Ukraina vaikuttaa syvälle Venäjällä: polttoaineinfrastruktuuri Ukrainan kohteena

 

Ukraina on etenkin loppukesän ja alkaneen syksyn aikana vaikuttanut lukuisiin merkittäviin kohteisiin syvällä Venäjän maaperällä. Näiden kohteiden joukosta erottuu Venäjän polttoaineinfrastruktuuri, kuten öljynjalostamot, erilaiset öljyvarastot sekä öljysatamat, joihin Ukraina ei ole Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan kuluessa aiemmin yhtä järjestelmällisesti vaikuttanut. Lisäksi Venäjän ongelmia logistiikan puolella on lisännyt Ukrainan vaikuttaminen rataverkkoon etenkin etelässä sekä Venäjän länsiosassa. Ennen kuin käyn tarkemmin läpi Ukrainan viimeviikkojen onnistuneita operaatioita syvällä Venäjällä, lyhyt katsaus Ukrainan vaikuttamisen historiaan.

 

Lyhyt katsaus historiaan: Ukrainan vaikuttaminen Venäjälle

Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, Ukrainan onnistui jo hyvin varhaisessa vaiheessa ulottaa omat iskunsa ensin syvälle selustaan Venäjän miehittämillä alueilla erikoisjoukoillaan sekä tuolloin käytössään olleella aseistuksella (pääsääntöisesti ballistisilla OTR-21 Totška-ohjuksilla). (1) Ja jo saman vuoden kuluessa Ukraina ulotti operaationsa syvälle Venäjällä erikoisjoukoillaan sekä pitkänkantaman aseistuksellaan.

Ukrainan kyvyistä saatiin oivallinen osoitus lokakuussa 2022 sen onnistuessa toteuttaa rekkapommi-isku Kertšinsalmen ylittävällä sillalla, päivä Venäjän diktaattori Vladimir Putinin syntymäpäivän jälkeen. (2) Seuraavina viikkoina ja kuukausina Ukrainan onnistui laajentaa operointialuettaan Venäjällä merkittävästi. Sen miehittämättömät pinta-alukset saavuttivat ensimmäistä kertaa Novorossijskin sataman Mustanmeren itärannalla, (3) ja sen erikoisjoukkojen onnistui toteuttaa operaatio Pihkovan alueella lentotukikohdassa.

Aamuvarhain 5. joulukuuta 2022 Ukraina iski ensimmäistä kertaa Venäjän kaukotoimintailmavoimien operoimaan tukikohtaan. Operaation kohteena oli Saratovin kupeessa sijaitseva Engels-2 lentotukikohta. (4) Samana aamuna Ukraina iski myös Rjazanin länsipuolella olevaan Djagilevon lentotukikohtaan. Engels-2 lentotukikohtaan sekä Djagilevon lentotukikohtaan kohdistetut iskut osoittivat jo tuolloin Ukrainan kykenevän a) kehittämään käynnissä olevan laajamittaisen sodan aikana omaa kaukovaikutuskykyään, sekä b) ulottamaan iskunsa entistä syvemmälle Venäjän maaperälle. Ukraina toteutti ensimmäiset lennokki-iskunsa syvälle Venäjällä todennäköisesti neuvostoaikaiseen Tupolev Tu-141 Striž tiedustelulennokkiin pohjautuvalla itsemurhalennokilla, joka oli muokattu kuljettamaan kymmenien kilojen räjähdelataus kohteeseensa.

Verratessamme Ukrainan kykyä vaikuttaa syvälle Venäjällä tänään aikaan Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ensimmäisenä vuonna, huomamme Ukrainan kyvykkyydessä vaikuttaa Venäjälle tapahtuneen merkittävän muutoksen. Vuoden 2022 ja vielä vuoden 2023 puolella Ukrainan vaikuttamisessa oli ennemminkin kyse yksittäisistä (onnistuneista) iskuista laajojen kampanjoiden sijaan. Noina vuosina Ukrainan onnistuneella operaatiolla saattoi olla taktista vaikutusta sodan kulkuun, (poikkeuksena lokakuussa 2022 toteutettu operaatio Kertšinsalmen ylittävällä sillalla, jolla oli moniulotteinen vaikutus Venäjään), toisin kun nyt. Meidän ei myöskään pidä unohtaa sitä, mikä psykologinen vaikutus Ukrainan operaatioilla oli tuolloin. Tässä suhteessa Ukrainan operaatio Kertšinsalmen ylittävää siltaa vastaan oli lähes täydellinen. (Täydelliseksi sen olisi tehnyt sillan tuhoutuminen).

Tänään Ukraina kykenee vaikuttamaan lähes koko Venäjän alueella ja vieläpä toteuttamaan koordinoituja iskuja useissa kohteissa (lähes) samanaikaisesti – kuten se teki Operaatio Hämähäkinverkossa (ukr. Операція ”Павутина”) kesäkuussa 2025. (5) Tai vaikuttamaan kohteeseen Venäjällä koordinoidulla operaatiolla, jossa kohteen puolustusjärjestelmiä kuormitetaan monesta ilmansuunnasta ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti synkronoiduilla hyökkäysaalloilla, kuten Ukrainan iskiessä Kurskin alueella sijaitsevaan Khalinon lentotukikohtaan marraskuussa 2024. (6)

 

Venäjän polttoaineinfrastruktuuri Ukrainan kohteena

Muistelen, että Ukraina teki ensimmäisen iskunsa Venäjän öljyteollisuutta vastaan niinkin varhain, kuin 22. kesäkuuta 2022, jolloin se iski Novošahtinskin öljyterminaaliin Rostovin alueella, Venäjällä. (7) Todennäköisesti kyseinen isku toteutettiin kustomoidulla ukrainalaisella PD-2 lennokilla, jolla törmättiin öljyterminaaliin itsemurhadroonin tapaan. Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan parina ensimmäisenä vuonna Ukrainan operaatiot Venäjän öljyteollisuutta ja -infrastruktuuria vastaan olivat pääsääntöisesti rajoitettuja, korkeintaan muutamalla (ilmapuolustuksen läpäisseellä) droonilla toteutettuja, kohteiden sijaitessa yleisimmin muutaman sadan kilometrin päässä maiden väliseltä rajalta.

Seuraavan vuoden (v. 2023) kuluessa Ukrainan droonit saavuttivat entistä syvemmällä Venäjän selustassa olevia kohteita ja aiempaa säännöllisemmin. Moskova oli tuolloin yksi Ukrainan lennokkioperaatioiden kohteista. Kaupunkia tavoiteltiin jo helmikuussa 2023, jolloin ukrainalaisten laukaisema lennokki saavutti Moskovan portit syöksyen maahan noin sadan kilometrin päässä kaupungista teknisen vian tai mahdollisesti puihin osumisen seurauksena. Toukokuun 30. 2023 Ukraina saavutti Ukrjet UJ-22 lennokilla Moskovan kansainvälisen liikekeskuksen eli MIBC:n, Kremliin oli matkaa alle viisi kilometriä. (8)

Tammikuun 21. 2024 Ukraina ylsi lennokeillaan ensimmäisen kerran Suomenlahden rannikolla sijaitsevaan Laukaansuun (ven. Ust-Lugan) satamaan ja siellä Novatekin kaasuterminaalin. (9) Laukaansuun kaasuterminaalia operoivan Novatekin suurimpiin omistajiin kuuluu venäläisoligarkki Gennadi Timtšenko, jonka omistusosuus yhtiöstä vuonna 2022 oli hieman alle 24 prosenttia. (10) Timtšenko oli tuolloin yhtiön toiseksi suurin omistaja. Sittemmin Ukraina on saavuttanut Laukaansuun kuin myös Suomenlahden vastarannalla sijaitsevan Koiviston (ven. Primosk) öljysataman drooneillaan useammankin kerran.

Ukrainan operaatioissa tapahtui merkittävä muutos tänä kesänä, elokuussa, jolloin vaikuttaminen Venäjän polttoaineinfrastruktuuria vastaan muuttui aiempaa organisoidummaksi ja järjestelmällisemmäksi. Samaan aikaan alue, jolle Ukraina Venäjällä ulotti operaationsa laajeni huomattavasti. Se, että Ukraina kykenee ulottamaan operaationsa aiempaa syvemmälle Venäjällä tarkoittaa samalla sitä, että Ukrainalla on aiempaa enemmän pitkän kantaman kalustoa ja että sen käytössä oleva kalusto on monipuolisempaa. Voimme myös päätellä, että pitkään kestänyt sota on rampauttanut Venäjän ilmapuolustusta, jolloin sen on aiempaa vaikeampi puolustaa laajaa maa-alaa Ukrainan ilmaoperaatioilta. Jossain määrin Venäjä myös omilla toimillaan helpottaa Ukrainan työtä, maa nimittäin käyttää varsin paljon energiaa sotilaallisesti vähemmän tärkeiden kohteiden, kuten Putinin residenssien, puolustamiseen ja nämä resurssit ovat poissa jostain muualta. Eikä myöskään pidä unohtaa sitä, että Venäjä menetti hyökkäyssotansa alkupuolella Ukrainassa hyvin paljon ilmapuolustuskalustoa sekä henkilöstöä, etenkin henkilöstöä sen on aiempaa vaikeampi korvata. Kalustopulan lisäksi Venäjän ongelmana on osaajapula.

Ukraina on elokuun alun jälkeen iskenyt yli kuusikymmentä kertaa Venäjän öljyinfrastruktuuria vastaan. (11) Lukema pitää sisällään vaikuttamisen öljynjalostamoihin, öljy- ja polttonestevarastoihin sekä öljyterminaaleihin. Niiden kaikkien tarkempi analysointi turruttaisi innokkaimmankin lukijan, joten käyn alkuun läpi Ukrainan operaatioita Feodosijan öljyterminaaliin Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla, jonka jälkeen havaintoja Ukrainan muusta vaikuttamisesta Venäjän öljyinfrastruktuuriin.

Ukrainan lokakuiset iskut Venäjän miehittämän Krimin niemimaan suurimpaan öljyterminaaliin Feodosijassa eivät olleet ensimmäiset iskut kyseiseen terminaaliin, mutta aiheutuneiden tuhojen perusteella 6. ja 12. lokakuuta toteutetut operaatiot ovat aiheuttaneet suurimmat aineelliset vahingot terminaalille. 

Feodosijan öljyvarasto palaa, 12.–13. lokakuuta 2025 välinen yö.

Feodosijan alueelta otetut korkearesoluutioiset satelliittikuvat osoittavat, että Ukrainan lokakuun 2025 iskujen seurauksena öljyterminaalin alueella ainakin 11 öljysäiliötä vaurioitui eriasteisesti, ja useimmat niistä joko tuhoutuivat tai vaurioituivat vakavasti. (12) Pääsäiliöiden lisäksi ainakin kuusi pienempää yksikköä vaurioitui vakavasti tai tuhoutui. Pienemmät yksiköt olivat todennäköisesti päiväsäiliöitä, jotka säätelevät polttoaineen virtausta pääsäiliöiden ja jakelujärjestelmien välillä, tai ne on tarkoitettu lisäaineiden (korroosionestoaineiden tai stabilointiaineiden) varastointia varten.

Summauksena voidaan todeta, että ainakin 19 erikokoista säiliötä on tuhoutunut tai vaurioitunut vakavasti, sekä yhteensä 6 pienempää päiväsäiliötä tai lisäainesäiliötä vaurioitui Ukrainan iskuissa. Ennen hyökkäystä Feodosijan öljyterminaali toimi myös logistisena keskuksena Venäjän joukkojen polttoaine- ja voiteluaineiden toimittamiseen. Oma lukunsa on sitten se, että kun huomioidaan iskujen terminaalialueelle ja sen infrastruktuurille aiheuttamat vauriot, on epävarmaa, onko Venäjällä resursseja niiden korjaamiseen, ainakaan kohtuullisessa ajassa, etenkin kun koko laitos voi päätyä Ukrainan uusien iskujen kohteeksi milloin tahansa.

Tämän vuoden elokuunalun jälkeen Ukraina on vaikuttanut yhteensä yli 60 kohteeseen Venäjän öljyinfrastruktuurissa, sisältäen vaikuttamisen öljynjalostamoihin, öljyvarastoihin ja pumppausinfrastruktuuriin sekä öljysatamiin Novorossijskissa ja Tuapsessa Mustallamerellä sekä Koiviston ja Laukaansuun satamiin Suomenlahdella.

Tammikuun 2024 jälkeen Ukraina on vaikuttanut 27 öljynjalostamoon Venäjällä, valtaosaan useammin kuin kerran. Kohteiden joukossa on Venäjän viisi suurinta öljynjalostamoa: Omskin öljynjalostamo Omskin alueella; Kirishin öljynjalostamo Leningradin alueella; Rjazanin öljynjalostamo Rjazanin alueella; Kstovon öljynjalostamo Nižni Novgorodin alueella ja Jaroslavlin öljynjalostamo Jaroslavlin alueella. Venäjän kymmenestä suurimmasta öljynjalostamosta Ukraina on vaikuttanut 8:aan 1. helmikuuta 2024 jälkeen. Rjazanin öljynjalostamoon on vaikutettu yhteensä 8 kertaa 13. maaliskuuta 2024 jälkeen ja Volgogradin öljynjalostamoon 9 kertaa 1. helmikuuta 2024 jälkeen. Ukrainan maaperältä on reilut 2400 kilometriä Venäjän suurimpaan öljynjalostamoon Omskissa, johon Ukraina on iskenyt kahdesti viime vuoden puolella. (13) Jälkimmäinen (26. elokuuta 2024) toteutettu operaatio tuhosi raakaöljyn tislausyksikön CDU-11, joka on toinen ”laitoksen kahdesta suurimmasta ensisijaisesta jalostusyksiköstä”. CDU-11 vastasi noin kolmanneksesta laitoksen kapasiteetista. (14)

Ukrainan vaikuttaminen Venäjän öljyinfrastruktuuriin on jatkunut viimepäivinä. Lokakuun 19.–22. päivien aikana Ukraina on iskenyt ainakin seuraaviin Venäjän öljyn- ja kaasunjalostuksen sekä varastoinnin kohteisiin, kahdesti Novokuibyševskin öljynjalostamoon Samaran alueella, Dagnotekhin öljynjalostamoon Mahatškalassa Dagestanin tasavallassa, Rjazanin öljynjalostamoon Rjazanin alueella ja kahdesti Orenburgin maakaasun jalostuslaitokseen Orenburgin alueella sekä miehitetyssä Berdjanskissa sijaitsevaa öljyvarastoon.

Ukrainan operaatioiden seurauksena useilla alueilla Venäjää esiintyy laajoja häiriöitä polttoaineen jakelussa. Polttoaineita joudutaan säännöstelemään, paikoin se on loppunut kokonaan. Säännöstely ja polttoaineiden loppuminen on johtanut lieveilmiöihin, kuten mustanpörssin kauppaan, varastamiseen jne. Venäjän miehittämien alueiden asukkaat joutuvat painimaan samojen ongelmien kanssa autoilijoiden joutuessa jonottamaan huoltoasemilla jopa tunteja. Ukrainan iskuilla öljy- ja polttonestevarastoihin Feodosijassa, Hvardiiskessa ja Berdjanskissa sekä muualla miehitetyillä alueilla, voi myös olla vaikutusta Venäjän operaatioihin rintamalla. Etenkin iskuilla Feodosijan öljyterminaaliin voi olla laajempiakin seurauksia, johtuen sen roolista logistisena keskuksena Venäjän joukkojen polttoaine- ja voiteluaineiden toimituksille.

Katseemme on pääasiassa kohdistunut liekehtiviin öljysäiliöihin Venäjällä. Tämän rinnalla Ukraina tekee ”hiljaista työtä” Moskovan ympäristössä iskiessään drooneilla sähköasemiin laajalla alueella Moskovan alueella ja siihen rajoittuvilla alueilla (oblast). Viikon sisään Ukraina on iskenyt neljään suureen sähköasemaan em. alueella, jokainen niistä on Moskovan sähköverkon toiminnan kannalta tärkeä: Arzamas 500 kV sähköasema, lokakuun 14: Balashovskaya 500 kV sähköasema, lokakuun 16: Vladimirskaja 750 kV sähköasema, lokakuun 17: Veshkaima 500 kV sähköasema, lokakuun 18. päivä. (15) Mikäli Ukraina kykenee vaikuttamaan Moskovan sähköhuoltoon toistuvasti pidemmällä ajanjaksolla, näkynee tämä myös venäläisten arjessa.

Oma lukunsa on sitten se, että mitkä ovat Venäjän resurssit korjata yksiköitä, joihin Ukraina on vaikuttanut. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maan johto pyrkii pitämään arjen mahdollisimman ”normaalina” pääkaupungissa, mikä tarkoittaa sitä, että resursseja siirretään muualta sinne entistä enemmän. Kysymys kuuluukin, että missä vaiheessa raja tulee vastaan? Tulevat viikot ja talven alku näyttävät meille suunnan. Enpä ihmettele, vaikka Venäjän pinta-ala alkaisi muuttua voimavarasta entistä enemmän hallinnon viholliseksi: laajaa maata, jossa Ukrainan erikoisjoukkojen rinnalla toimii myös erilaisia vastarintasoluja, on entistä vaikeampi kontrolloida hupenevilla resursseilla.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://militarnyi.com/en/news/in-the-port-of-berdyansk-explosions-destoyed-three-russian-landing-ships/

2. https://www.rferl.org/a/ukraine-sbu-crimea-bridge-blast/32521472.html

3. https://www.navalnews.com/naval-news/2022/11/ukraine-maritime-drone-strikes-again-reports-indicate-attack-on-novorossiysk/

4. https://theaviationist.com/2022/12/05/explosion-hits-engels-2-airbase-russia-reportedly-damaging-at-least-two-tu-95-bombers/

5. https://yle.fi/a/74-20165142

6. https://www.verkkouutiset.fi/a/yllatysisku-lentotukikohtaan-nain-s-400-superase-tuhottiin/#6a6aad62

7. https://www.reuters.com/world/europe/fire-broke-out-russias-novoshakhtinsk-oil-refinery-2022-06-22/

8. https://www.theguardian.com/world/2023/may/30/moscow-drone-attack-mayor-reports-minor-damage-to-buildings

9. https://www.fontanka.ru/2024/01/21/73143983/

10. https://www.hs.fi/maailma/art-2000010134251.html

11. https://x.com/prestonstew_/status/1978843152078213494

12. https://x.com/kromark/status/1979442366571516109

13. https://x.com/KHoholenko/status/1978746807485124678

14. ”Crude distillation unit named CDU-11, one of the ‘two largest primary refining units at the plant’ was destroyed. The unit was responsible for roughly one-third of plant capacity.”

https://en.wikipedia.org/wiki/Omsk_refinery

15. https://x.com/evgen1232007/status/1979431555987562545

Lähteenä ja taustatyössä olen hyödyntänyt myös aiemmin kirjoittamiani blogeja lähteineen Ukrainan vaikuttamisesta syvälle Venäjällä (kuten Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa I OSA, II OSA ja III OSA) sekä kirjoituksiani lähteineen Ukrainan vaikuttamisesta Venäjän selustaan miehitetyillä alueilla. Kirjoitukseni tekstiin on myös upotettu linkkejä, jotka ohjaavat lähdemateriaaliin. 

Havaintoja lennokkisodankäynnistä Ukrainassa: FPV-droonit sodassa

 

Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan lennokit ja erilaiset hiipivät asejärjestelmät ovat merkittävässä roolissa niin hyökkääjän Venäjä, kuin myös puolustuskamppailua käyvän Ukrainan joukoilla. Eräillä rintamalohkoilla lennokit ja hiipivät asejärjestelmät sekä erilaiset nelikopterit ovat  merkittävässä roolissa. Ukraina on miehistöpulaa helpottaakseen sälyttänyt eräillä rintamalohkoilla erilaisilla drooneilla operoiville joukoille huomattavan suuren vastuun puolustussodankäyntiin. (1) Varsinaisten sotatoimien lisäksi Ukraina on käyttänyt drooneja siviileiden avustamiseen rintamavyöhykkeellä tai jopa alueilla, jotka ovat Venäjän miehittämät. Jälkimmäiseen Ukraina ryhtyi kesällä 2023 Venäjän räjäytettyä Nova Kah’ovkan padon ja jättäessä tuhansia alajuoksulla asuneita siviilejä tulvaveden armoille. (2) Tässä droonisodankäyntiä tarkastelevassa kirjoituksessa huomioni kohdistuu erityisesti FPV-droonien eli First Person View-drone käyttöön rintamalla. Painotan myös sitä, että teen havaintoni maallikkona, en sodankäynnin asiantuntijana, pyrkimyksenäni on esittää joitain perusteita havainnoilleni. Alkuun kuitenkin suppea katsaus historiaan: Ukrainan asevoimat ja miehittämättömät ilma-alukset.

 

Historia: miehittämättömät ilma-alukset Ukrainan asevoimilla

Sodan Itä-Ukrainassa alettua keväällä 2014, Ukrainan asevoimilla oli käytössään hyvin vähäinen määrä lennokkeja. Niinpä ”aukkoa paikkaamaan” Ukraina otti käyttöönsä neuvostoajoilta periytyviä Tupolev Tu-141 Striž (ven. Стриж) (3) ja Tupolev Tu-143 Reys tiedustelulennokkeja, jollainen päätyi Venäjän johtamien joukkojen haltuun elokuussa 2014. (4) Sodan alkuvaiheessa kyseisiä lennokkeja käytettiin tiedusteluun, joskin aika oli jo tuolloin ajanut kummastakin ohi. Tu-141 Striž’in sekä Tu-143 Reys’in kohdalla on hiukan arveluttavaa puhua lennokeista, kummankin ollessa pienen hävittäjäkoneen kokoinen.

Sodan kuluessa Yhdysvallat toimitti Ukrainan asevoimille aseapuna lyhyen kantaman AeroVironment RQ-11 Raven tiedustelulennokkeja, joilla on pääasiassa koulutettu joukkoja ja operaattoreita Ukrainassa. RQ-11 Raven ei täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia varsinaisessa toimintaympäristössään Itä-Ukrainassa. Tämän takia Ukrainan asevoimat ja niitä tukevat joukot turvautuivat Itä-Ukrainan sodassa suureen joukkoon erilaisia siviilikäyttöön tarkoitettuja lennokkeja ja nelikoptereita. Näitä lennokkeja ja nelikoptereita hyödynnettiin tiedustelussa, tulenosoituksessa sekä alueiden valvonnassa. Sotavuosien kuluessa yksityisyritykset ja vapaaehtoisryhmät sekä Ukrainan valtio käynnistivät mittavampia ja teknisesti vaativampia projekteja.

Ukraina siirtyi lennokkien käytössä tälle vuosituhannelle ryhdyttyään yhteistyöhön Turkin kanssa. Yhteistyön seurauksena Ukraina solmi Turkin kanssa kaupat kahdestatoista Bayraktar TB2 lennokista. (5) Merkittävää oli se, että TB2 lennokilla voitiin operoida ilmasta maahan. Venäjän suurhyökkäyksen alkaessa Ukrainan tilauskanta käsitti 48 Bayraktar TB2 lennokkia, operatiivisessa käytössä niitä oli vuoden 2021 lopulla vasta kuusi. Venäjän suurhyökkäyksen alettua, Turkki on toimittanut Ukrainalle lisää TB2 lennokkeja.

Keväällä 2014 Itä-Ukrainassa alkaneen sodan aikana Ukrainan asevoimat ja sitä tukevat vapaaehtoisjoukot tehostivat tiedustelulennokkien ja nelikoptereiden käyttöä tiedustelussa, tulenjohtamisessa sekä alueiden valvonnassa. Bayraktar TB2 lennokkien tuodessa todellisen kyvyn operoida ilmasta maahan vasta vuoden 2021 aikana. Sitä ennen Itä-Ukrainan sotatoimialueella ilmasta maahan operaatioita olivat suorittaneet pääasiassa Venäjän johtamat ja varustamat joukot kustomoiduilla nelikoptereilla ja lennokeilla. Myös Ukrainalla vastaavia, itse kehittämiään, lennokkeja suunnittelupöydällä tai testivaiheessa vuosikymmenen vaihtuessa. Kaupat Bayraktar TB2 lennokeista helpottivat Ukrainan tilannetta olennaisesti, sen saadessa kyvykkyyksiä, joita sillä ei ollut (mutta joita se tarvitsi). Lennokkien käytölle Itä-Ukrainan sotatoimialueella oli asetettu rajoituksia sopimuksissa. Näitä rajoituksia Venäjä tai sen proxy-joukot eivät kunnioittaneet.

Itä-Ukrainan sotatoimialueella Ukrainan ilmavoimat suoritti ensimmäiset tiedustelulennot Bayraktar TB2 lennokilla keväällä 2021. (6) Samaisen vuoden lokakuun 26. päivä sotatoimialueella siirryttiin uuteen vaiheeseen Ukrainan suorittaessa ensimmäisen ilmasta maahan operaation Bayraktar TB2 lennokilla, iskiessään Venäjän johtamien joukkojen tykistöpatteria vastaan sen jälkeen, kun nämä olivat tulittaneet Ukrainan kontrolloimia alueita Hranitnen kylän ympäristössä. (7)

 

FPV-droonit sodassa

Ukrainassa käynnissä olevassa sodassa hyökkääjä Venäjä kuin myös puolustustaistelua käyvä Ukraina ovat ottaneet käyttöön runsaasti erilaisia miehittämättömiä (ase)järjestelmiä. Merkittävin huomio on Ukrainan kohdalla kohdistunut sen kehittämiin miehittämättömiin pinta-aluksiin, joita se on käyttänyt Mustanmeren alueella niin tehokkaasti, että Venäjän kyky operoida pinta-aluksilla on kaventunut merkittävästi. Miehittämättömien pinta-alusten rinnalla huomio on kohdistunut Ukrainan kykyyn kehittää pitkänkantaman lennokkeja sekä runsaaseen FPV-droonien käyttöön, joilla maa on paikannut olemassa olevia puutteitaan rintamalla.

FPV-droonien käytön sanotaan muuttaneen sodankäyntiä Ukrainassa merkittävästi, toisaalta samaan hengenvetoon on todettu, että vielä ei voida varmuudella sanoa, kuinka merkittävä tai pysyvä tämä muutos on. Tällä hetkellä käynnissä on kilpajuoksu aseen ja vasta-aseen kehittämisen välillä. Joskin juuri nyt näyttää siltä, että FPV-droonien ja niiden käytön evoluutio on niin nopeaa, että ei suoranaisesti voida puhua vasta-aseen kehittämisestä vrt. panssarivaunu ja panssarintorjunta-ase vaan tällä hetkellä ensisijaiset vastatoimet ovat passiivisia: erilaisia suojarakennelmia ja -verkkoja, elektronista häirintää, liikkuvuuteen panostamista (Venäjä toteuttaa tätä siirtymällä nopeasti liikkuvien motoristien muodostamiin joukko-osastoihin, joihin kuuluu pienimmillään vain muutamia sotilaita – Ukrainan asevoimat on myös perustanut ensimmäiset vastaavat joukko-osastot) jne. Ukrainan asevoimissa vapaaehtoisena sotiva suomalaistaustainen ”Mikko” kuvaa Yleisradion artikkelissa droonisodankäynnin aiheuttamaa muutosta:

”Jokaiseen autoon ja jopa yksittäisiin jalkaväen sotilaisiin Ukrainassa on kiinnitetty elektronisen häirinnän järjestelmä, jolla pyritään estämään vihollisen droonit - - -”. (8)

Samalla on kuitenkin huomioitava se, että Ukraina kuin myös Venäjä kehittävät kaiken aikaa lennokkien ja hiipivien asejärjestelmien torjuntaan suunniteltuja järjestelmiä, joukossa on myös lennokkeja, joilla metsästetään vihollisen lennokkeja. Tähän mennessä ukrainalaisyksiköiden kohteet ovat pääasiassa venäläisiä tiedustelulennokkeja, joita metsästetään muun muassa FPV-drooneilla. Tiedustelulennokkien ohella FPV-drooneilla on onnistuttu pudottamaan myös hiipiviä asejärjestelmiä ja jopa helikoptereita. (9 ja 10)

Viime vuoden marraskuussa julkaistujen tietojen mukaan edellisen puolen vuoden kuluessa Ukraina oli pudottanut reilut 500 venäläistä tiedustelulennokkia yksistään FPV-drooneilla. (11) FPV-drooneilla pudotettujen venäläisten tiedustelulennokkien joukossa oli muun muassa 57 kpl Orlan-10 ja Orlan-30 mallisia tiedustelulennokkeja, yli 260 kpl Zala Aeron valmistamaa tiedustelulennokkia ja yli 160 kpl Supercam’in valmistamaa tiedustelulennokkia jne. Tiedustelulennokkien pudotukset vaikuttivat omalta osaltaan siihen, että Venäjän Lancet 3-kamikazedrooneilla suorittamien iskujen määrä laski merkittävästi. Tiedustelulennokkien lisäksi Ukrainan on onnistunut pudottaa yksittäisiä (11 kpl) Lancet-mallisia tappajalennokkeja/ kamikazedrooneja. Pudotusten seurauksena Ukrainan onnistui vaikuttaa merkittävästi (ainakin lyhytaikaisesti) Venäjän Lancet-taktiikkaan: Ukraina onnistui katkaisemaan ”Killing Chain’n” eli ”tappoketjun”, joka käsittää kohteen löytämisen, tunnistamisen, sijainnin määrittämisen, Lancetin ampumisen kohteeseen ja maalin tuhoamisen sekä vaikutuksen arvioinnin. (12)

FPV-droonit eivät tapa pelkästään ilmassa, vaan ne tappavat myös maalla. Venäjän puolustusministeriö julkaisi tämän vuoden maaliskuussa tilaston, joka perustui 6000 Ukrainassa sotineen ja ei-aktiivisessa hyökkäysvaiheessa haavoittuneen sotilaan haastatteluun. Aineiston mukaan 75,x prosentissa tapauksista haavoittuminen oli seurausta Ukrainan lennokki-iskusta (valtaosa rintamalla toteutetuista lennokki-iskuista tehdään FPV-drooneilla); 20,x prosentissa haavoittuminen oli seurausta epäsuoran tulen käytöstä ja vain 4 prosentissa haavoittuminen oli seurausta pienikaliiperisten aseiden tulesta. (13) Huomautan mainitusta reunaehdosta eli venäläisten mukaan aineisto käsittää epä-aktiivisessa hyökkäysvaiheessa haavoittuneet.

Paljon keskustellaan siitä, ovatko FPV-droonit niin mullistava asejärjestelmä, miltä tällä hetkellä näyttää: vääristyykö asetelma julkaistujen droonivideoiden runsaan määrän myötä? Toinen kysymys, mikä meitä suomalaisia luonnollisesti kiinnostaa on se, ovatko taistelukentät Suomen ja Ukrainan välillä verrannollisia? Yleisradio julkaisi huhtikuussa keskustelua herättäneen artikkelin ”Suomalaiset taistelijat Ukrainassa”, jossa sivuttiin myös modernia droonisodankäyntiä useaan otteeseen, kummankin haastatellun sotilaan painottaessa sitä, ettei Suomessa täysin ymmärretä sitä, kuinka paljon Venäjä käyttää taistelukentällä drooneja. (14) Kritiikissä on muun muassa todettu kyseessä olleen vain kahden sotilaan näkemys, joilla tuskin on todellista kuvaa Suomen tämänhetkisestä tilanteesta. Toisaalta aiheeseen paremminkin perehtyneet tahot ovat esittäneet kriittisiä arvioita sen suhteen, kuinka hyvin Nato-maat ovat valmistautunet moderniin droonisodankäyntiin, kuten tanskalainen upseeri ja sotilasanalyytikko Anders Puck Nielsen, Tanskan maanpuolustusakatemiasta (Forsvarsakademiet, FAK). (15)

Nato-mailla on puolellaan se etu, että ne voivat seurata droonisodankäynnin kehittymistä Ukrainassa, pyrkiä ennakoimaan sen suuntaa ja samalla ottaa käyttöön Ukrainassa tehokkaiksi havaittuja keinoja käydä droonisotaa mutta myös tehostaa omaa puolustautumista laajamittaista droonien käyttöä vastaan. Ukrainassa yksistään jo droonien runsas kappalemäärä aiheuttaa ongelmia. Eräs suuren kappalemäärän seurauksista on se, ettei juuri mitään voi tehdä täysin salassa. Entäpä antaako Suomen peitteisempi maasto tarvittavaa lisäsuojaa? Todennäköisesti jonkin verran, mutta toivottavasti emme luota liikaa sen tarjoamaan lisäsuojaan. Ukrainan asevoimien 59. prikaatin droonipataljoonaan kuuluva Oleksandr Ilta-Sanomien julkaisemassa artikkelissa:

”Tavalliset dronet eivät kykene lentämään metsässä latvusten alla, sillä puut häiritsevät signaalia. Viime aikoina rintamalla on kuitenkin lisääntynyt voimakkaasti valokuitukaapeleihin kytkettyjen dronejen käyttö.

Jos lennättäjä osaa asiansa, valokuitudrone pujottelee sujuvasti myös puiden lomassa metsässä matalalla, tuottaen samalla kirkasta kuvavirtaa. Niiden käyttö on kalliimpaa, mutta ne eivät ole alttiina elektroniselle häirinnälle.” (16)

Suomessa Puolustusvoimat on yhä edelleen vaitonainen isoista linjoista, Mighty Arrow 25 -sotaharjoituksen yhteydessä Maavoimat julkaisi videon, jossa näkyi ensimmäistä kertaa käytössä Ukrainassa laajassa käytössä olevia FPV-drooneja. (17) Reserviläisen julkaisemassa artikkelissa Maavoimien ilmailun päällikön everstiluutnantti Jaakko Kauppisen mukaan Ukraina kokemuksia erilaisista drooneista on seurattu hyvin tarkasti sodan alusta lähtien. Everstiluutnantti Kauppinen myös toteaa: ”Yksittäinen järjestelmä ei itsessään ole sateentekijä, mutta kerrostettuina eri toimijoiden kanssa ne muodostavat merkittävän osan tämän päivän sodankäyntiin. Esimerkiksi merkittävä osa tulenkäytöstä tehdään lennokeilla”. (18) Toistaiseksi Maavoimat ei kuitenkaan tule tämän tarkemmin julkisuuteen FPV-strategiastaan, käytössä olevasta kalustosta, aikatauluista tai muusta toteutuksesta. Kauppisen mukaan Suomessa hankitaan tällä hetkellä kokemusta ja kehitetään suorituskykyä.

Suomalaiset vapaaehtoiset Ukrainan apuna – hyödymmehän me suomalaisetkin tästä

Suomalaiset vapaaehtoisjärjestöt ja -yhteisöt ovat toimittaneet Ukrainaan eri joukko-osastoille yksittäisiä nelikoptereita, joita käytetään esim. tiedusteluun, alueiden valvontaan ja tulenosoitukseen. Ukrainaan toimitettavan koulutusavun lisäksi Lion Defence Team ry on toimittanut tukitehtäviin Ukrainaan jo yli 80 droonia. Lion Defence Team ei suinkaan ole ainoa suomalainen yhdistys tai ryhmä, joka on toimittanut sodankäynnin kannalta elintärkeitä drooneja (lennokit, nelikopterit jne.) Ukrainaan. Sodankäynnin lisäksi droonit ovat tärkeitä myös siviilipelastustyössä sekä miinanraivauksessa. Näen tämän kokonaisuuden hyödyttävän myös suomalaisia maanpuolustusaktiiveja, joille kertyy kokemusta Ukrainassa tehdyistä havainnoista, joita he voivat jalostaa Suomen oloihin sopiviksi toimintamalleiksi.

Droonien lahjoittamisen rinnalla suomalaisvapaaehtoiset ovat mukana esimerkiksi Social Drone UA-projektissa, josta tarkemmin verkkosivulla: https://www.socialdrone.com.ua/. Toiminnan on tarkoitus olla monikansallista mutta ukrainalaisten ehdoilla tehtävää. Aiheesta kirjoitti suomeksi Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissa Henry Björklid jo reilu vuosi sitten, tammikuussa 2024: ”Rakenna Ukrainan armeijan tarvitsema drone” -rakennussarja ja ohjeet – aktivoi nuoriso hyvään maanpuolustusharrastukseen. (19)

Reserviläisille ja miksei kaikille suomalaisille viisaita sanoja Ukrainassa puolustustaisteluun osallistuneelta suomalaisveteraanilta:

”Veteraanien muistoa kunnioittaen, reserviläiset hankkikaa esim. radiomasterin ohjain ja liftoff, tai ukrainalainen fpv-simulaattori ja opetelkaa vapaa-ajalla uusi taito maanpuolustukseen, jottei uhraus mene hukkaan.” (20)

Ukrainalaisille erilaisten droonien kanssa operoinnista oli kertynyt kokemusta jo vuodesta 2014 (jolloin sota Donbasissa alkoi). Kertyneestä kokemuksesta huolimatta Ukrainassakin operointia drooneilla väheksyttiin Venäjän suurhyökkäyksen alkaessa, tähän joukkoon kuului silloinen puolustusministeri Oleksi Reznikov, joka vielä vuoden 2023 puolella haastattelussa esitti väheksyviä arvioita ”nelikoptereista” sodankäynnin välineenä. Ukrainalaisen ”droonisodankäynnin äiti” Marija Berlinska suomi näitä luutuneita asenteita Hromadskelle antamassaan haastattelussa. (21) Meidän on syytä kysyä itseltämme, onko Suomella varaa lukkiutuneisiin ajatusrakennelmiin mitä tulee droonisodankäyntiin.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.kyivpost.com/post/46756 

2. https://www.youtube.com/watch?v=EDyvPJzWaTY

3. https://medium.com/war-is-boring/ukraine-resurrects-soviet-era-super-drones-3403f80c51ba

4. https://theaviationist.com/2014/08/02/tu-143-in-field/

5. https://www.dailysabah.com/defense/2019/01/12/ukraine-turkey-have-signed-deal-for-12-bayraktar-tb2-uavs-poroshenko-says

6. https://www.aerotime.aero/articles/27677-ukraine-flies-its-first-turkish-made-armed-drone-over-donbas

7. https://militarnyi.com/uk/news/genshtab-zsu-bayraktar-tb2-zastosuvaly-u-vidpovid-na-zagybel-nashogo-bijtsya/

8. https://yle.fi/a/74-20153507 

9. https://x.com/Archer83Able/status/1831606730775568584

10. https://x.com/Archer83Able/status/1856392327025308055

11. https://x.com/Maks_NAFO_FELLA/status/1861011276651986955

12. https://suomensotilas.fi/2024/12/29/ukraina-onnistunut-tappajalennokkien-torjunnassa/

13. https://istories.media/en/news/2025/03/25/uavs-injures/

14. https://yle.fi/a/74-20153507

15. https://www.logicofwar.com/nato-has-missed-the-drone-revolution/

16. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011237528.html

17. Heavy Armoured Thunder – Mighty Arrow 25: https://www.youtube.com/watch?v=GLP9QxcEbXk 

(ajassa 1:33).

18. https://reservilainen.fi/maavoimat-valaytti-fpv-droonikykyaan-mutta-on-yha-vaitonainen-isoista-linjoista/

19. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/saaristo/rakenna-ukrainan-armeijan-tarvitsema-drone-rakennussarja-ja-ohjeet-aktivoi-nuoriso-hyvaan-maanpuolustusharrastukseen/

20. https://x.com/Hobbit_ua/status/1916497885174132966 

21. https://hromadske.ua/en/posts/either-we-invest-all-our-resources-in-technology-and-protection-against-enemy-technology-or-we-lose-mariia-berlinska 

Hromadsken artikkelin pohjalta Henry Björklid on kirjoittanut suomeksi blogin:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/saaristo/mariia-berlinska-ukrainan-dronejen-aiti-ja-isa-kaikki-kunnia-hanelle/ 

Taustatyössä ja muuna lähdeaineistona olen hyödyntänyt marraskuussa 2021 kirjoittamaani ”’Droonisotaa’ Itä-Ukrainassa, Ukraina on siirtynyt kivikaudelta tälle vuosituhannelle” -blogia lähteineen sekä The Insiderin analyysia ”This won’t fly. Why Moscow's air defense struggles to fend off Ukrainian drones”, ja suomalaisten avustusorganisaatioiden sosiaalisen median tilejä sekä verkkosivuja. 

Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa, I OSA

 

Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan lennokit ja erilaiset hiipivät asejärjestelmät ovat merkittävässä roolissa niin hyökkääjän, Venäjä, kuin myös puolustuskamppailua käyvän Ukrainan joukoilla. Eräillä rintamalohkoilla lennokkien ja hiipivien asejärjestelmiä sekä yksinkertaisten nelikoptereiden rooli on ensiarvoisen tärkeä. Esimerkkinä voimme poimia Dneprin vasemmanrannan ja siellä sijaitsevat Ukrainan sillanpääasemat, sen ohella, että lennokit toimivat puolustajien silminä ne ovat tehokas ja tarvittaessa ulottuvakin panssarivaunujen ja muiden asejärjestelmien torjuntaan käytetty ase. Alueella lennokeilla on muutakin käyttöä kuin toimia Ukrainan asevoimien silminä (tiedustelu ja tulenosoitus) sekä aselavetteina. Drooneja on käytetty myös huoltoon, venäläisten räjäyttäessä kesällä Nova Kah’ovkan padon, ukrainalaiset toimittivat erilaisilla nelikoptereilla apua tulvan alle jääneille siviileille. (1)

Ukrainan asevoimat valmistelee Tupolev Tu-141 Striž-lennokin laukaisua. Modifioidulla Tu-141-lennokilla Ukraina suoritti ensimmäiset iskut syvälle Venäjälle.

Kirjoitukseni tarkoitus ei kuitenkaan ole luoda katsausta lennokkien ja nelikoptereiden käyttöön rintamalla vaan kirjoitus saa toimia ennemminkin yleisluontoisena katsauksena Ukrainan lennokeilla ja hiipivillä asejärjestelmillä suorittamiin operaatioihin Venäjän alueella. Ennen tätä, suppea katsaus historiaan: Ukrainan asevoimat ja miehittämättömät ilma-alukset.

 

Historia: miehittämättömät ilma-alukset Ukrainan asevoimilla

Sodan alettua Ukrainassa keväällä 2014, maan asevoimilla oli käytössään hyvin vähäinen määrä lennokkeja, joten  sodan Itä-Ukrainassa alettua maan asevoimat otti uudelleen käyttöön neuvostoajoilta periytyviä Tupolev Tu-141 Striž (ven. Стриж) (2) ja Tupolev Tu-143 Reys tiedustelulennokkeja, jollainen päätyi Venäjän johtamien joukkojen haltuun elokuussa 2014. (3) Sodan alkuvaiheessa kyseisiä lennokkeja käytettiin tiedusteluun, aika oli jo tuolloin ajanut kummankin tiedustelulennokin ohi. Tu-141 Striž’in sekä Tu-143 Reys’in kohdalla on hiukan arveluttavaa puhua lennokeista, kummankin ollessa pienen hävittäjäkoneen kokoinen.

Sodan kuluessa Yhdysvallat toimitti Ukrainan asevoimille aseapuna lyhyen kantaman AeroVironment RQ-11 Raven tiedustelulennokkeja, joilla on pääasiassa koulutettu joukkoja ja operaattoreita Ukrainassa. RQ-11 Raven ei täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia varsinaisessa toimintaympäristössään Itä-Ukrainassa, tästä johtuen Ukrainan asevoimat ja niitä tukevat joukot ovat turvautuneet sodassa suureen joukkoon erilaisia siviilikäyttöön tarkoitettuja lennokkeja ja nelikoptereita. Näitä lennokkeja ja nelikoptereita on hyödynnetty tiedustelussa, tulenosoituksessa sekä alueiden valvonnassa. Sotavuosien kuluessa yksityisyritykset ja vapaaehtoisryhmät sekä Ukrainan valtio käynnistivät mittavampia ja teknisesti kehittyneempiä projekteja.

Tälle vuosituhannelle Ukraina astui lopulta ryhdyttyään yhteistyöhön Turkin kanssa, yhteistyön seurauksena Ukraina solmi Turkin kanssa kaupat kahdestatoista Bayraktar TB2 lennokista. (4) Merkittävää oli se, että TB2 lennokilla voitiin operoida ilmasta maahan. Venäjän suurhyökkäyksen alkaessa Ukrainan tilauskanta käsitti 48 Bayraktar TB2 lennokkia, operatiivisessa käytössä niitä oli vuoden 2021 lopulla vasta kuusi. Venäjän suurhyökkäyksen alettua, Turkki on toimittanut Ukrainalle lisää TB2 lennokkeja. Tällä hetkellä niitä arvioidaan olevan operatiivisessa käytössä Ukrainalla yli 30 kappaletta.

Keväällä 2014 alkaneen sodan kuluessa Ukrainan asevoimat ja sitä tukevat vapaaehtoisjoukot ovat tehostaneet tiedustelulennokkien ja nelikoptereiden käyttöä tiedustelussa, tulenjohtamisessa sekä tulenosoittamisessa, Bayraktar TB2 lennokkien tuodessa todellisen kyvyn operoida ilmasta maahan vasta vuoden 2021 kuluessa. Tätä ennen Itä-Ukrainan sotatoimialueella ilmasta maahan operaatioita olivat suorittaneet Venäjän johtamat joukot kustomoiduilla nelikoptereilla ja lennokeilla. Ukrainalla vastaavat olivat olleet ennen TB2 lennokkia joko piirustuspöydällä tai testivaiheessa. Lennokkien käytölle Donbasissa asetettiin rajoituksia myös sopimuksissa, Venäjä sen proxy-joukkoineen ei tosin näistä(kään) sopimuksista piitannut.

Itä-Ukrainan sotatoimialueella Ukrainan ilmavoimat suoritti ensimmäiset tiedustelulennot Bayraktar TB2 lennokilla keväällä 2021. (5) Samaisen vuoden lokakuun 26. päivä sotatoimialueella siirryttiin uuteen vaiheeseen Ukrainan suorittaessa ensimmäisen ilmasta maahan operaation Bayraktar TB2 lennokilla, iskiessään Venäjän johtamien joukkojen tykistöpatteria vastaan sen jälkeen, kun nämä olivat tulittaneet Ukrainan kontrolloimia alueita Hranitnen kylän alueella. (6)

Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän maaperälle

Ukraina on saanut Venäjän 24. helmikuuta 2022 alkaneen hyökkäyssodan aikana länsimailta kaukovaikutteisia asejärjestelmiä, kuten Storm Shadow/ SCALP-risteilyohjuksia Iso-Britanniasta ja Raskasta sekä vähäisen määrän MGM-140 ATACMS taktisia tykistöohjuksia Yhdysvalloista. Aseita toimittaneet länsimaat ovat asettaneet tiukkoja rajoituksia luovuttamiensa asejärjestelmien käytölle, Ukraina ei esimerkiksi saa vaikuttaa niillä kohteisiin, jotka sijaitsevat Venäjän maaperällä. Ei edes sellaisiin, joista Venäjä suorittaa iskuja Ukrainassa sijaitseviin kohteisiin, jotka lähes aina ovat siviilikohteita. Nämä rajoitteet ovat pakottaneet Ukrainaa kehittämään Venäjän suurhyökkäyksen alun jälkeen omaa kaukovaikutuskykyään, joka koostui suurhyökkäyksen alkaessa lyhyen kantaman ballistisista OTR-21 Totška-U eli 9K79-ohjuksista, joilla Ukraina on myös tehnyt yksittäisiä iskuja Venäjän maaperälle. (7) Ukrainan ilmavoimilla ei ollut Venäjän suurhyökkäyksen alkuvaiheessa sellaista ilmasta maahan aseistusta, joilla vaikuttaa syvälle Venäjän alueelle; tuolloin ilmatila ei myöskään ollut Ukrainan hallinnassa, jotta se edes olisi voinut operoida syvällä vihollisen alueilla.

Venäjän hyökkäyssodan kesto on paljastanut sen ilmapuolustuksen puutteita, joita hyödyntäen Ukrainan ilmavoimat on myös kyennyt yksittäisiin lentokoneilla suoritettuihin operaatioihin vihollisen hallitsemassa/ kontrolloimassa ilmatilassa, esim. Käärmesaaren taistelussa nähtiin tällaisia ilmaoperaatioita. Sen sijaan Venäjän alueille kohdistuneissa Ukrainan ilmaoperaatioissa erilaiset lennokit ja hiipivät asejärjestelmät ovat kantaneet 24. helmikuuta 2022 alkaneen Venäjän suurhyökkäyksen alkukuukausista lähtien päävastuun, joten niinpä tässä kirjoituksessa huomioni kohdistuu niihin.

Erilaisilla kehityspajoilla ja asevoimien yhteistyökumppaneilla oli käynnissä jo ennen 24. helmikuuta 2022 erilaisia kehitysohjelmia lennokkien valmistamiseksi, osalla näiden projektien lennokeista oli myös rajallinen ilmasta maahan operoinnin kyky, joten Ukrainassa oli jo luotu perustaa, jolta ponnistaa eteenpäin. Eräs tällaisista lennokeista on UA Dynamicsin kehittämä Punisher-lennokki (ukr. Каратель), jonka kehitystyö alkoi vuonna 2016 ja joka oli otettu palveluskäyttöön Ukrainan asevoimille ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua. Kyseisen lennokin lentoaika on 90 minuuttia ja kantama maa-asemasta 45 kilometriä, se voidaan varustaa max. 2 kilon pudotettavalla UB-75 räjähteellä. Kyseisten lennokkien kantama riitti operointiin rintaman tuntumassa Itä-Ukrainassa, niillä ei kuitenkaan ollut (ainakaan tuolloin) riittävää kantamaa operointiin syvällä Venäjällä sijaitsevia kohteita vastaan. Hromadsken haastattelussa (syksyllä 2022) Punisher-lennokin kehittäjä Maksim Subotin mainitsi tarpeen lennokin jatkokehittämiseen ja sen ominaisuuksien parantamiselle. (8)

Venäjän laajan hyökkäyssodan ensimmäisenä vuonna Ukraina turvautuikin iskuissa syvälle Venäjän maaperällä Tupolev Tu-141 Striž ja Tupolev Tu-143 Reys tiedustelulennokeista kehitettyihin itsemurhalennokkeihin. Joulukuun 5. 2022 Ukraina toteutti siihen mennessä haastavimman operaation Venäjän alueella iskemällä Tupolev Tu-141 Striž tiedustelulennokista kehitetyllä itsemurhalennokeilla Djagilevo- ja Engels-2 lentotukikohtiin. (9) Ukrainan iskut kyseisiin lentotukikohtiin olivat aiheuttamiaan tuhoja merkittävämmät. Ne nimittäin osoittivat sen, ettei Venäjän ilmapuolustus ollut edes strategisten kohteiden ympärillä niin tehokas ja kattava mitä oli odotettu ja uskottu. Se oli läpäistävissä ikääntyneestä tiedustelulennokista kehitetyllä itsemurhalennokilla. Todellisuus erosi siis merkittävästi venäläisten kauppamiesten myyntipuheista. Djagilevon ja Engels-2 lentotukikohtaan kohdistuneissa iskuissa vaurioitui paikallisten lähteiden mukaan kahdesta neljään lentokonetta. Valokuvien ja satelliittikuvien perusteella vaurioituneiden koneiden joukossa on ainakin yksi Tupolev Tu-22M3 strateginen pommikone sekä yksi Tupolev Tu-95SM strateginen pommikone, rjazanilaislähteiden mukaan myös yksi Iljušin Il-78 ilmatankkauskone vaurioitui iskussa.

Vuosi sitten joulukuussa Tupolev Tu-141 Striž oli kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen kiinalaisvalmisteisten lennokkien ohella ainoa lennokki/ itsemurhalennokki, jolla Ukraina pystyi vaikuttamaan kohteisiin syvällä Venäjällä. Tämän vuoden puolella Ukrainassa on otettu käyttöön lukuisia lennokkeja/ hiipiviä asejärjestelmiä, joiden kantama on sadoista jopa yli tuhanteen kilometriin, ja joilla se myös on vaikuttanut kohteisiin Venäjän länsiosissa. Esim. 30. toukokuuta 2023 iskussa Moskovaan, Ukraina käytti samana vuonna palveluskäyttöön otettua Ukrjet UJ-22 -lennokkia, jota voidaan käyttää valvonta- ja tiedustelutehtävien ohella pelastustehtäviin ja ilmasta maahan operaatioihin. (10) Ukraina testasi kyseistä lennokkia jo helmikuussa 2023 operaatiossa, joka ulottui Moskovan alueelle. Tuolloin se kuitenkin menetti lennokin n. sadan kilometrin päässä Moskovasta teknisen vian tai vastaavan syyn tähden, (lennokkia ei pudotettu). (11) UJ-22 voidaan varustaa neljällä 82 mm kranaatinheittimen kranaatilla tai kuudella RPG-7-mallisen kevyen singon ammuksella.

Ukraina on käyttänyt Moskovaan kohdistuneissa operaatioissaan myös Beaver-lennokkeja (ukr. Бобер), jonka suunnittelu ja valmistus lähti liikkeelle vuosi sitten, joulukuussa 2022 joukkorahoituksella. (12) Tämän vuoden toukokuussa Beaver oli jo otettu operatiiviseen käyttöön Ukrainan asevoimilla sekä Ukrainan puolustusministeriön alaisella sotilastiedusteluelimellä (HUR). UJ-22 rinnalla Beaver-lennokit osallistuivat Ukrainan lennokkioperaatioon Moskovan alueella 30. toukokuuta 2023. (13) Myöhemmin kesällä, heinäkuussa ja elokuussa Ukraina toteutti lukuisia lennokkioperaatioita Moskovan alueella ja aivan kaupungin ytimessä, osan iskuista kohdistuessa Moskovan kansainväliseen liikekeskukseen. (14)

Huomioitavaa on se, että näissäkin operaatioissa Ukrainan onnistui läpäistä ainakin osalla operaatioihin osallistuneista lennokeista Moskovan alueen monikerroksinen ilmapuolustus, saavuttaen kohteet Moskovan kansainvälisen liikekeskuksen ja Moskovan messukeskuksen (ЦВК ЭКСПОЦЕНТР) alueilla. Moskovan kansainvälinen liikekeskus eli Moscow-City sijaitsee noin 4½ kilometriä Kremlistä länteen. Kiinnostavaa Ukrainan iskuissa on se, että se on onnistunut toistamaan ne senkin jälkeen, kun Venäjä ryhtyi vahvistamaan Moskovan alueen ilmapuolustusta viime vuonna. Sosiaalisessa mediassa Venäjän ilmatorjunnan epäonnistumisista onkin tullut toistuva pilailun kohde, ”What air defence is doing” (15) tavataan kysyä, kun Ukrainan laukaisemat lennokit tai ohjukset onnistuvat läpäisemään Venäjän ilmapuolustuksen. 

Ukraina on osoittanut kuluneiden sotavuosien aikana kykenevänsä vaikuttamaan syvälle Venäjälle. Toistaiseksi kyse on ollut yksittäisistä iskuista (tai lennokkioperaatioista) mutta Ukrainan johdon lausuntoja tulkitsemalla päättelen Ukrainan tällä hetkellä voimistavan kyvykkyyttään vaikuttaa lennokeilla ja erilaisilla hiipivillä asejärjestelmillä syvälle vihollisen maaperälle. Arvioisin, että alkaneen vuoden kuluessa tulemme näkemään enemmän ja entistä mittavampia operaatioita, joilla Ukraina iskee strategisiin kohteisiin Venäjällä. Tällaisten iskujen yksi tavoite voi olla saada Venäjä tekemään valintoja sen suhteen mihin sijoittaa voimakasta ilmatorjuntaa, mikä voi heikentää Venäjän ilmapuolustuskykyä toisaalla. Onko Moskovaa suojeltava mihin hintaan tahansa? Entäpä Vladimir Putinin palatseja Mustanmeren rannikolla? Sotšin lähistöllä sijaitsevan palatsin suojaksi on sijoitettu myös ilmatorjuntakalustoa, esim. Pantsir-S1 tykki-ohjus-ilmatorjuntajärjestelmän yksiköitä. (16)

Kirjoitussarjan toisessa osassa käyn läpi muutamia Ukrainan viime aikoina tekemiä lennokki- ja itsemurhalennokki-iskuja Venäjälle. Samalla esittelen myös joitain Ukrainan pitkän kantaman lennokkeja ja hiipiviä asejärjestelmiä.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.youtube.com/watch?v=EDyvPJzWaTY 

2. https://medium.com/war-is-boring/ukraine-resurrects-soviet-era-super-drones-3403f80c51ba 

3. https://theaviationist.com/2014/08/02/tu-143-in-field/ 

4. https://www.dailysabah.com/defense/2019/01/12/ukraine-turkey-have-signed-deal-for-12-bayraktar-tb2-uavs-poroshenko-says 

5. https://remonews.com/ukraineeng/war-in-donbass-naev-spoke-about-the-use-of-bayraktar-turkish/

6. https://mil.in.ua/uk/news/genshtab-zsu-bayraktar-tb2-zastosuvaly-u-vidpovid-na-zagybel-nashogo-bijtsya/ 

7. https://www.janes.com/defence-news/news-detail/ukraine-reportedly-strikes-russian-airbase 

8. https://www.youtube.com/watch?v=3F9EpC5jGYM 

9. https://theaviationist.com/2022/12/05/explosion-hits-engels-2-airbase-russia-reportedly-damaging-at-least-two-tu-95-bombers/ 

10. https://www.forbes.com/sites/davidhambling/2023/05/30/ukraine-has-a-growing-arsenal-of-drones-able-to-hit-moscow/?sh=25dbed4d40f6 

11. https://aviation-safety.net/wikibase/308809 

12. https://www.businessinsider.com/ukraine-using-exploding-beaver-drone-target-russia-one-big-weakness-2023-8?r=US&IR=T 

13. https://mil.in.ua/en/news/moscow-attack-new-details-revealed-on-uavs-used-in-incident/ 

14. https://twitter.com/sentdefender/status/1686203819825188864 

15. https://twitter.com/maximus76a/status/1739631397185224854 

16. https://www.thesun.co.uk/news/24716484/putin-assassination-fears-missiles-black-sea-mansion/ 

Taustatyössä hyödynnetty myös marraskuussa 2021 kirjoittamaani ”’Droonisotaa’ Itä-Ukrainassa, Ukraina on siirtynyt kivikaudelta tälle vuosituhannelle” -blogia lähteineen sekä The Insiderin analyysia ”This won’t fly. Why Moscow's air defense struggles to fend off Ukrainian drones”.

#StandWithUkraine 

”Droonisotaa” Itä-Ukrainassa, Ukraina on siirtynyt kivikaudelta tälle vuosituhannelle

 

Palaan tämän kirjoituksen myötä droonien ja erilaisten miehittämättömien lentolaitteiden käyttöön Ukrainassa käynnissä olevassa sodassa. Vuosi sitten lokakuussa kirjoitin laajahkon blogin ”droonisodasta” Itä-Ukrainassa,* jossa huomioni kohdistui erityisesti Ukrainan asevoimien ja sitä tukevien yksiköiden, kuten kansalliskaartin ja rajajoukkojen sekä vapaaehtoisjoukkojen pudottamiin venäläisiin tiedustelulennokkeihin. Tarkastelun pääpainon ollessa Venäjän asevoimien ja turvallisuusorganisaatioiden menettämissä tiedustelulennokeissa (ja muissa miehittämättömissä lentolaitteissa). Kyseistä blogia edeltävässä kirjoituksessani, samaisen vuoden toukokuussa, loin lyhyen katsauksen sodan osapuolten sekä ETYJ:n tapaan käyttää drooneja sekä muita miehittämättömiä lentolaitteita Ukrainan sodassa.**

Kirjoituksessani viittauksen omaisesti nostin esille sen seikan, jonka moni on jättänyt huomiotta (tai unohtanut), nimittäin, vaikka Syyriassa käynnissä oleva sota nostetaan usein esille Venäjän modernien asejärjestelmien testikenttänä, tuolloin jää (tai jätetään) huomiotta Ukrainassa käynnissä oleva sota, jota Venäjä on hyödyntänyt asejärjestelmiensä testikenttänä sodan ensiviikoista lukien. Itä-Ukrainassa Venäjä on moderneimmista asejärjestelmistään testannut ja harjoittanut sekä luonut taktiikoita taistelukentän olosuhteisiin erityisesti tiedustelulennokkien sekä elektronisen sodankäynnin järjestelmien kohdalla, eräissä tapauksissa toiminnan ja taktiikoiden kehittämisen päämääränä on ollut tiedustelulennokkien ja elektronisen sodankäynnin järjestelmien yhteistoiminnan kehittäminen ulottuen aina psykologiseen sodankäyntiin ja vaikuttamiseen.

Huhtikuussa 2014 alkaneen Ukrainan sodan aikana Venäjä on menettänyt 13. lokakuuta 2021 mennessä 139 tiedustelulennokkia ja nelikopteria. Todennäköisesti ensimmäisen tiedustelulennokkinsa Venäjä menetti toukokuussa 2014, jolloin ukrainalaisjoukkojen onnistui pudottaa Orlan-10 tiedustelulennokki, malli kuului tuolloin moderneimpiin Venäjän asevoimien tiedustelulennokkeihin. (1) Ukrainan haltuun päätynyt, tuhoutunut tiedustelulennokki, kuului ensimmäisiin konkreettisiin todisteisiin siitä, että Venäjä osallistuu suoraan Ukrainan sotaan, ettei kyse ole pelkästä Itä-Ukrainaan toimitetusta ”kivääriavusta”.

Kyseisessä kirjoituksessa Ukrainan asevoimien ja vapaaehtoisjoukkojen käytössä oleva kalusto toimintatapoineen sai olemattoman huomion, jota edes joiltain osin pyrin korjaamaan tämän kirjoituksen myötä. Huomioidessamme kokonaisuuden, raflaavalle otsikolle on sijansa, nimittäin sodan alettua Ukrainan asevoimat otti uudelleen käyttöön neuvostoajoilta periytyviä Tupolev Tu-141 Strizh (ven. Стриж) (2) ja Tupolev Tu-143 Reys tiedustelulennokkeja, jollainen päätyi Venäjän johtamien joukkojen haltuun elokuussa 2014. (3)

Sodan kuluessa Yhdysvallat on toimittanut Ukrainan asevoimille aseapuna lyhyen kantaman AeroVironment RQ-11 Raven tiedustelulennokkeja, joilla on pääasiassa koulutettu joukkoja ja operaattoreita Ukrainassa. RQ-11 Raven ei ymmärtääkseni täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia varsinaisessa toimintaympäristössään Itä-Ukrainassa, tästä johtuen Ukrainan asevoimat ja niitä tukevat joukot ovat turvautuneet sodassa suureen joukkoon erilaisia siviilikäyttöön tarkoitettuja lennokkeja ja nelikoptereita. Näitä lennokkeja ja nelikoptereita on hyödynnetty tiedustelussa, tulenosoituksessa sekä alueiden valvonnassa – sittemmin yksityisyritykset ja vapaaehtoisryhmät sekä Ukrainan valtio ovat käynnistäneet mittavampia ja teknisesti kehittyneempiä projekteja.

Edellisiäkin merkittävämpänä muutoksena on pidettävä Ukrainan ja Turkin yhteistyötä, johon sisältyi ensimmäisessä vaiheessa kaupat kahdestatoista Bayraktar TB2 lennokista, joilla voidaan myös operoida ilmasta maahan. (4) Tällä hetkellä Ukrainan ilmavoimilla on operatiivisessa käytössä kuusi Bayraktar TB2 lennokkia, ilmavoimien tilauskannan käsittäessä vielä 48 vastaavaa lennokkia. Viime kesäkuussa Ukrainan merivoimat sai ensimmäisen Bayraktar TB2 yksikön käyttöönsä, vuoden 2022 loppuun mennessä merivoimille pitäisi toimittaa vielä neljä lennokkia lisää.

Sodan kuluessa Ukrainan asevoimat ja sitä tukevat vapaaehtoisjoukot ovat tehostaneet tiedustelulennokkien ja nelikoptereiden käyttöä tulenjohtamisessa sekä tulenosoittamisessa. Tänä syksynä Ukrainan asevoimat sai turkkilaisen Bayraktar TB2 lennokin myötä käyttöönsä uuden elementin – kyvyn operoida ilmasta maahan. Aiemmin ilmasta maahan operaatioita ovat suorittaneet Venäjän johtamat joukot kustomoiduilla nelikoptereilla ja lennokeilla.

 

Bayraktar TB2 lennokki Donbasissa

Ukrainassa Bayraktar TB2 lennokilla operoivat tällä hetkellä maan ilmavoimat sekä merivoimat. Ilmavoimat on suorittanut lentoja maan lounaisosissa ja Mustanmeren yllä (Venäjän miehittämän Krimin niemimaan länsipuolella) noin puolen vuoden ajan ennen operointia Itä-Ukrainan sotatoimialueella. Merivoimille ensimmäinen Bayraktar TB2 lennokki luovutettiin aiemmin tänä vuonna.

Itä-Ukrainan sotatoimialueella Ukrainan ilmavoimat suoritti ensimmäiset tiedustelulennot Bayraktar TB2 lennokilla aiemmin tänä vuonna. (5) Lokakuun 26. päivä siirryttiin uuteen vaiheeseen Ukrainan suorittaessa ensimmäisen ilmasta maahan operaation Bayraktar TB2 lennokilla iskiessään Venäjän johtamien joukkojen tykistöpatteria vastaan sen jälkeen, kun nämä olivat tulittaneet Ukrainan kontrolloimia alueita Hranitnen kylän alueella. (6) Hranitnen kylään ja sen ympäristöön kohdistunut tykistö- ja kranaatinheitinkeskitys vaurioitti ja tuhosi siviilirakennuksia sen ohella, että iskussa kaatui yksi Ukrainan asevoimien sotilas, 93. mekanisoidun jalkaväkiprikaatin vahvuuteen kuulunut, ylikersantti Georgi Halikov sekä haavoittui yksi Ukrainan asevoimien sotilas. (7)

D-30 Ljaguška kanuunahaupitsi hetkeä ennen iskua, kuvakaappaus Roman Donikin julkaisemalta videolta.

Alue, jolle Ukraina teki ensimmäisen ilmaiskun Bayraktar TB2 lennokilla.

Kokonaiskuva rintamalohkosta.

Ilmaiskussa Bayraktar TB2 lennokista ammuttiin 122 mm D-30 Ljaguška kanuunahaupitsiin Roketsanin MAM eli Mini Akıllı Mühimmat (engl. Smart Micro Munition) laserohjatun ammuksen versio MAM-C. Kyseessä on pienikokoinen laserohjattu ammus, jonka kantama on 8 km ja kokonaispaino 6,5 kg. Tietojeni mukaan kyseiseen versioon päädyttiin, jotta minimoitaisi mahdollisten oheistappioiden (=siviiliuhrit) määrä. Mieleeni nousee myös ajatus viestin välittämisestä viholliselle – Bayraktarien myötä sodankäynti saa uuden elementin.

Aiemmin sotavuosina ilmaiskuja lennokeilla ja nelikoptereilla ovat suorittaneet Venäjän johtamiin joukkoihin kuuluvat yksilöt. Merkittävin osa iskuista on suoritettu kustomoiduilla kiinalaisvalmisteisilla DJI Phantom 4 nelikoptereilla, kohteiden vaihdellessa sotilaskohteista siviilikohteisiin. Kohteiden joukossa on myös ollut Ukrainan asevoimien kenttälääkintäyksiköitä. (8) Kyseinen DJI Phantom 4  nelikopteri voidaan varustaa esim. yhdellä tai useammalla kranaattikonekiväärin 30 mm VOG-17 kranaatilla tai vaihtoehtoisesti käsikranaateilla. Havaintojen mukaan yksittäisiä kertoja tällaisiin nelikoptereihin on kiinnitetty räjähdepanos, jolloin nelikopteri toimii eräänlaisena ”vaanivana aseena” (loitering munition).  Aseistetulla nelikopterilla hyökätään tavanomaisesti pehmeitä maaleja tai kevyesti panssaroituja maaleja vastaan. Huomionarvoista on se, että nämä iskut harvemmin ovat ylittäneet uutiskynnystä, toisin kuin Ukrainan itsepuolustuksellinen operaatio, jonka jälkeen saksalaisdiplomaatti esitti Ukrainalle huolestumisensa sodan eskaloimisesta – huolta ei kuitenkaan herättänyt siviilikohteisiinkin kohdistettu venäläisjoukkojen tykistökeskitys. (9)

Edellisten lisäksi on enemmän kuin todennäköistä, että yksittäiset Venäjän varustamat sabotaasiryhmät iskivät Ukrainan asevoimien ammusvarastoja ja -varikkoja vastaan sodan alkupuolella joko kustomoiduilla nelikoptereilla tai jollain muilla (tunnistamattomilla) miehittämättömillä ilma-aluksilla.

”On a number of occasions, starting in October 2015, incendiary drone attacks have been identified as taking place against Ukrainian arms depots as a component of Russian linked antimateriel operations” (tohtori Robert J. Bunker, U.S. Army War College). (10)

Näissä tapauksissa lennokki tai nelikopteri on todennäköisimmin varustettu ZMG-1 termiittikranaatilla/ -kranaateilla, jollaisen ukrainalaissotilaat löysivät joulukuussa 2015 tapahtuneen ammusvarikon räjäytysyrityksen jälkeen. Tuolloin ammusvaraston alueelle pudotettiin yhteensä 14 kranaattia, jotka sytyttivät yksittäisiä paloja mutta eivät saaneet aikaan mittavaa räjähdystä.

* * *

Bayraktar TB2 lennokin käyttö ilmasta maahan operaatioihin muuttaa asetelmaa sotatoimialueella. Ukrainan sotilasoperaation (Joint Forces Operation) komentajan kenraaliluutnantti Sergei Naevin mukaan maa valmistautuu seuraaviin ilmasta maahan operaatioihin vihollista vastaan, samalla Ukraina on ilmaissut halukkuuden ryhtyä valmistamaan paikallisesti Bayraktar TB2 lennokkeja. Tuotantolaitoksia ei tietenkään hetkessä rakenneta, vaikka hyödynnettäisi jo maassa olevaa ilmailutuotantoa, mutta sodan pitkittyessä tällainen järjestely epäilemättä hyödyttäisi Ukrainaa mahdollistaen laajemman lennokkien operatiivisen käytön vihollista vastaan reilut 350 kilometriä pitkällä rintamalla.

Marko

Lähteet:

1. https://www.vice.com/en/article/zm58e8/ukraine-says-it-shot-down-a-russian-spy-drone 

2. https://medium.com/war-is-boring/ukraine-resurrects-soviet-era-super-drones-3403f80c51ba 

3. https://theaviationist.com/2014/08/02/tu-143-in-field/ 

4. https://www.dailysabah.com/defense/2019/01/12/ukraine-turkey-have-signed-deal-for-12-bayraktar-tb2-uavs-poroshenko-says 

5. https://remonews.com/ukraineeng/war-in-donbass-naev-spoke-about-the-use-of-bayraktar-turkish/ 

6. https://mil.in.ua/uk/news/genshtab-zsu-bayraktar-tb2-zastosuvaly-u-vidpovid-na-zagybel-nashogo-bijtsya/ 

7. https://novynarnia.com/2021/11/01/zagybli-zhovtnia-2021/ 

8. https://www.pravda.com.ua/news/2020/03/9/7242985/ 

9. http://euromaidanpress.com/2021/10/28/berlin-concerned-by-ukraine-using-bayraktar-drone-but-not-by-russian-separatist-side-using-banned-weapons/ 

10. https://www.rferl.org/a/ukraine-exploding-munitions-security-concerns-russia/28777991.html 

Kirjoituksessa hyödynnetty myös Roman Donikin, Informnapalmin ja Novynarnian toimittamaa aineistoa sekä liveuamap.com ja Google Earth-sivuja.

*: ”Droonisotaa” Itä-Ukrainassa, pudotettuja venäläisiä tiedustelulennokkeja.

**: ”Droonisotaa” Itä-Ukrainassa.