Näytetään tekstit, joissa on tunniste ZapadWatch. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ZapadWatch. Näytä kaikki tekstit

maanantai 11. syyskuuta 2017

Zapad-2017 varjossa – sotaharjoitus ”kansantasavalloissa”?

Perjantaina 8. syyskuuta 2017 kirjoittamani blogin ”Elämää ”kansantasavalloissa’” lopussa viittasin lyhyelti ukrainalaisen sotilasasiantuntija ja parlamentaarikko Dmytro Tymchukin arveluihin Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisen Zapad-2017-sotaharjoituksen aikana Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla – mahdollisesti – järjestettävään Venäjän Eteläisen sotilaspiirin 8. armeijan ja Donetskin ”kansantasavallan” 1. armeijakunnan sekä Luhanskin ”kansantasavallan” 2. armeijakunnan yhteiseen sotaharjoitukseen.

Lainaan seuraavaksi otteen blogikirjoituksestani:

Päivityksessään Tymchuk viittaa tulevan harjoituksen valmistelutöiden alkamiseen, johon esim. liittyy polttoainehuollon varmistaminen. Jotta harjoitus voidaan suorittaa suunnitellusti alueella Venäjältä saapuvien yksiköiden ja Donetskin ”kansantasavallan” 1. armeijakunnan ja Luhanskin ”kansantasavallan” 2. armeijakunnan kanssa, on alueelle toimitettu rautateitse polttoainetta (29.8 – 5.9 välillä 1400 tonnia, määrä vastaa noin 25 säiliövaunullista polttoainetta). Polttoainekuljetukset muun huollon varmistamisen ohella jatkuvat edelleen. Muutaman viimepäivän aikana alueelle on tuotu Venäjältä yli 900 tonnia polttoainetta.

Dmytro Tymchuk kirjoitti samaisesta aiheesta kuluvan vuoden heinäkuun viimeisenä päivänä Facebookissa seuraavaa:

”Preparations are being made for a series of exercises in the operational departments of the 1st Army Corps of the DNR and 2nd Army Corps of the LNR. These exercises are to be led by the Armed Forces of the Russian Federation in August and September of this year. According to the plan of the General Staff of the Armed Forces of the Russian Federation and the staff of the Russian 8th Combined Arms Army…”.

Tuolloin mahdollista yhteisharjoitusta tarkasteltiin kriittisesti DFRLabin artikkelissa ”Are Separatists in Ukraine Joining Russia’s Largest Military Exercise?” (1) – josta yllä oleva Tymchuk-lainaus englanniksi käännettynä.”

Elokuun 3. 2017 julkaistussa DFRLabin artikkelissa päädyttiin seuraavaan johtopäätökseen:

In all likelihood, Tymchuk’s prediction of joint exercises between the so-called DNR/LNR and Russia’s 8th Combined Arms Army will not take place; however, it is always worth keeping an eye out on potentially suspicious activity from separatist and Russian fighters, especially in the next two months.”

He päätyivät tuolloin siihen johtopäätökseen, että Venäjän 8. armeijan ja ”kansantasavaltojen” joukkojen yhteisiä harjoituksia ei todennäköisesti järjestetä, mutta että seuraavien parin kuukauden ajan on syytä seurata tilanteen kehittymistä – panna merkille epäilyttävä toiminta – etenkin ”kansantasavaltojen” alueella. Kyseinen kaksi kuukautta on sikäli huomioitava, että se pitää sisällään Zapad-2017-sotaharjoituksen, joka alkaa harjoitusalueella muutaman vuorokauden kuluttua. 


Kuvassa Zapad-2017-sotaharjoituksen toiminta-alueet Venäjän puolustusministeriön ilmoituksen mukaan, kuva Andreas Turunen.

















Venäjän puolustusministeriön ilmoituksen mukaan Zapad-2017-sotaharjoitus järjestetään Valko-Venäjän alueella pidettävien harjoituksen osien ohella Leningradin ja Pskovin sekä Kaliningradin alueilla. Harjoitukseen liittyvät joukkojensiirrot koskettavat olennaisesti suurempaa aluetta, joukkojen siirtojen ohella Venäjä on kutsunut reserviläisiä palvelukseen harjoituksen ajaksi harjoitusaluetta suuremmalta alueelta. Reserviläisten kutsuminen palvelukseen ei välttämättä indikoi mitään, vastaavaa on tapahtunut aiemminkin esim. vuosi sitten järjestetyn Kavkaz-2016-sotaharjoituksen alla ja kuluessa.

Palatkaamme kuitenkin otsikon aiheeseen. Kuinka todennäköistä on, että Ukrainan maaperällä – miehitetyillä alueilla – järjestetään Venäjän asevoimien Eteläisen sotilaspiirin 8. armeijan sekä Donetskin ”kansantasavallan” 1. armeijakunnan ja Luhanskin ”kansantasavallan” 2. armeijakunnan yhteisharjoitus?

Elokuun 3. DFRLab päätyi johtopäätökseen, jonka mukaan yhteisharjoitusta tuskin järjestetään. Nyt, reilua kuukautta myöhemmin, eräät tapahtumat Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla sekä Venäjällä Itä-Ukrainaan rajoittuvilla alueilla indikoivat sen puolesta, että mahdollisuus yhteisharjoituksen järjestämiseen on olennaisesti suurempi.

Ensinnä on syytä huomioida Itä-Ukrainan miehitetyille alueille saapuneet polttoainetäydennykset. Mikäli ilmoitetut määrät pitävät jotakuinkin paikkaansa, vajaan parin viikon aikana alueelle on toimitettu yhteensä yli 2300 tonnia polttoaineita yksistään rautateitse.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden raportit parilta raja-asemalta, jolla heidän on mahdollista suorittaa tarkkailua, kertovat siitä, että liikenne maanteitse on myös aktiivista.

Tässä yhteydessä on myös huomioitava ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tekemät havainnot Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta elokuun lopulta, niiden mukaan alueella on huomattavia kalustokeskittymiä tukikohdissa ja harjoitusalueiden tuntumassa. Tämäkin voi kertoa siitä, että alueella valmistaudutaan laajahkoon sotaharjoitukseen, jolloin ei ole poissuljettua se, etteikö siihen voi ottaa osaa joukkoja myös Venäjältä Eteläisen sotilaspiirin 8. armeijasta.

Aerial imagery revealed the presence on 28 August of 49 tanks (type unknown) in a training area 3.7km east-south-east of Ternove and 37 tanks (type unknown) in a compound 3.2km west of Manuilivka (65km east of Donetsk).” (2)

Torez-Ternove-alue, satelliittikuvaan merkitty alueen merkittävin tukikohta – alueella on vähintään kaksi muuta Venäjän asevoimien käyttämää varikkoaluetta.
















Ukrainan asevoimien yleisesikunnan viestintään on toki syytä suhtautua tietyllä varauksella, yleisesikunnan tiedottaja Vladislav Selezniovin mukaan tilapäisesti Ukrainalta miehitetyillä alueilla Itä-Ukrainassa on tällä hetkellä 6000 Venäjän asevoimien sotilasta, tavanomaisesti miehitetyillä alueilla on 2000-3000 Venäjän asevoimien sotilasta sekä kymmeniä tuhansia militantteja, joista osa on Venäjän asevoimien ex. sotilaita tai venäläisiin yksityisarmeijoihin kuuluvia taistelijoita. (3 ja 4)

Sen ohella, että Itä-Ukrainassa on tällä hetkellä tuhansia Venäjän asevoimien sotilaita, Venäjän joukkojenkeskitykset Ukrainan ympäristössä jatkuvat. Eteläisen sotilaspiirin alueelle sijoitettu 8. armeija muodostaa kaikesta huolimatta olemassa olevan uhan Ukrainaa vastaan. Tällä hetkellä 8. armeijan vahvuus on noin 25 000 miestä. Vuoden 2013 jälkeen perustetun 8. armeijan vahvuus kasvaa edelleen, sen organisaatiorakennetta uudistetaan tällä hetkellä.


Venäjän armeijan joukkoja Ukrainan rajantuntumassa sekä Länsi- ja Etelä-Venäjällä.

























Ukrainaan rajoittuville alueille Venäjä on sijoittanut 20. armeijan sekä 8. armeijan, Valko-Venäjän itäpuolelle Smolenskin alueelle on sijoitettuna 144. moottoroitu divisioona, etelässä Venäjän Kaukasiaan on sijoitettuna 49. armeija sekä 58. armeija, joista jälkimmäiseen kuuluvat yksiköt on suunnattu pääasiassa etelässä sijaitsevia potentiaalisia vihollisia vastaan (Georgia) sekä operointiin Kaukasus vuoristoon rajoittuvilla alueilla. On kuitenkin hyvä tiedostaa se, että 58. armeijaan kuuluvia joukkoja on osallistunut sotatoimiin myös Ukrainassa. Krimille on sijoitettuna yli 25 000 Venäjän asevoimien sotilasta.


2S9 Nona-S 120 mm kranaatinheittimellä varustettuja kevyitä ilmakuljetteisia vaunuja Novorossiskissa elokuun lopulla.

























Kun huomioidaan yllä esille tuomani tekijät, sekä se, että menneen kesän aikana Venäjän asevoimien yksiköitä on käynyt harjoittelemassa Itä-Ukrainassa sotatoimiin osallistumisen ohella, en lainkaan pidä mahdottomana sitä, ettemmekö näe syksyn aikana suurempaa sotaharjoitusta Itä-Ukrainassa, johon osallistuu myös 8. armeijaan kuuluvia yksiköitä. Tällainen harjoitus ei suoraan sisälly Zapad-2017-sotaharjoitukseen, mutta se voi joko tukea sitä, tai sellainen voidaan järjestää myöhempänä ajankohtana syksyllä esim. sen tähden, että halutaan kohdistaa Ukrainaan pidempikestoista painetta ja pitää yllä alueellista jännitystä. Tähän voi sisältyä merkittävää joukkojen rotaatiota Itä-Ukrainassa, joukkojen liikuttelua Ukrainaan rajoittuvalla alueelle – myös Eteläiseen sotilaspiiriin kuuluvien alueiden ulkopuolella.

Ruotuväki-lehden verkkosivuilla 7. syyskuuta Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Petteri Lalu sanoo Zapad-2017-sotaharjoituksesta seuraavaa:

Oman arvioni mukaan tällä kertaa mennään venäläisen kaksoisharhautuksen periaatteella: tehdään juuri niin kuin etukäteen kerrotaankin tehtävän.” (5)

Josta seuraa ajatus siitä, että Zapad-2017-sotaharjoituksen tarkoituksena on vetää katse puoleensa – harhauttaa, toimia siis maskirovkana – mutta todellinen liike ja toiminta tapahtuu toisaalla. 2008 Venäjän sotaharjoituksesta siirryttiin sotaan Georgiaa vastaan, kevättalvella 2014 Venäjän sotaharjoitus päättyi Krimin niemimaan valtaamiseen. Menneen kesän tapahtumia on myös verrattu ”Prahan kevään” murskaamista edeltäviin tapahtumiin Neuvostoliitossa joukkojen keskitysten ja harjoittelun perusteella.

Iltalehden sunnuntaisessa katsauksessa ”Venäjän suuri sotaharjoitus alkaa ensi viikolla - asiantuntijat perkaavat 6 väläytettyä uhkaskenaariota” (6) Ukrainaan kohdistuvaan uhkaan vanhempi tutkija Pauli Järvenpää International Centre for Defence and Security-tutkimuskeskuksesta Virosta arvioi, ettei Venäjä yritä luoda Zapad-2017-sotaharjoituksen yhteydessä maakäytävää miehittämälleen Krimin niemimaalle. Samaisessa katsauksessa everstiluutnantti Juhani Pihlajamaa Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmästä sanoo seuraavaa Zapad-2017 liittyen:

Jos Itä-Ukrainasta haluttaisiin mennä Krimille saakka, ei siihen tarvita Valko-Venäjää. Jos jotain siis häärätään, niin Itä-Ukrainasta käsin.”

Pihlajamaakin näkee Venäjän joukkojen siirrot Länsi-Venäjällä Ukrainan rajantuntumaan maavoimien suunnitelmien mukaisena joukkojen uudelleen ryhmittelynä, joita ilman ei saataisi suunnitelmien mukaista divisioonaa kokoon. Tässä kohdin olisi kiinnostavaa tietää, mitä Ukrainan rajantuntumaan sijoitettua divisioonaa Pihlajamaa tarkoittaa, vai tarkoittaako hän 8. armeijan organisaatiomuutosta? Huomioitavaa kuitenkin, että 8. armeijan koko vastaa noin kahta divisioonaa ja, että se koostuu luisista v. 2013 jälkeen perustetuista (tai uudelleen organisoiduista) pataljoona ja prikaatikokoluokan yksiköistä.

Näidenkään arvioiden perusteella ei voida kumota tai vahvistaa Dmytro Tymchukin alun perin esittämää arviota Venäjän 8. armeijan ja Donetskin ”kansantasavallan” 1. armeijakunnan ja Luhanskin ”kansantasavallan” 2. armeijakunnan yhteisharjoituksesta. Dmytro Tymchukin arviota puoltavia tekijöitä on ilmaantunut viimeisen kuukauden kuluessa lukuisia, alkaen logistisen valmiuden lisäämisestä ja päätyen joukkojen siirtojen kautta siihen, että olisi loogista organisaatiorakennetta muuttavan 8. armeijan joukkojen harjoittelevan yhdessä ”kansantasavaltojen” alueelle sijoitettujen joukkojen kanssa, koska, mahdollisissa, sotilasoperaatioissa Itä-Ukrainassa joukot kuitenkin operoivat yhtenä kokonaisuutena, todennäköisesti kuitenkin siten, että 8. armeijaan kuuluvat joukot toimivat ”keihäänkärkenä” ja ”kansantasavaltojen” alueella nyt toimivat 1. ja 2. armeijakunta tukevat ja varmistavat operaation onnistumisen.

Vallitsevassa tilanteessa Ukrainan on syytä huomioida ”worst scenario” ja valmistautua pahimpaan. Venäjälläkin aika hupenee tiimalasissa kaiken aikaa, mikäli he haluavat saavuttaa edes jonkin asteisen sotilaallisen ratkaisun Itä- ja Etelä-Ukrainassa. Älä kuuntele mitä suu puhuu vaan katso mitä kädet tekevät!

Marko



Huom: tulevien tapahtumien kannalta epätietoisuutta lisää Venäjän armeijan yleisesikuntapäällikkö Valeri Gerasimovin suorittama salassa pidetty vierailu Turkissa. (7)



maanantai 28. elokuuta 2017

Zapad-2017 – Venäjän sapelinkalistelua vai johtaako se johonkin muuhun?

Kesän aikana olen kirjoittanut ennakkotunnelmia Venäjän ja Valko-Venäjän syyskuisen Zapad-2017-sotaharjoituksen edellä harjoituksesta seuraavasti:

Kilpajuoksu aikaa vastaan  (4. elokuuta 2017).
Mitä ennen Zapad-2017 harjoitusta?  (13. kesäkuuta 2017).

Tässä kirjoituksessa luon viimehetken tunnelmia edessä olevaan harjoitukseen, jonka on tarkoitus alkaa syyskuun 14. mutta jota edeltäviä valmiusharjoituksia sekä joukkojen testauksia järjestetään tiiviillä aikataululla. Samoin kaluston siirrot Venäjältä Valko-Venäjälle ovat käynnissä, ovat olleet jo parin viikon ajan.

Venäjän ja Valko-Venäjän ilmoituksen mukaan Zapad-2017-sotaharjoitukseen ottaa osaa 12 700 sotilasta, mikä tarkoittaa sitä, että joukkojen määrä on hieman sen rajan – 13 000 sotilasta – alle, jonka ylitettyä on kutsuttava kaikki ETYJ-maat seuraamaan harjoituksia Wienin dokumentin mukaisesti. Elokuun 22. antamassaan lausunnossa Valko-Venäjän puolustusministeriö kertoi harjoitusta seuraamaan kutsutun tarkkailijoita seitsemästä maasta Ukrainasta, Puolasta, Liettuasta, Latviasta, Virosta ja Ruotsista sekä Norjasta. (1)

Tämänhetkisten havaintojen perusteella voidaan todeta, että Venäjän ja Valko-Venäjän ilmoitus harjoitukseen osallistuvien joukkojen määrästä tuskin pitää paikkaansa. Todennäköisesti yksistään Valko-Venäjällä harjoitukseen osallistuvien joukkojen määrä ylittää moninkertaisesti ilmoitetun 12 700 sotilasta. Venäjä on yksistään varannut lähes 4000 junavaunua Zapad-2017-sotaharjoituksen kalusto- ja joukkojen siirtoihin. Ristiriitaa lisää entisestään se, että harjoitukseen osallistuvan logistisen henkilökunnan määrä nousee Venäjän osalta 5000 mieheen. Selkeää ”uskottavuusvajetta” tulee olemaan Venäjän ilmoittaman joukkojen määrän ja todellisuuden välillä.

Liettuan puolustusministeri Raimundas Karoblis varoitti jo kesäkuussa Zapad-2017-sotaharjoitukseen liittyvien joukkojensiirtojen mahdollistavan aggressiivisen joukkojen lisäämisen NATO:n itäisellä sivustalla. Liettuan hallitus esitti jo tuolloin arvion, että harjoitukseen osallistuvien venäläisjoukkojen määrä voi nousta 100 000 mieheen. (1) Liettua puolustusministerin arviota on syytä verrata ODKB:n (Kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestö) ehdotukseen, jonka mukaan Zapad-2017-sotaharjoitus voi ylittää mittakaavassa Kavkaz-2016-sotaharjoituksen, johon osallistui 125000 sotilasta ja 97000 reserviläisiä eli 222 000 sotilasta ja reserviläistä. (2) Tästä voi päätellä sen, että ODKB:n ehdotus on se, että Zapad-2017-sotaharjoitukseen ottaisi kokonaisuudessaan osaa enemmän sotilaita ja reserviläisiä, kuin vuodentakaiseen Kavkaz-2016-sotaharjoitukseen, tämä jakautuisi kuitenkin olennaisesti laajemmalle alueelle kuin Valko-Venäjä.

Aiempien Zapad-harjoitusten seurauksena Baltian maat kuin myös Puola ja Ukraina useiden muiden maiden ohella on tavanomaista huolestuneempi siitä, että mihin tämä harjoitus voi johtaa. Onko se suurvalta-asemasta haaveilevan Venäjän pullistelua vaiko jotain muuta? Zapad-2009-sotaharjoituksessa simuloitiin ydinasehyökkäystä Varsovaan, (3) myös Zapad-2013-sotaharjoitukesssa simuloitiin ydiniskua, mutta tällä kertaa kohteena oli Ruotsi. Nyt alkavan harjoituksen alla Venäjän ilmavoimien Iljushin Il-76MD kuljetuskoneet ovat kuljettaneet taistelukärkiä Iskander ohjuksiin (kyseessä on taktinen ballistinen ohjus). (4)

Useamman kuukauden ”hiljaiselon” jälkeen Venäjän asevoimien iskukykyisimpiin joukkoihin kuuluva 1. kaartin panssariarmeija on aloittanut valmistelevia harjoituksia, siihen kuuluvat tykistöyksiköt ovat suorittaneet harjoitusammuntoja Nizhnyi-Novgorodin lähistöllä modernisoiduilla Msta-S 2S19M2 panssarihaupitseilla. (5)

Yhdysvaltojen asevoimien Euroopan joukkojen komentaja kenraali Ben Hodges arvioi NY Timesille 1. kaartin panssariarmeijan roolia ”There is only one reason you would create a Guards Tank Army, and that is as an offensive striking force,”… ”This is not something for homeland security…”. (6)

Zapad-2017-sotaharjoituksen kohdalla katse keskittyy useimmilla Venäjän maavoimien kalustoliikkeisiin, tässä kohdin on kuitenkin syytä muistuttaa siitä, että harjoitukseen osallistuu joukkoja kaikista merkittävistä Venäjän asevoimien puolustushaaroista, muistettavaa on myös se, että harjoituskokonaisuus käsittää harjoitteita (ja sen myötä joukkoja) Kuolan niemimaalta Venäjän Eteläisen sotilaspiirin alueelle, harjoitus nostaa joukkojen valmiutta ja vahvuutta myös Ukrainalta miehitetyllä Krimin niemimaalla. Niemimaalle on siirretty aiemmin elokuussa Bastion-P pintamaalien torjuntaan tarkoitettuja merimaaliohjuksia, alueen ilmatorjuntaa on myös vahvistettu, myös Venäjän muita Krimille sijoittamia joukkoja on vahvistettu. Niemimaan alueelle on siirretty erikoisyksiköitä FSB:stä ja muista Venäjän sisäisenturvallisuuden elimistä, kuten sisäministeriöstä (MVD) ja kansalliskaartista (Ros Gvardia).

Muutama päivä sitten (22. elokuuta) Vladimirissa esikuntaansa pitävä 27. kaartin ohjusarmeija järjesti harjoituksen, jossa treenattiin henkilökuntaa sekä ohjusarmeijan komentoyhteyksiä sekä komentoketjua. On syytä huomioida, että 27. kaartin ohjusarmeijalle sijoitettujen strategisten mannertenvälisten ohjusten kokonaismäärä on noin puolet Venäjän maaperälle (maa-alue) sijoitetuista strategisista mannertenvälisistä ohjuksista (ks. statistiikka lopussa). Venäjän Pohjoisen ja Tyynenmeren laivastoilla on mannertenvälisillä ohjuksilla varustettuja strategisia ohjussukellusveneitä. Pohjoisen laivaston vahvuuteen kuuluu seitsemän strategista ohjussukellusvenettä, joiden lisäksi on ohjusten koeammunnoissa alustana käytetty Dmitri Donskoi. Tyynenmeren laivaston vahvuuteen kuuluu viisi strategista ohjussukellusvenettä.

Zapad-2017-sotaharjoituksen alla on hyvä huomioida myös seuraavat Venäjän suorittamat toimenpiteet. Kaliningradin ja Pskovin alueiden reserviläisiä on määrätty palvelukseen, määräyksiä on toimitettu perille kirjeitse sekä puhelimitse. (7 ja 8) Määräys on kohdistettu erityisesti sopimussotilaille sekä sitoutuneille reserviläisille, joita kummallakin alueella on – ymmärtääkseni – alueiden luonne huomioiden jonkin verran. Vastaavia toimenpiteitä on suoritettu aiemminkin, nyt samaa tehdään ehkäpä sofistikoituneemmin ja laajemmassa mitassa. Ei ole pois suljettua, etteikö ennen Zapad-2017-sotaharjoituksen alkua kutsuja lähetettä entistä suuremmalle joukolle reserviläisiä. Viime vuoden Kavkaz-2016-sotaharjoituksessa Venäjä testasi alueellisten puolustusjoukkojen liikekannallepanoa, samainen teema toistunee myös tämän vuotisessa Zapad-2017-sotaharjoituksessa.


Venäjän asevoimien BMD-2 N:o 234 - sijoituspaikka Venäjällä sotilastukikohta N:o 74268, Pihkova (ven. Pskov) – tukikohtaan on sijoitettu 76. laskuvarjodivisioonan alaisia joukkoja. Kyseisen divisioonan sotilaita otti osaa Ukrainan sotaan ensimmäisen kerran elo-syyskuussa 2014.
























Venäjän hallitus on myös lähettänyt viestejä Kalugan oblastin maanviljelijöille muistuttaen heidän sodanajan velvollisuuksista. Dokumentissa todetaan ”kunta-alueen hyväksyttyä mobilisointisuunnitelmaa varten sota-aikana" yritykset "osallistuvat tavaroiden luovutuksiin (työt, palvelut) julkisiin tarpeisiin tuotetun nimikkeistön mukaisesti". (9) Meduzan artikkelia tarkastellaan englanniksi käännettynä UAWiren artikkelissa ”Russian government sends notices to farmers outlining their wartime duties” – yhteenveto on riittävän kattava, jotta kokonaisuudesta saa riittävän tarkan kuvan. (10)

Mitä uhkakuvia on olemassa?

Aiemmin Censor.NET:in haastattelussa Yhdysvaltojen asevoimien Euroopan joukkojen komentaja kenraali Ben Hodges arvio sodan eskaloitumisen mahdollisuutta:

I won’t speculate about what they might do against Ukraine, but certainly what they have done in Georgia is a pattern of undermining countries around on their periphery, not living up to agreements. They were supposed to pull out after the Sarkozy agreement [with Putin – ed.], and they didn’t… And I’m sure that that’s their objective in Ukraine is to make sure Ukraine could never join the EU, could never join NATO, could not be fully integrated economically into the West. So I think they’ll use whatever they can to continue that if the West does not stay united.” (11)

Laajan haastattelun perusteella voidaan todeta, että Ben Hodges ei pidä Venäjän laajempaa offensiivia lähitulevaisuudessa todennäköisenä, mutta sellaista ei voi täysin sulkea poiskaan mahdollisten skenaarioiden joukosta. Ukrainan on oltava valmis puolustamaan maataan, myös lännessä Venäjän suorittamia joukkojensiirtoja on seurattava tarkoin. Ukrainaan ja länteen kohdistuvan uhan ohella viime aikoina esille on noussut entistä enemmän mahdollisuus siitä, että Zapad-2017-sotaharjoituksen varjolla Venäjän maavoimien alaisia joukkoja jää pysyvästi Valko-Venäjän maaperälle, onpa esitetty arvioita siitä, että harjoituksen tosiasiallinen tarkoitus on saattaa maa pysyvästi Venäjän kontrolliin – ts. miehittää Valko-Venäjä.

Arseni Svitski – minskiläisen the Centre for Strategic and Foreign Policy Studiesin – johtaja käsittelee mahdollista miehitystä artikkelissa ”Will Russia occupy Belarus in 2017?” (12) On toki huomioitava, että artikkeli on marraskuulta 2016, mutta tuolloin Svitski teki muun muassa seuraavan päätelmän:

Obviously, if this many Russian troops arrive in Belarus, it will be difficult to send them home later. Without doubt, this is detrimental to the sovereignty and independence of the Belarusian state.”

Svitski viittaa tässä siihen mahdollisuuteen, että Venäjä lähettää huomattavan määrän joukkoja Valko-Venäjälle Zapad-2017-sotaharjoituksen varjolla, kuten näyttää lähettävän, josta voi seurata se, että joukkojen vetäminen takaisin Venäjälle on työlästä ja se houkuttelee sijoittamaan pysyviä osastoja Valko-Venäjän maaperälle.

Valko-Venäjällä myös kansalaisten keskuudessa suhtaudutaan epäillen siihen, että venäläisjoukot vedettäisi kokonaisuudessaan maasta pois – onpa venäläisiä nimitetty jo miehittäjiksikin. Nämä pelot ja epäilyt ovat tavallaan perusteltuja, koska Venäjä on jo pidemmän aikaa esittänyt Valko-Venäjälle vaateita Venäjän asevoimien joukkojen pysyvästä sijoittamisesta Valko-Venäjään – aiemmin on ollut puhetta lentotukikohdasta, nyt esille ovat nousseet myös maavoimien alaisuuteen kuuluvat joukot. Mikäli ei lasketa lukuun NATO:on kuuluvia Baltian maita, entisen Neuvostoliiton alueen valtioista Venäjällä ei ole pysyvien joukkojen myötä kontrollia Valko-Venäjällä ja Azerbaidžanissa – osia Ukrainasta, Moldovasta ja Georgiasta venäläisjoukot miehittävät, jonka ohella Ukrainassa sotii tuhansia Venäjän asevoimiin kuuluvia sotilaita, pyrkien näin horjuttamaan Ukrainan yhteiskunnallista tilaa ja vaikeuttamaan maan läntisen integraation politiikkaa.

Valko-Venäjä, Ukraina – vaiko Baltia, nämä valtiot ja alueet on nostettu esille eri skenaarioissa maista ja alueista, joihin kohdistuu Zapad-2017-sotaharjoituksen myötä suurin uhka. Todennäköisimpänä pitäisin sitä, että Zapad-2017-sotaharjoituksen jälkimainingeissa Valko-Venäjälle jää pysyviä venäläisjoukkoja ja täten maa sidotaan entistä tiukemmin Venäjään. Sodan eskaloitumista Ukrainassa en pidä mahdottomana, tiedustelutoiminta maan rajojen tuntumassa on lisääntynyt – paikoin se on ulottunut syvemmälle Ukrainan alueelle idässä kuin myös maan luoteisosassa, luoteis-ukrainalaisen Kovelin yllä havaittiin venäläinen Orlan-10 tiedustelulennokki kymmenisen päivää sitten.

En pidä todennäköisenä, että Baltian suunnalla Venäjä ryhtyy Zapad-2017-sotaharjoituksen kuluessa, tai sen jälkeen, mihinkään sotilasoperaatioon – provokaatioita ei kuitenkaan pidä sulkea laskuista pois. On mahdollista, että näemme aiempaa pidemmälle meneviä provokaatioita, joissa Baltian alueelle sijoitettuja joukkoja testataan venäläisten toimesta. Mihin tällainen sitten voi johtaa? Väistämättä tulee mieleen 28. kesäkuuta 1914 ja Gavrilo Princip – mutta en nyt ryhdy spekuloimaan hyvin epätodennäköisillä skenaarioilla – tapahtumakuluilla.

Näin päätteeksi Neuvostoliiton marsalkka Georgi Žukovia mukaillen – puna-armeija taistelee offensiivisesti, samaa strategiaa Venäjän asevoimat toteuttaa tänä päivänä.

Marko




Valokuva blogin kirjoittajan kokoelmista.

Statistiikka:

Statistiikka russianforces.org.



















perjantai 4. elokuuta 2017

Kilpajuoksu aikaa vastaan

Yhdysvaltojen, Ukrainassa taannoin vierailleen, erityislähettiläs Kurt Volkerin Radio Free Europelle heinäkuun 25. antaman haastattelun mukaan puolustuksellisten tappavien aseiden toimittaminen Ukrainaan tulisi sallia. Hän ei myöskään näe aseiden toimittamista provokaationa:

”…provoke Russia to do more than they are already doing, and it also isn't going to change any kind of balance that way.” (1)

Haastattelussa Volker muistutti siitä, että Venäjä sotii jo Ukrainan maaperällä ja että miehitetyillä alueilla sijaitsevat Venäjän komennossa olevat joukot ovat hyvin voimakkaat ja vahvasti aseistetut:

First off, Russia is already in Ukraine, they are already heavily armed,"… "There are more Russian tanks in there than [tanks] in Western Europe combined. It is a large, large military presence." (1)

Heinäkuun viimeinen päivä the Wall Street Journal uutisoi “Pentagon Offers Plan to Arm Ukraine.” Uutisen mukaan Pentagon ja Yhdysvaltain ulkoministeriö ovat laatineet suunnitelman Ukrainan aseistamiseksi puolustustarkoitukseen tarkoitetulla tappavalla aseistuksella, kuten panssarintorjuntaohjuksilla. Aseiden toimittamiselle tarvitaan kuitenkin Valkoisentalon hyväksyntä, viranomaisarvioiden mukaan hyväksynnän saaminen voi viedä kuukausia. (2)


Onko edessä kilpajuoksu aikaa vastaan?

Venäjän ja Valko-Venäjän yhteinen Zapad-2017 harjoitus alkaa syyskuun 14. kuluvaa vuotta, joukkojen siirrot Valko-Venäjälle ovat jo alkaneet. Valko-Venäjän Vitebskissä on kuvattu tunnuksettomia joukkoja, vastaavan kaltaiset joukot - ”pienet vihreät miehet” (”green little men”) – tulivat tunnetuksi Venäjän miehittäessä Krimin niemimaan kevättalvella 2014. (3) Atlantic Councilin  Digital Forensic Research Lab’in artikkelissa ”’Little Green Men” In Belarus?” tarkastellaan aihetta. Heidän yhteenvedon lopuksi tekemän päätelmän mukaan kyseessä on todennäköisesti Valko-Venäjän asevoimien 103. kaartin maahanlaskudivisioonan miehiä. (4) Päätelmästä huolimatta, katse on syytä myös kohdistaa Valko-Venäjän suuntaan, signaalit maasta eivät lupaa hyvää - heinäkuun 27. järjestetyssä kansallisen turvallisuuden neuvoston kokouksessa Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka ehdotti sotilaiden lähettämistä kadulle ”avustamaan poliisia”.


Tunnuksettomia joukkoja Vitebskissä, Valko-Venäjällä. (5)



















Kuvakaappaus Новости Беларусиin VKontakte-uutisesta. Aljaksandr Lukašenkan ehdottaa sotilaiden lähettämistä kadulle avustamaan poliisia – uutinen kaipaa vahvistusta. (6) 
















T-72B taistelupanssarivaunuja Ligovon rautatieasemalla, Pietarissa.


























BMP-2 rynnäkköpanssarivaunuja Krutajassa, Moskovan oblasti. Krutajassa otetuissa kuvissa näkyy yhden moottoroidun jalkaväkipataljoonan pääkalusto.


























Sen ohella, että Venäjä on aloittanut joukkojen siirrot Valko-Venäjälle Zapad-2017 -sotaharjoitusta varten, se on sijoittanut runsaasti moottoroituja joukkoja Ukrainan rajan tuntumaan. Zapad-2017-harjoitusta on kuvattu suurimmaksi ja vaativimmaksi sekä monimutkaisimmaksi sotaharjoitukseksi, jonka Venäjä järjestää sitten kylmän sodan päättymisen.


















Karttaan on merkitty Venäjän neljä Ukrainan rajan tuntumaan sijoittamaa moottoroitua divisioonaa, kunkin sodanajan vahvuus on noin 13 000 miestä. Kyseisten divisioonien organisaatio ja kalusto on suunniteltu nopeita – syvälle ulottuvia – offensiiveja silmällä pitäen. Venäjä on koonnut myös muita merkittäviä joukkoja Ukrainan tuntumaan, ks. alle liitetty New York Timesissa julkaistu karttakuva. Merkittäviä voimia ovat 8. armeija etelässä Ukrainan rajan tuntumassa Rostovin ja Volgogradin oblastien alueille sijoitettuna, 20. armeija – sekin sijoitettuna Ukrainan rajan tuntumaan sekä 1. kaartin panssariarmeija. Valko-Venäjän rajan tuntumaan Smolenskin alueelle on sijoitettu vahvoja joukkoja ja siitä pohjoiseen Pihkovaan (ven. Pskov) on sijoitettuna 76. maahanlaskudivisioona, jonka miehiä on osallistunut sotatoimiin Ukrainassa ensimmäisen kerran jo elokuussa 2014.

Yhdysvaltojen asevoimien Euroopan joukkojen komentaja kenraali Ben Hodges arvioi NY Timesille 1. kaartin panssariarmeijan roolia: ”There is only one reason you would create a Guards Tank Army, and that is as an offensive striking force,”… ”This is not something for homeland security…”. (7)


Kartta NY Times: Russia’s military drills near NATO border raise fears of aggression. (7)


























Venäjä näyttää myös huomioivan sivustat näinä aikoina, se on esim. siirtänyt Krimin niemimaalle lisää pintamaalien torjuntaan tarkoitettuja Bastion-P -meritorjuntaohjuksia – samoin alueen ilmatorjuntaa on vahvistettu, vahvistuksia ovat saaneet myös muut Venäjän Krimille sijoittamat joukot. Niemimaan alueelle on siirretty erikoisyksiköitä FSB:stä ja muista Venäjän sisäisenturvallisuuden elimistä, kuten sisäministeriöstä (MVD) ja kansalliskaartista (Ros Gvardia). Venäjän eteläistä sivustaa suojaa 49. armeija sekä 58. armeija, joihin kuuluvien yksiköiden miehistöä on kierrätetty Itä-Ukrainassa keräämässä kokemusta. On syytä huomioida se, että Ukrainan ja Syyrian sodissa huomattavan moni Venäjän asevoimien yksiköistä on kerännyt taistelukokemusta, näitä oppeja on jo integroitu koulutukseen.

Kesän aikana Venäjä on harjoituttanut joukkojaan niin Ukrainalta miehitetyillä alueilla kuin myös Venäjän alueella, hyvin aktiivisessa roolissa ovat olleet pioneerijoukot – toistuviin harjoitteisiin ovat kuuluneet myös vesistöjen ylitykset. Etenkin kesäkuussa ja heinäkuun alkupuolella Ukrainalta miehitetyillä alueilla suoritettiin useampia pienimuotoisia vesistön ylitys harjoituksia. Viimeisimpien viikkojen kuluessa etenkin Volgogradin alueella Venäjän asevoimien NBC-joukot ovat harjoitelleet aktiivisesti, näiden joukkojen tiivis harjoitteleminen on huomionarvoinen asia, koska Venäjän asevoimissa NBC-joukoilla on merkittävä rooli liikkeen suojaamisessa aerosoleilla yms. havaitsemisen vaikeuttamiseksi, kyseisiä joukkoja on ollut mukana merkittävissä joenylitysharjoituksissa levittämässä aerosolia ja savua.

Tätä taustaa vasten Kurt Volkerin toteamus siitä, että puolustukselliset aseet eivät enää provosoi ketään on paikkansa pitävä. Venäjän alueelle sijoittamat joukot ovat merkittävästi voimakkaampia kuin NATO-maiden joukot Baltiassa tai Ukrainan sotatoimialueelle sijoittamat joukot. Venäjä harjoitutti jo vuosi sitten Kavkaz-2016-sotaharjoituksen alla ja sen aikana joukkojen mittavia siirtoja myös yllätysharjoitusten muodossa ennen Kavkaz-2016-sotaharjoitusta. Venäjälle on myös kertynyt runsaasti kokemusta Ukrainassa käytävän sodan aikana joukkojen siirroista tuhansien kilometrien päähän hyvinkin tiiviillä aikataululla. Tammi-helmikuussa 2015 Venäjä siirsi Itä-Ukrainan sotatoimialueelle Debaltsevon mottia purkamaan moottoroituja joukkoja Burjatian alueelta Baikal-järven ääreltä Siperiasta, myös Petsamon tuntumaan sijoitettuja joukkoja on kierrätetty Itä-Ukrainassa keräämässä oppia ja kokemusta todellisessa ympäristössä.


Uhkaako sotaa laajeneminen?

Censor.NET:in haastattelussa Yhdysvaltojen asevoimien Euroopan joukkojen komentaja kenraali Ben Hodges arvio sodan eskaloitumisen mahdollisuutta:

I won’t speculate about what they might do against Ukraine, but certainly what they have done in Georgia is a pattern of undermining countries around on their periphery, not living up to agreements. They were supposed to pull out after the Sarkozy agreement [with Putin – ed.], and they didn’t… And I’m sure that that’s their objective in Ukraine is to make sure Ukraine could never join the EU, could never join NATO, could not be fully integrated economically into the West. So I think they’ll use whatever they can to continue that if the West does not stay united.” (8)

Laajan haastattelun perusteella voidaan todeta, että Ben Hodges ei pidä Venäjän laajempaa offensiivia lähitulevaisuudessa todennäköisenä, mutta sellaista ei voi täysin sulkea poiskaan mahdollisten skenaarioiden joukosta. Ukrainan on oltava valmis puolustamaan maataan – eikä yksin Ukrainan vaan EU- sekä NATO-maiden on oltava valmiit puolustautumaan. Hodges osoitti haastattelussa seuraavat sanat Ukrainalle ja ukrainalaisille, mutta yhtä hyvin ne voi osoittaa kokojoukolle eurooppalaisia valtioita:

Now, of course, Ukraine has responsibility too. I mean has Ukraine done everything it can do to defend itself? To modernize, to create the most effective armed forces.”

Päin vastaisiakin arvioita on esitetty paikallisista – Itä-Ukrainassa suoritettavista – offensiiveista laajempiin offensiiveihin, joilla on strategisia kohteita, kuten Dnepr Ukrainassa ja maakäytävän luominen Krimin niemimaalle idästä. Tällaisesta offensiivista on tosin käyty keskustelua sodan alkuhetkistä lähtien, sitä on pidetty Venäjän ensisijaisena tavoitteena Ukrainassa sen jälkeen, kun kävi selväksi, ettei Ukrainaa saatu palautettua ruotuun ja Venäjän satelliitiksi. Kuinka todennäköinen kolmen sotavuoden jälkeen tällainen operaatio sitten on? Vastaan siihen vastakysymyksillä – miksi Venäjä harjoittelee säännönmukaisesti hyökkäyssotaa? miksi se perustaa yksiköitä, jotka on varustettu hyökkäyssota silmällä pitäen?

Vielä ei ehkäpä olla tilanteessa, jota Euroopassa ja etenkin Puolassa elettiin keväällä 1939, jolloin maan tulevasta kohtalosta käytiin sanallista kamppailua aseiden sijaan. Aseet ottivat pääosan syyskuun 1. 1939 Saksan hyökätessä Puolaan. Muistakaamme kuitenkin Puolan pääministeri Jósef Beckin sanoja hänen puhuessa Puolan parlamentille ja kansalle toukokuun 15. 1939:

On vain yksi asia ihmisten, kansojen ja valtioiden elämässä, jolla ei ole hintaa, ja se on kunnia”. (9)

Marko


9. Timothy SnyderMusta maa – Holokausti: tapahtumat, opetukset” s. 115.


Kesäkuun 13. kirjoitin blogin ”Mitä ennen Zapad-2017 harjoitusta?”