Venäjä käytti sotilaallista voimaa Kertšinsalmessa estäessään ukrainalaislaivueen liikkeen

Jännitettä pitkään kerännyt tilanne eskaloitui sunnuntaina (25.11.2018) avoimeksi voimankäytöksi (sotatoimeksi) Kertšinsalmessa Venäjän rannikkovartioston partioalusten häirittyä Ukrainan laivaston aluksia ja törmättyä Don-luokan partioaluksellaan Ukrainan laivaston hinaajaan (Yany Kapu). Myöhemmin samana päivänä Ukrainan laivaston Gurza-M-luokan tykkiveneet Berdyansk ja Nikopol vaurioituivat yhteenotossa ja tulituksessa. 

Venäjän rannikkovartioston Don-luokan partioalus törmää hinaaja Yany Kapuun. (1)

Sunnuntai-iltana FSB:n erikoisjoukot valtasivat kaikki kolme Ukrainan laivaston alusta. Yhteenotossa haavoittui ukrainalaislähteiden mukaan kuusi laivaston merisotilasta, heistä kaksi vakavasti. Alusten valtausten yhteydessä Venäjä vangitsi 23 ukrainalaista merisotilasta. Kolmen vallatun aluksen on paikannettu olevan Kertšin satamassa Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla.

Käyn seuraavaksi läpi tapahtumien aikajänteen, tiedot kerätty ukrainalaislähteistä:

23.11.2018: laivasto-osasto lähti Odesasta Mariupoliin. 

24.11.2018: ukrainalaiset saivat ilmoituksen Venäjän viranomaisilta tiedon siitä, että Kertšinsalmessa navigointirajoituksia. Kansainvälinen navigointipalvelukeskus Espanjassa ei vahvistanut ilmoitusta. 

25.11.2018: 

Ukrainan laivasto-osasto sai Kertšin sataman merenkulunvalvontaupseerilta ohjeen siirtyä ns. odotusalueelle ennen salmen läpi purjehtimista. 

klo. 8:30 - 9:00 hinaaja Yany Kapuun törmättiin. 

klo. 13:00 - 14:00 venäläisten taholta voimakasta provosointia. 

klo. 13:40 Kertšinsalmen ylittävän sillan alta kulkeva väylä suljettiin venäläisten toimesta tankkerilla. 

klo. 19:00 Ukrainan laivasto-osasto aloitti poistumisen Kertšinsalmesta, koska läpikulkulupaa ei saatu. 

klo. 20:25 Ukrainan laivaston aluksia kohti avattiin tuli. Voimankäyttöön vastattu. 

klo 20:35 alkaen FSB:n erikoisjoukot suorittivat alusten valtauksen. 

Venäjän Mustanmeren laivasto tuki operaatiota, minulla ei ole varmuutta sen konkreettisesta osallistumisesta operaatioon. 

26.11.2018: Venäjän kaappaamat alukset havaittu Kertšin satamassa. (2)

Asovanmeri, satelliittikuvaan merkitty Venäjän rannikkovartioston tukikohdat/ laivastoasemat. Yksi sijaitsee miehitetyllä Krimin niemimaalla Kertšissä. 

Läntinen media, mukaan lukien suomalainen, on jälleen reagoinut tapahtumiin, uutisointi on näennäisen asiallista mutta näyttää siltä, että median on vaikea löytää oikeita termejä kuvaamaan Venäjän toimia Ukrainassa. Edelleen käytetään termejä kapinallinen, Venäjä-mielinen tms., jotka ovat hyvin harhaanjohtavia. (3) Onko kyse haluttomuudesta kertoa tilanne sellaisena millainen se on? Käytännössä Venäjä on käyttänyt suoraa voimaa Ukrainan laivaston aluksia ja niiden miehistöä vastaan. Kyse on sotilaallista toiminnasta - sotatoimesta, joka on seurausta pitkään jatkuneesta jännitteen luonnista ja kasvusta Kertšinsalmessa ja Asovanmerellä, jännitteen kasvu johtuu Venäjän toimista. 

Venäjä on lisännyt voimaa Asovanmerellä, FSB partioalusten lisäksi merialueelle on siirretty pinta-aluksia Mustanmeren laivastosta sekä Kaspian laivueesta. 

Näyttää siltä, että media koettaa paikata aiempaa puutteellista uutisointia koosteiden ja yhteenvetojen avulla, joissa on usein se puute, että ne jättävät paljon kertomatta. Useissa nolla-piste on viime kevät ja Kertšinsalmen sillan valmistumisen, tätä aiempaan aikaan saatetaan viitata, vaikka ennen sillan rakentamista ja valmistumista tapahtui paljon. Se mitä sunnuntaina tapahtui on seurausta Venäjän suorittamasta Krimin niemimaan miehityksestä helmi-maaliskuussa 2014, ja Venäjän masinoimasta sodasta Itä-Ukrainassa, jonka alkutahdit lyötiin huhtikuussa 2014. Sodasta, jossa Venäjä on yksi osapuoli. Itse asiassa ilman Venäjän toimia ei käynnissä olisi sotaakaan, koska Venäjä rahoittaa, varustaa ja miehittää sekä hallinnoi/ kontrolloi Ukrainan asevoimia vastaan taistelevia joukkoja Donbas issa, ja nämä ns. kansantasavallat ovat Moskovan kontrolloimia sekä ylläpitämiä. (4 ja 5)

Mikäli edellä mainitut toimet unohdetaan, todellisuus vääristyy. Ilman Venäjän toimia ei olisi siltaa, tarvetta sulkea Asovanmeri ukrainalaisilta, halua tehdä Asovanmerestä Venäjän “sisämeri” ja näin testata kv. yhteisöä ja sen kykyä/ halua reagoida tapahtuneeseen. Sekä näivettää Ukrainalle kuuluvat Mariupolin ja Berdjanskin satamat Asovanmeren pohjoisrannikolla ja vaikuttaa näin Ukrainan talouteen (vienti) sekä maan yhteiskunnallisiin oloihin. Tilanteen eskaloitumista voi siis syyttää vain Venäjää. Toimiessaan nähdyllä tapaa Venäjä on myös rikkonut maiden välistä voimassa olevaa sopimusta vuodelta 2003 alusten vapaasta pääsystä Asovanmerelle ja Kertšinsalmelle. (3) Myös venäläisten merenkulunasiantuntijoiden mukaan Venäjä rikkoi maiden välisiä sopimuksia sekä kansainvälisiä merenkulkusopimuksia sunnuntaina.

Venäjän sotatoimien seuraus

Venäjän Kertšinsalmessa Ukrainan laivaston aluksiin ja niiden miehistöön kohdistamalla sotatoimella on myös välittömiä seurauksia. Ukrainan presidentti Petro Poroshenko esitti sotatilalain (martial law) käyttöönottoa Ukrainaan. Maanantaina (26.11.2018) Ukrainan parlamentti Verkhovna Rada äänesti presidentin esityksestä käytyään siitä ensin keskustelua. Verkhovna Radan äänesti sotatilalain puolesta, sotatilalaki astui tänään (28.11.2018) voimaan kymmenellä alueella Ukrainassa (ks.kuva). Alueet rajoittuvat Venäjään, Venäjän miehittämään Krimin niemimaahan, rannikkoseudulle Ukrainassa sekä lännessä Transnistriaan. Sotatilalaki on voimassa 30 vuorokautta.

Sotatilalain voimassaolo Ukrainassa, kuva Volunteer Info.


Marko

1. https://m.youtube.com/watch?time_continue=65&v=gcTSDaCg5xA 

2. https://www.unian.info/m/politics/10351938-ukrainian-navy-vessels-captured-by-russia-tugged-to-occupied-crimea-s-kerch-photo-video.html 

3. https://yle.fi/uutiset/3-10527112 

4. https://www.unian.info/m/politics/10342539-russia-spends-about-us-2-bln-per-year-on-lpr-dpr-putin-s-ex-advisor.html 

5. https://www.integrityinitiative.net/articles/Russian-military-analysts-acknowledge-Ukraine-separatists-are-controlled-Moscow 

Huligaani “toimittajan” housuissa

Venäjän suorittaman Krimin niemimaan miehityksen sekä Ukrainan sodan myötä maan propagandakoneiston riveihin on liittynyt useita länsimaissa syntyneitä “toimittajina” esiintyviä henkilöitä, joiden todellinen rooli on propagandistinen. Etenkin lännessä syntyneiden kohdeyleisönä on pääasiassa länsimaissa, joskin näiden “toimittajien” ja tietyissä tapauksissa yhtiöiden, kuten alasajetun DONi Newsin kohdalla, “uutisia” on levitetty myös venäjänkieliselle yleisölle.

Näistä “toimittajista” meille suomalaisille tutuin on DONi Newsin entinen “päätoimittaja” Janus Putkonen. Ukrainan sotaa seuraaville tutuksi on käynyt myös itsenäisenä “toimittajana” esiintyvä yhdysvaltalais taustainen Patrick Lancaster, jonka tiedetään “toimittajana” työskennelleen epäeettisesti ja toimittaneen todennäköisesti väärennettyä todistusmateriaalia, joukossa ihmisen luita, Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamista tutkivalle monikansalliselle ryhmälle. Britti Alex King (@GlasnostGone) on toimittanut Alankomaihin viranomaisille todisteita Lancasterin toiminnasta, josta hän on myös koostanut videoita YouTubeen. (1)

Janus Putkonen ja Graham W. Phillips.

Patrick Lancaster on tehnyt paljon yhteistyötä brittiläisen Graham W. Phillipsin kanssa, tässä kirjoituksessa teen pienimuotoisen läpileikkauksen Phillipsin toimintaan ja metodeihin. Graham W. Phillips oli oleillut Ukrainassa jo ennen sotaa, taustalta löytyy pidätys Ukrainassa v. 2010, jolloin hän oli seksiä tihkuvalla turistimatkalla maassa. (2) Kesällä 2013 hän oleili Odessassa, kaupungissa, joka nousi toukokuussa 2014 otsikoihin yhteenottojen ja ammattiliittojen talon palon myötä, jolloin liekkeihin kuoli kymmeniä mielenosoittajia.

Graham W. Phillipsiä voi huoletta kutsua provokaattoriksi sen ohella, että hän on myös propagandisti - tai kuten hän itse itseään nimittää “informaatiosoturi”, termi, jota myös Janus Putkonen on itsestään käyttänyt.

Miksi provokaattori? Mainitsen kaksi esimerkkiä tältä syksyltä. Vieraillessaan Münchenissä Saksassa hän kävi ukrainalaisen, Saksassa Stalinin käskystä salamurhatun Stepan Banderan hautamuistomerkillä repimässä Ukrainan ja Pravyi Sektorin liput ja viirit. Videon tapahtumasta ja jakoi nettiin, venäläinen Russia Today, jolle Phillips todennäköisesti työskentelee freelancerina, julkaisi tapahtuneesta “uutisen”.

rt.com 

Toinen keskustelua ja tuohtumusta aiheuttanut episodi oli Phillipsin verbaalinen hyökkäys Ukrainan Itävallan suurlähettiläs Oleksandr Scherbaa vastaan. Phillips yritti myös haastaa Scherban tappeluun haukkuen suurlähettilästä samalla fasistiksi. (3)

Graham W. Phillips ei oikeastaan eroa millään muotoa muutamista muista Venäjän tiliin työskentelevistä, aivan kuten hekin, Phillips hyökkää Ukrainaa ja ukrainalaisia vastaan haukkuen heitä natseiksi ja fasisteiksi hengaillen ja ystävystyen itse uusnatsien ja laitaoikeistoon kuuluvien kanssa. Phillipsin ystäväpiiriin kuuluu muun muassa uusnatsi Piers Mellor. (4) 

Graham W. Phillips on työskennellyt useille venäläisille “mediayhtiöille” freelancerina. Aiemmin mainitun Russia Todayn lisäksi hänen tuottamaa materiaalia on julkaistu ainakin propagandistisessa Life Newsissä, Venäjän asevoimien Zvezda tv-kanavalla sekä Ruptlyssa. Lisäksi hän julkaisee materiaalia sosiaalisessa mediassa ja youtubessa. Työstään hänet on palkittu Venäjällä mitalilla 2015, mitalin myöntäjä on FSB - mikä on herättänyt kysymyksiä siitä, että onko FSB Phillipsin toiminnan taustalla. (4) 

Graham W. Phillips on saapunut käynnissä olevan sodan aikana useita kertoja laittomasti Venäjältä Itä-Ukrainan Ukrainan miehitetyille alueille siitä huolimatta, että hänellä on maahantulokielto Ukrainaan. Kesällä 2015 Phillipsin suojana alueella vierailun aikana oli GRU:n spetsnaz-ryhmä. Sodan alkupuolella Phillips pidätettiin Ukrainan viranomaisten toimesta, tuolloin muun muassa ETYJ:n edustaja vaati hänen vapauttamista. (5) 

Phillipsin toimintaa ja työskentelymetodeja on kritisoitu muiden toimittajien taholta, toimittaja Daniel Sandford syytti - aivan oikeutetusti - Phillipsiä laittomasta ja epäeettisestä työskentelystä Phillipsin kuulustelua ja syytettyä ukrainalaisia sotavankeja. (6) Sotavankien vaihto-operaatioiden yhteydessä Phillips on myös hyökännyt verbaalisesti ukrainalaisvankeja vastaan, jollaisista vastenmielisin kaikella tapaa on hänen, vuoden sotavankeudessa olleeseen vakavasti miinaräjähdyksessä loukkaantuneeseen, Volodymyr Zhemchuhoviin kohdistama hyökkäyksensä. (7)

Oma lukunsa on sitten hänen toimintansa sotatoimialueella, nykyään vain miehitetyillä alueilla, joilla hän liikkuu sotilasosastojen kanssa ilman “Press”-tunnuksia esiintyen kuitenkin “toimittajana”. Hänen tiedetään jakaneen dronevideota venäläisjohtoisille joukoille, jolloin hän on ollut aktiivinen osapuoli sodassa tarkkailijan ja havainnoijan sijaan. Phillips on toiminut näin ainakin kahteen otteeseen, todennäköisesti useammankin kerran - kesäkuussa 2015 ja tammikuussa 2017. Tällainen rikollinen toiminta on omiaan vähentämään luottamusta toimittajiin, ja onkin mahdollisesti aiheuttanut vaaratilanteita.

Graham W. Phillips Debaltsevon alueella v. 2015, kuvassa myös Venäjän asevoimien T-72b3 taistelupanssarivaunuja. Huomioikaa Phillipsin varustus, käytännössä sama kuin venäläisjoukoilla. Tämäkään ei ole ensimmäinen kerta, jolloin hän on varustautunut kuin taistelija - tunnukseton taistelija. 

Tämä Dundeen yliopistosta 90-luvun lopulla valmistunut propagandisti käyttäytyy kuin alaluokkainen huligaani - hän on kuin “katutappelija”, joka kaivaa verta nenästä. Hänen kaltaisille ei voi ennustaa loistavaa tulevaisuutta, on suorastaan ihme, mikäli hän selviää ilman vakavia vammoja sodasta. Onko Phillips edes uhrannut ajatusta sille, että hänen toimeksiantajalle mikään ei riitä, että heille Phillips on hyödyllinen elävänä kuin myös kuolleena. Mikäli Phillipsin näkyvyys sosiaalisessa mediassa entisestään vähenee*, voi olla, että toimeksiantajalle elävä Phillips käy hiljalleen hyödyttömäksi. Tähän en voi todeta muuta kuin, että tyhmyydestä sakotetaan. 

Marko 

1. https://m.youtube.com/watch?v=I-aV1pWN5Wc&feature=youtu.be 

2. http://m.baltictimes.com/article/jcms/id/136484/ 

3. https://www.ukrinform.net/rubric-society/2573653-kremlin-propagandist-phillips-attacks-ukraines-ambassador-in-austria.html 

4. https://www.stopfake.org/en/british-citizen-exposed-as-a-tool-of-russia-s-fsb/ 

5. https://www.theguardian.com/world/2014/may/21/british-journalist-graham-phillips-detained-east-ukraine 

6. https://twitter.com/BBCDanielS/status/509687571027591168?s=19 

7. https://www.rferl.org/a/ukraine-graham-graham-phillips-reporter-/28008922.html 

*: Graham W. Phillipsin Twitter-tili on toistaiseksi jäädytetty. 

Venäjän “tarina” rakoilee - jälleen kerran

Venäjän valtionhallinto on järjestelmällisesti kiistänyt joukkojensa osallistumisen sotaan Ukrainassa, samalla se on kiistänyt olevansa vastuussa alueen asukkaille - ja Ukrainalle - syntyneistä kärsimyksistä. Yli kymmenen tuhatta ukrainalaista on menehtynyt sodassa, unohtamatta kolmansien maiden kansalaisia, joita on kuollut satoja. 

Venäjä kiistää osallisuutensa, siitä huolimatta, että konkreettisia todisteita sen osallisuudesta on kertynyt runsaasti taisteluihin osallistuvien joukkojen, haavoittuneiden ja kaatuneiden muodossa, aivan kuten joukko-osasto ja kalustohavaintojen muodossa. Samanaikaisesti virallisenkin Venäjän edustajat ovat useamman kerran “lipsautelleet” totuuden muodossa tahi toisessa. 

Itä-Ukrainassa asetelma on eräiltä osin sama kuin Venäjän miehittämällä Krimillä, jonka miehitykseen osallistumisen virallinen Venäjä alkuun järjestelmällisesti kiisti, kunnes lopulta Vladimir Putinkin tunnusti Venäjän asevoimien roolin, mikä oli tapahtumia seuranneille ilmiselvää jo ensihetkistä lähtien.

Krimin niemimaan miehitykseen verrattuna Itä-Ukrainassa käynnissä olevien sotatoimien kohdalla Venäjä on pyrkinyt pitämään kiinni narratiivistaan olennaisesti tiukemmin. Venäjän korkein johto presidenttiin saakka on toistuvasti ilmaissut asian siten, että Venäjän joukkoja ei ole sotimassa Ukrainassa. 

Tämä “tarina” on rakoillut useamman kerran, syystä tai toisesta johtuen Vladimir Putin on tullut maininneeksi Venäjän osallistuvan taisteluihin, myös ulkoministeri Sergei Lavrov on syyllistynyt samaan. Viimeksi valtakunnallisen - ja valtiollisen - Rossija24-kanavan 60 minuuttia -ohjelmassa samainen asia todettiin. Jossa todettiin Itä-Ukrainassa olevan venäläisiä erikoisjoukkoja. (1) Kyse on mielestäni juuri toteamisesta ei tunnustamisesta. Todettiin tosiasia ja sillä selvä.

On todennäköistä, että tämäkään toteamus ei riitä eräille suomalaisille, kuten kansanedustaja Tom Packalénille (ulkoasiainvaliokunnan jäsen), ehkäpä joku edelleen jatkaa “Ukrainassa on sisällissota”-narratiivin toistoa, johon entinen pääministeri Matti Vanhanen (keskusta) syyllistyi kirjassaan “Ulkopolitiikkaa”. Tai suomettuneelle kansanedustajalle, keskustan Sirkka-Liisa Anttilalle, jonka mielestä Ukrainalla on asenneongelma. Todennäköisesti hänen mielestä Suomellakin oli asenneongelma talvisodan aikana. (Anttila sosiaalisessa mediassa 15.7.2018).

Näistä tunnustuksista, joista seuraavaksi eräitä kuvakaappauksina, soisi läntisen median ottavan opiksi sen verran, että lopettaisivat uutisissaan separatisteista, sisällissodasta, vaaleista tms kirjoittamisen olemassa olevina asioina, joita ne eivät ole. Ei ole separatismia, ei ole sisällissotaa, ei vaaleja - sen sijaan on Venäjän Ukrainaan kohdistamaa aggressiota, hyökkäyssotaa ja miehitystä.

Vladimir Putin ukrainalaistoimittajan kysymykseen. (2)

Vastatessaan kysymykseen Sergei Lavrov ei kiistä venäläisjoukkojen osallistumista sotaan. (3)

60 minuuttia ohjelmassa Venäjän joukoista Ukrainassa:

"of course our Special Services (GRU, FSB, SVR) are there, it would be stupid to deny that." *

Totuuden puolesta, 

Marko 

1. https://twitter.com/JuliaDavisNews/status/1062757695210569728?s=19 

2. https://www.theguardian.com/world/2015/dec/17/vladimir-putin-admits-russian-military-presence-ukraine 

3. http://www.mid.ru/en/press_service/minister_speeches/-/asset_publisher/7OvQR5KJWVmR/content/id/2804842 

*: Lainaus @JuliaDavisNews’in twiitistä:

"Vaaleja" ja propagandaa

Venäläisjoukkojen miehittämässä osassa Itä-Ukrainaa järjestettiin 11. marraskuuta 2018 lännessä laajaalti tuomitut, Ukrainan lakien vastaiset sekä Minsk II-sopimusta rikkovat vaalit. Virallinen Suomi, ulkoministeriön twittertilillä, otti kantaa vaaleihin viime perjantaina, Suomi antaa tukensa Ukrainan suvereniteetille eikä tule hyväksymään äänestystä. (1 ja 2)

Länsimaiden kanta on selkeän tuomitseva, sen sijaan Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla sekä Venäjällä vaaleilla on ainakin kahdet kasvot, propagandan luomat sekä alueella vallitseva todellisuus, tästä kaikesta seuraavaksi.

"Vaalien" todellisuus.

Miehitettyjen alueiden, kuin myös venäläisten propagandamedioiden ja Venäjän valtionmedioiden, joiden rooli on myös hyvin propagandistinen, kautta on pyritty välittämään kuvaa "vaaleista", jotka on toteutettu oikeudenmukaisesti ja kansainvälisten "tarkkailijoiden" valvonnassa, ja että vaalit olivat lailliset. Medioissa on korostettu kansainvälisten "tarkkailijoiden" määrää ja monikansallisuutta, on kuitenkin jätetty mainitsematta tärkein, "tarkkailijat" eivät todellisuudessa ole valtioidensa tai kansainvälisten organisaatioiden edustajia, he ovat paikallisten "viranomaisten" tahi Venäjän - eräissä tapauksissa kyse on yhdestä ja samasta asiasta - paikalle kutsumia ja henkilöinä Venäjän hallinnolle lojaaleja eli antavat lausuntoja, joita Venäjä tarvitsee pönkittääkseen omaa tarinaansa. Venäjälle "vaalitarkkailijat" toimivat vaalien eräänlaisina laillistajina, synnyttävät illuusiota laillisesta prosessista. 

Itävallasta paikalla oli muun muassa Patrick Poppel, Kreml-myönteisestä Suvorov Instituutista Wienistä. Poppel on myös toiminut "tarkkailijana" Venäjän miehittämällä Krimillä presidentinvaalien aikaan viime maaliskuussa (v. 2018). Unkarilaisen Jobbikin Tamas G. Samu toimi "vaalitarkkailijana" Luhanskin alueella. Puolueena Jobbik ei viime vuosina ole ollut niin näkyvästi Kreml-myönteinen kuin on totuttu, joten Samun toimiminen "vaalitarkkailijana" herättää kysymyksiä.

Moni "vaalitarkkailija" Samun ohella on ideologisesti laitaoikealla/ äärioikealla, kuten AfD:n Gunnar Norbert Lindemann (Saksa) ja Italiassa hallitusvastuussa olevan Lega Nordin Palmarino Zoccatelli. (3) Mutta on myös syytä huomioida, että nämä teatterivaalit keräsivät "tarkkailijoita" myös vasemmistosta, kuten saksalaisen Die Linken Andreas Maurerin ja samaisen puolueen Artur Leierin. 

Kuva Johan Bäckmanin Facebook-tili. 

Suomesta Itä-Ukrainan miehitetyille alueille "vaalitarkkailijoiksi" saapui Johan Bäckman, Jarmo Ekman, Jon Hellvig - kaikki laittomasti Venäjän miehittämän rajan kautta syyllistyen näin valtiorajarikokseen ja Ukrainan lakien rikkomiseen. "Tarkkailijana" toiminut Janus Putkonen asuu miehitetyllä alueella pysyvästi. Aiemmin hän asui Donetskissa, toimien, nyt jo alas ajetun, propagandistisen DONi Newsin "päätoimittajana". Nyt Putkonen asuu ja vaikuttaa Luhanskin puolella.

Lähteideni mukaan alueella oli myös viides suomalainen "vaalitarkkailijana" - entinen diplomaatti, ja laittomasti alueella hänkin.

Suomalaisista ainakin Johan Bäckman ja Jarmo Ekman ovat toimineet aiemminkin "vaalitarkkailijoina" Itä-Ukrainassa Venäjän järjestämissä vaaleissa, Bäckman on myös toiminut Venäjän miehittämällä Krimillä "vaalitarkkailijana" maaliskuussa 2018 ja niemimaalla maaliskuussa 2014 järjestetyn "kansanäänestyksen" "tarkkailijana". (4) Putkonen on vastaavasti aiemmin toiminut "median" edustajana levittäessään DONi Newsin kautta "uutisia" maailmalle.

Aiemmin muitakin suomalaisia on toiminut "vaalitarkkailijoina" Venäjän miehittämillä alueella, syksyllä 2016 järjestetyissä "aluevaaleissa" Bäckmanin ja Ekmanin ohella alueella propagandatehtävissä työskennellyt Jaana-Marika Kurtti toimi "vaalitarkkailijana" kuin myös Prizrak prikaatiin kuuluva militantti Petri Viljakainen. Tietääkseni Kurtti on toiminut "vaalitarkkailijana" myös Transnistrian alueella, joka Venäjän tuella ja joukkojen avulla erottautui Moldovasta 90-luvun alkupuolella, ja jossa on edelleen - sopimusten vastaisia - venäläisjoukkoja.

Propaganda on pyrkinyt luomaan kuvaa vapaista vaaleista, todellisuus on kuitenkin muuta. Käytännössä "vaalien" ehdokasasettelu oli hyvin rajattu, näissä laittomissa vaaleissa ei ollut mahdollisuutta äänestää kuin hyväksytyistä ehdokkaista, joita yhdisti samanmoinen suhtautuminen Venäjään ja alueeseen. Mitään todellista oppositiota ei ollut, kuten ei ole todellisen opposition edustajia Venäjälläkään esim. duuman vaaleissa. Alueen asukkaita on myös painostettu äänestämään vaaleissa. (5) Uhkailun ja painostamisen ohella osassa "äänestyspaikkoja" oli tarjolla ruokaa (ilmaiseksi tai hyvin halpaan hintaan) sekä erilaista ohjelmaa. Leipää ja sirkushuveja siis...

Kasviksia äänestäjille...

...tai lämmintä kättä.

Luhanskin alueella on viranomaisilmoitusten mukaan käynyt antamassa "äänensä" yli 70% äänestysikäisistä. Lukema voi pitää paikkansa tai olla täyttä potaskaa, veikkaan jälkimmäistä äänestäjien lahjonnasta ja uhkailusta huolimatta. Lukema liene vedetty hatusta...

Sunnuntain puolella ("vaalipäivänä") saimme viestiä Donetskista, viestien mukaan ihmisiä oli aamupäivällä hyvin vähän liikkeellä, monessa "äänestyspaikassa" oli vain muutamia ihmisiä antamassa äänensä. Toisaalta saamieni viestien mukaan ainakin eräällä "äänestyspaikalla" oli enemmän ihmisiä - jonoiksi saakka, mikä käy yksiin aiemmissa "vaaleissa" tehtyjen havaintojen kanssa. Aiemmissa "vaaleissa" on ollut "äänestyspaikoja" joille on tuotu asukkaita "äänestämään", jotta saatiin kuvia jonottavista "äänestäjistä". Jo ennen vaaleja sain omilta tutuiltani sen suuntaista viestiä, ettei "äänestämisessä" ole järkeä, että vaalit ovat yhtä teatteria, että ei jaksa nähdä vaivaa mennä "äänestämään".

Näiltä "suomalaistarkkailijoilta" sopii kysyä, jotta oliko kaalisoppa hyvää? Tuliko maha täyteen?

Marko


1. https://twitter.com/Ulkoministerio/status/1060805502739845120
2. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005897030.html
3.  Anton Shekhovtsov Facebook-tili.
4. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2018/03/johan-backman-vaalitarkkailijana.html
5.  https://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/402713 

RUFI: Krimin matkoja ja venäläispropagandan levittämistä

Tarkoitukseni ei ole tässä kirjoituksessa tarkastella laaja-alaisesti RUFI:n eli Suomalais-venäläinen yhdistys RUFI:n toimintaa vaan luoda katsaus yhdistyksen edustajan – puheenjohtaja Daria Skippari-Smirnov – esiintymisiin sekä yhdistyksen edustajana harjoittamaan viime aikaiseen toimintaan. Palaan myöhemmin RUFI:n pariin kattavammalla kirjoituksella, jossa ruodin tarkemmin yhdistyksen toimintaa käyttäen apunani aiempia kirjoituksiani, kuten ”Mikä se RuFi oikein on?” sekä ”Suomalais-venäläistä yhteistyötä RuFi:n malliin” sekä muita viime aikaisia havaintoja.

Tällä hetkellä RUFI:n näkyvin ja aktiivisin kasvo niin Suomessa kuin myös Venäjällä on yhdistyksen puheenjohtaja Daria Skippari-Smirnov, itse asiassa hän on esillä sen verran paljon, että ainakin näin ulkopuolisen silmissä RUFI henkilöityy hyvin paljon yksinomaan häneen ja hänen – varsin kiistanalaisiin – lausuntoihin, tästä päätyy hyvin helposti siihen johtopäätökseen, että RUFI on vain väline, jota hyödynnetään Venäjän narratiivin (käytännössä propagandan) esittämiseen, mitä päätelmää vahvistaa vierailu yhdistyksen Facebook-sivulla, jossa toistuu voimakkaasti Venäjän valtion välittämä tarina. (1)

RUFI:n puheenjohtaja Daria Skippari-Smirnov johtaa "Kuolemattoman rykmentin" -marssia Helsingissä.

Aloitetaan Krimin matkoista. RUFI:n puheenjohtaja Daria Skippari-Smirnov osallistui tämän vuoden maaliskuussa ”turistimatkalle” Venäjän miehittämälle Krimin niemimaalle. Niemimaalle suomalaisturistien ryhmä matkusti Venäjän kautta, syyllistyen näin Ukrainan lakien rikkomiseen. Niemimaalla ainakin osa ryhmän jäsenistä, kuten Daria Skippari-Smirnov ja Johan Bäckman osallistui propagandaluonteisiin tilaisuuksiin ja keskusteluihin, kuten ”Suomi keskuksen” avaamiseen. RUFI:n puheenjohtaja Skippari-Smirnov antoi jo tuolloin disinformatiivisia lausuntoja erilaisille venäläismedioille.

Johan Bäckman ja RUFI:n puheenjohtaja Daria Skippari-Smirnov Venäjän miehittämällä Krimillä.*

Keväisen vierailun jälkeen RUFI:n kotisivuilla on ryhdytty markkinoimaan näennäisen omatoimisia matkoja Venäjän miehittämälle Krimille. Toiminta on avointa, eikä toimintaa millään muotoa pyritä peittelemään yhdistyksen kotisivuilla (kuvakaappaus alla). (2)

Kuvakaappaus rufi.fi.

RUFI:n kotisivuilta kiinnostuneet ohjataan hakemaan lisätietoa joko kriminmatkat.com -verkkosivulta tai sähköpostitse/puhelimitse RUFI:n edustajalta, verkkosivuilla mainittu puhelinnumero näyttäisi olevan RUFI:n puheenjohtaja Skippari-Smirnovin numero.

Linkki kriminmatkat.com verkkosivulla vastataan kysymykseen ”Kuka matkat järjestää?” seuraavasti:

”Suomalais-venäläinen yhdistys RUFI räätälöi matkoja toivomusten mukaan. RUFI kokoaa ryhmät ja selvittää edulliset matkakohteet ja tekee tarvittavat varaukset. RUFI myös selvittää edulliset kuljetukset ja informoi ryhmää aikatauluista. RUFI järjestää tänä vuonna useita Krimin matkoja. Paikan päällä RUFI organisoi matkalaisille kiinnostavaa ohjelmaa ja tapaamisia. Krimin matkat ovat unohtumattomia, kukaan ei ole koskaan katunut sinne lähtöä.” (3)

RUFI:lla yhdistyksenä on selkeä rooli, mutta mitä vastuita sillä on? Entäpä kuinka viranomaisemme suhtautuvat tällaiseen toimintaan? Virossa suhtautuminen näyttää muuttuvan tiukemmaksi Kapo puistas mitmeid reisibüroosid -uutisen perusteella. Viron suojelupoliisi eli Kaitsepolitseiamet (Kapo) on ratsannut matkatoimistoja, jotka välittävät matkoja Venäjän miehittämälle Krimin niemimaalle. (4) 

kriminmatkat.com sivulla mainittu Suomi keskus avattiin kevättalvella, ja, kuten edellä mainitsin, avajaisissa oli paikalla Johan Bäckmanin ja RUFI:n Skippari-Smirnovin johtama suomalaisdelegaatio. Sanoisinko, että piiri pieni pyörii…

Tässä kohdin on syytä muistuttaa, että Krimin niemimaa on de jure osa Ukrainaa Venäjän suorittamasta miehityksestä huolimatta, joten siellä pätevät Ukrainan lait. Henkilöt, jotka matkustavat niemimaalle Venäjän kautta rikkovat tällöin Ukrainan lakeja, josta on mahdollista joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Ulkoministeriön sivuilta lainattua:

”Suomen kanta on, että kansainvälisen oikeuden mukaisesti Krim kuuluu Ukrainaan. Ukrainan lain mukaan Krimille ei saa saapua luvatta Venäjän kautta.

Ukrainan viranomaiset voivat määrätä rangaistukseksi luvattomasta matkustamisesta JFO-alueelle tai Krimille sakkoja ja/tai vankeusrangaistuksen.” (5)

Siirtykäämme seuraavaksi siihen venäläispropagandan jakoon.

Kuten jo kirjoituksen alkupuolella viittasin, RUFI:n Facebook-sivuilla jaetaan liki ”katkeamattomana” virtana venäläispropagandaa – tai Suomea kritisoivaa aineistoa. Sieltä löytyy Johan Bäckmanin haastatteluja, elokuussa likvidoidun militanttikomentaja Aleksandr Zahartšenkon muisteloa ja kunnioittamista, kuin myös Daria Skippari-Smirnovin venäläismedioille antamia haastatteluja sekä lausuntoja, jollaisessa Skippari-Smirnov muun muassa kyseenalaistaa suomalaisen oikeusjärjestelmän, antaessaan lausunnon Johan Bäckmanin ja Ilja Janitskinin tuomioon johtaneen oikeudenkäynnin jälkeen.

Helsingin Sanomien kolumnissa Jarmo Mäkelä huomioi myös Skippari-Smirnovin kyseenalaisen lausunnon:

”Osittain tuomioiden taustalla näkyi median mukaan sananvapauden puute. Todistajana toimi suomalais-veäläisen Rufi ry:n Daria Skippari-Smirnov. Hän vakuutti, että ”me eletään täällä totaalisen valvonnan alla. Viharikoksesta voidaan tuomita kuka tahansa, mistä tahansa sanomisesta. Ihminen ei voi ilmaista vapaasti eriäviä mielipiteitään”. (6)

Skippari-Smirnovin lausuntojen perusteella voitaneen tehdä sellainen johtopäätös, että hän myös hyväksyy Johan Bäckmanin ja Ilja Janitskinin toimet, koska niistä hän ei näytä löytäneen kritisoitavaa ja koska lausunnot julkaistaan sellaisenaan myös RUFI:n sivuilla, näkökulmaa voitaneen täten pitää myös RUFI yhdistyksen näkemyksenä?

Yhdistyksen kotisivuilta lainattua:

”Olemme perustaneet uuden yhdistyksen, joka auttaa parantamaan ja paikkaamaan nykyisiä kylmänkiskoisia, negatiivisia suhteita Venäjään, kulttuurisella ja informatiivisella vaikuttamisella. Tarkoitus on luoda myötämielinen linjaus, lämmin, toverillinen lähestyminen Venäjää kohti.”

Ja kun tätä vertaa yhdistyksen toimintaan, ei pelkästään nyt, vaan myös aiemmin, niin eipä RUFI toiminnallaan ole kyennyt parantamaan ja paikkaamaan nykyisiä kylmänkiskoisia, negatiivisia suhteita Venäjään, vaan mielestäni RUFI on omalla toiminnallaan ruokkinut tätä negaatiota – mikä liene yhdistyksen tosiasiallinen tarkoituskin. Tarkoitus on synnyttää eripuraa ja konflikteja suomalaisten ja venäläisten välille mutta myös maassamme asuvien venäläisten (ryhmänä) sisälle, jakamalla ihmisiä ”meihin” ja ”heihin” määrittävänä tekijänä ollessa sen kuinka suhtautuu Venäjän hallintoon ja sen harjoittamaan imperialistiseen ja militaristiseen politiikkaan.

Krimin matkat, provosoivat lausunnot, Venäjän militaristisen politiikan hyväksyminen/palvominen, ”Kuolemattoman rykmentin” -marssit – kaikki ovat vain osa tätä yhteiskuntaamme kohdistuvaa toimintaa/vaikuttamista. Voisimmeko kutsua tätä kokonaisuutta, jonka yksi osa on RUFI:n toiminta, hybridisodankäynniksi, jota Venäjä Suomeen kohdistaa?

Marko

1. https://www.facebook.com/rufiyhdistys/ 

2. https://rufi.fi/Venaejaen-matkat,-mm-Krim/ 

3. http://www.kriminmatkat.com/kuka-matkat-jarjestaa (4.11.2018)

4. https://majandus24.postimees.ee/6427634/kapo-puistas-mitmeid-reisiburoosid 

5. https://um.fi/matkustustiedote/-/c/UA 

6. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005880594.html?share=e6d37889449722999ba30c89f11fda98&fbclid=IwAR0ZOmCqzx06g-q_LJ2ONYiOAkdS4AdlQdL31mYdSymHGsQsyWx-WeO5rZE 

*: Kuvakaappaus RUFI:n Facebook-sivulle linkitetyltä videolta.

Minkä ”kansan” asialla kansankouhottaja Marco de Wit on?

Kysymys on relevantti Marco de Witin tiedotettua aiemmin tällä viikolla Suomen Kansa Ensin -yhdistyksen keränneen tarvittavat 5000 kannattajakorttia, joten de Wit aikoo rekisteröidä yhdistyksen puolueeksi tuleviin eduskuntavaaleihin. (1)

Marco de Wit Donetskissa haastattelemassa propagandisti Janus Putkosta.*

Suomen Kansa Ensin vaatii muun muassa Suomen poliittista (Fixit), taloudellista (markka) ja kansallista (rajakontrolli) itsenäisyyttä. Sen vaatimuksiin kuuluu myös rajojen sulkeminen luvatta tulevilta ja jo tulleiden palauttamista, sekä auttamisresurssien kohdistamista YK:n pakolaisleireille. Sotilaallinen puolueettomuus, käytännössä siis ei NATO-jäsenyydelle, sekä suora demokratia sitovine kansanäänestyksineen kuuluvat Suomen Kansa Ensin tavoitteisiin. Eikä unohdeta sananvapautta mielipiteen ilmaisuun. (2)

Tavoitteet ynnä vaatimukset ovat perituttuja ”kansallismielisen” liikehdinnän ryhmille ja puolueprojekteille, jollaisesta voidaan mainita Suomen Kansa Ensin ohella Reformi, jonka riveistä löytyy Johan Bäckmanin ja James Hirvisaaren ohella myös Ilja Janitskin ynnä sekalainen joukko suomalaisen laita- ja äärioikeiston edustajia. (3) Se missä määrin nämä liikkeet ja ryhmät sitten oikeasti ajavat suomalaisten etua onkin aivan toinen asia. Itse suhtaudun niiden toimintaan ja tarkoitusperiin perikyynisesti ja epäillen, itse asiassa on aivan oikeutettua kyseenalaistaa niiden kansallismielisyys ja todellinen hyöty Suomelle. Oikeastaan on järkevää ja perusteltuakin pohtia sitä, että kenen ”työkaluja” nämä ryhmät ja puolueprojektit todellisuudessa ovat? Kenen etua ne oikeasti ajavat synnyttäessään – tarkoituksellisesti – eripuraa ja konflikteja yhteiskuntaamme? Niiden esittämät väitteet siitä, ettei Suomessa ole sananvapautta eikä ilmeisesti ole mahdollista käydä avointa kansalaiskeskusteluakaan ovat myös vailla pohjaa.

Kyllä Suomessa sananvapaus toteutuu, sanomisen vapauteen liittyy toki olennaisena osana vastuu sanoistaan – tästä saimme esimerkin jokunen hetki sitten Helsingin käräjäoikeuden lukiessa tuomion Ilja Janitskinille ja Johan Bäckmanille sekä MV-lehden toiminnassa aktiivisesti mukana olleelle A. Tuomiselle. (4) Ja on myös suotavaa muistaa, että häirintä, uhkaukset ja muu verbaalinen väkivalta ei kuulu sananvapauden piiriin. Lain rikkomisesta on seuraukset, mikä taannoin myös nähtiin, mikä olisi pitänyt nähdä jo vuosia aiemmin, jolloin nykyisenkaltaiselta häirinnältä ja maalittamiselta olisi kenties vältytty, eikä välttämättä olisi tarvetta käydä keskustelua vihapuheesta ja sen kieltämisestä. Yhteiskunnan kritisointi ynnä avoin kansalaiskeskustelu on edelleen sallittua, oikeastaan se on suotavaa, mutta laillisuuden rajoissa pysyen, asiasta keskustellen. ”Natohaukka” ja ”pirihuora” termit, joihin olen törmännyt, eivät tällaista keskustelua ole, eivätkä ne herätä halua käydä syvällisempää keskustelua termejä viljelevien tahojen kanssa. Tahojen siksi, koska sosiaalisessa mediassa ei aina voi olla varma siitä, milloin keskustelee yksilön ja milloin kollektiivin kanssa.

Vanhemmillani oli tapana sanoa, että tyhmästä päästä kärsii koko ruumis – en nyt väitä, että de Wit olisi tyhmä, mutta kyllähän hän kaikella tapaa kaivaa verta nenästään julkaisullaan Laiton Lehti?, jonka päätoimittajaksi hän ilmoittautuu. (5)

Tämä disinformatiivinen lokajulkaisu näyttää jatkavan MV-lehden viitoittamalla tiellä. Sen ensimmäisten kirjoitusten joukossa on suurelta osin, jollei kokonaan, MV-lehden kirjoituksista kokoon haalittu räpellys, jonka ainoana tarkoituksena on jatkaa toimittaja Jessikka Aron häirintää ja mustamaalausta – de Witin ilmeisenä tarkoituksena on pyrkimys tehdä jatkossakin Aron elämästä mahdollisimman ikävää, jossa törkyjutut ja valeuutiset ovat vastassa jokaisen kulman takana. Kenen asialla de Wit on? Ei nimittäin ainakaan sen Suomen kansan, jota minä edustan!

Kuvakaappaus laitonlehti.net.

On hyvin mahdollista, että de Wit uskottelee itselleen ja opetuslapsilleen olevansa Suomen kansan asialla, ajavansa toiminnallaan Suomen etua – mitä hän ei mielestäni tee. Silloin kun on aihetta, yhteiskuntaa on syytäkin kritisoida, tehtyjä yhteiskunnallisia valintoja on voitava kyseenalaistaa, mutta merkittävää on se, kuinka tämän kritiikin esittää ja missä muodossa. Valitettavan usein nämä ”kansallismieliset” esittävät sen kritiikkinsä muodossa, mikä ei erityisemmin herätä kiinnostusta ryhtyä debattiin heidän kanssa. Etenkin kun toimintaan sisältyy muotoja, joissa liikutaan harmaalla alueella ja paikoin rikotaan lakia – räikeästikin, josta meillä on todisteita riittämiin.

Eikä de Witiä ja kaltaisiaan oikein voi isänmaallisinakaan pitää, kun huomioimme millaista porukkaa nämä ryhmittymät keräävät puoleensa, ja millaisten henkilöiden ja ryhmien kanssa ne tekevät yhteistyötä – ovat rakentamassa sitä ”parempaa” Suomea. Kuinka kansallismielistä on tehdä yhteistyötä henkilön kanssa, joka työskentelee Venäjän presidentinhallinnon alaisessa ajatushautomossa RISI:ssä eli Venäjän strategisten tutkimusten instituutissa, ja joka toimillaan pyrkii vaikuttamaan Suomessa vallitsevaan keskusteluilmapiiriin ynnä on aktiivisesti levittämässä disinformaatiota ja valeuutisia Suomesta? Tarkoitan nyt dosentti Johan Bäckmania. Tai haaveilevat yhteispohjoismaisesta Pohjolan valtiosta, johon pyrkiminen on naamioitu demokratian kaapuun, mutta jonka alta paljastuu kansallissosialistisia unelmia? Tätähän se Vastarintaliike on! Tai osallistuu propagandistiselle ”turistimatkalle” osoittaen samalla tukensa imperialistiselle, valloitussotaa käyvälle, Venäjälle? Kuten Marco de Wit itse teki. Itse asiassa, Venäjän valloitussotien tukeminen ja minkään lainen hyväksyminen on kaikkea muuta kuin isänmaallista toimintaa! Tällaiselle toiminnalle löytyy parempikin termi...

Marco de Wit miehitetyssä Itä-Ukrainassa heinäkuussa 2016.**

Todennäköisesti tässäkin kuviossa tulee käymään niin, että hyväuskoisista hölmöistä tulee lopulta, jollei ole jo tullut, hyödyllisiä idiootteja, jotka maksavat kalliin hinnan harkitsemattomuudestaan ynnä typeryydestään. Minulta ei löydy sympatiaa heille! Heitä on varoitettu, heitä on koetettu ojentaa, heille on varsin suoraan kerrottu kenen etua he toimillaan ajavat. Heidän pitäisi tietää, että eivät he Suomen kansan asialla ole – ja tietäväthän he. Ja he jopa kertovat sen kehen toivonsa asettavat, kuten Reformin ehdokas James Hirvisaari teki jo parisen vuotta sitten.

Venäjä, Venäjä, Venäjä.

Länsimaisen demokratian puolesta,

Marko

1. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005882766.html?fbclid=IwAR12WkPNrg5e1nTrdiYiDHtUvOLBW4dzlWdsvXNar02FRijQ1l7MPGQsigY 

2. https://suomenkansaensin.fi/ 

3. https://reformime.wordpress.com/ehdokkaat/ (31.10.2018)

4. https://yle.fi/uutiset/3-10463216 

5. https://laitonlehti.net/info/ 

*: Kuvakaappaus videohaastattelusta, jonka de Wit jakoi youtubeen heinäkuussa 2016 Donetskiin tehdyn propagandamatkan jälkeen. Ymmärtääkseni de Witin kyseinen youtube-tili, jolta video oli katsottavissa, on sittemmin poistettu.

**: Marco de Wit osallistui heinäkuussa v. 2016 propagandistiselle (turisti)matkalle miehitettyyn Itä-Ukrainaan. Matkalta ja sen jälkeen hän jakoi propagandistisia videoita sosiaaliseen mediaan. Matkan organisaattoreina voidaan pitää tuolloin ns. Novorossijan ”edustuston” nimissä toimineita Johan Bäckmania sekä Donetskissa propagandistisen, jo alas ajetun, DONi Newsin päätoimittelija Janus Putkosta. Itä-Ukrainan miehitetyille alueille ryhmä saapui suoraan Venäjän kautta, joten täten he tulivat rikkoneeksi Ukrainan lakia syyllistyessään laittomaan rajanylitykseen. Matkan organisoineet henkilöt kuin myös osa ryhmän jäsenistä on syyllistynyt vakavampiinkin rikoksiin miehitetyn Itä-Ukrainan alueella.