Tammikuussa 2022 Venäjä valmistautui sotatoimien eskalointiin Ukrainassa

 

Vuosi sitten tammikuun 15. päivänä julkaisin enteilevän blogin ”Neuvottelukierros käyty – Venäjä valmistautuu sotatoimien eskalointiin Ukrainassa”, päättäen kyseisen kirjoitukseni aprikoivaan toteamukseen –

Viime viikkojen tapahtumien perusteella, tulen entistä useammin miettineeksi sitä, että onko arpa nyt heitetty ja Venäjällä Vladimir Putinin hallinto siirtynyt tilaan, josta ei ole enää mahdollista vetäytyä ilman, että menettää kasvonsa, että jonkin asteinen voitto on saavutettava – ja koska neuvottelupöydässä länsi ei Putinin uhkavaatimusten edessä taipunut, jäljelle ei juurikaan jää vaihtoehtoja –

henkisesti olin valmistautunut Venäjän taholta tapahtuvaan sotatoimien eskalointiin jo pidemmän aikaa. Viime vuoden tammikuun alku osoitti konkreettisella tapaa sen, että tie oli kuljettu loppuun, että väistämätön tulisi tapahtumaan jossain vaiheessa lähitulevaisuutta, vaikka etenkin länsieurooppalaiset (erityisesti saksalaiset) tahot koettivat vielä pitää yllä illuusiota jatkuvasta rauhantilasta, esittäen Ukrainalle vaatimuksia neuvotteluiden jatkamisesta.

Tulemme todennäköisesti tulevaisuudessa näkemään sen, millainen vaikutus saksalaisten välittämillä tiedoilla oli Ukrainan puutteelliseen valmistautumiseen etenkin Kiovan alueella. Siinä missä Yhdysvallat oli varoittanut selväsanaisesti Ukrainaa tulevasta hyökkäyksestä viikkojen (kuukausien) ajan, etenkin Saksassa ajettiin käärmettä piippuun ja puhuttiin neuvotteluiden jatkamisen puolesta. Näin jälkeenpäin on paljastunut Saksan tiedustelussa olleen Venäjän vaikutuksille alttiita operaattoreita – mikä vaikutus heillä oli kokonaiskuvan luontiin Saksassa ja Ukrainassa? (1) Lisäksi on huomioitava poliittisen- ja liike-elämän eliitin taholta saksalaiseen päätöksentekoon kohdistuva vaikutus, ja sen ”leviäminen” Saksan kautta kolmansiin maihin. Ukrainan ohella muitakin maita nousee mieleen… (Hienotunteisuuttani jätän mainitsematta erään Venäjän naapurivaltion, jossa on lustraatio edelleen suorittamatta).

Sodan eskalaatiosta Ukrainassa on kulunut jo lähes vuosi, Venäjän usean rintaman hyökkäys alkoi aamuvarhaisella 24. helmikuuta 2022, mutta edelleen liian usein huomiomme keskittyy kyseiseen päivään ja sen jälkeiseen aikaan, aivan kuin kuukaudet ja vuodet tätä ennen olivat merkityksettömiä. Venäjän sota Ukrainassa ei alkanut 24. helmikuuta 2022 vaan kevättalvella 2014 Krimin niemimaan miehityksellä ja viikkoa paria myöhemmin alkaneella operaatiolla Ukrainan etelä- ja itäosissa, jotka toimivat lähtölaukauksena Itä-Ukrainassa huhtikuussa 2014 alkaneelle sodalle. Tämän taustan ja Venäjän muiden Ukrainaan kohdistamien tavoitteiden unohtaminen yksinkertaistaa nykyisen sodan tarkastelua aivan liikaa. Tällöin jää huomiotta se, että Vladimir Putinin hallinnolla oli hyvin pitkän ajan suunnitelmia (ja tavoitteita) Ukrainan suhteen, jotka ulottuvat näkyvämpinä vuosituhannen alkupuolelle Oranssiin vallankumoukseen, (2) mutta joita on valmisteltu (pidetty yllä) Venäjän turvallisuusorganisaatioiden rakenteissa todennäköisesti tätäkin ennen.

En ryhdy tässä kirjoituksessa kertaamaan koko historiaa, sen sijaan suuntaan katseeni kevättalveen 2021, jolloin Itä-Ukrainassa – rintamalla – alkoi näkyä selkeitä merkkejä siitä, että kuherruskuukausi Volodymyr Zelenskyin hallinnon kanssa oli lopullisesti ohi, että Venäjällä oli toteutumattomia sotilaallisia tavoitteita Ukrainan suhteen. Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa koronapandemiasta, joka on omalta osaltaan saattanut vaikuttaa Venäjän hallinnon pyrkimyksiin Ukrainassa viivästyttäen niitä.

Kuherruskuukauden päättymistä ennakoi RT:n päätoimittajan Margarita Simonjanin vierailu miehitetyssä Donetskissa tammikuussa 2021, jolloin hän piti puolentunnin puheen ”integraatiofoorumissa”. (3) Simonjanin puheen ajatus, idea ja keskeisin aihe oli Donbas on Venäjää. Puheessa toistui voimakkaasti sama narratiivi kuin Krimin niemimaan anneksoinnin yhteydessä, jolloin propagandassa toistui – Krim on Venäjää. Nyt vuorostaan Donbas on Venäjää! 

Simonjan puhuu miehitetyssä Donetskissa, tammikuu 2021.

Panin merkille lisääntyneen eskalaation myöhemmin kevättalven ja kevään kuluessa, kirjoittaenkin havainnoistani useamman blogin. Merkittävinä eskalaatioina Donetskin alueella voidaan pitää venäläisten huhtikuun alussa Piskyn tulittamista kranaatinheittimien ohella 122 mm kenttätykeillä, todennäköisimmin D-30 Ljaguška kanuunahaupitseilla.

Kyseisenä keväänä Venäjä siirsi merkittäviä joukkoja Krimin niemimaan harjoitusalueille sekä harjoitusalueille Venäjän länsiosiin, esim. Voronežin eteläpuolella sijaitsevalle Pogonovon harjoitusalueelle. Myöhemmin Pogonovoon siirretyistä joukoista, ainakin 41. armeijaan kuuluneet joukot vedettiin takaisin Venäjän keskisen sotilaspiirin alueelle, kuitenkin siten, että joukot jättivät merkittävän osan kalustostaan Pogonovon alueelle.

Samoihin aikoihin Venäjä järjesti myös miehittämällään Krimin niemimaalla näyttävän – propaganda tilaisuuden – jolla haluttiin todistaa joukkojen vetämisestä pois niemimaalta. Satelliittikuvien perusteella kuitenkin havaittiin epätavanomaisen runsaan aktiivisuuden jatkuvan Opukin harjoitusalueella – niemimaan itäosissa sekä Novoozernen alueella – niemimaan länsiosissa, jonne on Venäjän toimesta rakennettu huomattavan suuri varikko- ja varastoalue kalustolle. (4)

Tällöin keväällä 2021 Venäjä ei merkittävissä määrin siirtänyt lisää joukkoja Itä-Ukrainan miehitetyille alueille, sen sijaan samoihin aikoihin Venäjän provokatiiviset hyökkäykset Ukrainan kontrolloimille alueille lisääntyivät entisestään. Tuli-iskuissa ja rajoitetuissa hyökkäyksissä käytettiin epätavanomaisen paljon raskasta, Minsk II-sopimuksessa kiellettyä, kalustoa. Toukokuun 13. 2021 Venäjä käytti ensimmäistä kertaa pitkästä aikaan taistelupanssarivaunuja tulittaessaan Donetskin luoteispuolella sijainnutta Piskyn taajamaa. Tuli-iskujen joukossa on myös ilmeisiä sotarikoksia, kuten Krasnohorivkan keskussairaalan tulittaminen kranaatinheittimillä 4. toukokuuta –

”Illalla 4. toukokuuta (klo. 21:25-) miehitetyn Donetskin länsipuolella sijaitsevaa Krasnohorivkan kaupunkia tulitettiin 120 mm kranaatinheittimillä sekä muilla aseilla. Kaupungin keskussairaalan alueelle osui useita 120 mm kranaatinheittimen kranaattia, sairaalassa oli kyseisenä hetkenä hoidossa 45 koronaviruspotilasta. Sairaala kärsi mittavia vaurioita iskussa, samoin sairaala-alueella ollut ambulanssi. Onneksi yksikään potilas tai henkilökuntaan kuulunut ei vammautunut iskussa.” (5)

Krasnohorivkan keskussairaala venäläisten kranaatti-iskun jäljiltä, 4. toukokuuta 2021.

Kyseisenä keväänä venäläisjoukot alkoivat levittämään entistä enemmän henkilömiinoja Ukrainan kontrolloimille alueille. Levitettävien miinojen joukossa oli myös siviileille erittäin vaarallisia, ansalankalaukaisimella toimivia POM-2-henkilömiinoja, joita Venäjä ja sen proxy-joukot levittivät myös asutetuille alueille. POM-2-henkilömiinojen levittämiseen venäläiset käyttivät tuolloin 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimiä ja RPG-7 kevyttä sinkoa sekä miinan levittämiseen suunniteltua laukaisuputkea. (6)

Kevään, kesän ja seuranneen syksyn ajan Venäjän toiminta Itä-Ukrainan sotatoimialueella oli tarkoituksellista ja tarkoitushakuista. Raskaita Minsk II-sopimuksessa kiellettyjä asejärjestelmiä käytettiin toistuvasti, tulitusta raskailla aseilla kohdistettiin sotilaiden ohella siviileihin, siviilikohteisiin – kuten kouluihin ja sairaaloihin, siviileitä avustaviin ukrainalaispioneereihin sekä HALO Trustin miinanraivaajiin. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoita häirittiin ja uhkailtiin, erityistä huomiota kiinnitin Piskyn tapahtumiin alkukesästä 2021 blogissani – Paluu Donetskin alueelle, Piskin kylä kranaattikeskitysten kohteena. Vuoden loppupuolella tarkkailijoiden liikkumista alettiin rajoittaa entistä enemmän, aseenkäyttö ETYJ:n Ukrainan monitorointimission lennokkeja vastaan oli hyvin säännöllistä.

Provokaatioiden lisääntyminen ja sotatoimien hidas kiihtyminen johti Ukrainan asevoimien ja kansalliskaartin sekä muiden turvallisuusorganisaatioiden lisääntyviin tappioihin. Ukrainan asevoimien tappiot nousivat 1.1.2021-31.12.2021 ainakin 82 kaatuneeseen ja vielä suurempaan joukkoon sotatoimissa haavoittuneita sotilaita. Ukrainan asevoimien ja kansalliskaartin ohella Donbasissa menehtyi myös ukrainalaisia poliiseja sodankäynnistä johtuvista syistä.

Syksyn lähestyessä alkoivat junat Venäjällä jälleen kuljettaa miehiä ja kalustoa idästä länteen, valmistautuminen 10. syyskuuta alkavaan Zapad-2021 sotaharjoitukseen oli alkanut. Zapad-2021-sotaharjoituksen edellä, alkaen 6. syyskuuta 2021, Venäjän maavoimat piti neljäntuhannen miehen sotaharjoituksen Rostovin alueella, aivan Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden tuntumassa. Kyseistä harjoitusta käytiin ainakin Kuzminkan ja Kadamovskiyn harjoitusalueilla, jotka toimivat myös Venäjän Itä-Ukrainan miehitetyille alueille sijoittamien joukkojen, 1. ja 2. armeijakunnan, materiaalivarastoina. Alueella järjestettäviin harjoituksiin osallistui miehiä mekanisoiduista ja panssarijoukoista, joukossa oli myös yksiköitä Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta.

Näimme syksyisen Zapad-2021 sotaharjoituksen jälkeen toistuvan saman kuvion kuin aiemmin miehitetyllä Krimin niemimaalla sekä Voronežin alueella, Pogonovossa, vain osan joukoista palatessa takaisin tukikohtiinsa. Sen sijaan Venäjä jätti kohtalaisen määrän kalustoa Ukrainan vastaiselle rajaseudulle pohjoisesta Valko-Venäjän rajantuntumasta etelään miehitetylle Krimin niemimaalle saakka. Tuskin jännite oli ehtinyt kunnolla edes laskea, Venäjän ryhtyessä siirtämään joulukuun alkupuolella uudestaan kalustoa ja miehiä maan keskiosista kohti länttä.

Kazakstanin laajoilla mellakoilla vuodenvaihteessa 2022 ei näyttänyt olleen suurta vaikutusta Venäjän valmistautumiseen. Venäjän asevoimiin kuuluvat erikoisjoukot saapuivat Kazakstanin johdon kutsumana maahan 6. tammikuuta, Kazakstanin presidentiksi nimitetyn Kasym Tokajevin pyydettyä apua Venäjän johtaman kollektiivisen turvallisuusjärjestön ODKB:n (engl. CSTO) mailta. (7) Noin viikon kuluttua ensimmäiset venäläisjoukot alkoivat jo vetäytyä maasta. Näin jälkikäteen mietittynä Venäjän osallistuminen Kazakstanin rauhoittamiseen – ilmakuljetteiset erikoisjoukot sisään, tilanne haltuun ja nopea poistuminen – näyttää harjoittelu- ja demonstraatio-operaatiolta, kuin ennakkovaroitukselta Ukrainalle. Ukrainassa juuri mikään ei sitten sujunutkaan samalla tapaa.

Mutta samalla Venäjällä junat jatkoivat kulkuaan. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden yrittäessä tehdä työnsä vaikeissa oloissa Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla: kalustoa ja materiaalia alkoi liikkua entistä enemmän Venäjältä miehitettyyn Itä-Ukrainaan sekä video- ja satelliittikuvien perusteella myös miehitetylle Krimin niemimaalle. (Huom. ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio ei suorittanut tarkkailua Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla).

Tammikuun puolenvälin aikoihin liikkeellä kohti länttä oli osia ukrainalaisille talvelta 2015 tutusta joukko-osastosta, Ulan-Udeen sijoitetusta 5. erillisestä panssariprikaatista (sotilasyksikkö 46108):

”Kiinnostava, kohti länttä siirtyvä joukko-osasto kuuluu Ulan-Udeen ( Burjatian tasavalta) sijoitettuun erilliseen 5. panssariprikaatiin (sotilasyksikkö 46108). Osia kyseisestä panssariprikaatista osallistui Debaltseven taisteluun Itä-Ukrainassa helmi-maaliskuussa 2015. Sotatoimialueelle prikaatiin kuuluvat joukot siirtyivät viimeistään helmikuussa 2015 puolella, jolloin prikaatin kalustoa ja sotilaita kuvattiin miehitetyn Donetskin alueella, Makiivkan ja Debaltseven välisellä alueella.” (8)

Viimeiset neuvottelukierrokset oli käyty, viimeinen vaihe Venäjän valmistautumisessa sotatoimien eskalointiin Ukrainassa oli alkanut. Todellisuus, joka läntisen logiikan mukaan ei olisi pitänyt toteutua, oli käsillä.

Tammikuun ja helmikuun kuluessa junat entistäkin kauempaa idästä lähtivät taipaleelle kohti Venäjän läntisiä osia. Tapahtumat Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla ennakoivat myös jotain muuta kuin eskalaation uhan purkua. Venäjälle työskenteleviä propagandisteja alkoi saapua miehitettyyn Donbasiin. (9) Samalla propagandakone alkoi käydä entistä kovemmilla kierroksilla, näytösluonteisia demonstraatiota nähtiin Donetskin ohella lukuisilla muilla paikkakunnilla. Venäjältä saapui aivan avoimesti lisää raskaampaa kalustoa miehitetyille alueille, venäläisten tykistö iski entistä rajummin Ukrainan kontrolloimille alueille kouluista päiväkoteihin. Lännessä tuntui vallitsevan epäusko, haluttomuus tunnustaa todellisuutta, sitä, että Venäjä on laajentamassa vuonna 2014 Ukrainassa aloittamaansa sotaa. 

Kiova 26. helmikuuta 2022, Venäjän aamuisen ohjushyökkäyksen jälkeen.*

Helmikuun 24. päivä, aamuneljän jälkeen epäusko vaihtui tyrmistykseksi – oli aika herätä todellisuuteen, jonka toteutumiseen ei haluttu ennakkomerkeistä huolimatta uskoa.

Nyt, tammikuussa 2023, Venäjä siirtää jälleen miehiä ja kalustoa Valko-Venäjän alueelle. Mutta toisin kuin vuosi sitten, nyt kumpikaan – kalusto kuten ei miehistökään – ole laadultaan eikä määrältään verrattavissa vuodentakaiseen. Koska sotatoimet eivät ole Venäjän kannalta toteutuneet suunnitellulla tapaa, on mahdollista, että maan sodanjohto valmistelee operaatiota, joka ei läntisen mittapuun mukaan ole millään tavalla loogisesti perusteltavissa.** Jopa niinkin epärealistista operaatiota, kuin avata uusi rintama pohjoisesta.

Jälkisanat

Melkeinpä väittäisin, että määrätietoisempi toimiminen keväästä 2021 eteenpäin olisi vähintäänkin hidastanut Venäjän sodanlaajentamishaluja, kenties jopa niin paljon, että Ukraina olisi ehditty varustamaan aseistuksella, jolla vaikuttaa venäläisiin tarvittaessa niin paljon, että sen tappiot olisivat nykyistä merkittävästi korkeammat. Parhaassa tapauksessa Venäjä olisi – hetkellisesti – lyöty ilman taistelua.

Tämä kaikki olisi tietenkin edellyttänyt myös sitä, että olisi tunnustettu Euroopan (lännen) Venäjä-politiikan perustuneen merkittävään, kokonaisvaltaiseen, virhearvioon. Että sitä olisi tullut reivata täysin toiseen suuntaan viimeistään vuonna 2014 Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan, mieluummin jo aiemmin. Merkittävänä virheenä voitaneen pitää Barack Obaman hallinnon ”Reset’iä” Venäjä-suhteisiin maaliskuussa 2009, mikä näyttäytyi Kremlin silmin heikkoutena johtamisen sijaan. Samaa heikkoutta nähtiin Syyriassa, Obaman hallinnon antaessa Bašar al-Assadin hallinnon yhdessä venäläisten kanssa käyttää toistuvasti kemiallisia-aseita ilman seuraamuksia. 

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.theguardian.com/world/2022/dec/22/germany-arrests-intelligence-agent-accused-of-sharing-secrets-with-russia 

2. Mihail Zygar kuvaa teoksessaan Putinin sisäpiiri – Nyky-Venäjän lyhyt historia Putinin hallinnon sekaantumista Ukrainan presidentinvaaleihin v. 2004 tukiessaan Viktor Janukovytšin vaalikampanjaa, s. 123 eteenpäin. Kansa lähti kaduille protestoimaan vilpillisinä pidettyjä vaaleja vastaan, seurauksena Oranssi vallankumous ja presidentinvaalien toisen kierroksen uusinta, jonka voitti Viktor Juštšenko.

3. https://www.atlanticcouncil.org/blogs/ukrainealert/kremlin-tv-chief-russia-must-annex-east-ukraine/

4. Aiheesta enemmän blogissani: Venäjä siirsi keväällä joukkojaan Ukrainalta miehitetyille alueille – osa joukkojen siirroista todennettavissa siviilikäyttöön tarkoitetuista satelliittikuvista.

5. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2021/05/venalaisjoukkojen-provokatiiviset-tuli.html 

6. https://cat-uxo.com/explosive-hazards/landmines/pom-2-landmine 

7. https://yle.fi/a/3-12261105 

8. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2022/01/neuvottelukierros-kayty-venaja.html 

9. Muun muassa WarGonzon perustaja Semyon Pegov saapui helmikuussa 2022 miehitettyyn Donetskiin. Pegovin saapuessaan kuvaama video ja sittemmin koko WarGonzon tili on poistettu Youtubesta.

WarGonzon perustaja Semyon Pegov saapui (jälleen kerran) miehitetyille alueille, helmikuu 2022.

Kremlin propagandaoperaattoreista laajemmin blogeissa Kremlin propagandaoperaattoreista miehitetyssä Itä-Ukrainassa sekä Kremlin propagandistit Ukrainan sodassa.

*: Kuvan ottaja ei ole tiedossa.

**: Logistisestikin tällainen suunnitelma on hyvin haastava, johtuen Ukrainan ja Valko-Venäjän rajaseudun maasto-olosuhteista (laajoja suoalueita) sekä harvasta tiestöstä ja Ukrainan valmistautumisesta (esim. teitä ja siltoja miinoitettu ja tuhottu).

#StandWithUkraine 

Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta kahlittuun Valko-Venäjään

 

Venäjän yhä jatkaessa mittavia joukkojen siirtoja Valko-Venäjälle, Ukrainaan rajoittuville alueille omalla maaperällään sekä Ukrainalta miehittämillään alueilla on syytä havainnoida tapahtumia muutaman viimepäivän ajalta – aloittakaamme tapahtumien kertaaminen Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta ja Mustameren alueelta.

Venäläisjoukkoja Valko-Venäjän ja Venäjän yhteisessä ”Union Resolve 2022” sotaharjoituksessa.

Varhain 8. tammikuuta Bosporinsalmen kautta saapui Mustallemerelle kolme Venäjän laivaston Ropucha-luokan maihinnousualusta, myöhemmin samana päivänä Bosporin salmen suulle saapui toinen kolmen maihinnousualuksen laivasto-osasto – kyseinen laivasto-osasto purjehti salmeen illan hämärryttyä. (1 ja 2) Perjantaina 11. helmikuuta Mustallemerelle palaa Välimerellä partioimassa ollut Improved KILO-luokan dieselsukellusvene Rostov-na-Donu. (2)

Mustallemerelle saapuneet Venäjän laivaston Ropucha-luokan maihinnousualukset voivat kukin kuljettaa esim. 10 taistelupanssarivaunua ja 340 merijalkaväensotilasta. Yhteensä Mustallemerelle on saapunut viisi kyseisen alusluokan maihinnousualusta, kuudes merialueelle purjehtinut maihinnousualus on Ivan Gren-luokan maihinnousualus Pjotr Morgunov, joka voi kuljettaa 13 taistelupanssarivaunua tai 40 miehistönkuljetusajoneuvoa sekä 300 merijalkaväensotilasta. Kahden valmistuneen Ivan Gren-luokan alusten varustukseen kuuluu myös kaksi Kamov Ka-27 ASW helikopteria tai Ka-29 kuljetushelikopteria.

Venäjän merivoimien Mustallemerelle saapuneet maihinnousualukset.

alusluokka	laivasto
Ivan Gren eli Project 11711-luokan maihinnousualus Pjotr Morgunov (017)	Pohjoinen laivasto
Ropucha eli Project 775-luokan maihinnousualus Kaliningrad (102)	Itämeren laivasto
Ropucha eli Project 775-luokan maihinnousualus Minsk (127)	Itämeren laivasto
Ropucha eli Project 775-luokan maihinnousualus Korolev (130)	Itämeren laivasto
Ropucha eli Project 775-luokan maihinnousualus Olenegorskiy Gornyak (012)	Pohjoinen laivasto
Ropucha eli Project 775-luokan maihinnousualus Georgiy Pobedonosets (016)	Pohjoinen laivasto

Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla on havaittu aktiivisuuden lisääntymistä Opukin harjoitusalueella kuin myös Novoozernen alueella, niemimaan länsiosissa. Venäläistä panssarikalustoa on havaittu harjoittelemassa Jevpatorijan alueella, panssarikalustoa on varustettu lisäsuojilla (ns. häkkisuojat) ylhäältä kohdistuvaa uhkaa vastaan sekä miinanraivaimilla.

Venäjä aloitti vuoden 2019 alkupuolella vanhojen rakennusten ja hallien purkutyöt Donuzlav järven etelärannalla sijaitsevan Novoozernen koillispuolella. Purkutöitä alueella seurasivat mittavat perustus- ja rakennustyöt, sittemmin alueelle on pystytetty varasto- ja huoltohalleja kalustolle. Materiaalivarasto ja varikkoalue on otettu osittaiseen käyttöön toissavuonna (v. 2020) rakennus- ja laajennustöiden jatkuessa alueella.

Venäjän viime syystalvena suorittamien kalustosiirtojen seurauksena Novoozernen alueella oli jo runsaasti kalustoa (kuva: joulukuu 2021). Tämän vuoden puolella Venäjä on toimittanut alueelle jonkin verran lisää kalustoa, merkittävin muutos on kuitenkin havaittavissa siinä, että kalustoparkin lounaispuolelle on pystytetty runsaasti telttoja joulukuun 2021 alkupuolen jälkeen.

Novoozernen lounaispuolelle on todennäköisesti jo pystytetty kenttäsairaala (helmikuun alun satelliittikuvissa alueella on havaittavissa keskeneräinen kenttäsairaala). (3) Venäjä on koronapandemian aikana pystyttänyt miehitetylle Krimin niemimaalle, pandemian varjolla, yksittäisiä kenttäsairaaloita – Simferopolin kaupunkialueelle sellainen pystytettiin joulukuussa 2020. (4)

Tämän vuoden helmikuussa otetussa SAR-kuvassa on havaittavia merkittäviä muutoksia kaluston lukumäärässä ja sijoittelussa Filativkan alueella, mikäli aineistoa verrataan Google Earthin kuvaan alueesta (7/2020), muutokset ovat huomattavia, koska tuolloin alue oli lähes tyhjä kalustosta.

Filativkan kylästä on matkaa Ukrainan ja Venäjän miehittämän Krimin niemimaan väliselle vyöhykkeelle 13 km.

Venäjä on ilmeisesti ottamassa käyttöön Oktyabrs’ken varalentokentää miehitetyllä Krimin niemimaalla, ainakin toiminta lentokentän alueella on viimepäivinä lisääntynyt. Aktiivisuuden lisääntyminen voi liittyä Venäjän lisääntyneeseen lentotoimintaan miehitetyn niemimaan ilmatilassa kuin myös helikoptereiden siirtoon Venäjältä miehitetylle niemimaalle – siirrot voivat liittyä myös Venäjän sotaharjoitukseen niemimaalla ja sitä ympäröivillä merialueilla. Toisaalta sotaharjoituksen luonne huomioiden, ei ole poissuljettua sekään, etteikö se toimisi ”ponnahduslautana” johonkin laajempaan operaatioon, jonka kohteena voi olla osia Ukrainan eteläosista.

Opukin harjoitusalueen sekä niemimaan länsiosissa havaitun aktiivisuuden lisääntymisen ohella Venäjä jatkaa joukkojen siirtoja muualla niemimaan alueella. Venäjältä miehitetylle niemimaalle saapui ainakin neljä Bastion-P TEL-alustaa. Bastion-P risteilyohjus on tarkoitettu pintamaaleja vastaan, mutta sitä voidaan käyttää myös maalla sijaitsevia maaleja vastaan. Maalla sijaitsevia maaleja vastaan ohjuksen kantama on ainakin 450 km.

Itä-Ukrainan miehitettyihin alueisiin rajoittuvilla Rostovin alueen (oblast) osilla on havaittu merkittäviä joukkojen siirtoja. Kaluston joukossa on panssarikaluston rinnalla myös panssarihaupitseja, etenkin 152 mm 2S19 Msta-S sekä 152 mm 2S3 Akatsija panssarihaupitseja, sekä raketinheittimiä (esim. 122 mm BM-21 Grad).

Tämän viikon kuluessa joukkoja on ryhdytty siirtämään myös lähemmäs Venäjän ja Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden välistä, Venäjän kontrolloimaa, rajaa. Merkittäviä kolonnia on havaittu Millerovon alueella, Rostov-na-Donun länsipuolella Tšaltyrissa, Pokrovskoessa – miehitettyyn Itä-Ukrainaan vievän radan varrella jne.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission on tehnyt tuoreita havaintoja kymmenistä panssarihaupitseista sekä taistelupanssarivaunuista Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla. (5 ja 6) Tätä kalustoa on todennäköisesti siirretty Venäjältä miehitetyille alueille muutaman viimepäivän kuluessa. Miehitetyiltä alueilta saamieni tietojen mukaan tammikuun kuluessa Venäjältä on saapunut miehitetyn Donetskin alueelle, Ilovaiskiin, tavarajunallinen panssarikalustoa sekä miehistönkuljetusajoneuvoja. Kyseessä on ensimmäinen varmistettu havainto raskaan kaluston kuljetuksesta rautateitse Venäjältä alueelle vuosiin. Venäjä on myös lisännyt tammikuussa rautateitse tapahtuvia polttoainekuljetuksia miehitetyille alueille. (7)

Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden osalta on myös syytä huomioida Venäjän hätätilaministeriön alueelle koronapandemian aikana rakentamat kenttäsairaalat, jollaisia on ainakin Donetskin ja Luhanskin kaupunkialueilla. Kuvien perusteella nämä kenttäsairaalat näyttävät hyvin paljon samanlaisilta millaisia Venäjän asevoimat käyttää.

Huolestuttavaa Venäjän toimissa on se, että se on ryhtynyt keskittämään joukkojaan hyökkäyksen lähtöalueille Ukrainan vastaisen rajan tuntumaan, esim. Belgorodin alueella Venäjä on siirtänyt alle 15 kilometrin päähän Ukrainan vastaisesta rajasta  raskasta telatykistöä, 203 mm 2S7 Pion telakanuunoita ja 2S4 Tjulpan tela-alustalle sijoitettuja 240 mm kranaatinheittimiä sekä S-300V ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä. Kalustosiirtojen lisäksi Venäjän ns. putkijoukot ovat mitä ilmeisimmin varmistaneet joukkojen polttoainehuoltoa rajaseudulla. Samaa tapahtuu myös Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, jossa kalustoa siirretään rintaman tuntumaan.

203 mm 2S7 Pion telakanuunoita Vesela Lopanissa, Belgorodin alueella.

Aiemmin tällä viikolla Yle aamun Valko-Venäjän ja Venäjän yhteisiä sotaharjoituksia käsittelevässä osuudessa julkaistiin kartta alueista, joilla ”Union Resolve 2022” -sotaharjoitus järjestetään, jättää huomiotta merkittäviä Venäjän joukkojen sijoitusalueita Valko-Venäjällä. (8) Merkittävin niistä sijaitsee Homelin länsi- ja lounaispuolella, Retšytsan ja Mazur – Jelsk -välisellä alueella aivan Valko-Venäjän ja Ukrainan välisen rajan tuntumassa. 

Karttaan oikealla merkitty   Venäjän asevoimien leirejä Retšytsan ja Mazur – Jelskin -alueella sekä Venäjän lipuilla Vileikaan sijoitettu 43. viestintäyksikkö (sotilasyksikkö nro. 49390) Venäjän laivastosta ja Hantsavitšyn alueelle sijoitettu venäläinen sotilasyksikkö nro. 03522, joka operoi alueella sijaitsevalla ennakkovaroitustutkalla. Kumpikin joukko-osastoista on sijoitettu Valko-Venäjälle pysyvästi.

Kuvassa oikean puoleiseen karttaan on merkitty myös ”Union Resolve 2022” -sotaharjoituksen harjoitusalueita sekä lentotukikohtia, joilta Venäjän ilmavoimien koneet harjoituksessa operoivat. Siihen on merkitty myös eräitä Venäjällä sijaitsevia joukkojen kokoama-alueita ja maavoimien tukikohtia sekä lentotukikohtia (L). Karttaan olen merkinnyt myös Kaliningradin alueella sijaitsevat Venäjän Itämeren laivaston tukikohdat (M) ja helikopteritukikohdan (H) sekä lentotukikohdat ja eräitä muita joukko-osastojen tukikohtia. 

Homelin kaakkoispuolella sijaitsevan Zyabrovkan lentotukikohdan alueelle on myös siirretty Venäjältä kalustoa ja materiaalia, rakennustöiden ohella lentotukikohdan alueelle on pystytetty kenttäsairaala.

 

Marko 

 

Lähteet:

1. https://twitter.com/YorukIsik/status/1491167497063899138 

2. https://www.navalnews.com/naval-news/2022/02/6-russian-warships-and-submarine-now-entering-black-sea-towards-ukraine/ 

3. https://twitter.com/Andy_Scollick/status/1491898142173847557 

4. https://crimea24.tv/content/kak-voennie-razvorachivayut-polevoy-ko/ 

5. https://www.osce.org/files/2022-02-05 Daily Report.pdf?itok=77149 

6.  https://www.osce.org/files/2022-02-08 Daily Report_ENG.pdf?itok=23316 

7. https://www.ukrinform.net/rubric-defense/3398001-russia-delivers-fuel-weapons-military-equipment-to-occupied-areas-of-eastern-ukraine.html 

8. Ylen aamu 10.2.2022. 

Muita lähteitä ovat muun muassa Rondeli Foundation: Russian Military Forces: Interactive Map, liveuamap.com, militaryland.net, Yörük Işık, Petri Mäkelä ja Andy Scollick sekä sosiaalisen median videoiden osalta @GirkinGirkin ja @marQs_.

#УкраїнаЧинитимеОпір #UkraineWillResist #StandWithUkraine #CrimeaIsUkraine 

Informaatiosotaa, valeuutisia ja mahdollisia false-flag-operaatioita

 

Venäjän jatkaessa mittavia joukkojen siirtoja Valko-Venäjälle, Ukrainaan rajoittuville alueille omalla maaperällään sekä Ukrainalta miehittämillään alueilla, on sen Ukrainaan kohdistama propaganda yhdistettynä laaja-alaiseen vaikuttamiseen myös lisääntynyt merkittävästi viime vuoden lopulta lukien. Tähän propagandamateriaalin levittämiseen myös suomalaiset operaattorit mittavan hyödyllisten idioottien armeijan tuella ovat osallistuneet, jota aihetta sivusin taannoisessa blogissani.

Helmikuun 3:nnen päivän keskustelusessio meni Bäckmanilla hetkittäin kirjamarkkinoinniksi, Venäjän narratiivia tukevaa propagandaa ja disinformaatiota milloin kenenkin kirjoittamana, kuvassa edesmenneen Matti Rossin kirjoittamaa soopaa. Rossin menneisyyteen kuului, vastenmielisenä tekona, unkarilaisen kirjailija Dénes Kissin ilmiantaminen neuvostovastaisen mielipiteen esittämisestä.

Venäjä on kohdistanut Ukrainaan jo vuosien ajan, hetkittäin hyvinkin laaja-alaisia, disinformaatio-operaatioita. Kampanjoiden lukumäärästä antaa osviittaa Euroopan ulkosuhdehallinnon alaisen disinformaatiota vastustavan EUvsDisinfo-hankeen kokoama aineisto, jonka mukaan hankkeen vuodesta 2015 lähtien havaitsemista 13 500 Venäjän toteuttamasta disinformaatio-operaatiosta Ukraina mainitaan yli 5 200 tapauksessa, mikä on lähes 40 prosenttia kaikista tapauksista hankkeen tietokannassa. (1) Meidän on kuitenkin muistettava se, että sota Ukrainassa alkoi huhtikuussa 2014 mutta Venäjän Ukrainaan (ja ukrainalaisiin) kohdistamat disinformaatio-operaatiot ja -kampanjat, jotka ovat yhdistettävissä edelleen jatkuvaan kokonaisuuteen, alkoivat laajamittaisemmin Viktor Janukovitšin kukistaneen Euromaidanin kuluessa, (Euromaidan alkoi 21. marraskuuta 2013).

Krimin niemimaan miehitystä Venäjä perusteli alueen venäläisväestöön kohdistuvalla uhalla, venäläismedioiden uutisoidessa toistuvasti etnisen vainon mahdollisuudella – jollaista niemimaan venäläisväestöön ei kohdistunut tuolloin, eikä ole kohdistunut miehitysvuosinakaan. Sen sijaan niemimaalla harjoitetaan laajamittaista vainoa miehittäjän toimesta Krimin tataareja kohtaan (tätä vainoa voi perustellusti myös kutsua etniseksi ja uskonnolliseksi vainoksi) sekä kaikkia niitä henkilöitä ja ryhmiä kohtaan, jotka tavalla tai toisella vastustavat Venäjän miehityshallinnon toimia.

Venäjä toisti samaa narratiivia ajaessaan Ukrainan etelä- ja itäosat kaaokseen Krimin niemimaan miehityksen jälkeen kevättalvella ja keväällä 2014. Venäläismedioissa kuvailtiin Ukrainan tuoreen hallinnon perustavan keskitysleirejä Ukrainan itäosien venäläisväestölle – tarinaa tässä muodossaan ei kuitenkaan ollut tuore, jo Oranssin vallankumouksen aikaan venäläismediat ryhtyivät täyttämään informaatioavaruutta tarinoilla keskitysleireistä, jonne venäläiset kerätään. Venäjän laajoista disinformaatio-operaatioista eräät yksittäistapaukset nousivat hetkellisesti globaaliin tietoisuuteen – ikävä kyllä porautuen myös joidenkin mieliin tosina vaikka valetta olivatkin. Tällaisesta voimme nostaa esille ”ristiinnaulitun pikkulapsen” -tapauksen, jolloin, myöhemmin Galina Pysnyakiksi tunnistettu militantin vaimo esiintyi venäläiselle Pervyi Kanalille (ven. Первый Канал) hyvin pian Itä-Ukrainan sotatoimien alettua keväällä 2014, kertoen miljoonille katsojille, kuinka ukrainalaisjoukot ristiinnaulitsivat Slovjanskissa kolmivuotiaan lapsen äitinsä silmien edessä. (2) Tarina paljastui hyvin pian valheeksi, härskiksi propagandaksi, mutta se ehti jo lyödä leimansa maataan puolustaviin ukrainalaisiin. Pysnyakilla itsellään oli muitakin propagandistisia rooleja venäläismedioille kyseisenä keväänä ja kesänä.

Heinäkuun 17. 2014 ja Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisen jälkeen venäläispropagandan ja disinformaation vuo kasvoi ennennäkemättömiin mittoihin. Tämän tapauksen myötä Venäjä valjasti käyttöönsä käytännössä kaikki vähänkään merkittävämmät venäläiset mediat, joihin maan hallinto kykeni vaikuttamaan. Merkittävään rooliin nousi myös IRA eli Pietarin trollitehdas ulkomaille ulottuvine verkostoineen. Tukea kampanjalleen Venäjä sai myös suurelta joukolta ulkomaisia vasta- ja valemedioita sekä näiden rönsyilevältä verkostolta, joka ulottui myös Suomeen asti. Venäjän disinformaatiokuoroon yhtyivät myös lukuisat hyödylliset idiootit. Kaistale tästä propagandavuosta blogissani ”MH17: propagandaa tuutin täydeltä”.

Venäjän nykyisistä toimista tulee eittämättä mieleen kevät 2014, jolloin se halusi maailman kohdistavan katseensa Ukrainaan – maan uuteen hallintoon ja kansalaisiin, joita venäläismediat resonaattoreineen nimittelivät ja mustamaalasivat parhaimman taitonsa mukaan onnistuen tehtävässään ainakin eräiltä osin. Toiston myötä läpi löivät etninen puhdistus-narratiivi sekä separatismi- ja sisällissota-narratiivit eräiden halpahintaisten nimitysten, kuten ”Kiovan juntta” ja ”ukrainalaisnatsit” rinnalla. Hävettävintä tässä on se, että näitä narratiiveja ryhtyivät toistamaan lukuisat poliitikot myös täällä lännessä – Suomessakin poliitikot entisestä ulkoministeristä Paavo Väyrysestä alkaen. (3)

Tällä hetkellä Venäjä hyödyntää disinformaatio- ja propagandaverkostojaan rummuttaessaan Ukrainan muodostamasta uhasta ja tulevasta hyökkäyksestä milloin Itä-Ukrainan miehitetyille alueille tai vaihtoehtoisesti Venäjän miehittämälle Krimin niemimaalle. Tämä tarina sai tilaa myös taannoisessa, Johan Bäckmanin juontamassa, disinformaatikkojen ja vastamedioiden edustajien Suuressa Nato-keskustelussa, jolloin miehitetyssä Luhanskissa asusteleva UMV-lehden päätoimittelija Janus Putkonen spekuloi Ukrainan suorittamalla sotilasoperaatiolla. Putkosen spekulaatio käy yksiin venäläismedioiden tarinoiden kuin myös miehitettyjen alueiden ”viranomaistahojen” lausuntojen kanssa, (4) mutta totuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission havainnot eivät tue tätä tarinaa, sen sijaan ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden havaintojen perusteella on aiheellista pohtia sitä, että suunnitteleeko Venäjä jonkin sortin operaatiota miehitetyillä alueilla tai miehitetyiltä alueilta käsin? Kalustohavaintojen ohella ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoita on häiritty miehitetyillä alueilla heidän suorittaessa tehtäväänsä. (5 ja 6)

Venäjän rinnalle, Ukrainaan kohdistetun propagandan ja syytösten tuottaja on astunut aiempaa voimakkaammin diktaattori Lukašenkan johtama Valko-Venäjä. Maan ulkoministeriö syytti aiemmin tällä viikolla Ukrainaa tiedustelulennokilla suoritetusta ilmatilanrikkomisesta. Valko-Venäjän ulkoministeriön edustajan mukaan ukrainalainen tiedustelulennokki tunkeutui Valko-Venäjän ilmatilaan 24. tammikuuta 2022, ulkoministeriön edustajan mukaan tiedustelulennokki ammuttiin alas Brestin kaupungin eteläpuolella sijaitsevan, maan asevoimien, harjoitusalueen yllä. Ukrainan ulkoministeriö kiisti välittömästi tapahtuneen.

Todisteeksi pudotuksesta Valko-Venäjän ulkoministeriö esitti kuvan vaurioituneesta tiedustelulennokista väittäen sen olevan ukrainalaisen Spectator M1-tiedustelulennokin. Valko-Venäjän alas ampumaksi väittämä ja ukrainalainen Spectator M1-tiedustelulennokki eroavat kuitenkin merkittävällä tavalla toisistaan. Informnapalm käy tiedustelulennokkien välisiä eroja läpi artikkelissaan “Belarus and Russia use a DIY drone as an excuse for (info)attack on Ukraine”. Sen sijaan kyseinen tiedustelulennokki muistuttaa huomattavan paljon venäläisjoukkojen käyttämään aseistettua lennokkia, joka törmäsi voimalinjan pylvääseen Itä-Ukrainassa Hnutoven kylän lähellä eilen (5. helmikuuta).*

Pohjaa Valko-Venäjän edustajien syytöksiltä vie myös se, että mainitulla Brestin kaupungin eteläpuolella sijaitsevalla harjoitusalueella satoi sosiaalisessa mediassa jaettujen tietojen mukaan lunta vasta 26. – 27. tammikuuta, eli maa ei voinut olla ”valkoinen” 24. tammikuuta, jolloin välikohtaus Valko-Venäjän mukaan tapahtui.

Viime päivinä ja viikkoina huomiota ovat herättäneet Yhdysvaltojen esittämät, nimettömiin lähteisiin pohjautuvat väitteet, suunnitteilla olevista false-flag-operaatioista, joilla Venäjä oikeuttaisi invaasionsa Ukrainaan. (Huom. lukijani toki tietävät, että Venäjä on jo kaulaansa myöten osallisena Ukrainan sodassa, joten mahdolliset operaatiot ovat vain osa peliä, jonka myötä Venäjä voisi avoimesti perustella osallistumisensa Ukrainan sotaan). Viimeisimmässä näistä Yhdysvaltojen valtiohallinto esitti, nimettömiin lähteisiin pohjaten, väitteen, jonka mukaan Venäjällä olisi valmisteilla video, joka esittäisi ukrainalaisten hyökkäystä joko Venäjälle tai Itä-Ukrainan miehitetyille alueille. Venäjä kiistää väitteet tällaisesta suunnitelmasta verraten sitä ”salaliittoteoriaan”.

En nyt ota kantaa suoraan siihen, kuinka uskottava Yhdysvaltojen esittämä väite on, meidän on kuitenkin hyvä muistaa, että Venäjällä ja sen edeltäjällä Neuvostoliitolla on pitkä historia esilaisten false-flag-operaatioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa – eikä meidän tarvitse mennä vuoteen 1939 ja Mainilan kylään löytääksemme näistä todisteita. Niitä löytyy käynnissä olevasta sodastakin, ja ainakin osa näistä on sellaisia, jotka merkittävästi laajempina kävisivät oikeanlaisesta lavastuksesta. En edes ryhdy arvioimaan kuinka usein Venäjän johtamat joukot ovat syyllistyneet pienimuotoisiin lavastusoperaatioihin, mutta ainakin yhdestä sellaisesta on saatu France24:n toimittajien nauhoittamana (ja kuvaamana) kouriintuntuvia todisteita. (7) Kyseisenä hetkenä France24:n toimittajat olivat tutustumassa miehitetyillä alueilla rintamaolosuhteisiin. Samaan toimittajadelegaatioon kuului myös Janus Putkosen päätoimitteleman DONi Newsin kaksi toimittajaa, ranskalaistaustainen Christelle Néant sekä taajaan Putkosen ja Bäckmanin kanssa yhteistyötä tehnyt, viime kesänä kuollut, lukuisille propagandamedioille työskennellyt Katya Katerina eli Jekaterina Vasilenko. Videolla militanttijoukkojen edustajana esiintynyt henkilö keskustelee (ymmärtääkseni) juuri Jekaterina Vasilenkon kanssa, alla heidän (videolle käännetty) sananvaihto, alkaen ajassa 02:40-:

Militantti: ”So what do we have to do?”

JV: “You need to show us how the Ukrainians are violating the ceasefire”.

Militantti: “Ok! I’ll dress my guys up in Ukrainian uniforms, no-one will know”.

JV: “Cool. I suggested that to the bosses already, they’re thinking about it”.

Sananvaihto on kaikella tapaa luontevaa ja normaalilta vaikuttavaa, aivan kuin kävisivät keskustelua, jollaisen ovat käyneet kymmeniä kertoja aiemminkin. Toimintaan on myös ennalta varauduttu univormujen muodossa. Vastaavan havainnon ”tulitaukorikkomuksen” järjestämisestä oli tehnyt jo aiemmin samana syksynä VICE-Newsin toimittaja Jake Hanrahan.

Jokainen ymmärtää, että tällainen toiminta ns. toimittajilta (France24 julkaisemalla videolla niin Néantilla kuin Vasilenkollakin oli selvät ”Press”-merkit vaatteissaan) on moraalisesti väärin. Toiminnallaan he välillisesti vaarantavat alueella liikkuvien oikeiden toimittajien hengen ollessaan mukana suunnittelemassa propagandanäytöksiä. Sen ohella, että toiminta on moraalisesti arveluttavaa, ollaan samalla siirtymässä tilanteeseen, jossa ns. toimittaja, ottaessaan aktiivisen roolin, muuttuu joksikin muuksi kuin toimittajaksi – hän on taistelija tai terroristi.

Venäjän johtamien joukkojen ja propagandamedioiden Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla harjoittaman toiminnan perusteella, voidaan päätellä, että tällaisia lavastuksia on järjestetty enemmänkin. Oma lukunsa lavastusten joukossa ovat venäläisjoukkojen tarkoitukselliset, miehitetyillä alueilla siviilikohteisiin kohdistamat tuli-iskut, joissa on käytetty kranaatinheittimiä, tykistöä ja jopa raketinheittimiä. Yksistään Donetskiin on kohdistettu useita tällaisia iskuja, esim. 29. – 30. elokuuta 2016 illan ja yön kuluessa Donetskissa tulitettiin useita kohteita 82 mm kranaatinheittimillä. Paikallisten tekemien havaintojen mukaan Kyivskin aluetta tulitettiin kaakko-etelä-suunnasta eli Donetskin keskustan suunnasta ts. alueelta, joka on ollut koko sodan ajan Venäjän johtamien joukkojen hallussa.

* * *

Niin positiivinen asia kuin se onkin, niin en usko, että Venäjän propagandakoneelle on suurikaan menetys se, että YouTube sulki venäläispropagandaa tuottavia ja jakavia kanavia. Suljetut kanavat toimivat miehitettyjen alueiden (Donetsk ja Luhansk) ”viranomaiskanavina”. YouTuben mukaan kanavien toiminta lakkautettiin YouTuben yhteisösääntöjen rikkomisen vuoksi, (”terminated for violating YouTube’s Community Guidelines”). (8)

Sosiaalisessa mediassa on aivan aiheellisesti ihmetelty sitä, että kyseiset tilit ovat saaneet toimia näinkin monta vuotta vaikka niiden tarkoitus on ollut selvä perustamisestaan lähtien.  Niiden kautta oli levitetty runsaasti propagandaa ja disinformaatiota, ja ne olivat osa Venäjän informaatiosodankäynnin kalustoa. YouTuben päätös sulkea kyseiset kanavat on kuitenkin signaalina tärkeä, vaikkakin liian myöhään tehty.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://yle.fi/uutiset/3-12301860 

2. https://www.stopfake.org/en/russian-disinfo-patterns-same-actors-different-sets/ 

3. https://www.paavovayrynen.fi/2021/04/15/suomikin-on-osavastuussa-ukrainan-kriisista/ 

4. https://www.bbc.com/news/world-europe-60140566 

5. https://www.osce.org/files/2022-02-05 Daily Report.pdf?itok=77149 

6. https://www.osce.org/files/f/documents/0/1/510458.pdf 

7. https://www.france24.com/en/20161014-video-reporters-donetsk-dependent-republic-russia-ukraine-weapons 

8. https://meduza.io/en/news/2022/02/04/youtube-blocks-channels-belonging-to-the-donetsk-and-luhansk-people-s-republics 

Lähteenä on käytetty myös toimittaja Tadeusz Giczania.

*:

Valkovenäläisen uutistoimisto ATN:n julkaisema kuva pudotetuksi väitetystä lennokista.

Havaintoja miehitetystä Itä-Ukrainasta

 

Aiemmassa kirjoituksessani – Neuvottelukierros käyty –Venäjä valmistautuu sotatoimien eskalointiin Ukrainassa – jätin tarkoituksellisesti huomioimatta Venäjän miehittämän itäisen Ukrainan tilanteen, viittaisin kuitenkin sellaisiin tekijöihin, jotka indikoivat sen puolesta, että alueella valmistaudutaan tavanomaisesta poikkeaviin toimiin. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa:

alueen väestöön kohdistetut rekrytointikampanjat, joissa ns. aluepuolustusjoukkoihin värvätään uutta henkilöstöä taistelujoukkoja tukeviin osastoihin tai organisaation osiin, kuten logistiikkaan, hallintoon ja erilaisten kohteiden vartiointiin ja turvaamiseen; ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden toiminnan vaikeuttaminen miehitetyillä alueilla sekä ETYJ:n kalustoon kohdistuva vaikuttaminen; (1) viime vuoden puolella Venäjän päätöksellä tapahtunut ETYJ:n tarkkailuoperaation lopettaminen Rostovin alueen ja miehitettyjen alueiden välisen rajan kahdella raja-asemalla (kyseessä olivat ainoat raja-asemat, joilla ETYJ:n oli mahdollista suorittaa visuaalista- ja kuulohavainnointia); (2) edellisten ohella yöaikaan tapahtuvat, tavanomaisesta poikkeavat, kalustosiirrot miehitetyssä Donetskista saattavat liittyä operaation valmisteluun, kalustoa on siirretty kaupungin luoteisosiin. Tämänhetkisten tietojeni perusteella en kuitenkaan ryhdy spekuloimaan, millaisesta operaatiosta mahdollisesti on kyse – vai onko kyse loppujen lopuksi vain tavallisesta rotaatiosta epätavanomaiseen (vuorokauden)aikaan suoritettuna.

Edellisiä täydentää lisääntynyt disinformaatio ja propaganda, jota kohdistetaan Venäjän ja sen operaattoreiden taholta Ukrainaan ja sitä tukeviin länsimaihin. Tällaisesta propagandasta saatiin häivähdys aiemmin tällä viikolla, disinformatiivisen Totuuden etsijöiden, järjestämässä Suuressa Nato-keskustelussa, jota johti Johan Bäckman. (3)

Seuraavaksi taustoitetummin näistä indikoivista havainnoista.

Paikallislähteiden mukaan miehitetyn Donetskin alueella 1. armeijakunnan aluepuolustusprikaateihin kuuluva Oplot prikaati eli 5. mekanisoitu kivääriprikaati rekrytoi henkilökuntaa. Prikaati etsii autonkuljettajia (vaatimuksena vähintään BC-kortti), viestimiehiä sekä erilaisia tietotekniikanoperaattoreita, leirien ja tukikohtien vartijoita – rekrytointi ulottuu myös naisiin. Palkka tehtävästä on yli 24 000 ruplaa kuukaudessa, mikä sikäläinen palkkataso huomioiden on huomattavan korkea.

Laajempaa näkyvyyttä rekrytointikampanjanmuodossa on saanut ”Армия ДНР”-rekrytointikampanja, jonka ilmoituksessa on käytetty hyväksi Norjan puolustusvoimien kuva-arkistosta kopioitua kuvaa pienin muokkauksin. (4 ja 5)

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission viime joulukuussa julkaiseman raportin mukaan 29. marraskuuta – 12. joulukuuta 2021 välillä:

“During the reporting period, the Mission’s freedom of movement was restricted 57 times, including 55 instances in non-government-controlled areas. SMM unmanned aerial vehicles (UAVs) were assessed as targeted by small-arms fire four times in government-controlled areas and seven times in non-government-controlled areas . The Mission’s UAVs experienced signal interference, assessed as caused by probable jamming, on 92 occasions while flying on both sides of the contact line.” (6)

ETYJ ei ole vielä julkaissut uudempaa, vastaavaa katsausta, mutta päivittäistenkin raporttien perusteella on pääteltävissä, että ETYJ:n partioihin sekä ETYJ:n kalustoon kohdistuu merkittävästi enemmän häirintää ja haitantekoa (vahingoittamista) Venäjän ja sen varustamien joukkojen miehittämillä alueilla kuin Ukrainan kontrolloimilla alueilla. (7) Eräissä tapauksissa ETYJ:n asentamia valvontakameroita ja muita kiinteitä valvontalaitteita on tuhottu Venäjän johtamien ja varustamien joukkojen toimesta.

Sen ohella, että ETYJ:n työskentely on viime aikoina vaikeutunut kohtuuttomasti Venäjän ja sen operaattoreiden toimesta Ukrainalta miehitetyillä alueilla, on se kohdannut ongelmia myös Rostovin oblastin alueella Venäjällä, jossa sen toimien seurauksena ETYJ:n tarkkailuoperaatio päättyi jo viime vuoden syyskuussa kahdella Venäjän alueella olevalla raja-asemalla, Gukovossa ja Donetskissa (pieni kaupunki Venäjällä). (8) On kuitenkin syytä huomioida, että ETYJ:n tarkkailuoperaatio kyseisellä Venäjän miehittämällä reilun 400 kilometrin pituisella rajaosuudella oli lopulta nimellistä, koska ETYJ:n tarkkailijat saivat tehdä vain ja ainoastaan aistivaraisia havainnointeja hyvin rajatulla alueella. (9)

Viime vuoden lopulta lukien erilaisen propagandan määrä on lisääntynyt merkittävästi, myös Suomessa. Toiminnan järjestelmällisyydestä tulee mieleen Ukrainan sodan ensimmäiset vuodet, jolloin Venäjän operaattorit, propagandistit yhdessä organisoidun trollaamisen kera levittivät disinformatiivista tarinaa venäläisiä uhkaavasta kansanmurhasta jne. erilaisilla sosiaalisen median alustoilla sekä keskusteluryhmissä.

Bäckmanin orkestroima, Totuuden etsijöiden Suuri Nato-keskustelu teemoineen on vain yksi esimerkki tällaisen keskustelun lisääntymisestä. Nato-keskustelun ohella siinä toistuivat Venäjän taajaan viljelemät teemat, jolloin esim. miehitetyssä Luhanskissa asusteleva propagandisti Janus Putkonen sekä keskusteluun osallistunut suomalaismilitantti Petri Viljakainen toistivat Venäjän narratiivia ukrainalaisista hyökkääjinä, vaikka ETYJ:n raporttien ja sotatoimialueella vierailleiden toimittajien havaintojen perusteella väitteet Ukrainasta hyökkääjänä on helppo kumota; Leena Hietasen muistuttaessa Venäjän (asevoimien) ylivertaisuudesta, jossa puheessa on aistittavissa tyypillinen ”Putin is Strong, Russia is Strong” -narratiivin toisto, jota Putkonenkin toistaa.  

Mutta kaikesta huolimatta tämä on vain yksi puoli nousevasta disinformatiivisesta verkkokeskustelusta Venäjän eskalaatiouhan alla, moniulotteisempana se näyttäytyy Facebookin ryhmissä tai verkon keskustelupalstoilla, joilla on nähtävissä pienimuotoinen invaasio hyödyllisiä idiootteja ynnä astetta taitavampiakin trollaajia, keskustelun toistaessa kuitenkin perinteistä kaavaa, jossa se myrkytetään ja tehdään mahdottomaksi (esim. toistamalla perinteisiä virheellisiä väittämiä Ukrainasta, Krimin niemimaasta ja nyt Donbasista osana venäläistä maailmaa) ynnä kohdistamalla länteen perusteettomia syytöksiä. Suomalaisessa keskustelussa viestit toistavat selkeää kaavaa, jopa niin pitkälle, että luulisi taustalla olevan organisoidumpaa toimintaa – tai sitten jossain verkon syövereissä, erilaisissa ryhmissä, asiaan vihkiytyneet ovat ryhtyneet yhteistyöhön, johon muut kaltaisensa liittyvät. Toisinaan keskusteluun ”eksyy” englannin kielisiä sanailijoita toistamaan tarinaa Venäjästä uhrina ja lännestä petollisena vihollisena, jollaista seurasin viikonpäivät sitten Yleisradion toimittaja Mika Mäkeläisen julkisessa FB-profiilissa.

Lisääntynyt propaganda ja keskusteluiden verkkohäirintä ovat aiheina sellaisia, joihin on syytä palata tarkemmin erillisessä kirjoituksessa, jossa olisi mahdollista ruotia tarkemmin suomalaisten kremliinien aikaansaannoksia.

Venäläiset saapuvat Valko-Venäjälle Union Resolve-2022 -sotaharjoituksen alla

Lukijoiden on hyvä muistaa, että Valko-Venäjälle on ollut sijoitettuna pysyvämmin Venäjän joukkoja jo pidemmän aikaa. Vileikaan on sijoitettu 43. viestintäyksikkö (sotilasyksikkö nro. 49390) Venäjän laivastosta, Hantsavitšyn alueelle sijoitettu venäläinen sotilasyksikkö nro. 03522 hoitaa ennakkovaroitustutkaa. Maan luoteisosaan, Hrodnan harjoitusalueelle on sijoitettu venäläisten operoima S-400 ilmatorjuntajärjestelmä, (10) ja Baranovitšin lentotukikohdasta operoi Venäjän ilmavoimien Sukhoi Su-30SM monitoimihävittäjiä. Hävittäjät kuuluvat Venäjän ilmavoimien 6. ilma-armeijaan, (jonka esikunta on Pietarissa). On myös hyvin todennäköistä, että Valko-Venäjälle on siirretty Venäjän valtiollisiin turvallisuusorganisaatioihin kuuluvia sotilaita ja erikoistoimintamiehiä turvaamaan maan diktatorisen johtajan Aleksandr Lukašenkan hallintoa.

Lukašenka antoi taannoin hyväksyntänsä maassa järjestettävälle Valko-Venäjän ja Venäjän yhteiselle Union Resolve-2022-sotaharjoitukselle, joka on suunniteltu pidettäväksi 10.-22. helmikuuta, pääasiassa maan länsi- ja lounaisosissa, myös Ukrainaan rajoittuvilla alueilla. Hyvin pian virallisen hyväksynnän, (joka oli todennäköisesti luonteeltaan muodollinen), jälkeen Venäjä siirsi harjoitusten varjolla joukkojaan Valko-Venäjän maaperälle. Tammikuun 17. päivä Kalodzištšyssä kuvattiin, venäläiskalustoa ja joukkoja kuljettanut tavarajuna, jota seuraavina päivinä lisää joukkoja ja kalustoa on virrannut läntisen Venäjän alueelta Valko-Venäjälle. Osa harjoitusten varjolla maahan saapuvista joukoista, saapuu Valko-Venäjälle niinkin kaukaa kuin Itäisestä sotilaspiiristä. (11) Joukkojen saapumista maahan Venäjältä viikkoja ennen harjoitusta pidetään tavanomaista varhaisempana.

Venäjältä on saapunut Valko-Venäjälle jo useampia kalustolla ja materiaalilla varustettuja tavarajunia, junakuljetusten ohella kalustoa saapuu myös maanteitse Venäjän läntisestä kolkasta. ”Rautatietyöntekijöiden yhteisön” mukaan Venäjältä on saapunut viimeisen viikon kuluessa 33 tavarajunaa sotilaskalustoa ja -varusteita sekä miehistöä Valko-Venäjälle. Heidän mukaan Valko-Venäjälle pitäisi saapua yhteensä 200 tavarajunaa sotilaskalustoa ja -varusteita sekä miehistöä. (12)

Venäjän Valko-Venäjälle siirtämään varustukseen kuuluu myös 16. CBRN prikaatin kalustoa, mukaan lukien RHM-6 panssaroituja-ajoneuvoja. Mikäli Venäjän suunnitelmissa on operointia Tšernobylin suojavyöhykkeellä, kyseisen prikaatin kalusto on luonnollinen lisä varustukseen. On kuitenkin huomioitava, että CBRN prikaatien tehtävänkuvaan kuuluitakin toimia kuin operointi kemiallisten, biologisten ja säteilykohteiden sekä ydinlaskeuma-alueella, jo offensiivi teollisuusalueiden poikki tuo mukaan tekijöitä, jotka lisäävät CBRN prikaatien tarvetta. Venäjän asevoimissa kyseiset joukot ovat olennainen osa offensiivin valmistelua (ja toteutusta).

Yhden, viime viikolla Siperian keskiosissa havaitun junan lastina ollutta kalustoa kuvattiin 18. tammikuuta Retšytsan eteläpuolella. Joukkojen leiriytymisalue kaupungin eteläpuolella on sikäli poikkeuksellinen, että alue sijaitsee varsin kaukana (n. 220-240 km) lähimmistäkin ”Union Resolve-2022” -sotaharjoituksen käyttöön varatuista harjoitusalueista. Toinen, yhtä oudoksuttava, kalustohavainto tehtiin Retšytsasta sata kilometriä lounaaseen Jelskissä, alle 20 kilometriä Valko-Venäjän ja Ukrainan rajalta.

”Union Resolve-2022” sotaharjoituksen alkuun on vielä parisen viikkoa, joten mitä tahansa ehtii tapahtua, tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että Retšytsan eteläpuolelle leiriytynyt yksikkö näyttää asettuvan alueelle pysyvämmin. Kyseisen yksikön varustukseen kuuluu muun muassa 220 mm BM-27 Uragan raketinheittimien 9T452-latausajoneuvoja, joten todennäköistä onkin, että jossain vaiheessa alueelle saapuu 220 mm BM-27 Uragan raketinheittimiäkin (jollei ole jo saapunut). Retšytsaan on saapunut ensimmäisen havainnon jälkeen lisää kalustoa Venäjältä, ainakin osan saapuneesta kalustosta päätyessä leiriin kaupungin eteläpuolelle M10-pikatien varteen.

Mielenkiintoisen Retšytsasta tekee sen, että se sijaitsee n. 45 kilometriä Ukrainan rajalta ja linnuntietä reilut 210 kilometriä Kiovasta. Liikenneyhteydet Retšytsan alueelta Ukrainaan eivät kuitenkaan ole hyvät, pohjois-etelä-suuntaisia teitä on joitain, mutta osan niistä ollessa varsin huonokuntoisia. Alueella liikkuneiden mukaan myös siltojen kunto Valko-Venäjän puolella on heikko – kantavatko ne raskasta kalustoa? Suorin reitti Retšytsan alueelta Ukrainaan, Kiovan pohjoispuolelle, menee Tšernobylin suojavyöhykkeen läpi. Satelliittikuvien perusteella vyöhykkeen läpi menee yksittäisiä, käytöstä poistettuja, teitä, jotka tiepohjaltaan todennäköisesti pikkupakkasella kantavat kaluston. Sen sijaan harvalukuisten teiden ulkopuolella maasto on vaikeakulkuista, soiden kirjavoimaa ja Pripjat joen halkomaa ryteikköä, josta voi muodostua helpohkosti modernin ajan Raatteen tie eteneville kärjille. Toivoa sopii, että Ukrainalla on valmiit suunnitelmat tehdä etenemiskelvottomiksi ne harvat pikkutiet Tšernobylin suojavyöhykkeen läpi, ja laajemmin tiet metsäisellä, jokien ja vesistöjen pilkkomalla, Ukrainan ja Valko-Venäjän välisellä rajaseudulla Dneprin ja siihen yhtyvien jokien molemmin puolin.

Retšytsasta Homelin alueen kautta Ukrainan rajalle kertyy matkaa noin 80 kilometriä, riippuen siitä, onko Homelin ohitustien Sožin ylittävä silta ajokuntoinen vaiko ei.

Ukrainan ja Valko-Venäjän rajaseutu Kiovan pohjoispuolella.

Toivottavasti tämän sekä aiemman kirjoitukseni myötä lukijan on hiukan helpompi hahmottaa sitä millaista ”kudelmaa” Venäjä on rakentamassa Ukrainan ympärille, ja millaisin voimin Venäjä (yhdessä Valko-Venäjän kanssa) valmistautuu eskaloimaan Ukrainassa käynnissä olevaa sotaa. Konkreettisen sotavoiman rinnalla Venäjä näyttää myös valmistelevan eräänlaisen ”Terijoen hallituksen” kokoamista ukrainalaisista viidennen kolonnan miehistä – toivon heille pikaista matkaa Kremlin muuriin, sinne Otto Wille Kuusisen seuraksi.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.osce.org/files/f/documents/a/6/508319.pdf 

2. https://www.osce.org/observer-mission-at-russian-checkpoints-gukovo-and-donetsk/499387 

3. Totuuden Etsijät: Suuri Nato-keskustelu.

4. https://t.me/donetch/7362?single 

5. https://www.tv2.no/a/14482382/ 

6. https://www.osce.org/files/f/documents/a/6/508319.pdf 

7. https://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/509705 

8. https://www.osce.org/observer-mission-at-russian-checkpoints-gukovo-and-donetsk/499387 

9. https://jamestown.org/program/the-curtain-falls-on-a-russian-osce-charade-in-ukraine/ 

10. https://www.gfsis.org/russian-monitor/view/3104 

11. https://www.themoscowtimes.com/2022/01/21/russia-sends-s-400-battalions-from-far-east-to-belarus-for-drills-a76111 

12. https://belarus.liveuamap.com/en/2022/21-january-33-trains-with-military-equipment-and-russian

Muita lähteitä ovat muun muassa Conflict Intelligence Team, @MotolkoHelp ja Michael J. Sheldon sekä Rondeli Foundationin Russian Military Forces: Interactive Map -verkkosivu.

Kuvakollaasissa ”Армия ДНР”-rekrytointikamppanjassa käytetty kuva sekä alkuperäinen Norjan puolustusvoimien valokuva-arkistosta kopioitu kuva.