Venäjä vahvistaa joukkojaan miehitetyllä Krimillä

Palataan tässä kirjoituksessa Venäjän toteuttamaan, miehittämänsä Krimin niemimaan militarisointiin, sillä kokonaisuus huomioiden kyse on muustakin kuin pelkästä niemimaalle sijoitettujen joukkojen vahvistamisesta. Käyn kirjoitukseni alkupuolella läpi niemimaalle sijoitettujen joukkojen vahvistamista, ja kaluston modernisointia, vastaavasti loppupuolella muutamia huomioita yhteiskunnallisesta militarisoinnista ja siihen nivoutuvista tekijöistä, kuten pakkovärväyksestä, lasten militarisoinnista ja miehityshallinnon vastustajien sorrosta.

Miehitysvuosien kuluessa Venäjä on kasvattanut Krimin niemimaalle sijoittamiensa joukkojen ja kaluston määrää merkittävästi, aihetta olen sivunnut aiemminkin pariin otteeseen. (1 ja 2) Ennen miehitystä ja laitonta anneksaatiota niemimaan alueella oli, maiden välisen (Ukraina ja Venäjä) sopimuksen mukaisesti sijoitettuna 12500 sotilasta. Tällä hetkellä (syksy 2019) Venäjällä on sijoitettuna miehittämälleen niemimaalle pysyvästi 31 500 sotilasta. Lukumäärä ei pidä sisällään Venäjän muiden turvallisuuselinten, kuten Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n tai Venäjän kansalliskaartin eli Rosgvardiyan alueelle sijoittamia joukkoja. FSB:n alainen Venäjän rajavartiosto operoi pinta-aluksilla myös niemimaalta käsin – Kertšin satamasta.

S-400 Triumph Krimillä. (3) 

Edellisten lisäksi Venäjän asevoimiin ja turvallisuuselimiin kuuluvat yksiköt käyvät säännöllisesti harjoittelemassa niemimaan alueella, joten tosiasiallisesti joukkojen kokonaismäärä nousee reilusti yli 31500 miehen, joista kaikkia voidaan käyttää vähintäänkin niemimaan kontrollointiin ja hallintaan – tarvittaessa myös väestön terrorisointiin, vaikka siitä vastuun kantavat pääasiassa turvallisuuselinten yksiköt sekä, eräissä tapauksissa, ”aluepuolustusjoukot”.

Venäjän asevoimien miehistö ja kalusto niemimaalla syksyllä 2019 sekä ennuste vuodelle 2022:

	syksy 2019	arvio vuonna 2022
sotilaat	31500	43000
panssarivaunut	40	100
rynnäkkövaunut ja miehistönkuljetusajoneuvot	583	1150
tykistö ja raketinheittimet	162	400
lentokoneet	122	213
helikopterit	62	?
Bal- ja Bastion pintamaaliohjukset	12	12+
pinta-alukset	34	71
sukellusveneet	7	6+

Yllä olevan taulukon tiedot perustuvat Ukrainan varaulkoministeri Yehor Bozhokin julkaisemaan, YK:ssa tämän vuoden marraskuussa järjestetyssä “Demilitarization, de-occupation and reintegration of the Autonomous Republic of Crimea and city of Sevastopol (Ukraine): future challenges” -kokouksessa esiteltyyn aineistoon. (4)

Kokouksessa Ukrainan varaulkoministeri ja YK-edustusto julkaisi tietoja Venäjän miehittämälleen Krimin niemimaalle sijoittamien joukkojen vahvuudesta ja varustuksesta. Ukrainalaisten arvion mukaan Venäjä jatkaa tulevinakin vuosina Krimin niemimaalle sijoittamiensa joukkojen vahvistamista ja varustamista moderneilla asejärjestelmillä, erityisesti niemimaan ilmapuolustusta tullaan kehittämään ja tehostamaan tulevina vuosina.

Venäjä on viime vuosina vahvistanut miehitetyn Krimin niemimaan ilmapuolustusta sijoittamalla alueelle esim. pitkänkantaman S-400 Triumph ilmatorjuntajärjestelmää sekä lyhyenkantaman Pantsir-S1 tykki-ohjus-ilmatorjuntajärjestelmää. Tulevaisuudessa Venäjä tulee korvaamaan niemimaalle sijoitettuja vanhentuvia ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä Buk-M3 ja Tor-2M ilmatorjuntajärjestelmillä. (5) Venäjän tarkoituksena on muodostaa miehitetylle Krimin niemimaalle tehokas ja kattava ilmapuolustus, jossa moderneilla järjestelmillä hoidetaan ilma- ja ohjustorjunta läheltä horisontin taa.

Modernin ilmatorjunnan ohella Venäjä on sijoittanut niemimaan alueelle pintamaaleja vastaan tarkoitettuja K-300P Bastion-P ja Bal/Bal-E meritorjuntaohjuksia. Bastion-P:n kantama merimaaleja vastaan on 320 km ja maalla sijaitsevia maaleja vastaan 420 km, vastaavasti Balin kantama merimaaleja vastaan on 120 km. Kumpaakin järjestelmää on sijoitettuna myös Mustaanmereen rajoittuvan Krasnodarin aluepiiriin alueelle, jonne on sijoitettu myös ballistisia Iskander-M ohjuksia. Iskander-M ohjuksilla varustetun prikaatin tukikohta sijaitsee Molkinon luoteispuolella.

Vahvistamattomien tietojen mukaan Venäjän suunnitelmissa on muuttaa miehitetylle Krimin niemimaalle sijoitettu 22. armeijakunta 51. armeijaksi vuoteen 2025 mennessä. Venäjän maavoimien joukko-osastot miehitetyllä Krimillä muodostavat 22. armeijakunnan, jonka esikunta on sijoitettu Simferopoliin. Tällä hetkellä 22. armeijakunnan vahvuus on noin 7400 miestä, armeijakuntaa vahvistetaan par’ aikaa, ja vuoden 2020 kuluessa sen vahvuuden arvioidaan nousevan yli 10 000 mieheen.

22. armeijakunta koostuu seuraavista joukko-osastoista 126. erillinen rannikkopuolustus prikaati (esikunta Perevalne), 127. erillinen tiedusteluprikaati (esikunta Sevastopol), 8. tykistörykmentti (esikunta Simferopol), 1096. ilmatorjuntarykmentti (esikunta Sevastopol), 68. erillinen pioneerirykmentti (esikunta Jevpatoria) sekä 4. NBC rykmentti (esikunta Sevastopol).

Niemimaan miehityksen myötä ”henkiin herätetyt” Krimin ”aluepuolustusjoukot” ovat miehittäneet uudelleen Objekt 100 ”Utes” -järjestelmän tukikohdan Honcharnen lounaispuolella v. 2016 alkaen. Järjestelmä on varustettu pintamaaliohjuksilla. Huhtikuussa 2017 4K44 ”Utes” -rannikkopuolustusjärjestelmän laukaisualustalta ammuttiin P-35 Pityorka (SS-N-3 Shaddock) risteilyohjus merimaaliin.

Ukrainalaislähteiden mukaan Venäjä on siirtänyt Ukrainan rajan tuntumassa sijaitsevalta Kamensk-Šahtinskin materiaalivarastolta syksyn kuluessa yhteensä yli 170 kappaletta T-62M taistelupanssarivaunuja Krimin niemimaalle, todennäköisesti niemimaan länsiosiin Novoozernen alueelle. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole varmuutta siitä, onko niemimaa vaunujen lopullinen sijoituspaikka, vai toimiiko se välivarastona.

Pakkovärväyksestä, yhteisön militarisoinnista ja sorrosta 

Miehitysvuosien kuluessa Venäjä on ryhtynyt, vastoin kansainvälistä lakia, pakkovärväämään Krimin niemimaan asukkaita asevoimiinsa, käytännössä kyseessä on pakkovärvääminen eikä vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta, koska asepalveluksesta kieltäytyneille on langetettu varsin mittavia sakkorangaistuksia – maksimissaan sakkorangaistus voi kohota 60 000 ruplaan.

Human Rights Watchin Hugh Williamsonin mukaan “As an occupying power, Russia not only has no right to conscript people in Crimea, but its draft is blatantly violating international law, - - - Doubling down on this violation, Russian authorities are also pressing criminal charges against people who refuse to serve in its armed forces.” (6)

Human Rights Watch tarkasteli kymmenien Venäjän Krimin niemimaalla järjestämien oikeudenkäyntien tietoja, joissa syytettyinä oli asepalvelusta kieltäytyneitä, vuosien 2017-2019 välillä langetettiin 63 tuomiota. On todennäköistä, että todellisuudessa vastaavia tuomioita on enemmän, koska kaikissa tapauksissa oikeudenkäynnit tahi tuomiot eivät ole olleet julkisia.

Miehitysvuosina Venäjä on värvännyt asevoimiinsa Krimiltä reilut 18 000 miestä.

Todennäköisesti selkeiten yhteisön militarisointi Krimin nimimaalla näkyy lasten militarisointina sekä Artek leirikeskuksessa järjestettyjen lasten- ja nuortenleirien entistä militaristisemmassa luonteessa. Miehittämillään Ukrainan alueilla, eli Krimin niemimaan ohella osissa Ukrainan itäosia, Venäjä järjestää lapsille ja nuorille ”patrioottista kasvatusta”, joka varhaisimmillaan alkaa jo ennen kuoluikää lasten ollessa päiväkodeissa. ”Patrioottisen kasvatuksen” ohella tuhansia lapsia ja nuoria on – osin pakotettuina – osallistunut militaristiseen koulutukseen miehitetyillä alueilla tai Venäjällä. (7) Monissa tapauksissa ”koulutuksen” järjestäjinä toimii nykyisiä tai entisiä sotilaita tai palkkasoturijoukoissa palvelleita miehiä, joista osalla on rikollinen tausta tai sotatoimissa he ovat syyllistyneet sotarikoksiin. Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla tiedetään lapsia kasvatettavan tämän ”patrioottisen kasvatuksen” nimissä vihaamaan Ukrainaa ja ukrainalaisia, ja tuhoamaan heidät, vaikka pommi-iskuin.

Yunarmiya ja nuoret Artek-leirikeskuksessa Krimillä.

Yunarmiya miehitetyn Luhanskin alueella (punaiset baretit).

Lokakuussa 2015 Venäjällä perustettu Yunarmiya, (lasten ja nuorten militaristinen liike, jota kutsutaan myös Putin Jugendiksi), näkyy nykyään entistä selkeämmin miehitetyllä Krimin niemimaalla, että Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla.

Sorron miehityshallinnon vastustajia vastaan voidaan katsoa alkaneen hyvin pian Venäjän saatua koko niemimaan hallintaansa. Kuitenkin jo miehityksen alkuvaiheissa miehitysviranomaiset tukijoineen (esim. aluepuolustusjoukkojen militantit) laajensivat sorron ja vainon koskettamaan merkittävää osaa Krimin tataareista, joiden uskon harjoittamista vaikeutettiin, uskonnollisia ja kulttuurikohteita vandalisoitiin, ja Krimin tataarien solidaarisuusliikkeen jäseniä ryhdyttiin vainoamaan ja organisaatio leimattiin terrorijärjestöksi, vaikka sen aktivismin muoto oli tukea vainottuja ja vangittuja Krimin tataareja perheineen.

Pitkiin vankeusrangaistuksiin tuomittu Krimin tataari kuusikko. (8)

Taannoin kuusi Krimin tataaria tuomittiin pitkiin, jopa 19 vuoden mittaisiin, vankeusrangaistuksiin venäläisessä näytösoikeudenkäynnissä. Venäläinen ihmisoikeusjärjestö Memorial pitää heitä poliittisina vankeina, vastaavasti Amnesty International vakaumuksensa perusteella vangittuina. Heitä syytettiin terrorismista, kuusikko oli Hizb ut-Tahrir’in jäseniä, organisaatio on sallittu Ukrainan ohella useissa muissa maissa – sitä vastoin Venäjällä järjestö on nimetty terroristiseksi organisaatioksi.

“Does it not strike you as strange that in the 23 years Crimea was under Ukrainian rule, there were no ‘extremists’ nor ‘terrorists’, and no ‘acts of terrorism’, but as soon as Russia arrived with its FSB, there was suddenly all of that”, kysymyksen oikeudessa esitti Krimin tataari ja ihmisoikeusaktivisti Emir-Usein Kuku, yksi tuomituista. (Huom. kysymys käännetty englanniksi Halya Coynash’in toimesta Kharkiv Human Rights Protection Group’in julkaisemassa artikkelissa.)

Ukrainan ja Venäjän syyskuisesta vankienvaihdosta huolimatta Venäjällä on edelleen yli sata ukrainalaista ja Krimin tataaria poliittisina vankeina. Miehitysvuosien aikana satoja niemimaan asukkaita on pidätetty ja vangittu – kaikkia heistä ei ole vielä tuomittu näytösoikeudenkäynneissä. Lukuisia on kadonnut ja noin parikymmentä kidutettu ja murhattu.

Venäjän miehittämältä Krimiltä kantautuu entistä enemmän huhuja ja viestejä siitä, että miehityshallinnon ”siunauksella” vaino ja sorto ”laillistuvat” kohdistuen entistä suurempiin ihmisryhmiin – käytännössä kaikkiin miehityshallintoa vastustaviin ukrainalaisiin Krimin tataarien ohella.

Radio Free Europessa julkaistussa artikkelissa kaksi ihmisoikeusaktivistia kertoo, kuinka sevastopolilaisessa verkkopalvelussa kehotetaan ”polttamaan kaupunkimme banderiitit.” (9) Banderiitit-sanalla tarkoitetaan ukrainalaisia, sana on johdettu 1900-luvun ukrainalaisen, KGB:n agenttien Münchenissä vuonna 1959 syanidilla murhaaman, nationalistijohtaja Stepan Banderan sukunimestä.

Radio Free Europen artikkelissa Crimean Human Rights Group’in johtaja Olha Skrypnyk kuvaa tämän olevan ”avoin kehotus ryhtyä murhaamaan ukrainalaisaktivisteja”.

Omilla toimillaan Venäjän miehityshallinto antaa tuen ja käytännössä myös siunauksensa siviiliryhmien harjoittamalle vainolle ja terrorille, mikä kohdistuu Krimin tataarien ohella muihin miehityshallinnon vastustajiin, on syytä muistaa, että vastustamiseksi katsotaan pelkkä Ukrainan värien – sininen ja keltainen – esittäminen.

Miehityksen, sorron ja terrorin jatkuessa lännen ei ole viisasta ryhtyä liennyttämään ja palauttamaan suhteita, ennemminkin ruuvia tulee kiristää – sanktioita lisätä, joka on ainoa signaali, jota Venäjän johto ymmärtää. Liennyttäminen ja Ukrainan yli käveleminen antaa Venäjälle täysin väärän signaalin, sellainen voi toimia kimmokkeena tuleville toimille.

Marko

1. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2018/12/venaja-militarisoi-miehittamaansa.html 

2. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2019/02/venaja-napit-irti-krimista.html 

3. https://crimeapress.info/zavershilis-ucheniya-razmeshhennyih-v-kryimu-zenitno-raketnyih-kompleksov-s-400-triumf/ 

4. https://twitter.com/UKRinUN/status/1192104993865764865?s=20 

5. https://twitter.com/UKRinUN/status/1192106754198458369?s=20 

6. https://www.hrw.org/news/2019/11/01/crimea-conscription-violates-international-law 

7. https://www.atlanticcouncil.org/blogs/ukrainealert/children-as-a-tool-how-russia-militarizes-kids-in-the-donbas-and-crimea/ 

8. http://khpg.org/en/index.php?id=1573571306 

9. https://www.rferl.org/a/crimea-residents-who-show-ukrainian-identity-get-hunted-/30128886.html 

Karttapohjana hyödynnetty liveuamap.com’in julkaisemaa karttaa.

Kuusi vuotta sitten ukrainalaiset ottivat kohtalon omiin käsiinsä

– Euromaidanin alkutahdit lyötiin 

Marraskuun 22. päivä 2013 Yleisradion uutisessa Ukrainan päätöksestä olla allekirjoittamatta assosiaatio- ja vapaakauppasopimusta Euroopan unionin kanssa mainittiin lyhyelti seuraavaa:

”Euroopan unioni pettyi Ukrainan päätökseen keskeyttää vapaakauppasopimuksen valmistelut unionin kanssa. Päätös kirvoitti myös noin tuhannen ihmisen mielenosoituksen Kiovan keskustassa torstai-iltana.” (1)

Niin, edellisenä iltana marraskuun 21. 2013 Kiovan Mohyla-akatemian opiskelijoiden johdolla ensimmäiset ukrainalaiset lähtivät pettyneinä osoittamaan mieltään Kiovan keskustaan Maidan Nezalezhnostille eli Itsenäisyyden aukiolle Ukrainan silloista presidenttiä Viktor Janukovytšia vastaan hänen päätettyä olla allekirjoittamatta assosiaatio- ja vapaakauppasopimusta Euroopan unionin kanssa ja aiottua hakea tiiviimpää taloudellista suhdetta Venäjän kanssa Ukrainan jouduttua Moskovan voimakkaan painostuksen kohteeksi. Myös Ukrainan parlamentissa Verkhovna Radassa osoitettiin tuolloin mieltä presidentin ja hallituksen päätöstä vastaan.

Kuten Timo Hellenberg omassa osuudessaan teoksessa Silminnäkijät – Taistelu Ukrainasta kirjoittaa:

”Kaiken kaikkiaan rauhanomaisen euromaidanin alku oli tavallisten kansalaisten vetoomus päättäjien suuntaan: ”Kuunnelkaa meitä, älkää pettäkö meitä”. Maidanille tulleilla ei ollut ensimmäisenä mielessä Ukrainan sisäpolitiikka, vaan kyseessä olivat eurooppalaiset arvot: oikeudenmukaisuus, demokratia, tuomioistuimen lahjomattomuus tai lasten tulevaisuus”. (2)

Euromaidanin ensimmäisenä vaatimuksena oli tosiaankin assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksen allekirjoittaminen ja vaatimus lupausten täyttämisestä. Ukrainan silloisen hallinnon otettua käyttöönsä kovat otteet, ja ryhdyttyä voimalla nujertamaan Euromaidania, vaatimukset kasvoivat ja lopulta vaadittiin silloisen presidentti Janukovytšin ja hallituksen sekä parlamentin erottamista. Nujertaminen alkoi aamuyöllä 30. marraskuuta viranomaisoperaatiolla rauhanomaisia maidanilaisia vastaan. Sisäministeriön Berkut-erikoisjoukkoihin kuuluvat mellakkapoliisit toimivat iskunyrkin kärkenä – kymmeniä Maidanilla olleita opiskelijoita ja muita siviileitä jäi erikoisjoukkojen jalkoihin osan onnistuessa pakenemaan aukiolta katua ylös suojaan Mihailovin luostariin, 

Marraskuun 30. tapahtunut Euromaidanin nujertaminen brutaalia väkivaltaa käyttäen muodostui vedenjakajaksi, Ukrainan hallinnon operaatio muodostui strategisen luokan virheeksi, sillä turvautumalla brutaaliin väkivaltaan se tuli avanneeksi Pandoran lippaan – paluu entiseen oli entistä vaikeampaa.

Liekehtivä Maidan.

Tammikuussa 2014 Kiovan keskusta muistutti ajoittain taistelutannerta, vul. Hrushevskoholla oli otettu rajusti yhteen jo useamman päivän ajan, mutta 22. tammikuuta 2014 yhteenottojen seurauksena kaksi maidanilaista menetti henkensä. Berkutin hyökkäyksen seurauksena armenialais-ukrainalainen Serhyi Nihojan ja valkovenäläistaustainen, ukrainalaiseen UNSO:on kuulunut, Mikhail Zhiznevsky menehtyivät ampumahaavoihin.

Mikhail Zhiznevskyn muistomerkki vul. Hrushevskoholla Kiovassa (6/2014).*

Viimeistään  vul. Hrushevskoholla käydyn brutaalin yhteenoton myötä ylitettiin raja, jonka jälkeen ei ollut enää paluuta entiseen, mutta viitteitä – enteitä – tällaisesta oli saatu jo reilu kuukausi aiemmin joulukuun puolella turvallisuusjoukkojen pyrkiessä voimatoimin maidanin murskaamiseen. Tapahtumista joulukuun 11. 2014, Timo Hellenberg kirjoittaa osuudessaan kirjassa ”Silminnäkijät: Taistelu Ukrainassa” seuraavaa:

”Heti kahden jälkeen yöllä Kiovan kaupungissa kuvailtiin vallinneen lähes keskiaikaisen tunnelman. Mihailovin luostarin oppipoika Ivan oli luvan saatuaan hälyttänyt apuvoimia Maidanille soittamalla hätäsoittoa kirkonkelloilla kello kahdesta kello viiteen aamulla. Tämä oli yksi mieleenpainuvimpia tapahtumia koko Maidanin aikana ennen sen veristä loppunäytöstä. Edellisen kerran tämä oli tapahtunut 1240-luvulla mongolien hyökätessä Kiovaan.” (3).

Kolmea kuukautta myöhemmin, helmikuun 18. – 21. päivä 2014 käytyjen raskaiden katutaisteluiden jälkeen, ukrainalaisia vastaan aseensa kääntänyt Viktor Janukovytš pakeni Kiovasta helmikuun 21. ja 22. päivän välisenä yönä Harkovaan, Ukrainan itäosiin. Myöhemmin helmikuussa 2014 hän pakeni Venäjän miehittämän Krimin niemimaan kautta Ukrainasta Venäjälle, järjestäen helmikuun 28. päivä tiedotustilaisuuden Rostov-na-Donussa Venäjällä. Valta maassa vaihtui, taistelussa vapauden ja arvokkuuden puolesta reilut sata ukrainalaista menetti henkensä.

Euromaidanin uhrit taivaallinen sotnia – Небесна сотня.*

Helmikuussa 2014 taistelu vapaudesta Maidanilla päättyi, sen sijaan sota itsenäisyyden ja vapauden puolesta alkoi Venäjän miehittäessä Krimin niemimaan helmikuun loppupuolella, ja myöhemmin keväällä masinoitua sodan Ukrainan itäosiin.

Venäjän asevoimat miehittämässä Krimin niemimaata. (4)*

Kuullessani ukrainalaisilta ystäviltäni kuusi vuotta sitten Kiovassa kokoonnuttavan jälleen Maidan Nezalezhnostille hiukan samalla tapaa kuin Oranssin vallankumouksen aikaan, en saattanut arvata mihin nämä vuodet vievät minut, ja ystäväni Ukrainassa. Yllä kuvailemani tapahtumat olivat vasta tuloillaan, tuskin kukaan saattoi aavistaa hallinnon turvautuvan brutaaliin voimaan, kuitenkin lopulta häviten taiston Maidanille kokoontuneille ukrainalaisille – nuorille ja vanhoille, miehille ja naisille – kansalaisille, jotka ottivat kohtalon omiin käsiinsä.

Слава Україні!

Marko

1. https://yle.fi/uutiset/3-6947768 

2. Silminnäkijät – Taistelu Ukrainasta: Timo Hellenberg ja Nina Leinonen (nyk. Järvenkylä) s. 57.

3. Silminnäkijät – Taistelu Ukrainasta: Timo Hellenberg ja Nina Leinonen (nyk. Järvenkylä) s. 91.

4. Вторжение в Украину: Хроника российской агрессии, kuvassa olevan kuvan on ottanut Sergei Pavlov (Укринформ)  maaliskuussa 2014 Krimillä.

*: Kuvat Marko Enqvistin kokoelmista.

Elämää Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla

Marraskuu on jo yli puolenvälin, kuun vaihteesta on vierähtänyt reilut pari viikkoa, joten on hiukan myöhäistä laatia kattavampaa yhteenvetoa lokakuun tapahtumista Itä-Ukrainan sotatoimialueella, niinpä päätinkin koostaa viimeaikojen keskusteluiden pohjalta blogin elämästä syksyisessä Donetskissa – onko kaupungin henkisessä tilassa nähtävillä muutosta mihinkään suuntaan näennäisten rauhanpuheiden lisäännyttyä?

Näennäisten siksi, koska rauhanpuheista ja tulevasta Normandia formaatin -tapaamisesta huolimatta Venäjän proxy-joukot ovat jatkaneet sotatoimia alueella likipitäen entiseen tahtiin. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat ovat havainneet Venäjän proxy-joukkojen tulittavan Ukrainan hallinnoimia kohteita myös alueilla, joilta Ukraina vetää joukkojaan – viimeksi näin kävi Bohdanivka-Petrivske -alueella marraskuun toisella viikolla. (1)

Vetäytyviä ukrainalaisjoukkoja Bohdanivka-Petrivske-alueella.

Siirrytään tämän lyhyen alustuksen jälkeen tämänhetkiseen tilanteeseen Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, tarkemmin sanoen Donetskin alueelle – kaupungin luoteisista osista aina itäisen naapurikaupunki Makiivkan puolelle saakka.

Jos tavallisten donetskilaisten mielialoja pitäisi kuvata yhdellä sanalla, ensimmäisenä adjektiiveista mieleen tulee apaattinen. Nyt viikonvaihteen keskusteluissa mielialaa ja tunnelmaa kaupungissa kuvattiin apaattiseksi, toki tasaisen harmaan pinnan alla on toimintaa ja ihmisillä on erilaisia tavoitteita, mutta kansan keskuudessa vallalla on lähinnä apaattinen tunnelma. Odotukset tulevaisuudelle ovat matalalla, tärkeimpänä asiana on arjesta selviytyminen – saada ruokaa itselle ja perheelle, tässäkin tehtävässä on melkoisesti tekemistä, koska ruoan hinta on tulotasoon suhteutettuna korkealla, eikä tilannetta lainkaan paranna se, että useiden valmisteiden laatu on kehnon ja surkean välillä. Yleisessä tiedossa on se, että monet Venäjältä tuodut säilykkeet, juustot ja makkarat voivat sisältää ihmiselle vaarallisia aineita, tai ne eivät enää ole ihmisravinnoksi kelpaavia.

Elintarvikkeiden ohella sama pätee myös vaatteisiin ja kenkiin, köyhemmän väestönosan (jota siellä totisesti riittää) ei ole mahdollista turvautua eliitin jakelukanaviin, vaan he joutuvat ostamaan vaatteensa ja kenkänsä kaupoista, joissa valikoima ja laatu ovat kuin neuvostovaltiossa konsanaan, jollei heidän ole mahdollista matkustaa demarkaatiolinjan yli vapaan Ukrainan puolelle. Eräskin tuttumme joutui ostamaan alkusyksystä kengät, huomaten niiden alkavan hajota käytössä jo alta viikon. Liimaukset alkoivat repsottaa ja ompeleet pettää, tuttavamme arveli kengät todellisuudessa valmistetun jollain leirillä paikallisen tehtaan sijaan. Vaihto-oikeuttahan kengillä ei ole, tappio jää ostajan kannettavaksi.

Kenkiä, takkeja, paitoja sun muuta valmistetaan miehitetyillä alueilla pienten tehtaiden ohella leireillä, modernin ajan gulageissa, joista moni on militanttikomentajan tai ”poliisikomentajan” hallinnassa. Mikä tarkoittaa sitä, että vangit toimivat usein tällaisen komentajan orjatyövoimana tehden pitkääkin päivää minimaalisella korvauksella – monella ainoaksi korvaukseksi jää leireillä tarjottava ruoka. Leireillä ruokaa ainakin vielä näyttää riittävän, toisin kuin perinteisissä vankiloissa, joissa tilanne on menneen syksyn aikana heikentynyt huomattavasti. Saamieni tietojen mukaan useilla miehitettyjen alueiden paikkakunnilla vankiloissa vangit saavat ruokaa vain, jos omaiset maksavat sen tai tuovat ruokaa läheisilleen. Mitä tapahtuu sitten niille, joilla ei ole omaisia maksamassa ruokaa tai huolehtimassa muulla tavalla heidän hyvinvoinnista?

Kuva Sergei Zakharovin teoksesta "Діра".

Huomioituamme sikäläisten vankiloiden kyvyttömyyden huolehtia vankien perustarpeista, (huom. on hyvin mahdollista, että vankiloiden korruptoitunut ja rikollisesti käyttäytyvä johto varastaa vankiloille budjetoituja varoja itselleen, heikentäen näin kehnoa tilannetta entisestään), voimmekin kiinnittää katseemme edes pieneksi hetkeksi Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden kehnoon ihmisoikeustilanteeseen.

On valitettavaa, että mediat lännessä kiinnittävät niin vähän huomiota Venäjän miehittämien Itä-Ukrainan alueiden ihmisoikeustilanteeseen. Toisaalta tämä on ymmärrettävää, perinteisen median on ollut hankalahkoa saada toimittajiaan alueelle, ja jos he siinä onnistuvatkin, ymmärtääkseni tietyt aiheet – kuten ihmisoikeudet – ovat sellaisia, joista on hankala saada luotettavaa ja riittävän hyvin taustoitettua tietoa. Itä-Ukrainan miehitetyt alueet ovat kuitenkin totalitaarisia ”yhteiskuntia”, joissa kansaa hallitaan mielivaltaisella kontrollilla ja pelolla, joissa arjessa näkyvä valta on asemiehillä ja militanttikomentajilla. Jos jätämme huomiotta räikeimmät ihmisoikeusrikkomukset, kuten murhat ja kidutukset, alueen asukkaiden ihmisoikeuksia loukataan moninaisin keinoin, alkaen uhkailusta ja kiristämisestä, päätyen lopulta vangitsemisiin ja pidätyskeskuksiin viemisiin, joissa vangittuja saatetaan pitää päivistä viikkoihin, ilman että omaisille ja läheisille kerrotaan mitään. Käytännössä alueen asukkaiden ei ole mahdollista kritisoida miehitysjoukkoja eikä alueen miehityshallintoakaan, kritiikki – meille tutun sananvapauden käyttö – voi johtaa pahimmillaan katoamiseen tahi vuosien vankeustuomioon. Alueella Radio Free Europelle työskennellyt toimittaja Stanislav Aseyev vangittiin militanttien toimesta kesäkuussa 2017, viimein tänä syksynä hänet tuomittiin muun muassa vakoilusta ja ekstremismistä 15 vuoden vankeusrangaistukseen. (2)

Läntinen media on viimein heräämässä Venäjän harjoittamaan sortoon miehittämällään Krimin niemimaalla, mutta siihen kasvavaan tietoisuuteen verrattuna miehitetty itäinen Ukraina on vielä suunnaton ”musta-aukko”, jolla alueella tehdyt ihmisoikeusrikkomukset jätetään usein huomiotta perinteisessä mediassa. Ja koska perinteinen media on hiljaa, erilaiset propagandamediat ja toimijat ottavat tilan itselleen, välittäen kuvaa ”kansantasavaltalaisesta” todellisuudesta juhlaparaateineen ja ulkomaalaisine vieraineen. Tässä häpeilemättömässä ja häikäilemättömässä toiminnassa on mukana myös suomalaisia toimijoita, kuten Janus Putkonen ja Johan Bäckman. Mutta samaan ”virteen” yhtyvät lukemattomat muut propagandistit, organisaatiot (toisinaan myös Rauhanpuolustajatkin) ynnä poliitikot, jotka vierailevat alueella antaen kasvonsa (ja hyväksyntänsä) propagandajulkaisuille, ja täten myös hyväksyntänsä Venäjän harjoittamalle valtioterrorille. Tämän vuoden kevään, kesän ja syksyn aikana äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle eli AfD:n Gunnar N. Lindemann on ollut erityisen ahkera vierailija Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, tavaten Janus Putkosenkin useamman kerran.

Putkonen ja Lindemann Luhanskissa, syksy 2019. (3)

Propagandamedioiden valta näkyy myös miehitetyillä alueilla, sillä asuvat ystävämme ja läheisemme kertovat kuinka erilaisissa medioissa, myös ukrainan kielisissä, liikkuu huhuja ja disinformaatiota, jonka yksiselitteisenä tarkoituksena näyttäisi olevan synnyttää epätietoisuutta ja pelkoa miehitetyillä alueilla asuvien ukrainalaisten ja Ukrainaa tukevien mieliin. Epätietoinen, kenties toivonsa menettänyt, ihminen on helpommin kontrolloitavissa kuin toiveikas ja kapinahenkinen – onneksi kapinahenkeä ei ole nujerrettu, siitä pitävät erilaiset ryhmät ja yksilöt huolen omilla vastaiskuillaan ja aktivismillaan. Näiden Kremliä tukevien propagandamedioiden taustoja ei ole tässä yhteydessä tarpeen ruveta sen tarkemmin ruotimaan, ukrainan kielistenkin lähetysten taustalla voi olla kollaboraattoreiden ryhmä tai lähetys voi olla peräisin Venäjältä – osan kohdalla voidaan sanoa taustalla olevan Ukrainan entisen presidentin Viktor Janukovytšin tukijoihin kuuluneita henkilöitä ja ryhmiä.

Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on järjestetty tämän syksyn aikana jonkin asteista väestölaskentaa, toisaalta väestölaskennan yhteydessä esitetyt kysymykset herättävät epäilyksiä siitä, että väestölaskennalla on myös muita tarkoitusperiä, kuten kerätä tietoa sikäläisten ”turvallisuusorganisaatioiden” käyttöön. Muun muassa seuraavia kysymyksiä on esitetty tämän ns. väestölaskennan yhteydessä, osan kysymyksistä ollessa näennäisen viattomia ja osalla ollen muita tarkoitusperiä:

- kuinka paljon perhe saa rahaa (kuukausittain)

- kuinka monta lasta perheeseen kuuluu

- kuinka monta lasta (henkilön, jolle kysymys esitetään) äidillä on/ oli

- kuinka monta lasta isoäidillä on/ oli

Miehitysalueen ”viranomaiset” ovat koettaneet myös kerätä ja koota tietoja paikallisten länteen muuttaneista perheenjäsenistä ja sukulaisista.

Sota Itä-Ukrainassa lokakuussa

Euroopassa rauhanpuheet ovat nousseet otsikoihin, samalla tuntuu jäävän huomiotta se, että Itä-Ukrainan sotatoimialueella taistellaan päivittäin – kohteita Ukrainan hallitsemilla alueilla tulitetaan säännönmukaisesti Venäjän proxy-joukkojen toimesta Minsk II -sopimuksessa kielletyillä asejärjestelmillä, jollaisia ovat esim. 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimet ja 122 mm kenttätykit. Lokakuussa sotatoimien seurauksena menehtyi yhdeksän Ukrainan asevoimien sotilasta 26 haavoittuessa tai vammautuessa taistelutehtävissä tai vihollisen tulituksessa.

Sota ei yksistään kosketa sotilaita, ETYJ:n Ukrainan monitorointimission mukaan tämän vuoden alusta marraskuun 10. päivään mennessä 18 siviiliä on menehtynyt ja 125 vammautunut sotatoimista johtuvista syistä, joihin lasketaan myös miinojen, kranaattien ja tunnistamattomien räjähteiden räjähdykset. ETYJ:n tilastoinnin mukaan 30. syyskuuta ja 10. marraskuuta välillä kaksi siviiliä on kuollut ja 22 vammautunut sodankäynnistä johtuvista syistä, vammautuneiden joukossa on viisi poikaa ja kaksi tyttöä, jotka ovat vammautuneet räjähdeonnettomuuksissa.

Lokakuussa menehtyneitä Ukrainan asevoimien sotilaita.

Lokakuussa Ukrainan ryhtyi vetämään joukkojaan Zoloten-rintamaosuudelta, tuolloin Venäjä saavutti tavoitteitaan täyttämättä itse ainoatakaan sopimusehtoa. (4) Itse asiassa Venäjä ei täyttänyt edes Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin asettamaa tavoittetta siitä, että ennen vetäytymistä alueella on vallittava seitsemänpäivän yhtäjaksoinen tulitauko. Zoloten alueella, josta Ukraina ryhtyi vetämään joukkojaan sopimusehtojen mukaisesti, ei vallinnut paikallista yhtämittaista tulitaukoa seitsemän päivän ajan, vaan käytännössä päivittäin alueella sijaitsevia Ukrainan asevoimien kohteita tai siviilikohteita tulitettiin erilaisilla asejärjestelmillä. Venäjän proxy-joukot näyttävät turvautuvan samaan tapaan myös Bohdanivka-Petrivske -alueella, jossa vetäytymisprosessi alkoi marraskuun puolella, mutta jossa vetäytyviä ukrainalaisjoukkoja on tulitettu myös panssarintorjuntaohjuksilla. Kun huomioidaan, että omalta osaltaan länsimailla on näppinsä pelissä tässä ”rauhanprosessissa”, ovat niiden reaktiot olleet olemattomat Venäjän proxy-joukkojen rikkomuksiin rintamalla. Oikeastaan voidaan sanoa, että puheillaan ja toimillaan ne ennemminkin kannustavat Venäjää sopimusrikkomuksiin.

Venäläistä informaatiovaikuttamista tekstiviestien muodossa.

Lokakuun loppupuolella venäläisjoukot lähettivät ukrainalaisille rintamajoukoille yhdellä kertaa suuremman joukon tekstiviestejä. Ukrainan EU-integroitumista käsittelevän parlamentaarisen valiokunnan puheenjohtaja Ivanna Klympush-Tsintsadze julkaisi Facebook-sivullaan kuvan tällaisesta viestistä, julkaistussa viestissä luki: ”Разведение сил - не позор, а первый шаг к миру” eli ”Joukkojen vetäminen ei ole nöyryytys, vaan ensimmäinen askel sodan päättymiselle”.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta tässä sodassa, jolloin venäläisjoukot lähettävät laajamittaisemmin tekstiviestejä ukrainalaissotilaille tai heidän omaisilleen. Toukokuussa 2017 DFRLab julkaisi aiheetta käsittelevän katsauksen ”Electronic Warfare by Drone and SMS – How Russia-backed separatists use “pinpoint propaganda” in the Donbas”. (5)

Tällaisten tekstiviestien lähettämiseen tarvitaan kehittyneempää kalustoa, joten voidaan todeta, että niiden takana on Venäjän asevoimiin tai turvallisuuselimiin kuuluva yksikkö, ei heikommin varusteltu ja koulutettu ”aluepuolustusprikaati” Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla.

Muutaman viikon kuluttua, joulukuun 9., Normandia formaatti tapaa Pariisissa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin johdolla. Paikalle saapuvat Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sekä Venäjän presidentti Vladimir Putin. (6) Peloista pahin on se, että oman selustansa turvatakseen Macron ja Merkel ovat valmiit uhraamaan – heikon ja kokemattoman – Zelenskyin johtaman Ukrainan. Emmanuel Macronin liennytyspuheet eivät lupaa hyvää, kuten ei Saksan hirttäytyminen venäläiseen energiaan. Moni tuntemani ukrainalainen on tällä hetkellä peloissaan maansa tulevaisuuden vuoksi – he hengittäisivät huomattavasti levollisemmin, jos Pariisiin matkaisi Zelenskyin sijaan Ukrainan edellinen presidentti Petro Poroshenko.

Marko

1. https://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/438677?download=true
2. https://www.rferl.org/a/jailing-of-donetsk-journalist-condemned-as-illegal-attack-on-press-freedom/30231957.html
3. Kuva Gunnar N. Lindemannin Facebook-profiili.
4. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006289285.html?ref=rss&fbclid=IwAR0YbjDyipzogFvjq0SYFOzOhk6rilCIA_X7yaDDcMgXNC_ZDcjXZlkwfMI
5. https://medium.com/dfrlab/electronic-warfare-by-drone-and-sms-7fec6aa7d696
6. https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000006311835.html

Kuvituksessa käytetty hyväksi taiteilija Sergei Zakharovin teosta ”Діра”, jonka kuvitus perustuu hänen kokemuksiin ja havaintoihinsa militanttien vankina Donetskissa sodan alussa.

Lisää nauloja Venäjän arkkuun osallisuudesta Ukrainan sotaan

ja Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamiseen

Torstaina (14. marraskuuta 2019) Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamista tutkiva monikansallinen rikostutkintaryhmä Joint Investigation Team (JIT) julkaisi uusina todisteina nauhoitteita, (1) jotka omalta osaltaan sitoivat Venäjän entistä tiukemmin kiinni Itä-Ukrainassa käynnissä olevaan sotaan. Konetyyppinä lennolla MH17 oli Boeing 777-200ER. JIT:n julkaisemien uusien todisteiden jälkeen saimme lukea seuraavan kaltaisia, uutista käsitelleitä, uutisotsikoita ynnä ingressejä:

Malesialaiskoneen alasampumisen tutkijat julkaisivat äänitteitä Ukrainan separatistien ja Venäjän upseerien puhelinkeskusteluista (Helsingin Sanomat)

Rikostutkijoiden mukaan Itä-Ukrainan kapinallisilla oli tiiviit yhteydet korkealle Venäjän hallintoon. (Ilta-Sanomat)

Malesialaiskoneen alasampumisen tutkijat julkistivat uusia tietoja – todisteena puhelinnauhoitteet venäläisviranomaisten ja Itä-Ukrainan kapinallisten välillä (MTV3)

Malesialaiskoneen alasampumista tutkiva ryhmä paljastaa: Itä-Ukrainan separatisteilla tiukat yhteydet Kremliin ja Venäjän valtaamaan Krimiin (Yle)

Poimitaan joukkoon vielä muutama esimerkki muiden maiden uutistoimistojen otsikoinnista/ ingresseistä:

MH17 investigators say phone calls show Ukraine rebels' ties to Russia (The Guardian)

Intercepted calls show deep Russian involvement with Ukraine rebels at time of airline shoot-down (Washington Post)

MH17 investigators release phone call records linking Russian authorities to suspects (Independent)

Dutch investigators say they intercepted telephone calls that implicate the Russian government in the MH17 downing over Ukraine in 2014. (DW)

MH17-utredningen: Samtal med Putins rådgivare (Aftonbladet)

Osassa otsikoita ja ingressejä mainitaan Venäjän ohella ”separatistit”, ”kapinalliset”, ”rebels’” – sen sijaan Independent käyttää parempaa termiä ”suspects” (epäillyt); Deutsche Welle liittää Venäjän hallituksen MH17 pudottamiseen; Aftonbladetin otsikossa MH17-tutkinnassa keskusteluja Putinin neuvonantajien kanssa, mikä sekin on ilmaisuna selkeämpi, kuin viittaus epämääräisiin kapinallisiin tai separatisteihin.

Venäjällä itsenäiseksi uutistoimistoksi itseään mainostavan The Moscow Timesin uutisotsikko on linjassa edellisten otsikoiden ynnä ingressien kanssa:

MH17 Crash Probe Releases Intercepted Calls Between East Ukraine Rebels and Russian Officials (2)

Tutustutaan seuraavaksi JIT:n julkaisemaan aineistoon, josta seuraavaksi muutamia poimintoja.

Nauhoite Alexander Borodain puhelinkeskustelusta. Moskovassa syntynyt, Venäjän kansalainen, Borodai toimi Donetskin ”kansantasavallan” varapääministerinä kesällä ja syksyllä 2014:

”Well, your plans are far-reaching. Mine are not. I’m carrying out orders and protecting the interests of one and only state, the Russian Federation. That’s the bottom line.”

Elokuussa 2014, pian sen jälkeen, kun Malaysia Airlinesin lento MH17 oli pudotettu, vastaaja Igor Girkin ilmoitti lähdöstään kertoen Borodaille, että hän ”was returning to the Staff”. Ilmeisesti hän palasi organisaatioon, jossa hän oli työskennellyt aiemmin. Igor ”Strelkov” Girkin toimi Donetskin ”kansantasavallan” ”sotilaskomentajana” keväällä ja kesällä 2014. Itä-Ukrainaan Girkin joukkoineen siirtyi Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta, jonka valtausoperaatiossa he olivat osallisina. Igor Girkin oli eronnut GRU:n palveluksesta talvella, ennen Krimin miehitysoperaation alkua.

Elokuussa 2014 Igor Girkin ja Alexander Borodai lähtivät Itä-Ukrainasta takaisin Moskovaan (käskystä). Haastattelussa vuonna 2017, Girkin kertoi:

“I was ordered to transfer command to Zakharchenko. […Q: And why do you think that he was chosen?] Well, I don’t know, he and Borodai went to meet with Surkov. And apparently he was chosen, that is for the formal head of command. And why and how this happened… Surkov’s choices are always shit.”

Surkov eli Vladislav Surkov, on venäläinen liikemies ja poliitikko, joka on työskennellyt merkittävissä tehtävissä, kuten varapääministerinä, Vladimir Putinin hallinnossa. Syyskuusta 2013 lähtien Surkov on toiminut Putinin avustajana. Venäjän (Itä-)Ukrainaan kohdistama kokonaisvaltainen operaatio – joka pitää sisällään taloudellisen, hybridi ja sotilasoperaation – pohjautuu Surkovin suunnitelmaan, ja Venäjän Donbas-operaatio on pitkään ollut hänen vastuulla.

Tällä hetkellä, Venäjän sisäisen – operaatioon liittyvän – valtataistelun seurauksena tiedustelu- ja turvallisuusorganisaatioiden valta alueella on kasvanut, vastaavasti Surkovin pienentynyt, mikä on todennäköisesti syynä sille, että eräät Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden komentajat on syrjäytetty ts. joko siirretty syrjään tai eliminoitu.

JIT:n eilen julkaisemassa aineistossa joko esiintyy tai jossa viitataan myös muita korkeassa/ merkittävässä asemassa olevia venäläisiä, kuten Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu, Venäjän eteläisen sotilaspiirin komentajana tuolloin toiminut kenraali Andrei Serdjukov, Sergei Aksjonov – Venäjän miehittämän Krimin niemimaan pääministerinä toimiva, alamaailmassa 90-luvulla ”Goblinina” tunnettu, vallananastaja, FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov sekä useita organisaatioita, kuten Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB, Venäjän asevoimien sotilastiedustelun keskuselin GRU eli Tiedustelupäähallinto.

Aiemmin JIT on viitannut muun muassa Venäjän maavoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatiin, jonka varustukseen kuuluvasta Novator 9K37 M1 Buk TELARista n:o 332 laukaistiin Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottanut ohjus; neljään MH17 pudotukseen kytkettyyn epäiltyyn – Igor Girkiniin (entinen FSB:n eversti), Sergei Dubinskyihin (entinen GRU:n tiedustelu-upseeri) ja Oleg Pulatoviin (entinen GRU:n Spetznaz-upseeri ja sotilastiedustelun upseeri) sekä Leonid Kharchenkoon (ukrainalaistaustainen militanttikomentaja), ensimmäinen oikeudenistunto heitä vastaan alkaa 9. maaliskuuta 2020 Haagissa. Toinen asia on sitten se, saapuvatko vastaajat tuolloin paikalle. Tuskinpa saapuvat, sillä se ei ole Venäjän etujen mukaista.

JIT:n aiemmin nimeämät neljä epäiltyä.

Edellä on nimetty henkilöitä ja organisaatioita, jotka kytkevät Venäjän valtiona aktiivisena osapuolena Ukrainassa käynnissä olevaan sotaan, ja kun muistamme muissa yhteyksissä – kuten Bellingcatin ja InformNapalmin julkaisuissa sekä ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden havainnoissa – mainitut Venäjän asevoimien yksiköt, Venäjältä toimitetun kaluston sekä materiaaliavun ynnä kymmenet tuhannet vapaaehtoiset, median kuin myös poliitikkojen käyttämät termit, kuten ”kapinalliset” ja ”separatistit”, vääristävät todellisuutta huomattavasti. Kyse on Venäjän narratiivin toistosta – propagandististen ja disinformatiivisten termien suodattumisesta luotettavana pidettyihin medioihin, mikä osaltaan on ollut Venäjän taka-ajatuksenakin omassa propagandistisessa viestinnässään.

Olisikohan median syytä ryhdistäytyä ja lopettaa kiertoilmausten käyttö, ei ole olemassa mitään todellista kapinallisjoukkoja tahi separatisteja. Sen sijaan on olemassa, käytännössä Kremlistä lähtöisin oleva suunnitelma, jota Venäjä Ukrainassa toteuttaa osin omin (asevoimat ja turvallisuusjoukot) ja osin proxy-joukkojensa ynnä erilaisten operaattoreidensa avulla.

Marko  

1. https://www.politie.nl/themas/flight-mh17/witness-appeal-crash-mh17.html?fbclid=IwAR3ZE5qqpAho-aS3EOOwEtYZhSACjRb5_d0hOfzHWEaTWqs8KK3k5rjv8Jg 

2. https://www.themoscowtimes.com/2019/11/14/mh17-crash-probe-releases-intercepted-calls-between-east-ukraine-rebels-and-russian-officials-a68174 

*: Joidenkin lähteiden mukaan Igor Girkin oli GRU:n palveluksessa ennen eroaan.