassa muun muassa R-330Zh ja Tirada-2.






















ETYJ:n havainto Luhanskissa vul. Vedeninalla 10. maaliskuuta 2020

















Maaliskuun 10. päivä ETYJ:n käyttämä mini-tiedustelulennokki kuvasi Luhanskissa vul. Vedeninan varrella sijaitsevan varaston tai teollisuusrakennuksen pihalla kolme Venäjän asevoimien elektronisen sodankäynnin järjestelmää (RB-636 Svet-KU, RB-341V Leer-3 ja R-934B Sinitsa) ja tasakattoisen rakennuksen katolla antennin, jollainen ilmestyi kyseisen rakennuksen katolle viimeistään elokuussa 2016. (5)

Satelliittikuvien perusteella voidaan päätellä, että venäläisjoukot ovat käyttäneet kyseistä rakennusrypästä tukikohtanaan tai varikkonaan syksystä 2014 lukien, Google Earthin päivitystietojen mukaan 3. lokakuuta 2014 rakennusten keskelle jäävällä piha-alueella on useita maastokuorma-autoja, samoin tasakattoisen rakennuksen yhdet pariovet ovat auki.

vul. Vedenina, Luhansk – 3. lokakuuta 2014.

















vul. Vedenina, Luhansk – 30. elokuuta 2016.

















vul. Vedenina huhtikuun loppupuolella vuonna 2018, Luhansk.

















Yleiskuva Luhanskin kaakkoisosista.


















Kaakkoisessa Luhanskissa sijaitsevien Proletariatu Donbasun sekä Mistechko Hostra Mohylan alueilla sijaitsee eräänlainen keskittymä varikkoja ja varastoalueita, joita Venäjän asevoimat sekä sen varustamat proxyjoukot käyttävät joukkojen sekä kaluston ja muun materiaalin huollossa ja varastoinnissa. Kaupunginosien itäpuolella sijaitsevan lentokentän aluetta alueelle sijoitetut joukot ovat käyttäneet harjoitteluun ja asejärjestelmien testaamiseen myöhäisestä syksystä 2014 lähtien.

Alueen erillisistä kohteista huomioitavina on syytä mainita Transpelen alue sekä lentokenttä, joiden kumpienkin alueille on säännöllisesti sijoitettuna raskasta kalustoa, kuten taistelupanssarivaunuja, rynnäkkövaunuja sekä miehistönkuljetusajoneuvoja ja erilaisia tykistöjärjestelmiä ja raketinheittimiä, unohtamatta elektronisen sodankäynnin kalustoa ja varusteita. Esim. alkuvuodesta 2015 Luhanskin lentokentällä kuvattiin SPR-2M Rtut-BM, jota ryhdyttiin toimittamaan Venäjän asevoimille vasta vuonna 2013. (6) Venäjän maavoimien varustukseen kuuluva SPR-2M Rtut-BM Luhanskin lentokentällä, taustalla näkyy lentokentän alueella, ennen sotaa, toimineen Luhanskin ilmailumuseon lentokoneita.

SPR-2M Rtut-BM, Luhanskin lentokentän alueella. (7)





















Huomioitavaa ETYJ:n havainnoissa on kuitenkin se, että vaikka kalusto on tunnistettu ja kaikkien osapuolten tiedossa on se, että tässäkin kirjoituksessa mainittuja moderneja elektronisen sodankäynnin järjestelmiä ei ole käytössä sodanosapuolista (eikä muutenkaan) kuin Venäjällä, niin ETYJ:n julkaisemissa raporteissa Venäjää ei pääsääntöisesti nimetä. Eräissä tapauksissa on viitattu rajaliikenteeseen Venäjän kontrolloiman – miehittämän – rajan yli, mutta muuten Venäjän rooli on virallisissa raporteissa ja lausunnoissa häivytetty olemattomiin. Tässä tapauksessa ETYJ on joutunut poliittisesti taipumaan Venäjän kiristyksen edessä, josta seuraa se, että sodan osapuoli Venäjän rooli aktiivisena sotijana on häivytetty niin pitkälle, että samaan aikaan kun Venäjä miehittää Krimin niemimaata ja sotii Ukrainan itäosissa, sen tarkkailijat osallistuvat ETYJ:n Ukrainan monitorointimission operaatioihin Ukrainassa. (8) Tarkkailijoista ainakin osan on tunnistettu kuuluvan Venäjän valtion turvallisuus- ja tiedusteluelimiin, ja toimiessaan Ukrainassa, he ovat tehneet yhteistyötä miehitettyjen alueiden ”viranomaisten” sekä venäläisupseereiden kanssa.


Marko


1. Prometheus kustannus: Donbas in Flames, s. 78.
6. Prometheus kustannus: Donbas in Flames, s. 78.


Tässä yhteydessä minun ei ole järkevää käydä kutakin julkaistua kuvaa läpi ja esittää todisteet siitä, että kuviin merkitty kalusto on sitä, mitä niiden väitetään olevan. Tämän asian on esim. InformNapalm tehnyt aiemmin riittävällä tarkkuudella, kuten seuraavat artikkelit A ja B.