Näytetään tekstit, joissa on tunniste ilmatorjuntaohjus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ilmatorjuntaohjus. Näytä kaikki tekstit

torstai 21. kesäkuuta 2018

ETYJ puun ja kuoren välissä Itä-Ukrainassa


Olen itsekin lukuisia kertoja kirjoittanut arvostelevaan sävyyn ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoista ja ETYJ:n roolista Ukrainassa. Tällä kertaa en kuitenkaan ryhdy ruotimaan ETYJ:n epäkiitollista roolia sodan tarkkailijana ja raportoijana, oman näkemykseni mukaan nyt tilanne on jonkin verran parempi kuin sodan ensimmäisinä vuosina, jolloin ehkäpä ETYJ:nkään piirissä ei oltu ymmärretty sitä, mitä Venäjän kaksoisrooli tuo muassaan tai kuinka maa hyödyntää sille myötämielisiä tahoja. Kaksoisrooli sikäli, että samalla kun Venäjä on sodan osapuoli, se on ETYJ:n jäsenmaana mukana ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio-operaatiossa, ja vain, koska Venäjä ei ole virallisesti tunnustanut olevansa sodan osapuoli, jonka myötä sen kansalaisia toimii yhtäältä tarkkailijoina ja toisaalta sotimassa ukrainalaisia vastaan.

ETYJ:n tarkkailijoiden asema oli varsin epäkiitollinen, osaltaan tämä johtuu järjestön venäläisten tarkkailijoiden sekä yhteysupseerien toiminnasta. Esimerkin voimme ottaa sodan ensimmäiseltä vuodelta (v. 2014/2015) jolloin Venäjän Maavoimien silloinen apulaiskomentaja, kenraaliluutnantti Aleksandr Lentsov, liikkui hyvin vapaasti alueella – käytännössä hänen oli mahdollista liikkua ETYJ:n tarkkailijoita hyödyntäen demarkaatiolinjan molemmin puolin. Robert McDermottin mukaan on mahdollista, että sotilasoperaatiot Itä-Ukrainassa talvella 2015 toteutettiin Venäjän Maavoimien silloisen apulaiskomentajan, kenraaliluutnantti Aleksandr Lentsovin ohjauksessa. Debaltsevossa käytiin tuolloin ratkaisutaisteluita, Ukrainan lopulta menettäessä kaupungin helmikuussa 2015. (1)

Venäjän maavoimien kenraaliluutnantti A. Lentsov Itä-Ukrainassa keväällä 2015. (2)

















ETYJ:in operaatioon toisinaan kohdistamastani kritiikistä huolimatta, tässä kirjoituksessa kiinnitän huomiota niihin vaikeisiin olosuhteisiin, joissa tarkkailijat joutuvat nyt tekemään työtään. Tähän mennessä suoraan sodan seurauksena yksi ETYJ:n tarkkailija on menettänyt henkensä, huhtikuussa 2017 Pryshybin lähellä Luhanskin ”kansantasavallan” alueella liikkeellä olleen partion ensimmäinen auto ajoi tienvarsipommiin tai maamiinaan tuhoisin seurauksin – autossa ollut tarkkailija Joseph Stone (USA) kuoli, vammautuneet saksalainen ja tsekkitarkkailija toimitettiin sairaalahoitoon. (3)


Sota Itä-Ukrainassa on jatkunut jo reilut neljä vuotta, ETYJ:n tarkkailijoita on ollut alueella ensimmäisestä kesästä lähtien. Sodan osapuolten välillä on selkeät sopimukset ETYJ:n tarkkailijoiden liikkumisesta alueella – tästä huolimatta sopimusrikkomukset ovat viikoittaisia, toisinaan niitä tapahtuu päivittäin.

ETYJ:n tarkkailijoita on häiritty ja uhkailtu sanallisesti, naispuolisia tarkkailijoita on uhkailtu ja häiritty seksuaalisesti (ja seksuaalissävytteisesti). Sanallisen uhkailun ohella toisinaan, itse asiassa, varsin usein, on siirrytty tekoihin. Tekoina voi olla kulun estäminen, aseella latausliikkeiden tekeminen tarkkailijoiden edessä, ilmaan ampuminen ja äärimmäisissä tapauksissa kohti ampuminen. Toiminta voi kohdistua myös ETYJ:n tarkkailupartioiden ajoneuvoihin. Tyhjiä autoja kohti on ammuttu, niidellä liikkumista en estetty ja rajoitettu – onpa niitä myös poltettu, parkkeerattuja ajoneuvoja on maalattu tai muulla tavoin vandalisoitu. Oma lukunsa ovat sitten tilanteet, jolloin tarkkailijat ovat autossa ja sitä kohti ammutaan, sen kimppuun hyökätään etc.

Tuhottu ETYJ:n partioauto, Donetsk – elokuu 2015.

















Sopimusten vastaista toimintaa on myös kaikenlaisten miinoitteiden – myös merkittyjen – sijoittelu demarkaatiolinjalle. Vaikka miinoitteet olisivat valvottuja/merkittyjä ja esim. puolustuksellisesti perusteltuja, ETYJ:n silmissä kyseessä on laiton toiminta, joka voi vaarantaa siviileiden terveyden ja samalla hidastaa tai vaikeuttaa tarkkailijoiden työtä – tehdä sen toisinaan myös mahdottomaksi. Alla ETYJ:n tiedustelulennokin ottama kuva Dolomitnen alueelta demarkaatiolinjalta (rintamalinjalta), jossa havaittavissa sodan osapuolten asettamia miinoitteita.

Kuvankaappaus @OSCE_SSM-tililtä, kuva otettu 8. kesäkuuta 2018. (4)




















Satelliittikuva alueesta, demarkaatiolinjan sijainti 21. kesäkuuta 2018.


















ETYJ hyödyntää tarkkailussa paljon elektroniikkaa sekä erilaisia miehittämättömiä tiedustelulennokkeja/-helikoptereita. Osa näistä on pienikokoisia, joita lennätetään partion toimesta hyvin rajatulla alueella, osan ollessa pitkän kantaman miehittämättömiä lennokkeja, joilla on tuntien lentoaika ja joilla voidaan suorittaa valvontaa laajoilla alueilla. Tiedustelulennokkien avulla ETYJ:n tarkkailijat ovat saaneet hyvin paljon todistusaineistoa Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla (eli nämä ”kansantasavallat”) sijaitsevista tukikohdista ja siitä millaista kalustoa niiden alueella varastoidaan – usein nämä samalla toimivat todisteena Minsk II-sopimuksen rikkomisesta.

Myrnen alue, Luhanskin "kansantasavalta" 22. syyskuuta 2017.




















Tämän kesäkuun aikana Itä-Ukrainassa ETYJ:n erikokoisia tiedustelulennokkeja kohti on ammuttu laukauksia pienikaliiperisilla aseilla sekä järeämmillä ilmatorjunta-aseilla, niitä on myös yritetty häiritä elektronisesti. Seuraavaksi paneudun eräisiin esimerkkitapauksiin tältä kesältä.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio julkaisi kesäkuun 15.  tiedustelulennokista kuvatun videon, jolla näkyy kuinka ETYJ:n tiedustelulennokkia kohti ammutaan ilmatorjuntaohjus. Ohjus ammuttiin geolokaatiotietojen perusteella Panteleimonivkan kylän luoteispuolelta alueelta, joka on venäläisjoukkojen hallinnassa. Kyseinen alue on osa Venäjän toimesta perustettua Donetskin ”kansantasavaltaa”. ETYJ:n tiedustelulennokki oli kuvaushetkellä Betmanoven (Krasnyi Partizanin) yllä noin 3,5 – 4 km lounaaseen ilmatorjuntaohjuksen laukaisupaikasta.

Kuvankaappaus videolta "OSCE SMM UAV targeted near Betmanove. (4)

















Kuvankaappaus sivulta infolight.org.ua, punaisella ympyrällä merkitty 9K33 Osan sijainti.















ETYJ:n tiedustelulennokkia kohti laukaistu ohjus ei tuhonnut kohdetta. Kyseinen Ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, josta ohjus laukaistiin oli mallia 9K33 Osa (tunnetaan NATO-maissa koodilla SA-8). Lennokkia kohti ammuttiin yhteensä kaksi ohjusta – toinen ohjuksista ammuttiin kaakkoon Panteleimonivkasta, kumpikin meni ohi maalin. Alueelta, jolla 9K33 Osa ilmatorjuntaohjusjärjestelmä sijaitsi, ammuttiin muutama laukaus ilmatorjuntatykillä kohti tiedustelulennokkia. (5)

Aiemmin 9. kesäkuuta niin ikään 9K33 Osa -ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä maalivalaistiin ETYJ:n tiedustelulennokki Itä-Ukrainassa Ukrainsken alueella noin 35 km Mariupolista koilliseen ja 8. kesäkuuta ETYJ:n tiedustelulennokkia seurattiin 9K35 Strela-10 (NATO-koodi SA-13) lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä Holmivskyin kylän lähistöllä Horlivkan koillispuolella. (6)  Kumpikaan em. alueista ei ole Ukrainan hallituksen valvonnassa.

Kirjoituksen loppuun muutama suora lainaus @OSCE_SMM twitter-tililtä:

19. kesäkuuta: Latest #OSCE SMM: Small arms were fired in the direction of an SMM unmanned aerial vehicle (UAV) near Petrivske, assessed as targeting the UAV.

15. kesäkuuta: #OSCE Hug: Despite commitments to de-mine, we continue to see that the sides have not done so. On 8 June near Dolomitne, SMM UAV spotted 11 anti-tank mines in a government-controlled area and 500 in an area not controlled by the Government.

15. kesäkuuta: Spot Report by the OSCE Special Monitoring Mission to Ukraine (SMM): Warning shots fired 50m from SMM in Pikuzy.

6. kesäkuuta: Small arms were fired in direction of SMM mini-unmanned aerial vehicle near Zaitseve and an SMM long-range UAV was jammed near Horlivka. The SMM followed up on reports of two civilian casualties, in Vozdvyzhenka and in an area close to the contact line.

4. kesäkuuta: Latest from #OSCE SMM: Small arms fire was directed at an SMM mini-unmanned aerial vehicle near non-government-controlled Teplychne in Luhansk region. The SMM followed up on a civilian casualty near Panteleimonivka.

ETYJ:n tehtävä Itä-Ukrainassa ei ole helppo, eikä sitä lainkaan helpota Venäjän rooli ja toiminta, sekä piittaamattomuus allekirjoitettujen sopimusten noudattamisesta. Se omalta osaltaan ajaa Ukrainaa tilanteeseen, jossa sopimuksista on entistä vaikeampi – perustellusti – pitää kiinni.

Miksi pyrkiä noudattamaan, kun sodan toinen osapuoli ei niitä noudata, on kysymys, joka on esitetty ukrainalaisten keskuudessa tavattoman usein. Mitä en todellakaan ihmettele!

Marko














lauantai 21. lokakuuta 2017

Heinäkuun 17. 2014 – reilut 7 tuntia lennon MH17 tuhoon

Alankomaalaisjohtoinen Malaysia Airlinesin lennon MH17 alas ampumisen rikostutkintaa suorittava Joint Investigation Team (JIT) julkaisi torstaina (19.10.2017) uuden kuvan kyseisen lennon alas ampumiseen liittyvästä Venäjän asevoimien 53. ilmatorjuntaprikaatille kuuluvasta 9K37M Buk-M1 TELARista nro. 332.


























JIT:n arvion mukaan: ”This picture was probably taken on July 17, 2014 in the town of Makeevka, Ukraine. The JIT presumes that the picture contains the BUK-Telar which is responsible for downing flight MH17.” (1)

Torstaina ja perjantaina sosiaalisessa mediassa pyrittiin löytämään eksakti paikka, jossa kyseinen kuva on otettu. Suurella todennäköisesti kuvaa ei kuitenkaan ole otettu Makeevkassa eli Makiivkassa välittömästi Donetskin itäpuolella, vaan Donetskissa Kalininin alueella Kalmius joen itäpuolella, alueella, joka rajoittuu Makiivkan kaupunkiin. Kuva on sosiaalisessa mediassa suoritetun työn perusteella otettu ul. Shakhtostroiteleyn ja Prospekt Illitsan risteyksen tuntumassa sijaitsevan kauneussalongin kohdalla (ks. kuvat).














ul. Shakhtostroiteleyn ja Prospekt Illitsan risteys, Donetsk. (Buk-TELAR pun.nuoli).




















Kuva on otettu arvioiden mukaan noin kello 9:00 aamulla 17. heinäkuuta, aamuaurinko paistaa idästä osuen TELAR:in tutkakupuun, kolonna on matkalla länteen. Kolonnan tiedetään käyneen ”kääntymässä” Donetskissa kyseisenä aamuna. Heinäkuun 17. kello 9:08 nauhoitettiin puhelu, jossa käytiin keskustelua lastina olevasta ilmatorjuntajärjestelmästä – väistämättä mieleen nousee ajatus, että kolonnan ollessa pysähdyksissä kyseisessä risteyksessä, on soitettu puhelu, jossa on käyty keskustelu lastina olleesta Buk-ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä. (2)

Seuraava twiitti on twiitattu 17. heinäkuuta 2014 klo. 10:34, siinä kerrotaan ”Bukin” sijainneen Prospekt Illitsan risteysalueella kello 09:15.
















Hyvä kysymys on sitten se, että kävikö kyseinen kolonna jossain tietyssä paikassa Donetskin alueella ja jos kävi, niin missä?

Seuraavan kerran samaisen Bukia kuljettaneen ajoneuvoyhdistelmän (ja kolonnan) kuvasi Paris Matchin toimittaja Makiivsken pikatiellä (H21) – sijainti: 48.003838, 37.872051. (3) Paris Matchin toimittajat soittivat ajoneuvoyhdistelmän trailerissa olleeseen puhelinnumeroon. Numerosta vastannut henkilö arveli ajoneuvon varastetun heiltä. Yritys, jolta Volvo trailereineen oli ”varastettu”, sijaitsi Donetskissa ul. Molodykh Shakhtariv’lla (no. 19) Kyivskyin alueella Donetskin keskusta-alueen pohjoispuolella.

Makiivsken pikatiellä tehdyn havainnon jälkeen, seuraavan kerran ajoneuvoyhdistelmä kuvattiin kello 11:10 videolle ul. Avtotransportnalla Kapitalnajan puiston kohdalla matkalla kohti itää valtatielle H21 (sijaintitiedot: 48° 1'4.42"N 37°59'2.55"E). (4) Tällä reitillä se kiertäisi valtatie H21:n ongelmakohtana pidetyn matalan rautatiesillan.

Buk 332:n matka Donetskista Snižneen ja ohjuksen laukaisupaikalle on kuvattu tarkemmin blogissa ”Buk 332 matkalla Donetskista Snižneen” (linkki lopussa).

* * *

Tässä kohdin on kuitenkin syytä huomioida se, että kyseistä ”varastettua” Volvoa trailereineen käytettiin useamman kerran Venäjän asevoimien kaluston kuljettamiseen Itä-Ukrainassa loppukesästä ja syksystä 2014. (5)




















Torstaina julkaistussa kuvassa kannattaa myös kiinnittää huomiota trailerin rinnalla olevaan Volkswageniin, myös se on kuvattu useita kertoja saattamassa Venäjältä Itä-Ukrainaan saapuneita kolonnia tai yksittäisiä asejärjestelmiä.



























Vertailtaessa aiemmin Buk nro. 332 otettuja valokuvia torstaina julkaistuun kuvaan, voidaan todeta kyseessä olevan saman Bukin. Torstaina julkaistu kuva on otettu puolelta, josta tunnus 332 on maalattu kunnolla piiloon, toisella puolella se on osittain näkyvillä, muita tunnisteita on kuitenkin riittävästi, jotta yhteneväisyys on todennettavissa.

9K37M Buk-M1 nro. 332 Donetskissa 17.7.2014.






















Samainen Buk nro. 332 kuvattuna samalta puolelta Torezissa prospect Gagarinan ja ul. 50 rokiv SRSR:n risteyksessä 17. heinäkuuta 2014 puolen päivän aikaan.

Kuvakaappaus: sprotyv.info. (8)
















Torstaina julkaistun kuvan myötä saatiin yksi lisätodiste lukuisten todisteiden ketjuun, kyseinen kuva omalta osaltaan todistaa sen, että kyseisenä päivänä (17.7.2014) Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla taistelevilla, Venäjän tukemilla ja varustamilla, militanttijoukoilla, oli käytössään Buk-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä ja että kyseinen ohjusjärjestelmä tuli alueelle Venäjältä ja että se kuului Venäjän asevoimien yksikölle – Kurskin alueelle sijoitetulle 53. ilmatorjuntaprikaatille. Kyseisestä Buk nro. 332 TELARista laukaistiin 9М38M1-tyyppiä oleva ilmatorjuntaohjus kohti Malaysia Airlinesin lentoa MH17 iltapäivällä kello 16:19…

Kello 16:19:56 MH17 ohjaamosta vahvistettiin VHF-radiolla ohje lennonjohdolle ”Romeo November Delta, Malaysian one seven” – seitsemän sekuntia myöhemmin yhteys MH17 katkesi, eikä se enää vastannut kutsuihin. (9)

Marko




Buk 332:n matka Donetskista Snižneen blogissa: