torstai 25. maaliskuuta 2021

Euroopan unohdettu sota – sota Ukrainassa

 

Ukrainassa käynnissä olevan sodan ensitahdit lyötiin seitsemän vuotta sitten keväällä 2014, jolloin Venäjän operaattoreiden johdolla Ukrainan itäosissa Donetskin ja Luhanskin alueilla ryhdyttiin valloittamaan hallintorakennuksia sekä merkittävinä pidettäviä kohteita.

Kaaoksen alkuvaiheessa, ennen varsinaisia sotatoimia, Venäjältä tulleiden agitaattoreiden johdolla mielenosoittajat miehittivät Donetskissa osia kaupungin keskustassa sijaitsevasta aluehallintorakennuksesta. Maaliskuun 6. Ukrainan turvallisuuspalvelun SBU:n joukot siivosivat rakennuksen mielenosoittajista, samana päivänä – 6. maaliskuuta – tuhatkunta mielenosoittajaa vaati Donetskissa järjestettäväksi ”kansanäänestystä” alueen tulevaisuudesta. Reilun miljoonan asukkaan kaupungista, noin parin miljoonan asukkaan talousalueelta, löytyi siis tuhatkunta mielenosoittajaa ynnä päälle jokunen bussilastillinen Venäjältä saapuneita ”Putinin turisteja” vaatimaan ”kansanäänestystä”.

Maaliskuun 2014 tapahtumia voidaan pitää eskalaation ensimmäisenä askeleena Itä-Ukrainassa. Ne toimivat lähtölaukauksena – kenties myös Ukrainan uuden hallinnon testinä – kaaoksen ulottamisessa miehitetyltä Krimiltä muualle Ukrainaan. Kaoottinen liikehdintä oli jo kuivua kokoon Donetskissa ja muualla Itä-Ukrainassa, jollei huhtikuun 12. päivä 2014 venäläisen tiedustelu-upseeri Igor Girkinin johtama ”Ryhmä Krim” olisi aloittanut operaatiotaan Donetskista pohjoiseen, Slovjanskin ja Kramatorskin alueilla. Tai jollei Venäjältä olisi saapunut aiempaa enemmän agitaattoreita Donetskin ja Luhanskin alueille aiheuttamaan kaaosta ja synnyttämään pelkoa.  Ilman Venäjää Ukrainan sotaa ei olisi, tai kuten Igor Girkin totesi marraskuussa 2014 venäläiselle imperialistiselle ja äärioikeistolaiselle Zavtra ”uutislehdelle” antamassaan haastattelussa –

I was the one who pulled the trigger of this war, - - - If our unit hadn't crossed the border, everything would have fizzled out — like in Kharkiv, like in Odessa”. (1)

Tänä vuonna, helmikuun 23. päivän ja maaliskuun 19. päivän välillä Itä-Ukrainan sotatoimialueella kaatui taisteluiden seurauksena kahdeksan Ukrainan asevoimissa palvellutta sotilasta. On muistettava, että alueella on edelleen voimassa 27. heinäkuuta 2020 voimaan astunut tulitauko. Vaikka edelleen puhutaan tulitauosta, on meidän järkevintä tunnustaa se tosiasia, ettei tulitauko ole pitänyt enää kuukausiin. Viimeisimpien viikkojen kuluessa myös Ukrainan asevoimat on vastannut aiempaa useammin (ja voimakkaammin) venäläisjoukkojen epäsuoran tulen käyttöön.  

Kersantti Dmitro Sardak kaatui 23. helmikuuta vihollisen kranaattitulessa Zaitseven alueella miehitetyn Horlivkan pohjoispuolella. Odesassa syntynyt Sardak palveli 58. erillisessä mekanisoidussa jalkaväkiprikaatissa.

Alikersantti Serhiy Moisejenko kaatui 28. helmikuuta vihollisen tykkitulessa Pyshchevikin alueella. Hersonissa syntynyt Moisejenko palveli 36. erillisen merijalkaväenprikaatin 1. pataljoonassa.

Huhtikuussa 2015 Ukrainan silloisen presidentin Petro Poroshenkon III luokan Sankaruus- kunniamerkillä palkitsema Oleksi Litovka kaatui sotatoimialueella 28. helmikuuta. Hän oli palvellut ylikersanttina 25. erillisessä maahanlaskuprikaatissa sotatoimialueella kesästä 2014 lähtien.

Volodymyr Onoprijenko kaatui vihollisen kranaattitulessa Starohnativkassa maaliskuun 10. päivä. Drabivissa syntynyt Onoprijenko toimi rynnäkkövaunun komentajana 24. erillisessä rynnäkköpataljoona Aidarissa.

Ukrainan asevoimissa sopimussotilaana palvellut Oleksandr Pekur kaatui vihollisen tarkka-ampujan tulituksessa 12. maaliskuuta Marinkan pikkukaupungin alueella, Donetskin lounaispuolella.

Maaliskuun 13. päivä vaikeasti haavoittunut Dmytro Bukhtijarov menehtyi kenttäsairaalassa seuraavana päivänä. 81. ilmakuljetteisessa prikaatissa palvellut Bukhtijarov oli syntynyt Kreminnan kaupungissa, josta kaakkoon käytiin keväällä ja kesällä 2014 raskaita taisteluita. Severodonetskin alue Kreminnan kaakkoispuolella päätyi toukokuun 2014 alkupuolella Aleksei Mozgovoin komentaman Prizrak prikaatin ja Pavel Dremovin kasakkayksiköiden haltuun reiluksi pariksi kuukaudeksi.

Alikersantti Viktor Pasjeka kaatui tarkka-ampujan tulituksessa 18. maaliskuuta lähellä Pivdenneä. Monchyntsin kylässä syntynyt Viktor Pasjeka toimi rynnäkkövaunun komentajana 10. vuoristoprikaatin 109. pataljoonassa.

Alikersantti Andrii Hrabar kaatui vihollistulessa 19. maaliskuuta lähellä Vodianea, Mariupolin koillispuolella. Mykolajivissa syntynyt Hrabar palveli 36. erillisessä merijalkaväen prikaatissa.










Ilman imperialistista – menneeseen takertunutta Venäjää – tuhansien ukrainalaisten ohella hekin olisivat hengissä. Todennäköisesti myös ne kolme Ukrainan asevoimien sotilasta, jotka kuolivat rintamalla helmikuun loppupuolella, räjähdysmäisen tulipalon raivottua heidän korsussaan. (2)

Niin olisi myös Khutir Vilnyn kylässä asunut 74-vuotias eläkeläismies, joka astui helmikuun loppupuolella Venäjän proxy-joukkojen kylän alueelle ampuman POM-2 henkilömiinan ansalankaan.

Helmikuun 23. päivä venäläisjohtoiset joukot ampuivat kevyillä singoilla Khutir Vilnyn kylän aluetta Zolote-4:n asutusalueen tuntumassa. Kylän alueelle ammuttiin singoilla myös kaukolevitteisiä POM-2 henkilömiinoja, osa miinoista ja singon ammuksista iskeytyi siviiliasutuksen tuntumaan tappavin seurauksin. Venäläisjohtoiset joukot ovat käyttäneet POM-2 henkilömiinoja koko sodan ajan, tämän vuoden puolella niiden käyttö on saanut jälleen enemmän huomiota ukrainalaismedioissa, johtuen todennäköisesti myös siitä, että niitä on ammuttu siviilikohteisiin toistuvasti. Edessä on myös kevät ja peltotyöt rintama-alueella, mikä lisää entisestään siviiliuhrien riskiä. Näiden kaukolevitteisten miinojen käyttöä ei voi perustella mitenkään. Kyse on käytännössä terroriaseesta, jonka käytön tarkoituksena on synnyttää pelkoa siviileiden keskuudessa ja pelon myötä saada heidät hylkäämään kotinsa ja kylänsä rintamalinjan tuntumassa. Venäläisjoukkojen johto voi laskea tällaisen toimen vähentävän ukrainalaisten halua puolustaa alueita, lisätä sodan kyseenalaistamista rintamalla mutta etenkin selustassa.

Suomalainen perinteinen media on viime aikoina huomioinut kiitettävän hyvin Venäjän harjoittaman valtioterrorismin oppositiopoliitikkojen myrkytyksineen ja julkeine ihmisoikeusloukkauksineen, josta on kiitettävä näiden medioiden toimittajia, samanaikaisesti Ukrainan sota saa marginaalisen huomion – sodankäynnin ja miehityksen muassaan tuomat ihmisoikeusrikkomukset katoavat jonnekin taustameluun. Muutamia vuosia sitten oli vielä mahdollista vedota tietämättömyyteen rikosten laadusta ja järjestelmällisyydestä ynnä laajuudesta, mutta ei enää tänään. Aihekokonaisuutta ei kuitenkaan riittävässä määrin käsitellä medioissa.

Yleisradio julkaisi 18. maaliskuuta laajahkon katsauksen ”Näin Kremlin ja EU:n suhteet nitkahtelevat kriisistä toiseen – Unioni otti Venäjä-pakotteet työkalukseen vasta Krimin valtauksen jälkeen” huomioiden kyllä Venäjään kohdistetut pakotteet (mutta sortuen käyttämään Venäjän narratiivia toistavia termejä, kuten Ukrainan kriisi, kansantasavallat, separatisti – kahta jälkimmäistä vieläpä ilman lainausmerkkejä) mutta siihen se sitten jäikin. (3) Iltalehdessä 21. maaliskuuta julkaistussa, Ukrainan uuden Suomen-suurlähettilään Olga Dibrovan haastattelussa huomioitiin Ukrainan yhteiskunnallisen tilanteen ohella Krimin niemimaan miehitys sekä käynnissä oleva sota, mutta haastattelun luonteen vuoksi kokonaisuuksien käsittely jäi vajaaksi. (4)

Uutisvirtaamme ei ole tullut viime aikoina uutisia Krimin tataareiden vainosta Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla, kuten ei heidän kollektiivisista rangaistuksistansa tai näytösoikeudenkäynneistä, joissa kymmeniä Krimin tataariaktivisteja on tuomittu jopa vuosikymmenten vankeusrangaistuksiin – ja mistä? Miehityksen rauhanomaisesta vastustamisesta, vangittujen tataariaktivistien perheenjäsenten auttamisesta jne. jne. En myöskään ole nähnyt uutisia Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden ihmisoikeusrikkomuksista, puhumattakaan sotarikoksista. Kenties satoja ukrainalaisia on kulkenut miehitetyn Donetskin keskustan eteläpuolelle, entiseen taidekeskukseen, avatun Izolyatsia keskitysleirin (tai kidutuskeskuksen) kautta – lukematon joukko heistä on kadonnut. (5)












Yllä oleva kuva on taiteilija Sergei Zakharovin teoksesta ”Діра”. Zakharov vangittiin miehitystä vastustavan – rauhanomaisen – taideaktivisminsa seurauksena Donetskissa elokuussa 2014. Vangittuna hän koki ja näki julmuudet ja kidutuksen keskuksessa, joka sittemmin opittiin tuntemaan Izolyatsiana. Vapauduttuaan Zakharov piirsi kokemuksensa kuviksi.

Toisen maailmansodan loppuhetkillä vapautettiin Euroopassa liittoutuneiden toimesta keskitysleirejä ja kuolemanleirejä, tuolloin isovanhempamme vakaasti olivat sitä mieltä, ettei tämä saa uusiutua, mutta kuinka väärässä he olivatkaan. Jugoslavian hajoamissotien aikana tuhansittain ihmisiä marssitettiin keskitysleireille, pääasiassa etnisen taustansa vuoksi. Tuolloin minun sukupolveni oli pöyristynyt lukiessaan kauhuista, tuhansien ihmisten murhaamista leireillä ja jälleen kuulimme tutun fraasin – ei enää koskaan. Kun Krimin niemimaan ja Itä-Ukrainan miehitys päättyy, kun vapaus koittaa, niin suljen korvani ”ei enää koskaan” toteamuksilta. Ne ovat kärpästen surinaa korvissani, katteetonta sanahelinää.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.themoscowtimes.com/2014/11/21/russias-igor-strelkov-i-am-responsible-for-war-in-eastern-ukraine-a41598 

2. https://www.telegraf.in.ua/topnews/10092944-na-donechchini-zaginuv-22-richnij-kremenchuzhanin-mikola-lebid.html 

3. https://yle.fi/uutiset/3-11822704 

4. https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/5ece650e-0aa6-4cb1-9d37-b00b86cb0a50 

5. http://euromaidanpress.com/2021/01/29/inside-donetsk-art-center-turned-concentration-camp-first-public-photos-of-izolyatsia-since-2014/ 

Kuvakollaasi kaatuneista ukrainalaissotilaista on tehty novynarnia.com, Euromaidan Press ja censor.net sivuilla julkaistuja kuvia hyödyntäen.


maanantai 22. maaliskuuta 2021

Koronadenialistit ”vastuuttomuuden puolesta”

 

Viikonloppuna Suomessa järjestettiin useammalla paikkakunnalla Suomessa vallitsevien koronarajoitusten vastaisia mielenosoituksia ”Vapauden puolesta” teemalla. Suomessakin järjestetyt mielenosoitukset kuuluvat sarjaan, joka on organisoitu Saksan Kasselista käsin, lauantaina vastaavia mielenosoituksia järjestettiin yli 40 maassa. (1) Mielenosoitus Helsingin Kansalaistorilla näyttäytyi minulle kaoottisena performanssina, jossa viitattiin kintaalla kaikille koronarajoituksille toiminnan ollessa vastuutonta ja piittaamatonta. Ei Kansalaistorilla osoitettu mieltä ”vapauden puolesta” vaan ”vastuuttomuuden puolesta”.












Toisin kuin (näkemissäni) julkaistuissa ilmoituksissa, tilaisuus alkoi lauantaina jo kello 13:00 ”Suurkulkueella” Senaatintorilta Kansalaistorille. Itse en kyseisen kulkueen lähtöä Senaatintorilta nähnyt, sen sijaan saapuessani Kansalaistorille kahden aikoihin, näin joukkion ihmisiä marssivan torille Mannerheimintien suunnalta yhtenä suurena ihmisjoukkona piittaamatta turvaväleistä ilman maskeja Suomen lippuja heilutellen.

Lauantain mielenosoituskokonaisuutta seurasi sosiaalisessa mediassa hyvin tarkkaan Senaatintorilta Kansalaistorille toimittaja ja aktivisti, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän avustaja Taneli Hämäläinen, (2) kirjoituksessani siteeraan ja toistan eräitä hänen havaintojaan omien muistiinpanojeni ynnä muiden kuvausten ohella.

Toimittajaliiton” puheenjohtaja Juha Korhonen ”mainosti” reilusti ennen mielenosoitusta paikalla olevan myös venäläisiä toimittajia haastattelemassa häntä. En kuitenkaan havainnut Kansalaistorilla venäläistoimittajia, mikä toisaalta ei todista mitään minkään puolesta, paikalla oli kuitenkin useita kuvaajatiimejä – osan ollessa järjestäjän paikalle kutsumia, ja päälle vielä Reformi Studion ”päätoimittaja” kameroineen.

Epäilemättä runsas kuvaajien joukko oli kutsuttu paikalle tammikuisten tapahtumien seurauksena, jolloin poliisi joutui puuttumaan mielenosoituksen järjestämiseen Kansalaistorilla, järjestäjien rikkoessa koronavirusepidemian aikaisia kokoontumisrajoituksia. Tammikuussa poliisi otti talteen Juha Korhosen muutaman tunnin ajaksi. Tammikuinen tapahtuma Kansalaistorilla sai kuitenkin kokoaan merkittävämpää näkyvyyttä helmikuun puolella päädyttyään otoksena Venäjän ulkoministeriön sosiaalisen median ”poliisiväkivalta” -kampanjaan, jossa Venäjä syytti länsimaita hurskastelusta. Suomen vetäminen mukaan tähän some-kampanjaan Venäjän taholta oli tarkoituksellista toimintaa. Tuolloin tammikuussa Kansalaistorilla poliisi ei syyllistynyt väkivaltaan, Korhonenkin otettiin talteen vain muutamaksi tunniksi. Lauantain tapahtumia kerratessani voin vain pohtia, että oliko Venäjän aiemmilla toimilla vaikutusta poliisin pitkäpinnaisuuteen ja selkeään haluttomuuteen hajottaa mielenosoitus?

Kuvakaappaus Venäjän Ulkoministeriön somekampanjaviestistä















Lauantain mielenosoituksessa paikalla oli laita- ja äärioikeiston edustajien ohella QAnon-salaliittoaktivisteja. Korhosen ohella paikalla oli muun muassa Jarmo Ekman, Reformi Studion kaksikko – Panu Huuhtanen ja Tiina Keskimäki, salaliittoteorioihin hurahtanut entinen toimittaja Yazka Love; yleisön joukossa kierteli ahkerasti muutama Soldiers Of Odin, kasvot tiukasti maksilla verhottuna. Hämäläisen ohella minäkin pohdiskelin sitä, että tiedostivatkohan ne kaikki paikalle saapuneet lapsiperheet osallistuvansa tapahtumaan, jossa oli mukana melkoinen joukko suomalaisen laita- ja äärioikeiston edustajia, unohtamatta sitä, että tilaisuutta markkinoi ahkerasti useampi tunnettu kremliini*. Toki näitä kremliinejä oli paikallakin, näkyvänä edustajana Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla propagandistisissa tehtävissä työskennellyt Jarmo Ekman.

Seurasin kansalaistorin performanssia reilun tunnin ajan. Tuona aikana poliisi kävi neuvotteluja mielenosoituksen järjestävän tahon kanssa, koettaen saada mielenosoitukseen saapuneita henkilöitä noudattamaan turvavälejä ja ohjeita – pysyttelemään maksimissaan kuuden henkilön ryhmissä, onnistumatta tässä. Sen sijaan saimme seurata performanssia, jossa tanssittiin ”letkajenkkaa” ja tehtiin ryhmähaleja – viitattiin kintaalla kaikille ohjeille ja määräyksille. Samaan aikaan järjestäjätahon edustaja esiintyi yleisölle, puhui pitämättä kuitenkaan virallista puhetta, kiertäen näin taiten sääntöjä. Oltiin hyvin vastuuttomia!

Käyskennellessäni lauantaina Kansalaistorin reunamilla, koetin myös kuulostella mielenosoitukseen osallistuneiden mielialoja ja tuntemuksia. Mielenosoituksen henki oli kummallinen, sanallista puolta parhaiten sitä kuvasi erään kiihkomielen polveileva toteamus siitä, että kansaa kyykytetään ja kuinka lakien noudattaminen on kommunismia samalla kansan pistäessä aukiolla ”letkajenkaksi”.

Ryhmähaliin päättynyttä ”letkajenkkaa” Kansalaistorilla.












Alla muutama kuva lisää lauantain mielenosoituksesta, itse kukin voi tehdä niiden perusteella omat johtopäätöksensä.































Mielenosoituksen järjestäjien onnistui voittaa lauantainen viivytystaistelu, lopulta puhujatkin olivat päässeet ääneen. Puhujista painoarvoltaan merkittävin oli kansanedustaja Ano Turtiainen, joka tunnetaan maskivastaisesta asenteestaan. Turtiaisen mukaan korona ei ole riittävä syy sulkutoimille, siihen kuoleminen on normaali asia. Turtiaista parempi ei ollut perussuomalainen kuntavaaliehdokas, koronadenialisti ja vaalivilppispekulaatioita levittävä Ossi Tiihonen. Tiihosen mukaan joku koronadenialisti on viety suljetulle – kyseessä on mielipidevanki.

Ääneen pääsi myös Fixit-aktivisti Suvi Ahonen sekä hyvinvointivalmentaja Kirsi Kautiainen, joka on myös työskennellyt THL:n palveluksessa. Kautiainen on terveystaloustieteen tohtori.

Mielenosoituksen pääpuhuja oli kuitenkin iisalmelainen joogayrittäjä Merike Sirelpuu, joka nousi otsikoihin jokin aika sitten, poliisin saatua terveydenhuoltoviranomaisilta virka-apupyynnön toimittaa hänet koronatestiin mahdollisen korona-altistumisen vuoksi. Tilaisuudessa uhrina esiintyneen Sirelpuun mukaan ”koronatesteillä ei ole mitään lääketieteellisiä perusteita”.

Mielenosoituksen luonne ja puhujakaarti huomioiden, ei ole lainkaan ihme, että se osallistujineen sai myös lauantaina vankkumattoman huomion (ja tuen) kahdelta tunnetulta suomalaiselta kremliiniltä – Johan Bäckmanilta ja reilun 1500 kilometrin päässä miehitetyssä Itä-Ukrainassa asuvalta, Uuden MV-lehden päätoimittelija, Janus Putkoselta.







”Komentaja Turtiainen” – ei naurata, ei!

















Haluan uskoa, että valtaosa paikalle saapuneista sadoista mielenosoittajista oli sikäli viattomin mielin liikkeellä, etteivät he koe ajavansa kolmansien maiden etua. Sen sijaan Bäckman ja Putkonen tietävät mitä tekevät ja kenen pussiin he pelaavat. Tämäkin toiminta muistuttaa minua Aleksandr Duginin ajatuksesta

The most important factor should not be whether these groups are pro-Russian or not. What they oppose is of much greater importance here. The enemy of my enemy is my friend”. (3)

Hajota ja hallitse, riko sisäinen koheesio!

* * *

Jälkikäteen paljon keskustelua herätti myös poliisin valitsema toimintastrategia. Poliisiin kohdistettiin runsaasti kritiikkiä (minäkin kohdistin) siitä, ettei se keskeyttänyt mielenosoitusta, kun lukuisista ohjeista huolimatta ihmisjoukko ei ryhtynyt noudattamaan niitä, toimien hetkittäin täysin ohjeiden vastaisesti. Oliko poliisin valitsema strategia oikea tilanteessa, jossa maamme on koronaepidemian kynsissä ja jolloin vastoin ohjeita käyttäytyvä ihmisjoukkio muodostaa mahdollisen koronalingon, ja poistuessaan maakuntiin synnyttää tilanteen, jossa mahdollisten tautiketjujen jäljittäminen on mahdotonta.

Epidemian aikana on mielenosoituksia lopetettu poliisin toimesta vähäisemmistäkin syistä johtuen, sikäli kohtelu eri mielenosoitusten välillä ei ollut tasa-arvoista, josta syystä poliisin kritisoinnille löytyy perusteita. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että on poliisin toiminnalle, löytyy ymmärrettäviäkin perusteita – hieman yllättäen poliisin valitseman toimintalinjan puolesta piti ”puolustuspuheen” Anna Kontula. (4)

Tämä kirjoitus on hyvä päättää mielenosoittajan kyltissään esittämään kysymykseen:

Mitä LAPSI ajattelee, kun aikuinen toimii kuin HULLU?













Niin, seuratessani mielenosoitusta, vastuutonta ja piittaamatonta toimintaa, käskyjen ja ohjeiden ohittamista, niin sopii pohtia, että mitä mielenosoitukseen tuodut lapset toiminnasta ajattelivat, kun heidän elämänsä tärkeimpiin kuuluvat aikuiset – vanhemmat – toimivat selkeällä tapaa ohjeiden vastaisesti. Ristiriita vanhempien antaman esimerkin ja yhteiskunnan antamien ohjeiden välillä oli silminnähden havaittavissa.

 

Marko 


1. https://yle.fi/uutiset/3-11845706 

2. https://twitter.com/Tanelihamalaine/status/1373210584745975810 

3. https://smallwarsjournal.com/jrnl/art/nine-lessons-of-russian-propaganda 

4. https://twitter.com/annakontula/status/1373510219699994626 

Kuvat mielenosoituksesta Marko Enqvist.

*: Blogissani ”Disinformaatikot ’vapauden puolesta’” käyn läpi muutamia aktiiveja kremliinejä, jotka levittävät aktiivisesti ”Vapauden puolesta” -mielenosoitusten sanomaa.


torstai 18. maaliskuuta 2021

Disinformaatikot ”vapauden puolesta”

 

Tunnetut suomalaiset disinformaatikot ovat kampanjoineet viimeisimpien kuukausien aikana aktiivisesti koronarajoituksia vastaan kuin myös Fixit’in puolesta. Etenkin koronarajoitusten vastainen kampanjointi on vetänyt mukaansa runsaasti myös salaliittoteoreetikoita, erilaisia ”käärmeöljykauppiaita” jne. Tämä kirjoitus tarkastelee erityisesti yhtä ryhmää (joukkiota), jota yhdistää kuuluminen verkostoon, jonka taustalla näyttää toimivan perin aktiivisesti tunnettu ”kohudosentti” Johan Bäckman, osa tässä kirjoituksessa esiin nostetuista henkilöistä on tehnyt eriasteista yhteistyötä Bäckmanin kanssa jo vuosien ajan – osa oltua aktiivisesti mukana hänen ”Donetskin kansantasavalta” -projekteissa eli organisoimassa turistimatkoja Itä-Ukrainan miehitetyille alueille, käytännössä matkoja voi kutsua propagandamatkoiksi, aivan kuten Venäjän miehittämälle Krimin niemimaallekin suuntautunutta matkaa kevättalvella 2018, tai osallistuen Suomessa ns. edustuksellisiin tehtäviin, joiden tarkoituksena on ylläpitää kuvaa Itä-Ukrainan miehitetyille alueille perustetuista pseudovaltioista itsenäisinä toimijoina; osan työskennellessä eriasteisissa propaganda- ja sisällöntuotantotehtävissä Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, esim. jo lakkautetussa DONi Newsissä; eräät ovat myös toimineet Venäjän järjestämien – laittomien ja kansainvälisen oikeuden vastaisten – ”vaalien” ”tarkkailijoina”, jonka toiminnan seurauksena Ukraina on kohdistanut heihin sanktioita; eräät ovat myös syyllistyneet Ukrainan lakien rikkomiseen, osa on työskennellyt – Ukrainan määritelmien mukaan – terroristisissa organisaatioissa Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla. Tausta huomioiden, ei liene yllättävää, että miehitetyssä Itä-Ukrainassa propagandatehtävissä työskennellyt Jaana M. Kurtti on nykyään myös varsin aktiivinen koronapropagandan ja -disinformaation levittäjä. Hänen toimintaansa tarkasteltaessa on hyvä huomioida Johan Bäckmanin, Janus Putkosen ja Jarmo Ekmanin & co aktiivinen työ. Kurtti ei ole itsenäinen operaattori, hän on osa verkostoa – ympäristöä – jonka taustalla on tahoja, joilla on vuosien kokemus työskentelystä disinformaation ja propagandan tuottamisessa, käytännössä informaatiosodankäynnin osana. Janus Putkonen on vuosia sitten kuvannut itseään ”informaatiosoturiksi”, itse tosin kutsuisin häntä – entinen roolinsa DONi Newsissä ja nykyinen rooli Uuden MV-lehden päätoimittelijana huomioiden – propagandasoturiksi.

Kuvakaappaus Jaana-Marika Kurtin FB-profiilista.
















Kuten edellä viittasin, Jaana-Marika Kurtti työskenteli Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, ukrainalaislähteiden mukaan hän ylitti ensimmäisen kerran laittomasti Ukrainan ja Venäjän välisen rajan toukokuussa 2015 rajaosuudelta, jonka Venäjä oli ottanut hallintaansa sodan ensimmäisenä kesänä. Oman näkemykseni mukaan hänen työtehtävänsä vaihtelivat edustuksellisista propagandistiseen sisällöntuotantoon, edustuksellisia tehtävinä voidaan pitää esim. suomalaisten propagandaturistien emäntänä toimimista tai roolia ”Donetskin kansantasavallan ystävät” yhdistyksessä; sisällöntuotannollisina tehtävinä on pidettävä työskentelyä, nyt jo lakkautetussa, DONi Newsissä Janus Putkosen alaisuudessa. Edellisten ohella on myös huomioitava se, että Kurtti on toiminut Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla järjestettyjen ”aluevaalien” ”vaalitarkkailijana”. 











Kuva yllä, Jaana-Marika Kurtti äärimmäisenä oikealla, DONi Newsin silloinen ”päätoimittaja” Janus Putkonen keskellä.

Omana, erillisenä lukuna, mainitsisin uutisten lukemisen Love FM -radiokanavan ”Venäjä uutisiin”. Love FM -radiokanava nosti pienoisen mediakohun kesällä ja syksyllä 2016, kanava sisältöineen huomioitiin valtakunnan mediassa Yleisradiota myöten. (1) Kohua nostatti kanavan epämääräisen rakenteen (muun muassa päätoimittajasta ei saatu selkoa) ohella etenkin ”Venäjä uutiset”, jotka olivat sisällöltään hyvin disinformatiiviset ja linjassa Kremlin linjan kanssa. Omien sanojensa mukaan Jaana-Marika Kurtti luki ainakin yksittäisiä ”uutisia” Love FM:n ”Venäjä uutisiin”, uutiset luettiin todennäköisesti miehitetystä Donetskista käsin.

Talvella 2017 Johan Bäckman suunnitteli ostavansa 95 prosenttia Love FM:n osakkeista. Tuolloin Suojelupoliisi piti Bäckmanin aikeita kansallista turvallisuutta vaarantavana, jolloin valtioneuvosto uhkasi perua kanavan ohjelmistotoimiluvan, mikäli sen määräysvalta muuttuu Viestintävirastolle toimitetun hakemuksen mukaisesti. (2)  








Maaliskuun 20. päivä järjestettävän Vapauden puolesta -mielenilmauksen puhujien joukossa on koronadenialistien ohella vaalivilppiepäilyspekulaatioita esittänyt Ossi Tiihonen (perussuomalaisten kuntavaaliehdokas), jonka someviestinnässä on myös voimakkaan koronadenialistinen nyanssi hänen jakaessa nimettömiä vuotoja, vaihtoehtomedioissa julkaistuja kirjoitelmia jne. Puhujista merkittävin on luonnollisesti kansanedustaja Ano Turtiainen, joka on myös kansanedustajan roolissa hyökännyt hyvin rajusti maskinkäyttöä vastaan. 

Syyskuussa 2018 Turtiainen tuomittiin joulukuussa 2015 kirjoittamansa Facebook-päivityksen takia Etelä-Savon käräjäoikeudessa 60 päiväsakkoon julkisesta kehottamisesta rikokseen.

Turtiainen esiintyi myös puhujana viime vuoden marraskuussa järjestetyssä Fixit-mielenosoituksessa. Hänen käsialaansa on lakialoite kansanäänestyksestä Suomen EU-erosta. Tuolloin Turtiaisen lakialoitetta tukivat (ja samalla Suomen turpo-selkänojaa heikensivät) seuraavat perussuomalaiset kansanedustajat –

Juha Mäenpää, Leena Meri, Ritva ”Kike” Elomaa, Jani Mäkelä, Rami Lehto, Sanna Antikainen, Sebastian Tynkkynen, Olli Immonen, Jari Ronkainen ja Jukka Mäkynen sekä Petri Huru. (3)

















Iisalmelainen joogayrittäjä Merike Sirelpuu nousi otsikoihin jokin aika sitten, poliisin saatua terveydenhuoltoviranomaisilta virka-apupyynnön toimittaa hänet koronatestiin mahdollisen korona-altistumisen vuoksi. (4) Onkin luonnollista, että asetelman ollessa tämän, disinformaatikot ja salaliittoteoreetikot tarttuivat aiheeseen tarkastellen sitä yksipuolisesti sekä virheellisesti, huomioimatta kokonaisuutta ja vallitsevaa tilannetta. Tarkastelukulman ollessa tämän, poliisia vastustelleesta henkilöstä, tehdään sankaria – samastumisen kohdetta sellaisille henkilöille, jotka näkevät valtiovallan toimet rikollisina. Luonnollisesti miehitetyssä Itä-Ukrainassa asuvan Janus Putkosen toimittelema Uusi MV-lehti on huomioinut tapahtuneen – käsitellen tapahtunutta hyvin yksipuolisesti ja värittyneesti. 

Kuvakaappaus Uusi MV-lehti.
















Toimittajaliiton” sihteeri Jarmo Ekman kuuluu myös niiden suomalaisaktiivien joukkoon, jotka kampanjoivat koronarajoituksia vastaan, osallistuen myös muihin toimiin, joiden voi katsoa pyrkivän horjuttamaan yhteiskuntamme koheesiota. Ekman esiintyi tammikuun alkupuolella Alfa TV:n AlfaStudio-ohjelmassa asiantuntijana, ohjelman isäntä (kuten ei kanavakaan) taustoittanut Ekmania lainkaan. Hänet esiteltiin ohjelmassa QAnon-salaliittoteoriaan perehtyneenä vapaana toimittajana, jolloin ohjelman katsojia johdetaan olennaisella tapaa harhaan luomalla kuva vapaasta toimittajasta, joka on perehtynyt salaliittoteoriaan. Totuus on vallan toinen, Ekman on itsensä esitellyt henkilönä, joka lanseerasi QAnon-salaliittoteorian ilmiönä Suomeen. Ekman on myös työskennellyt Venäjän miehittämässä Itä-Ukrainassa, ollen myös aktiivisesti mukana erilaisissa – suomalaiselle yleisölle kohdistetuissa – propagandistisissa ”Donetskin kansantasavaltaprojekteissa”. Ukraina on kohdistanut henkilökohtaisia pakotteita Ekmaniin hänen, Venäjän miehittämällä Itä-Ukrainan alueella työskentelynsä tähden. (5) Ukrainan viranomaiset ovat erityisesti huomioineet hänen toimintansa laittomien ”aluevaalien” ”vaalitarkkailijana” toimimisen tähden.

Palaan vielä lopuksi perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Ossi Tiihosen viime aikojen edesottamuksiin. Tiihonen nousi taannoin otsikoihin esittäessään spekulatiivisia väitteitä vaalivilpistä kirjoituksessaan ”Kansalaiset vaalitarkkailijoina -projekti hakee vapaaehtoisia vaalivilppiä vastaan” (kirj. 6. tammikuuta 2021), jota kirjoitusta voidaan kuitenkin pitää häneltä vanhan teeman lämmittelynä. Sitä ennen hän spekuloi mahdollisella vaalivilpillä viime vuoden elokuussa. (6) Tiihosen synnyttämän epäluottamuksen kylvöön politiikan tutkija Johanna Vuorelma tarttui tammikuun alkupuolella.

Ossi Tiihonen ei suinkaan ole yksin vaalivilppiväitteineen, samaa teemaa on rummuttanut – vieläkin näkyvämmin – Johan Bäckman, levittäen narratiivia vaalivilpistä ja vaalien varastamisesta myös venäläisiin medioihin. Helmikuun 26. päivä Bäckmania haastateltiin ”Жесткий локдаун в Финляндии сочлиуловкой для борьбы с оппозицией” -ohjelmaan. Katsauksessa tarkasteltiin Suomessa 8. maaliskuuta alkanutta sulkua (sulku esitettiin ohjelmassa olennaisesti järeämpänä toimena –”lockdown’ina”). Osuudessaan Bäckman esitti asian siten, että perussuomalaiset on tällä hetkellä suosituin puolue Suomessa ”lockdownin” toimiessa ensimmäisenä askeleena kuntavaalien siirtoon ja perussuomalaisten pysäyttämiseen.

Kuvakaappaus Johan Bäckmanin Facebook-profiilista.















”Vapauden puolesta” mielenilmauksen puhujat, puhumattakaan kaikista osallistujista, eivät keskinäisestä yhteistyöstä huolimatta, välttämättä katso työskentelevänsä Venäjän tavoitteiden puolesta Bäckmanin ja hänen lähipiirinsä voimakkaasta tuesta huolimatta, tästä huolimatta toiminnallaan he helpottavat myös Venäjän maahamme kohdistamia vaikuttamistoimia. Jakamansa disinformaatio ja propaganda on myrkyttänyt informaatioavaruuden, koronadenialistisen materiaalin ohella rokotevastaisuus leviää osaan hoitohenkilökuntaa, jopa huolestuttavissa määrin. Mutta vielä voimakkaammin koronadenialismi ja rokotevastaisuus on vallannut alaa erilaisten hyvinvointiyrittäjien ja vaihtoehtohoitojen kannattajien parissa.

Tämänhetkisen tiedon valossa 20. maaliskuuta Kansalaistorilla puhuu Ano Turtiaisen, Ossi Tiihosen ja Merike Sirelpuun lisäksi Fixit-aktivisti Suvi Ahonen sekä hyvinvointivalmentaja Kirsi Kautiainen (terveystaloustieteen tohtori). Alun perin puhujaksi lupautunut filosofian maisteri Elina Hytönen on estynyt tuolloin. Hytönen on kirjoittanut yhdessä Kirsi Lohtajan kanssa kirjan Rokotteet ja vaiettu tieto. Puhujalistaa ja eri tahojen toimintaa tarkastellessani mieleeni nousee Aleksandr Duginin ajatus, jonka Roman Skaskiw nosti esiin kirjoituksessaan ”Nine Lessons of Russian Propaganda”:

The most important factor should not be whether these groups are pro-Russian or not. What they oppose is of much greater importance here. The enemy of my enemy is my friend”.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://yle.fi/uutiset/3-9057636 

2. https://yle.fi/uutiset/3-9437985 

3. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b0b3bb1e-d707-42ca-91ff-ee0a38d388db 

4. https://poliisi.fi/-/poliisi-tutkii-koronakaranteenin-rikkomista-iisalmessa 

5. https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000007440607.html 

6. https://twitter.com/OssiTiihonen/status/1297466973958414336?s=20 


Joulukuussa 2017 kirjoittamani blogi: ”Kerran vielä LoveFM”.


sunnuntai 14. maaliskuuta 2021

Venäläispropaganda syyttää Ukrainaa siitä, mihin venäläisjoukot itse syyllistyvät

 

Julkaisin 13. maaliskuuta blogin ”Sotatoimet kiihtyvät Itä-Ukrainassa – venäläispropagandistien vauhdin kiihtyessä samaa tahtia”, jossa viittasin venäläisjohtoisen, Ukrainaa syyllistävän, propagandan lisääntyneen merkittävästi. Kirjoituksessani annoin kuitenkin tilaa esimerkeille tällaisesta propagandasta varsin vähän, tämän puutteen korjaan nyt tässä kirjoituksessa, jossa tarkastelen tätä aihetta hiukan syvällisemmin ja taustoitetummin myös yksittäisten esimerkkien kautta.

Viime päivinä on erilaiset propagandan tuottajat ja propagandistiset mediat ovat toistaneet tarinaa Ukrainan joukkojen merkittävistä keskityksistä Itä-Ukrainan sotatoimialueelle, samaa tahtia ovat lisääntyneet väitteet Ukrainan tulevasta hyökkäyksestä Venäjän miehittämille Itä-Ukrainan alueille. Viime vuoden heinäkuun 27. päivä voimaan astunutta ”tulitaukoa” seurasi jakso, jolloin venäläisjohtoinen propaganda näytti välttelevän Ukrainaan kohdistuvia, voimakkaita syytöksiä, sodan eskaloimisesta. Tämän vuoden puolella on kuitenkin ollut havaittavissa asteittaista muutosta, Ukrainaan on kohdistettu – täysin perusteettomia syytöksiä – joukkojen kokoamisesta sotatoimialueelle. Aiemmat syytökset eivät kuitenkaan ole verrattavissa helmi-maaliskuun vaihdetta seuranneeseen kurssinmuutokseen, nyt ääni on olennaisesti voimakkaampi kuuluen kauemmas ja keräten enemmän resonoijia mukaansa.

Miehitetyn Donetskin alueen paikallisjohtajana esiintyvä Denis Pushilin pitää Yhdysvaltojen vasta valitun presidentin Joe Bidenin politiikkaa syyllisenä sodan eskaloitumiseen, (1) vastaavasti miehitetyn Donetskin alueelle sijoitettujen joukkojen lehdistösihteeri Eduard Basurin arvioi Ukrainan tähtäävän Donbasin takaisinvaltaukseen ja tämän operaation alkavan maaliskuun puolivälissä. (2) Samaan aikaan Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova varoittaa Ukrainaa käyttämästä voimaa Donbasissa:

I would like to warn the Kiev regime and the hotheads that are serving it or manipulating it against further de-escalation and attempts to implement a forceful scenario in Donbass”. (3)

Näen Zakharovan varoituksen asettuvan samaan linjaan propagandistien viestinnän kanssa siitä huolimatta, että kyse on varoituksesta. Sanat välittävät signaalit kohderyhmälle, jonka ajatuskulku on tässä kohdin hyvin selkeä ja suoraviivainen – ei varoitusta ilman todellista uhkaa.

Venäjän valtion edustajien ja heidän suojattiensa viestiä levittää ja jakaa eteenpäin joukko medioita ja operaattoreita, ja seuraavaksi voinkin tarkastella yhtä tällaista toimijaa ja hänen viestiänsä, (twiittiä). ”VALENA RUS’in” twiitin viesti on hyvin yksiselitteinen ja selkeä – ”Hundreds of trains with tanks, Ukrainian fascists, are going to kill peacefull people, to the Donbass”, jota ryydittää kaksi kuvaa taistelupanssarivaunuista juniin lastattuina. (4)















En puutu twiitin sanalliseen viestintään kuin sen verran, että siinä toistuvat tutu teemat – ukrainalaiset ovat fasisteja, jotka ovat aikeissa tapaa miehitetyssä Donbasissa asuvia – rauhaa rakastavia – ihmisiä (siviilejä). Fasisti-syytöksiä olemme saaneet kuulla koko pitkän sodan ajan, kuten Donetskista kotoisin oleva L. on todennut: ”Minusta tuli Euromaidanin jälkeen yhdessä yössä vihollisista ultimaattisin – fasisti. Neuvostoliitossa viholliset olivat fasisteja, Venäjällä viholliset ovat fasisteja.”

Valitettavaa on se, että sodassa kuolee ihmisiä – tässä Venäjän kylvämässä sodassa on kuollut jo tuhansia siviilejä. Se minkä nämä propagandistit, aivan kuten Venäjän valtion edustajatkin, unohtavat on se, että näitä uhreja ei tulisi, jollei Venäjä olisi kylvänyt sodan siementä keväällä 2014 ja lähettänyt Ukrainaan joukkojaan myöhemmin samana vuonna.

Sanojen lisäksi ”VALENA RUS’in” twiitissä on kaksi kuvaa vetämässä katsetta puoleensa, ja kun kirjoitetaan ”sadoista junista, joissa on panssarivaunuja” ja ryyditetään viestiä kahdella kuvalla junista, joissa on taistelupanssarivaunuja, synnytetään mielikuva, joka ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

”VALENA RUS’in” viestin kuvista vasemmanpuoleinen on julkaistu ensimmäisen kerran elokuussa 2018 – kuvassa olevat panssarivaunut ovat kaiken lisäksi Venäjän modernisoimia T-62M taistelupanssarivaunuja, kuvattuna Divizionnajan rautatieasemalla Vagzhanovassa, Burjatian tasavallassa Venäjällä. Venäjä on modernisoinut viime vuosina satoja T-62 taistelupanssarivaunuja T-62M versioiksi. Näitä modernisoituja taistelupanssarivaunuja on siirretty Burjatiasta Ukrainan rajan tuntumaan Kamensk-Šahtinskin alueelle, josta niitä on toimitettu edelleen ainakin Syyriaan ja Libyaan, sekä todennäköisesti Venäjän miehittämälle Krimin niemimaalle. Oikeanpuoleinen kuva on sitä vastoin otettu maaliskuussa 2014 Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla, kuvan on ottanut RIA Novostin Taras Litvinenko. (5 ja 6) Kuvat eivät myöskään ole selitettävissä kuvituskuvina, niiden yksiselitteinen tarkoitus on propagandistinen – disinformatiivinen, synnyttää mielikuvia ”todellisuudesta”, mikä ei vastaa tätä hetkeä. Edellinen pätee myös @andrwind’in toimintaan, josta hiukan enemmän alla.









Kartalla T-62M taistelupanssarivaunujen lähtöpaikka Vagzhanova Ulan-Uden kupeessa, Burjatiassa ja määränpää Kamensk-Šahtinskin alueella noin parinkymmenen kilometrin päähän Ukrainan rajasta. (Huom. rajasta, joka on tällä hetkellä Venäjän kontrollissa reilun 400 km matkalta Rostovin oblastin alueella).

Olemattomiin todisteisiin tukeutuen ”VALENA RUS” toistaa venäläispropagandan levittämää tarinaa Ukrainan hyökkäyshaluista, eikä ”VALENA RUS” ole ainoa laatuaan. Samaa narratiivia levittää monien muiden joukossa myös Johan Bäckman, ja hiukan mukaillen Ukrainan jatkuvasta aggressiivisuudesta Twitterissä käyttäjä @andrwind, jonka toistuvien twiittien kuvamateriaali on sodan alkuhetkiltä ja samalla hyvin kaukana nyt vallitsevasta tilanteesta, jossa (tosiasiallisessa) asemasodassa, lähes poikkeuksetta, Minsk II -sopimuksessa kiellettyjen raskaiden asejärjestelmien käyttöön syyllistyy Venäjän johtamat joukot. Hänen viestintänsä on siinä mielessä kiinnostavaa, että nämä disinformatiiviset twiitit ovat poikkeuksetta vastauksia uutistoimistojen jne. twiitteihin.


















ETYJ:n päiväraportit kertovat toista tarinaa mittavista joukkojen ja kaluston siirroista.  Kuvakaappauksen (alla) havainto on luettavissa 2. maaliskuuta 2021 julkaistusta päiväraportista (Daily Report 49/2021), kalustohavainnot on tehty viidellä venäläisjoukkojen harjoitusalueella Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla. Venäläisjohtoisilla joukoilla on vastaavia alueita Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla jopa parikymmentä kappaletta, niiden lisäksi kalustoa ja materiaalia on varastoitu runsaasti kaupunkialueille teollisuuskompleksien ja logistiikkakeskusten alueelle, kuten Chervonohvardiis'kyin alueelle Donetskin ja Makiivkan rajalla, (7) jopa asutusalueiden tuntumaan tai asuinalueiden keskelle (ETYJ:n julkaisemat kuvat alla, havainnot 2/2020 ja 2/2018).

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission päiväraportti 2.3.2021.



























Kokonaiskuvaa tarkasteltaessa on myös muistettava se, että venäläisjohtoinen propaganda on tässäkin tapauksessa käänteistä. Ukrainaa syytetään toimista, joihin Venäjän johtamat joukot ovat syyllistyneet viikkojen, tai kuukausien, ajan, kuten varustautuminen, mittavat kalustosiirrot, sodan eskaloiminen, siviilikohteiden tulittaminen – myös kaukolevitteisillä henkilömiinoilla, kuten tapahtui helmikuun 23. päivä, jolloin venäläisjoukot ampuivat kevyillä singoilla Khutir Vilnyn kylän aluetta Zolote-4:n asutusalueen tuntumassa. Tuolloin kylän alueelle ammuttiin singoilla myös kaukolevitteisiä POM-2 henkilömiinoja, osa miinoista ja singon ammuksista iskeytyi siviiliasutuksen tuntumaan. Tulituksen ja miinoituksen vaatiessa myös siviiliuhrin, 74-vuotias eläkeläismies astui POM-2 henkilömiinan ansalankaan. Seurannut räjähdys vammautti eläkeläismiehen kuolettavasti, Ukrainan asevoimien ensiapuryhmän ripeistä toimista huolimatta hän menehtyi vammoihinsa sairaalassa.

Venäjän tekemisiin Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla pätee sanonta, kannattaa katsoa mitä kädet tekevät eikä kuunnella mitä suu puhuu.

 

Marko


1. https://dan-news.info/en/world-en/dpr-head-calls-biden-s-policy-a-factor-behind-donbass-conflict-escalation.html 

2. https://www.topnews.ru/news_id_356624.html 

3. https://tass.com/politics/1265245 

4. https://twitter.com/BAYDAK10/status/1369880205888741378?s=20 

5. https://www.radiosvoboda.org/a/russian-tanks-from-buryatia-near-ukrainian-border/29470360.html

6. http://visualrian.ru/story/list_381783/2406141.html 

7. https://informnapalm.org/22406-potemkin-baza-v-makeevke/ 


lauantai 13. maaliskuuta 2021

Sotatoimet kiihtyvät Itä-Ukrainassa – venäläispropagandistien vauhdin kiihtyessä samaa tahtia

 

Viime päivien ja viikkojen epäsuotuisan kehityksen myötä, voitaneen todeta Itä-Ukrainassa, viime vuoden heinäkuun 27. päivä, voimaan astuneen ”tulitauon” lakanneen lopullisesti olemasta.

Käytännössä mitään ”tulitaukoa” ei ole enää ollut kuukausiin, mutta helmi-maaliskuun kuluessa Venäjän johtamien joukkojen tulitoiminta on lisääntynyt olennaisesti, jonka myötä lopullinen illuusio ”tulitauosta” on jälleen kerran romutettu.

Ollakseni rehellinen, on myös hyvin kyseenalaista edes puhua ”tulitauosta” (lainausmerkeillä tai ilman), koska tuolloinkin tulemme toistaneeksi disinformaatiota sellaisesta, mitä ei ole olemassa, mutta jonka rikkomisesta venäläiset propagandamediat ja propagandan tuottajat erityisesti syyttävät Ukrainaa, vaikka – käytännössä – kaikissa merkittävissä tapauksissa aktiivinen osapuoli on Venäjän Itä-Ukrainan miehitetyille alueille sijoittamat joukot.

Viime päivinä on erilaiset propagandan tuottajat ja propagandistiset mediat ovat toistaneet tarinaa Ukrainan joukkojen keskityksistä ynnä mahdollisesta hyökkäyksestä Venäjän miehittämille Itä-Ukrainan alueille. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission havaintojen perusteella Venäjä on tässäkin tapauksessa ollut aktiivinen jo viikkojen ajan – ja kalustoa, joukossa myös sellaista modernia kalustoa, jota Venäjä ei ole myynyt koskaan Ukrainaan, on toimitettu Venäjän miehittämän rajan yli Itä-Ukrainaan. (1)


















Venäjän disinformaatio ja propaganda leviää verkossa:




















Yllä kuvakollaasi ”VALENA RUS’in” ja Johan Bäckmanin sosiaalisen median viesteistä. (2 ja 3) ”VALENA RUS’in” viestin kuvista vasemmanpuoleinen on julkaistu ensimmäisen kerran elokuussa 2018 – kuvassa olevat panssarivaunut ovat kaiken lisäksi Venäjän modernisoimia T-62 taistelupanssarivaunuja, kuvattuna Divizionnajan rautatieasemalla Vagzhanovassa, Burjatian tasavallassa Venäjällä. Venäjä on modernisoinut viime vuosina satoja T-62 taistelupanssarivaunuja T-62M taistelupanssarivaunuiksi, joita on sijoitettu Ukrainan rajan tuntumaan Kamensk-Šahtinskin alueelle, josta osa niistä on toimitettu edelleen ainakin Syyriaan ja Libyaan, sekä todennäköisesti Venäjän miehittämälle Krimin niemimaalle. (4) Oikeanpuoleinen kuva on sitä vastoin otettu maaliskuussa 2014 Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla, kuvan on ottanut RIA Novostin Taras Litvinenko. (5)

Sotatoimiin on osallistunut Venäjän asevoimien sekä proxy-joukkojen ohella myös muiden Venäjän valtion turvallisuusorganisaatioiden joukkoja, kuten Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n erikoisjoukkoja. Aiemmin maaliskuussa (8. maaliskuuta) Ukrainan asevoimat pudotti kontrolloimilleen alueille FSB:n käyttämän modernin taktisen tiedustelulennokin – Zala 421-08-M:n. Kyseisen lennokin operointikantama maa-asemasta on 30 kilometriä, lentoajan ollessa 90+ minuuttia. Todennäköisesti tiedustelulennokki on ollut miehitetyillä alueilla operoivan FSB:n tarkka-ampujaryhmän käytössä.

Painotan, kyseessä on valistunut arvaus, jota tukena on tiedustelutiedot ja havainnot Venäjältä miehitetyille alueille saapuneista Venäjän asevoimien sekä turvallisuusorganisaatioiden tarkka-ampujaryhmistä.


































Kuvissa maaliskuun 8. päivä tuhoutunut venäläinen Zala 421–08-M tiedustelulennokki.

Kiinnostavaa lennokissa on se, että siinä on käytetty varsin paljon läntisiä komponentteja, potkurin lavat näyttävät olevan Graupnerin valmistamat CAM FOLDING PROP -lavat, kuin myös runkoon upotettu digikamera (valmistaja Canon).

Helmikuun 22. päivän jälkeen Ukrainan asevoimien tappiot nousevat kolmeen kaatuneeseen ja 18 haavoittuneeseen sotilaaseen. Maaliskuun alun jälkeen venäläisjoukot ovat tulittaneet ukrainalaiskohteita toistuvasti Minsk II -sopimuksessa kielletyillä asejärjestelmillä, kuten 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimillä, myös erilaiset panssarintorjunta-aseita ovat olleet päivittäisessä käytössä. Satunnaisessa käytössä on myös ollut 122 mm Grad-P raketinheitin. Kyseessä on alun perin Neuvostoliitossa kehitetty, kolmijalalle asennettava, yksi putkinen raketinheitin, jollaisia toimitettiin kylmän sodan kuluessa useille sissiarmeijoille ja terroristijoukkioille. Tätä nykyä kyseistä asejärjestelmää valmistetaan myös paikallisesti Venäjän miehittämässä Itä-Ukrainassa. On myös epäsuoria todisteita siitä, että Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, paikallisissa verstaissa, valmistettuja 122 mm Grad-P raketinheittimiä on toimitettu Lähi-itään käynnissä olevan sodan kuluessa. Ennen keväällä 2014 alkanutta sotaa Grad-P:tä valmistettiin Venäjällä, Kovrovin tehtailla. (6)

Ukrainan asevoimien kuin myös ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden havaintojen mukaan Ukrainan hallinnassa oleville alueille on toistuvasti levitetty venäläisjoukkojen toimesta POM-2 henkilömiinoja. (7) Kyseisen henkilömiinan levittämiseen käytetään Itä-Ukrainan sotatoimialueella tavanomaisesti RPG-7 sinkoa tai 82 mm kranaatinheitintä.

Helmikuun 23. päivä venäläisjoukot ampuivat kevyillä singoilla Khutir Vilnyn kylän aluetta Zolote-4:n asutusalueen tuntumassa. Khutir Vilnyin alueelle ammuttiin singoilla myös kaukolevitteisiä POM-2 henkilömiinoja, osa miinoista ja singon ammuksista iskeytyi siviiliasutuksen tuntumaan.

Tulitus ja miinoitus vaativat myös yhden siviiliuhrin, 74-vuotias eläkeläismies astui POM-2 henkilömiinan ansalankaan. Seurannut räjähdys vammautti eläkeläismiehen kuolettavasti, Ukrainan asevoimien ensiapuryhmän ripeistä toimista huolimatta hän menehtyi vammoihinsa sairaalassa.

On mahdollista, että taisteluiden intensiteetin nousun taustalla on useita syitä, jotka nivoutuvat yhteen. Venäjän sisäpoliittinen tilanne heijastunee miehitettyyn Itä-Ukrainaan, emmekä myöskään voi unohtaa korkeatason puheita Venäjään liitettävästä ”venäläisestä Donbasista” tai Ukrainan ukrainalaisoligarkki Viktor Medvedchukille langettamista sanktioista. Medvedchuk, vaikka ukrainalainen onkin, on hän Vladimir Putinin läheinen ystävä. Putinin ollessa Medvedchukin nuorimman tyttären kummisetä.

Ukrainassa Medvedchukiin liitetyt mediat ovat olleet ankaran arvostelun kohteena, niistä osan toteuttaessa Ukrainaan kohdistettuja, venäläisten alulle panemia, informaatio-operaatioita. Venäjällä voi siis olla halu osoittaa Ukrainalle eri keinoin, ettei se hyväksy siihen tai sen tukijoihin kohdistettuja toimia – toimien luonteesta riippumatta.

Emme voi myöskään sulkea täysin pois Venäjän mahdollisia laajempia suunnitelmia sotilaallisille operaatioille Ukrainan eteläosissa, joiden alustusta Itä-Ukrainassa havaittu eskalaation nousu voi olla. tällainen voisi olla, spekulaatioissa esille nostettu, offensiivi Dneprille miehitetyn Krimin niemimaan vesihuollon varmistamiseksi. Kuten tiedettyä, niemimaan vesitilanne on tällä hetkellä äärimmäisen huono osan luonnollisista vesisäiliöistä kuivettua,  eikä Venäjä ole kyennyt ratkaisemaan tätä(kään) ongelmaa lukuisista miehitysvuosista huolimatta.

 

Marko


1. https://informnapalm.org/en/kasta-2e1/

2. https://twitter.com/BAYDAK10/status/1369880205888741378?s=20

3. Johan Bäckmanin Facebook-tili.

4. https://www.radiosvoboda.org/a/russian-tanks-from-buryatia-near-ukrainian-border/29470360.html

5. http://visualrian.ru/story/list_381783/2406141.html 

6. https://old.defence-ua.com/index.php/en/news/286-evidences-found-that-occupied-donbas-produces-grad-p-rocket-launchers-for-isis 

7. https://www.kyivpost.com/ukraine-politics/russia-occupation-forces-mine-area-near-luhanske-with-antipersonnel-mines.html 

Muina lähteinä käytetty muun muassa Liveuamap.com, pressjfo.news ja ETYJ:n Ukrainan monitorointimissioOSCE SMM – Ukraine -verkkosivuja. 


Osakuva tuhoutuneesta Zala 421–08-M tiedustelulennokista.