Propagandist Konstantin Mikhailovich Lebedev, known as Kosti Heiskanen

 

This writing is a kind of cross-section into the public and to some extent private self of Konstantin Mikhailovich Lebedev, aka Kosti Heiskanen. The person whom we have come to know in Finland as Kosti Heiskanen, producing war propaganda and propaganda for Russia. In my writing, I do not approach him through any single episode, but rather this is a compilation – a cross-section – into his career. The exception is individual excerpts from Heiskanen’s social media accounts, which can be considered his more personal statements. However, I will not take a position on whether they are true or just part of the story. For the sake of clarity, in this article I will use the name Kosti Heiskanen, which is better known to Finns, instead of Lebedev. The article is based on my Finnish-language blog “Propagandisti Konstantin Mihailovitš Lebedev, tunnetaan myös nimellä Kosti Heiskanen”.

Konstantin Mikhailovich Lebedev, aka propagandist Kosti Heiskanen.

In the weeks and months following Russia’s major invasion of Ukraine in February 2022, many “Kremlin echoes” spread the Russian narrative and blatant lies on various social media platforms and in other arenas as well. In the summer of 2022, Kosti Heiskanen appeared as the “Voice of Finland” on the state-owned Rossiya-24 (Russian: Россия-24) “news channel”, accusing the Finnish press of inciting hatred of Russia. (1) If he had previously appeared in any major media in Russia, it had passed by the eyes and ears of many other people who followed Russian war news or propaganda, including me. However, such a person could not have appeared in the Russian media out of thin air: who is Kosti Heiskanen?

He wasn’t exactly a “tabula rasa”. Namely, a detail from Heiskanen’s past that touched us Finns was found in an instant in 2009. In a Yleisradio news report on the kidnapping of Paavo Salonen’s son Anton to Russia, it was reported that journalist Kosti Heiskanen had helped Anton’s father, Paavo Salonen, in his search for his son in Russia. (2)

At that time, child abductions were in the headlines, and specifically the abduction of children to Russia. The previous summer, Paavo Salonen’s son Anton had been secretly brought from Russia to Finland. Anton’s mother, Rimma Salonen, had kidnapped her son to Russia in March 2008. (3)

A certain Johan Bäckman also participated in the activities, giving statements on behalf of Anton’s mother, Rimma Salonen. Similarly, Anton’s father Paavo Salonen was assisted by Kosti Heiskanen, who was introduced as a journalist. In this context, it is worth noting that Heiskanen assisted Paavo Salonen in the search already during 2008. In June 2008, Heiskanen, introduced as a journalist for Independent Press, gave a statement to Ilta-Sanomat after Paavo’s son had been found. (4)

Independent Press Oy (the company has ceased operations) was a publishing company in Lappeenranta that published a Russian and Finnish-language magazine, which, among other things, published articles about the alleged hardships faced by Russians in Finland. The magazine, Focus, published by the company was edited by Kosti Heiskanen. (5)

In less than two decades, Heiskanen’s path has taken him from being Bäckman’s opponent to being on the same side of the field, with both of them participating in Russia’s propaganda war against the West today. Or are the events of the past just a cleverly constructed theater? However, it cannot be denied that Heiskanen’s own life also contains episodes that make it possible to collect “incriminating material” and use it to kompromat. But before I delve into Kosti Heiskanen’s current activities as a propagandist, it is worth briefly reviewing Heiskanen’s background, even though it has been reviewed in an article published in The Insider in June 2024. (6)

Kosti Heiskanen, also known as Konstantin Mikhailovich Lebedev, is a descendant of Finnish communists who emigrated to the Soviet Union in the 1930s. Heiskanen was born in April 1978. According to leaked information from the Russian passport system published by Pointmedia (Russian: Точка), he did not change his name until 2004. (7) Heiskanen’s own story about his background is consistent with the above. In his VK update (December 2024), he says the following:

“---I have never hidden this, and always when giving interviews I explained that I am a descendant of Finnish immigrants, Karelians, Vepsians and Germans. During the Soviet period, many had Russian first and last names, including a large number of Russian Germans. This bullying began when I posted a picture on social media of starting a family at the age of 20 and how my children - - - asked me to take their last names.---” (8 – note: text translated into English by the author of the text.)

According to Heiskanen himself, he lived in Finland from 1996 to 2012, in Lappeenranta and Helsinki, as well as in Sipoo. In 2012, he mentions that he moved to Berlin, Germany.

Heiskanen has lived in Germany until spring 2022, working in the tourism industry. A company was registered in his name for the tourism industry in Berlin in February 2012. The company (World Travel Consulting Panorama Tours GmbH) has since ceased operations. Heiskanen’s name can also be associated with another company, NORVISTA TRAVEL & TRADE GmbH, which was registered in October 2018. (9) It is interesting to note that the first-mentioned company also had an office in Finland – at Tehtaankatu 12, Helsinki. Rustravel Oy, which was founded 23 years ago by Oleg Gergalo, operates at the same address. Gergalo’s name came up a couple of years ago when the Russian Rossiya24 channel, based on FSB sources, claimed that he was providing information to the Finnish Security and Intelligence Service, Suojelupoliisi in Finland. According to a communications expert for the Finnish Security and Intelligence Service, this is a case of Russian information influence.

Rustravel Oy has been mentioned numerous times over the past decade, including by Johan Bäckman, when he recommended using a travel agency for visa matters when traveling to Russia, or to the territories occupied by Russia from Ukraine, or when enlisting in Russian proxy forces in the war in eastern Ukraine that began in 2014. My text ”Fennomatkat Pietarissa – viihdettä sivustaseuraajille” also contains observations about Rustravel’s activities. However, let’s return to Heiskanen’s “tourism-filled” ramble.

According to Heiskanen, he fled Germany to Russia in April 2022 and already on June 1, 2022, he appeared on the state-owned Rossiya-24 news channel accusing the Finnish press of inciting hatred against Russia: “THIS IS HOW THE FINNISH PRESS IS WHIP UP HATE AGAINST RUSSIA.”

From being unknown to being on a state-owned television news channel in a few weeks – now someone might say that “there’s something rotten here…”.

Since then, we have had to watch Kosti Heiskanen’s appearances on social media platforms, as well as in various Russian or pro-Russian media outlets, spreading propaganda with excessive force. Heiskanen has visited the areas occupied by Russia from Ukraine several times. He has also visited cities destroyed by the Russians, such as Mariupol and Avdiivka. In Avdiivka, he accused Finnish and Swedish volunteers of looting the city without providing any evidence. (10) At this very moment, he is touring Russian-occupied eastern Ukraine, making accusations and repeating the propaganda story that Russia has been cultivating for over a decade about atrocities committed by Ukrainians and continuous bombings by Ukraine, which have been shown to be disinformation and lies multiple times. (11)

Unfortunately, it is likely that some Finns will also believe these stories, but the real target audience for Heiskanen's reports is in Russia. Since the occupation of the Crimean Peninsula, Russia has resorted to various foreign commentators, experts (or people presented as such), as well as observers and activists, whose primary task is to bring credibility to the message conveyed by Russia. Kosti Heiskanen is also presented to the Russian public not only as a journalist but as a well-known journalist and civic activist, which he is not.

If we ignore his own media projects, Kosti Heiskanen’s most visible journalistic activity is connected to Russian media and Finnish counter-media. He has commented on the situation in Finland for a very diverse group of Russian media. Among these media are Tsargrad TV, founded by the Orthodox oligarch Konstantin Malofeyev (12), and Patriot Media Group, which was part of the “empire” of the late Yevgeny Prigozhin. According to Novaya Gazeta, Malofeyev was involved in creating Russia’s Ukraine memorandum in the last decade. (13) He was also a financier and supporter of Igor Girkin during the “Russian Spring” when the war in eastern Ukraine began in April 2014, when troops led by Girkin began a military operation in Sloviansk and Kramatorsk.

Kosti Heiskanen as a guest on the Tsargrad tv-channel.

Kosti Heiskanen performing at the funeral of PMC Wagner militant Dmitry Menshikov, who liquidated in Ukraine, at the Beloostrovskaya cemetery  in St. Petersburg with the Finnish flag in December 2022.(14) 

Based on Heiskanen’s activities, I would conclude that unless he was an operator for some Russian security agency, he has good contacts in such an organization. When a man of Russian background who had fought in Ukraine in the ranks of PMC Wagner “defected” to Finland last summer (2025), (15, 16) Heiskanen was able to tell the names of the fighter in question, Zaslan Mustahanov aka Yevgeny Shpartun, and that he had a long criminal record already at the end of June. (17)

At that time, the Finnish Border Guard had only announced that a person had illegally crossed the border into Finland from Russia. Heiskanen did not get the name of the PMC Wagner militant from Finland, as I understand he was the original source of the militant’s names in Russia as well.

Heiskanen’s other activities, such as moving around the territories occupied by Russia from Ukraine, visiting military units, and appearances in Russian media, also indirectly prove that he is acting “on behalf of someone.”

In Heiskanen’s “play” we seem to have progressed to the “Death Threats” act, which he has told Ria Novosti about, and which are now being spread in the Russian propaganda media. (18) This may be just one episode among the episodes that are being fed to the media. Similar to the years-long conflict between him and Janus Putkonen, where harsh words are used to bark and threaten, but words are not followed by action. “There is another side to every story” to this story, i.e. there may be a dispute between individuals in the background, which goes back to the events of the Fennomatkat trip to St. Petersburg, but I am very wary of everything that is being said and done in public now. We will have to wait for the end of the play!

 

Marko

 

Sources:

1. https://x.com/HeiskanenKosti/status/1532050301955497986 

2. https://yle.fi/a/3-5909159

3. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000123744.html

4. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000134240.html

5. https://www.hs.fi/ihmisia/art-2000004252179.html

6. The Insider: Heiskanen outed as Lebedev: the fake Finn who serves Russian propaganda.

7. https://pointmedia.io/story/65fa9170b126bc7ae0c3dc2c

8. https://vk.com/wall747478706_2907

9. https://www.northdata.de/Heiskanen,+Kosti+Mikael,+Berlin/kgr

10. https://istories.media/en/stories/2024/05/15/rossotrudnichestvo/

11. https://x.com/HeiskanenKosti/status/1982837828699722232

12. https://cyberdefence24.pl/cyberbezpieczenstwo/rosyjska-dziennikarska-matrioszka-konstantin-lebiediew-alias-kosti-heiskanen

13. https://www.verkkouutiset.fi/a/vladimir-putinin-ukraina-strategian-valmisti-vahan-tunnettu-oligarkki-32663/#6a6aad62

14. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009323533.html

15. https://raja.fi/-/laiton-rajanylitys-17.6.2025-venajalta-suomeen-kiteella

16. https://yle.fi/a/74-20171865

17. https://x.com/HeiskanenKosti/status/1939386634006327501

Heiskanen’s Facebook profile update on June 29, 2025, is more detailed than his update in X.

18. https://riamediabank.ru/media/9028133.html

The text itself contains links to background material. In the text, I have also utilized Kosti Heiskanen’s personal social media accounts on VK and Facebook.

Ukrainan kohtalo Venäjän naapurissa: vuosikymmen sotaa – kaksi vuotta tuhoamissotaa

 

Kun vuodenvaiheteen 2021 – 2022 molemmin puolin spekuloitiin Venäjän mahdollisella suurhyökkäyksellä, Ukrainan mahdollisuuksiin ei juurikaan uskottu. Tuolloin Iltalehdessä julkaistussa lyhyessä uutisessa – Tyly arvio: Venäjä tuhoaisi Ukrainan armeijan idässä 30–40 minuutissa – usko Ukrainan mahdollisuuksiin oli olematon:

”Lontoon King’s Collegessa Venäjän armeijaan erikoistunut sotilasasiantuntija Robert Lee arvioi, että alle tunnissa huomattava osuus Ukrainan armeijasta olisi mennyttä.

– Jos Venäjä todella haluaa päästää konventionaaliset kykynsä valloilleen, se voi aiheuttaa massiivista vahinkoa hyvin lyhyessä ajassa. He voisivat hävittää Ukrainan armeijan idässä erittäin nopeasti, ensimmäisten 30–40 minuutin aikana, Lee kommentoi.” (1)

Jos Ukrainan mahdollisuuksiin ei uskottu, niin löytyi myös sellaisia asiantuntijoita, jotka olivat sitä mieltä, ettei länsiaseistuskaan auta Ukrainaa. Rand Corporation -tutkimuslaitoksen vanhempi politiikan tutkija Samuel Charap oli tammikuussa 2022 julkaistussa analyysissaan sitä mieltä:

”In short, this war will look nothing like the status quo ante of conflict in Ukraine, and that undermines the first justification for U.S. aid: deterring Russia. The Ukrainian military has been shaped to fight the conflict in the Donbass and thus poses little deterrent threat to Russia; provision of U.S. weapons can do nothing to change that.” (2)

Edellä esille nostamistani asiantuntija-arvioista on kulunut reilun parin vuoden verran. Venäjän ei onnistunut tuhota Ukrainan asevoimia idässä eli Donbasin alueella reilussa puolessa tunnissa vaikka se sen tavoitteena Ukrainan tuhoamisen ohella on ollut. Robert Leetä paremmin arviossaan ei onnistunut Rand Corporationin Samuel Charap’kaan. Länsiaseet eivät ole vielä tuoneet voittoa Ukrainalle, eivätkä ne yksin tuokaan vaan aseita on myös osattava käyttää tehokkaasti ja oikeaoppisesti. Voimme kuitenkin todeta, että länsiaseilla on ollut suuri vaikutus siihen, että Venäjä käy edelleen ”ratkaisevia” taisteluita idän teollisuuskaupungeissa koko Ukrainan miehittämisen sijaan.

Länsiaseet yhdistettynä ukrainalaisten periksiantamattomaan taistelutahtoon aiheutti Venäjälle yksistään Avdiivkassa tuhansien sotilaiden kuoleman ja merkittäviä kalustotappioita. Avdiivkassa suurempi kiitos aiheutetuista tappioista kuuluu ukrainalaisille sotilaille rintamalla, sillä länsiaseiden – etenkin kranaattien ja ammusten – toimittamisessa on ollut mittavia ongelmia viimekuukausina. Helpointa olisi syyttää Yhdysvaltoja ja Donald Trumpin kuristusotteessa olevaa republikaanista puoluetta mutta se on asioiden yksinkertaistamista. Euroopalla on ollut kaksi vuotta aikaa lisätä aseiden ja ammusten tuotantoa, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta merkittävää tuotannonlisäämistä ei ole tehty. Tekojen sijaan Euroopassa on luotettu Yhdysvaltojen ehtymättömiin varastoihin ja tahtotilaan ”auttaa Ukrainaa niin kauan kuin on tarvis”. Mitä strategiaa olen kritisoinut ensihetkistä lähtien. Tavoitteena olisi pitänyt olla jo alun perin Venäjän kukistaminen – murskaaminen – niin nopeasti kuin mahdollista, johon meillä ei ole ollut tarvittavaa rohkeutta.

Kiova kesä 2023, sodassa kaatuneiden muistolle pystytettyjä lippuja. Sankareille kunniaa!

Suurhyökkäyksen alkutahdit

Tässä kohdin ei ole perusteltua kerrata seikkaperäisesti tietä Venäjän hyökkäyssodan laajenemiselle Ukrainassa. Nyt käynnissä olevan tuhoamissodan ensitahdit lyötiin jo vuosikymmen sitten Venäjän miehittäessä Krimin niemimaan ja tämän jälkeen, samoin metodein, ajaessa Ukrainan itäosat kaaoksen kautta sotaan, jossa sillä oli aktiivinen rooli ensihetkistä lähtien. Oman roolinsa Venäjä Donbasissa hämärsi kiistämisen ja disinformaation avulla, mutta viimeistään vuoden 2014 kevään kääntyessä kesään sen rooli oli jo paljastunut. Ranskalaisdokumentissa ”Putinin pitkä tie sotaan” haastateltu Saksan Venäjän-suurlähettiläs Rüdiger von Fritsch totesi –

”Saksan lähetystön sotilasattasea, joka oli huippuammattilainen, oli käynyt avustajineen Venäjän ja Ukrainan rajalla. Hän oli nähnyt siellä kokonaisen kolonnan tunnuksettomia panssarivaunuja ja panssariajoneuvoja. Ne ajoivat Venäjälle Ukrainan alueelta, jonka Venäjä oli käytännössä miehittänyt”. (3)

Kuvailtu havainto tehtiin kevätkesällä 2014 eli yhä käynnissä olevan sodan ensimmäisinä kuukausina.  Voimme siis todeta, että saksalaisille on täytynyt käydä jo tuolloin selväksi se, että Venäjä on sodan osapuoli Ukrainassa, että Venäjä sotii Donbasissa. Tämä ei kuitenkaan millään tavalla näkynyt Saksan politiikassa tulevina vuosina! Eikä kyllä Euroopan unioninkaan. Epäilen nimittäin, että kyllä saksalainen havainto on jotain reittiä (ja jollain aikavälillä) edennyt laajempaankin tietoisuuteen.

Miksi sitä ei sitten kohdeltu hyökkääjänä ja sodan aloittajana jo tuolloin? Tulevaisuuden historiankirjoittajat vastannevat tuohon. Sanoisin kuitenkin, että tuolloin moni läntinen poliitikko ja päättäjä asetti monet asiat, kuten halvan energian, ukrainalaisten oikeuksien edelle. Niistä merkittävimpänä oikeus elää!

Siirtykäämme ajassa eteenpäin päiviin ja viikkoihin ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua.

Kaksi vuotta sitten, tammi-helmikuussa 2022 tilanne Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla sekä rintamalinjalla kiristyi kiristymistään. ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio raportoi merkittävästi lisääntyvistä ”tulitaukorikkomuksista”, (4) joista lähes kaikki olivat seurausta Venäjän ja sen varustamien joukkojen tulenkäytöstä kontaktilinjalla eli rintamalinjalla – entistä useammin kohteiden joukkoon valikoitui siviilikohteita Ukrainan kontrolloimilla alueilla. 

*

Monet meistä muistavat ne viimeiset helmikuiset päivät ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua, sen kuinka Venäjäjohtoiset joukot Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta tulittivat siviilikohteita päivittäin Ukrainan kontrolloimilla alueilla. Joulukuun (v. 2021) lopulla ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio raportoi korkeintaan kymmenistä tulitaukorikkomuksista Itä-Ukrainan sotatoimialueella päivittäin, määrä oli viimeisiin helmikuisiin raportteihin mennessä noussut reiluun 1500 tulitaukorikkomukseen per vuorokausi. (5 ja 6)

Aamulla helmikuun 18. päivä Venäjän johtamat joukot kohdistivat tuli-iskun 122 millin kenttätykeillä kohti rintamalinjan tuntumassa sijainnutta, tuolloin vielä Ukrainan kontrolloimaa, Stanytsia Luhanskaa. Tykistökranaateista yksi osui Kindergarten №21 ”Каzkаn” ulkoseinään, toisen osuessa päiväkodin pihamaalle. (7) Valtaosa ammutuista tykistökranaateista osui muualle Stanytsia Luhanskan alueella – osa lentäessä päiväkodin yli ja osuessa läheisen ratapihan alueelle. Päiväkotiin osuneessa tulituksessa vammautui kaksi päiväkodin opettajaa; suuremmalta uhriluvulta kuitenkin vältyttiin, kiitos lasten evakuoinnin pommisuojaan.

Samana aamupäivänä Vrubivkan taajamassa 122 millin tykistökranaatti osui peruskoulun pihamaalle. (8) Osumahetkellä oppitunnit olivat jo käynnissä, koulussa oli henkilökunnan lisäksi paikalla kolmekymmentä koululaista. Muistan Venäjän suurhyökkäyksen alkuviikkojen aikaisen tyrmistyksen venäläisjoukkojen tulitettua sumeilematta päiväkoteja, kouluja ja sairaaloita kautta Ukrainan. Se ei ollut mitään uutta, sitä samaa Venäjän varustamat joukot olivat harjoittaneet koko sodan ajan keväästä 2014 lähtien. Mediatalot olivat vain unohtaneet kaiken tämän, se oli epäkiinnostavaa ja ehkäpä se ohitettiin siksi, koska se kaikki tapahtui Ukrainassa sodassa, mikä ei kiinnostanut enää ketään.

Tulenkäytön rinnalla Venäjä käynnisti tuolloin hyvin voimakkaita Ukrainan vastaisia disinformaatiokampanjoita, joissa  Ukrainaa esim. syytettiin tykistöiskusta miehitetyn Luhanskin alueelle. Syytösten todisteena esitettiin kuvia iskun kohteena olleesta päiväkodista. Mutta kuinka ollakaan, kuvat olivat Stanytsia Luhanskan Kindergarten №21 ”Каzkаnista”. Jäätyään kiinni valehtelusta, Venäjä propagandisteineen muutti propagandauutisen kärjen Ukrainan hyökkäyksestä Ukrainan false-flag-operaatioksi. Tätä narratiivia oli levittämässä myös suomalaistaustainen UMV-lehden päätoimittelija – propagandisti – Janus Putkonen.

Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla pysyvästi työskennelleiden propagandistien rinnalle alueelle saapui Venäjältä Semyon Pegovin kaltaisia propagandisteja. Semyon Pegovin perustama WarGonzo-projekti oli jo tuolloin niittänyt kyseenalaista mainetta toimiessaan Venäjän sotarintamilla Syyriasta Itä-Ukrainaan. Pegovin matkassa oli usein PMC Wagnerin tai jonkin muun palkkasotilasorganisaation taistelijoita, toisinaan ”toimittajaa” leikkien. On sanottu, että WarGonzo ja muut sen kaltaiset Venäjän hyödyntämät propagandatoimistot sattuvat aina olemaan siellä missä ”tapahtuu”, missä Venäjä pyrkii rakentamaan narratiiviaan tukevaa näytelmää. Saavuttuaan miehitettyyn Donetskiin helmikuussa 2022 Semyon Pegovin ympärillä alkoi tapahtua. Kuinka ollakaan, hän oli sattumalta paikalla kun Vasilevkan pumppuasemalla räjähti; päivää aiemmin hän oli sattumalta ensimmäisten joukossa kuvaamassa miehitetyssä Donetskissa tapahtunutta autopommi-iskua, jossa kohteena oli UAZ-merkkinen maastoauto, jonka väitettiin kuuluneen kenraalimajuri Denis Sinenkoville.

Tuolloin oli myös havaittavissa samainen ilmiö, mikä on toistunut Venäjän suurhyökkäyksen alun jälkeen lukuisia kertoja. Venäjän välittämä disinformaatio ja propaganda läpäisi läntisten medioiden seulan päätyen lähes sellaisenaan medioihin. Mikä oli (ja on edelleen) hämmentävää, koska Venäjän tuottamasta propagandasta ja disinformaatiosta oli jo tuolloin (v. 2022) puhuttu vuosien ajan, joten sen olisi luullut olevan tunnetun ja olisi luullut, että siihen olisi osattu varautua nähtyä paremmin. Tosin siihen sorrutaan edelleen, hyvinkin selkeissä tapauksissa, joten ilmeisesti tämä on asia, jolle ei mahda mitään. Emme ole suojassa räikeimmältäkään Venäjän propagandalta, koska se löytää aina jonkin reitin läntisiin – luotettaviin – medioihin ja sitä kautta päätyy lopulta silmiemme eteen suodattamattomana.

Olisiko helmikuussa 2022 ollut enää mitään tehtävissä? Ei, arpa oli jo heitetty. Toimeen olisi pitänyt ryhtyä jo vuosia aiemmin. Itse asiassa Venäjää olisi pitänyt kohdella rikollisena hyökkääjänä ja sodanaloittajana kevättalvesta 2014 lähtien. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, valitettavasti. Krimin niemimaan miehittämisen jälkeen Venäjälle langetetuista sanktioista huolimatta sitä kohdeltiin asiallisesti kauppasuhteita kehittäen.  Suomalaispoliitikot Kimmo Kiljusen tapaan olivat kyllä tavattoman huolestuneita venäläisten ihmisoikeuksista. (9) Entäpä ukrainalaisten oikeus turvalliseen elämään? Ilmeisesti sen vaatiminen oli toisarvoista? Saksalaisillakin oli oikeus halpaan energiaan, jotta teollisuuden rattaat pyörivät, eikös niin Paavo Lipponen ja liuta demareita, jotka ansaitsivat verirahaa kaasuputkien lobbauksella? Sen parempana en pidä Kannuksen Kennedyä Esko Ahoakaan, kuten en perussuomalaista Mika Niikkoakaan, joka 8. helmikuuta 2022 kirjoitti Twitteriin seuraavaa:

”Nyt pitäisi sitten Macronin tai jonku muun astua julkisuuteen ja sanoa, että Ukraina ei liity Natoon. Muutoin neuvottelut eivät onnistuneet Venäjän näkökulmasta ja seuraukset on karmivat. Eikö Lännestä löydy yhtä viisasta päämiestä joka Venäjän tuntee?” (10)

En viitsi vääntää rautalangasta mitä heistä ajattelen, mutta heidän ja kaltaistensa teoista ja tekemättä jättämisistä ukrainalaiset maksavat tänään kalliin hinnan – verellä.

Aamuyöllä kello neljän aikaan 24. helmikuuta 2022 Vladimir Putin ilmoitti ”erikoisoperaation” alkamisesta, jonka tavoitteena oli (ja on edelleen) Ukrainan ”demilitarisointi” ja ”denatsifikointi”. Tämä ns. erikoisoperaatio tarkoitti monen rintaman hyökkäyssotaa Ukrainaan ja ”denatsifikoinnilla” tarkoitettiin ukrainalaisten kansallisen identiteetin tuhontaa ja ukrainalaisten alistamista Venäjän vallan alle – käytännössä kyse on kansanmurhasta.

Hyvin pian Putinin ilmoituksen jälkeen ensimmäiset ohjukset osuivat ukrainalaisiin kaupunkeihin ja kyliin. Idässä Luhanskin alueella maataistelut Ukrainan ja Venäjän rajalla olivat alkaneet jo ennen kello neljää, Putinin ilmoituksen jälkeen Venäjä aloitti offensiivit muillakin painopistealueilla. 

Lippuja sankarivainajien haudoilla Kiovan kaupungin hautausmaalla (Міське кладовище).

 

Слава Україні!

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ef893776-c943-4136-83eb-77be504b5449 

2. https://foreignpolicy.com/2022/01/21/weapons-ukraine-russia-invasion-military/ 

3. https://areena.yle.fi/1-63493765  (Rüdiger von Fritschin kommentti ajassa 19:18 eteenpäin).

4. OSCE Special Monitoring Mission to Ukraine laatimat ja julkaisemat raportit. 

5. https://www.osce.org/files/2021-12-31 SMM Daily Report.pdf?itok=54125 

6. https://www.osce.org/files/2022-02-23 Daily Report_ENG.pdf?itok=57816 

7. https://x.com/Liveuamap/status/1494232555524177920 

8. https://uatv.ua/en/donbas-war-russia-backed-militants-fire-school-30-children-hide-in-basement/ 

9. https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Venaja_palaa_Euroopan_neuvostoon_26062019.aspx

10. Mika Niikon twiitti 8. helmikuuta 2022, klo. 09:08.

*: Kuvassa hyödynnetty ETYJ:n Ukrainan monitorointimission päiväraporttia 42/2022.

Linkki Bellingcatin perustajan Eliot Higginsin twiittiketjuun, jossa hän käy läpi Stanytsia Luhanskaan ja Vrubivkan taajamaan kohdistuneita iskuja.

Lyhyt katsaus Venäjän hyväksi työskenteleviin propagandisteihin: Kremlin propagandistit Ukrainan sodassa.  

#StandWithUkraine 

Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa, I OSA

 

Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan lennokit ja erilaiset hiipivät asejärjestelmät ovat merkittävässä roolissa niin hyökkääjän, Venäjä, kuin myös puolustuskamppailua käyvän Ukrainan joukoilla. Eräillä rintamalohkoilla lennokkien ja hiipivien asejärjestelmiä sekä yksinkertaisten nelikoptereiden rooli on ensiarvoisen tärkeä. Esimerkkinä voimme poimia Dneprin vasemmanrannan ja siellä sijaitsevat Ukrainan sillanpääasemat, sen ohella, että lennokit toimivat puolustajien silminä ne ovat tehokas ja tarvittaessa ulottuvakin panssarivaunujen ja muiden asejärjestelmien torjuntaan käytetty ase. Alueella lennokeilla on muutakin käyttöä kuin toimia Ukrainan asevoimien silminä (tiedustelu ja tulenosoitus) sekä aselavetteina. Drooneja on käytetty myös huoltoon, venäläisten räjäyttäessä kesällä Nova Kah’ovkan padon, ukrainalaiset toimittivat erilaisilla nelikoptereilla apua tulvan alle jääneille siviileille. (1)

Ukrainan asevoimat valmistelee Tupolev Tu-141 Striž-lennokin laukaisua. Modifioidulla Tu-141-lennokilla Ukraina suoritti ensimmäiset iskut syvälle Venäjälle.

Kirjoitukseni tarkoitus ei kuitenkaan ole luoda katsausta lennokkien ja nelikoptereiden käyttöön rintamalla vaan kirjoitus saa toimia ennemminkin yleisluontoisena katsauksena Ukrainan lennokeilla ja hiipivillä asejärjestelmillä suorittamiin operaatioihin Venäjän alueella. Ennen tätä, suppea katsaus historiaan: Ukrainan asevoimat ja miehittämättömät ilma-alukset.

 

Historia: miehittämättömät ilma-alukset Ukrainan asevoimilla

Sodan alettua Ukrainassa keväällä 2014, maan asevoimilla oli käytössään hyvin vähäinen määrä lennokkeja, joten  sodan Itä-Ukrainassa alettua maan asevoimat otti uudelleen käyttöön neuvostoajoilta periytyviä Tupolev Tu-141 Striž (ven. Стриж) (2) ja Tupolev Tu-143 Reys tiedustelulennokkeja, jollainen päätyi Venäjän johtamien joukkojen haltuun elokuussa 2014. (3) Sodan alkuvaiheessa kyseisiä lennokkeja käytettiin tiedusteluun, aika oli jo tuolloin ajanut kummankin tiedustelulennokin ohi. Tu-141 Striž’in sekä Tu-143 Reys’in kohdalla on hiukan arveluttavaa puhua lennokeista, kummankin ollessa pienen hävittäjäkoneen kokoinen.

Sodan kuluessa Yhdysvallat toimitti Ukrainan asevoimille aseapuna lyhyen kantaman AeroVironment RQ-11 Raven tiedustelulennokkeja, joilla on pääasiassa koulutettu joukkoja ja operaattoreita Ukrainassa. RQ-11 Raven ei täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia varsinaisessa toimintaympäristössään Itä-Ukrainassa, tästä johtuen Ukrainan asevoimat ja niitä tukevat joukot ovat turvautuneet sodassa suureen joukkoon erilaisia siviilikäyttöön tarkoitettuja lennokkeja ja nelikoptereita. Näitä lennokkeja ja nelikoptereita on hyödynnetty tiedustelussa, tulenosoituksessa sekä alueiden valvonnassa. Sotavuosien kuluessa yksityisyritykset ja vapaaehtoisryhmät sekä Ukrainan valtio käynnistivät mittavampia ja teknisesti kehittyneempiä projekteja.

Tälle vuosituhannelle Ukraina astui lopulta ryhdyttyään yhteistyöhön Turkin kanssa, yhteistyön seurauksena Ukraina solmi Turkin kanssa kaupat kahdestatoista Bayraktar TB2 lennokista. (4) Merkittävää oli se, että TB2 lennokilla voitiin operoida ilmasta maahan. Venäjän suurhyökkäyksen alkaessa Ukrainan tilauskanta käsitti 48 Bayraktar TB2 lennokkia, operatiivisessa käytössä niitä oli vuoden 2021 lopulla vasta kuusi. Venäjän suurhyökkäyksen alettua, Turkki on toimittanut Ukrainalle lisää TB2 lennokkeja. Tällä hetkellä niitä arvioidaan olevan operatiivisessa käytössä Ukrainalla yli 30 kappaletta.

Keväällä 2014 alkaneen sodan kuluessa Ukrainan asevoimat ja sitä tukevat vapaaehtoisjoukot ovat tehostaneet tiedustelulennokkien ja nelikoptereiden käyttöä tiedustelussa, tulenjohtamisessa sekä tulenosoittamisessa, Bayraktar TB2 lennokkien tuodessa todellisen kyvyn operoida ilmasta maahan vasta vuoden 2021 kuluessa. Tätä ennen Itä-Ukrainan sotatoimialueella ilmasta maahan operaatioita olivat suorittaneet Venäjän johtamat joukot kustomoiduilla nelikoptereilla ja lennokeilla. Ukrainalla vastaavat olivat olleet ennen TB2 lennokkia joko piirustuspöydällä tai testivaiheessa. Lennokkien käytölle Donbasissa asetettiin rajoituksia myös sopimuksissa, Venäjä sen proxy-joukkoineen ei tosin näistä(kään) sopimuksista piitannut.

Itä-Ukrainan sotatoimialueella Ukrainan ilmavoimat suoritti ensimmäiset tiedustelulennot Bayraktar TB2 lennokilla keväällä 2021. (5) Samaisen vuoden lokakuun 26. päivä sotatoimialueella siirryttiin uuteen vaiheeseen Ukrainan suorittaessa ensimmäisen ilmasta maahan operaation Bayraktar TB2 lennokilla, iskiessään Venäjän johtamien joukkojen tykistöpatteria vastaan sen jälkeen, kun nämä olivat tulittaneet Ukrainan kontrolloimia alueita Hranitnen kylän alueella. (6)

Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän maaperälle

Ukraina on saanut Venäjän 24. helmikuuta 2022 alkaneen hyökkäyssodan aikana länsimailta kaukovaikutteisia asejärjestelmiä, kuten Storm Shadow/ SCALP-risteilyohjuksia Iso-Britanniasta ja Raskasta sekä vähäisen määrän MGM-140 ATACMS taktisia tykistöohjuksia Yhdysvalloista. Aseita toimittaneet länsimaat ovat asettaneet tiukkoja rajoituksia luovuttamiensa asejärjestelmien käytölle, Ukraina ei esimerkiksi saa vaikuttaa niillä kohteisiin, jotka sijaitsevat Venäjän maaperällä. Ei edes sellaisiin, joista Venäjä suorittaa iskuja Ukrainassa sijaitseviin kohteisiin, jotka lähes aina ovat siviilikohteita. Nämä rajoitteet ovat pakottaneet Ukrainaa kehittämään Venäjän suurhyökkäyksen alun jälkeen omaa kaukovaikutuskykyään, joka koostui suurhyökkäyksen alkaessa lyhyen kantaman ballistisista OTR-21 Totška-U eli 9K79-ohjuksista, joilla Ukraina on myös tehnyt yksittäisiä iskuja Venäjän maaperälle. (7) Ukrainan ilmavoimilla ei ollut Venäjän suurhyökkäyksen alkuvaiheessa sellaista ilmasta maahan aseistusta, joilla vaikuttaa syvälle Venäjän alueelle; tuolloin ilmatila ei myöskään ollut Ukrainan hallinnassa, jotta se edes olisi voinut operoida syvällä vihollisen alueilla.

Venäjän hyökkäyssodan kesto on paljastanut sen ilmapuolustuksen puutteita, joita hyödyntäen Ukrainan ilmavoimat on myös kyennyt yksittäisiin lentokoneilla suoritettuihin operaatioihin vihollisen hallitsemassa/ kontrolloimassa ilmatilassa, esim. Käärmesaaren taistelussa nähtiin tällaisia ilmaoperaatioita. Sen sijaan Venäjän alueille kohdistuneissa Ukrainan ilmaoperaatioissa erilaiset lennokit ja hiipivät asejärjestelmät ovat kantaneet 24. helmikuuta 2022 alkaneen Venäjän suurhyökkäyksen alkukuukausista lähtien päävastuun, joten niinpä tässä kirjoituksessa huomioni kohdistuu niihin.

Erilaisilla kehityspajoilla ja asevoimien yhteistyökumppaneilla oli käynnissä jo ennen 24. helmikuuta 2022 erilaisia kehitysohjelmia lennokkien valmistamiseksi, osalla näiden projektien lennokeista oli myös rajallinen ilmasta maahan operoinnin kyky, joten Ukrainassa oli jo luotu perustaa, jolta ponnistaa eteenpäin. Eräs tällaisista lennokeista on UA Dynamicsin kehittämä Punisher-lennokki (ukr. Каратель), jonka kehitystyö alkoi vuonna 2016 ja joka oli otettu palveluskäyttöön Ukrainan asevoimille ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua. Kyseisen lennokin lentoaika on 90 minuuttia ja kantama maa-asemasta 45 kilometriä, se voidaan varustaa max. 2 kilon pudotettavalla UB-75 räjähteellä. Kyseisten lennokkien kantama riitti operointiin rintaman tuntumassa Itä-Ukrainassa, niillä ei kuitenkaan ollut (ainakaan tuolloin) riittävää kantamaa operointiin syvällä Venäjällä sijaitsevia kohteita vastaan. Hromadsken haastattelussa (syksyllä 2022) Punisher-lennokin kehittäjä Maksim Subotin mainitsi tarpeen lennokin jatkokehittämiseen ja sen ominaisuuksien parantamiselle. (8)

Venäjän laajan hyökkäyssodan ensimmäisenä vuonna Ukraina turvautuikin iskuissa syvälle Venäjän maaperällä Tupolev Tu-141 Striž ja Tupolev Tu-143 Reys tiedustelulennokeista kehitettyihin itsemurhalennokkeihin. Joulukuun 5. 2022 Ukraina toteutti siihen mennessä haastavimman operaation Venäjän alueella iskemällä Tupolev Tu-141 Striž tiedustelulennokista kehitetyllä itsemurhalennokeilla Djagilevo- ja Engels-2 lentotukikohtiin. (9) Ukrainan iskut kyseisiin lentotukikohtiin olivat aiheuttamiaan tuhoja merkittävämmät. Ne nimittäin osoittivat sen, ettei Venäjän ilmapuolustus ollut edes strategisten kohteiden ympärillä niin tehokas ja kattava mitä oli odotettu ja uskottu. Se oli läpäistävissä ikääntyneestä tiedustelulennokista kehitetyllä itsemurhalennokilla. Todellisuus erosi siis merkittävästi venäläisten kauppamiesten myyntipuheista. Djagilevon ja Engels-2 lentotukikohtaan kohdistuneissa iskuissa vaurioitui paikallisten lähteiden mukaan kahdesta neljään lentokonetta. Valokuvien ja satelliittikuvien perusteella vaurioituneiden koneiden joukossa on ainakin yksi Tupolev Tu-22M3 strateginen pommikone sekä yksi Tupolev Tu-95SM strateginen pommikone, rjazanilaislähteiden mukaan myös yksi Iljušin Il-78 ilmatankkauskone vaurioitui iskussa.

Vuosi sitten joulukuussa Tupolev Tu-141 Striž oli kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen kiinalaisvalmisteisten lennokkien ohella ainoa lennokki/ itsemurhalennokki, jolla Ukraina pystyi vaikuttamaan kohteisiin syvällä Venäjällä. Tämän vuoden puolella Ukrainassa on otettu käyttöön lukuisia lennokkeja/ hiipiviä asejärjestelmiä, joiden kantama on sadoista jopa yli tuhanteen kilometriin, ja joilla se myös on vaikuttanut kohteisiin Venäjän länsiosissa. Esim. 30. toukokuuta 2023 iskussa Moskovaan, Ukraina käytti samana vuonna palveluskäyttöön otettua Ukrjet UJ-22 -lennokkia, jota voidaan käyttää valvonta- ja tiedustelutehtävien ohella pelastustehtäviin ja ilmasta maahan operaatioihin. (10) Ukraina testasi kyseistä lennokkia jo helmikuussa 2023 operaatiossa, joka ulottui Moskovan alueelle. Tuolloin se kuitenkin menetti lennokin n. sadan kilometrin päässä Moskovasta teknisen vian tai vastaavan syyn tähden, (lennokkia ei pudotettu). (11) UJ-22 voidaan varustaa neljällä 82 mm kranaatinheittimen kranaatilla tai kuudella RPG-7-mallisen kevyen singon ammuksella.

Ukraina on käyttänyt Moskovaan kohdistuneissa operaatioissaan myös Beaver-lennokkeja (ukr. Бобер), jonka suunnittelu ja valmistus lähti liikkeelle vuosi sitten, joulukuussa 2022 joukkorahoituksella. (12) Tämän vuoden toukokuussa Beaver oli jo otettu operatiiviseen käyttöön Ukrainan asevoimilla sekä Ukrainan puolustusministeriön alaisella sotilastiedusteluelimellä (HUR). UJ-22 rinnalla Beaver-lennokit osallistuivat Ukrainan lennokkioperaatioon Moskovan alueella 30. toukokuuta 2023. (13) Myöhemmin kesällä, heinäkuussa ja elokuussa Ukraina toteutti lukuisia lennokkioperaatioita Moskovan alueella ja aivan kaupungin ytimessä, osan iskuista kohdistuessa Moskovan kansainväliseen liikekeskukseen. (14)

Huomioitavaa on se, että näissäkin operaatioissa Ukrainan onnistui läpäistä ainakin osalla operaatioihin osallistuneista lennokeista Moskovan alueen monikerroksinen ilmapuolustus, saavuttaen kohteet Moskovan kansainvälisen liikekeskuksen ja Moskovan messukeskuksen (ЦВК ЭКСПОЦЕНТР) alueilla. Moskovan kansainvälinen liikekeskus eli Moscow-City sijaitsee noin 4½ kilometriä Kremlistä länteen. Kiinnostavaa Ukrainan iskuissa on se, että se on onnistunut toistamaan ne senkin jälkeen, kun Venäjä ryhtyi vahvistamaan Moskovan alueen ilmapuolustusta viime vuonna. Sosiaalisessa mediassa Venäjän ilmatorjunnan epäonnistumisista onkin tullut toistuva pilailun kohde, ”What air defence is doing” (15) tavataan kysyä, kun Ukrainan laukaisemat lennokit tai ohjukset onnistuvat läpäisemään Venäjän ilmapuolustuksen. 

Ukraina on osoittanut kuluneiden sotavuosien aikana kykenevänsä vaikuttamaan syvälle Venäjälle. Toistaiseksi kyse on ollut yksittäisistä iskuista (tai lennokkioperaatioista) mutta Ukrainan johdon lausuntoja tulkitsemalla päättelen Ukrainan tällä hetkellä voimistavan kyvykkyyttään vaikuttaa lennokeilla ja erilaisilla hiipivillä asejärjestelmillä syvälle vihollisen maaperälle. Arvioisin, että alkaneen vuoden kuluessa tulemme näkemään enemmän ja entistä mittavampia operaatioita, joilla Ukraina iskee strategisiin kohteisiin Venäjällä. Tällaisten iskujen yksi tavoite voi olla saada Venäjä tekemään valintoja sen suhteen mihin sijoittaa voimakasta ilmatorjuntaa, mikä voi heikentää Venäjän ilmapuolustuskykyä toisaalla. Onko Moskovaa suojeltava mihin hintaan tahansa? Entäpä Vladimir Putinin palatseja Mustanmeren rannikolla? Sotšin lähistöllä sijaitsevan palatsin suojaksi on sijoitettu myös ilmatorjuntakalustoa, esim. Pantsir-S1 tykki-ohjus-ilmatorjuntajärjestelmän yksiköitä. (16)

Kirjoitussarjan toisessa osassa käyn läpi muutamia Ukrainan viime aikoina tekemiä lennokki- ja itsemurhalennokki-iskuja Venäjälle. Samalla esittelen myös joitain Ukrainan pitkän kantaman lennokkeja ja hiipiviä asejärjestelmiä.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.youtube.com/watch?v=EDyvPJzWaTY 

2. https://medium.com/war-is-boring/ukraine-resurrects-soviet-era-super-drones-3403f80c51ba 

3. https://theaviationist.com/2014/08/02/tu-143-in-field/ 

4. https://www.dailysabah.com/defense/2019/01/12/ukraine-turkey-have-signed-deal-for-12-bayraktar-tb2-uavs-poroshenko-says 

5. https://remonews.com/ukraineeng/war-in-donbass-naev-spoke-about-the-use-of-bayraktar-turkish/

6. https://mil.in.ua/uk/news/genshtab-zsu-bayraktar-tb2-zastosuvaly-u-vidpovid-na-zagybel-nashogo-bijtsya/ 

7. https://www.janes.com/defence-news/news-detail/ukraine-reportedly-strikes-russian-airbase 

8. https://www.youtube.com/watch?v=3F9EpC5jGYM 

9. https://theaviationist.com/2022/12/05/explosion-hits-engels-2-airbase-russia-reportedly-damaging-at-least-two-tu-95-bombers/ 

10. https://www.forbes.com/sites/davidhambling/2023/05/30/ukraine-has-a-growing-arsenal-of-drones-able-to-hit-moscow/?sh=25dbed4d40f6 

11. https://aviation-safety.net/wikibase/308809 

12. https://www.businessinsider.com/ukraine-using-exploding-beaver-drone-target-russia-one-big-weakness-2023-8?r=US&IR=T 

13. https://mil.in.ua/en/news/moscow-attack-new-details-revealed-on-uavs-used-in-incident/ 

14. https://twitter.com/sentdefender/status/1686203819825188864 

15. https://twitter.com/maximus76a/status/1739631397185224854 

16. https://www.thesun.co.uk/news/24716484/putin-assassination-fears-missiles-black-sea-mansion/ 

Taustatyössä hyödynnetty myös marraskuussa 2021 kirjoittamaani ”’Droonisotaa’ Itä-Ukrainassa, Ukraina on siirtynyt kivikaudelta tälle vuosituhannelle” -blogia lähteineen sekä The Insiderin analyysia ”This won’t fly. Why Moscow's air defense struggles to fend off Ukrainian drones”.

#StandWithUkraine 

Venäjän raja ei pääty missään –

 

Vladimir Putinin lausuma vuodelta 2016 (1)

Siitä hetkestä lähtien, kun Venäjä laajensi sotaansa Ukrainassa helmikuussa 2022, meitä muistutettiin toistuvasti siitä, kuinka kyseessä on Vladimir Putinin sota – Venäjän johdon sota Ukrainaa vastaan. Poliitikkojen, yhteiskunnallisten keskustelijoiden kuin myös median toimesta maalailtiin kuvaa venäläisistä hallintonsa uhreina – todellisuudessa kuva on paljon monimutkaisempi. Sodan pitkittyessä myös kansalaisten vastuu kasvaa, heitä ei voi asettaa uhrien muottiin aivan kuten eivät olleet saksalaisetkaan toisen maailmansodan jälkeen.

Meidän on myös hyvä muistaa, että Krimin niemimaan miehityksen jälkeen Putinin kannatus nousi taivaisiin. Vaikka kannatusluvuissa olisikin ollut manipulointia matkassa, niin kaikesta huolimatta selkeästi suurin osa venäläisistä kannatti Krimin niemimaan miehitystä ja laitonta anneksaatiota. Miehitys ei herättänyt laajaa vastarintaa – ei edes Venäjän todellisen opposition riveissä muutamaa soraääntä lukuun ottamatta, joista Boris Nemtsov likvidoitiin 27. helmikuuta 2015 – vaan se ruokki kansallishurmosta ja halua mennä vielä pidemmälle.

Tällä hetkellä valtiolliset kuin myös ei-valtiolliset kannatusmittaukset osoittavat venäläisten tukevan laajalla rintamalla Vladimir Putinia. Mikä kertoo samalla myös jotain venäläisten tuesta maansa hallinnolle ja sen harjoittamalle imperialistiselle politiikalle. Vähäisimmillään se kertoo sen, ettei aktiivista ja laajaa vastustusta ole. Vastustus ei myöskään kanavoidu laajoihin mielenosoituksiin tai joukkokokouksiin, joita nähtiin vielä maaliskuussa 2022. Vastustus koostuu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yksittäisten ihmisten henkilökohtaisista protesteista, joista pääsääntöisesti seuraa vuosien tai jopa yli vuosikymmenen vankeusrangaistus. Näitä poikkeuksia mielenilmausten joukossa ovat muutamat vähemmistökansallisuuksien riveistä nousseet protestit, jotka useimmiten kohdistuvat mobilisaatiota ja vähemmistökansallisuuksia kohtaan harjoitettua politiikkaa vastaan. Sota Ukrainassa koettelee eniten Venäjän vähemmistöjä, joille ei juuri heru sympatiaa Moskovan ja Pietarin keskiluokkaiseen elämään tottuneilta venäläisiltä. Ennemminkin he suhtautuvat näihin vähemmistöihin syrjivästi ja jopa rasistisesti.

Nähdyn ja koetun perusteella voimme myös olettaa, että mikäli tästä sodasta olisi tullut paraatimarssi Kiovaan, Vladimir Putin patsastelisi nyt Kremlissä kansansa ihailemana suurena johtajana, sen sijaan, että joutuu piileskelemään (ja pelkäämään omiaan) bunkkerissaan. Onneksemme ”erikoisoperaatiosta” ei tullut paraatimarssia, EI!

Venäläisiä valekansanäänestysten tukimielenosoituksessa syyskuun lopulla. (2)

Siitä huolimatta, että Venäjällä järjestetyillä ”erikoisoperaatiota” ja Vladimir Putinia sekä valekansanäänestyksiä jne. tukevilla mielenilmauksilla on propagandistinen luonne ja joihin neuvostoperinteitä mukaillen on tuotu runsaasti valtion ja alueiden työntekijöitä, ja joihin opiskelijoita ohjeistetaan (jopa pakotetaan) osallistumaan, heijastelevat ne myös yhteiskunnan tuntoja. Niihin osallistuu runsaasti ihmisiä myös omasta halusta: ihmisiä, jotka kokevat tällaisen tilaisuuden täyttävän jonkin sisäisen tarpeensa. Äärimmillään tämä tarve on tuntemus siitä, että Venäjä on suuri, jonka tuntemuksen tällainen tilaisuus täyttää.

Venäjällä melkoinen osa kansasta tukee aidosti maan totalitaarista hallintoa; sen käymää rikollista sotaa Ukrainassa; Ukrainan miehittämistä ja miehitetyillä alueilla järjestettyjä valekansanäänestyksiä sekä niiden seurauksena Ukrainan alueiden laittomia anneksaatioita; keskusteluiden ja viestinnän perusteella venäläiset tukevat jopa Ukrainassa toimeenpantua tuhoamissotaa ja laajamittaisesti toteutettuja sotarikoksia. Laaja-alaiseen tukeen ja Putinin oikeastikin korkeaan kannatukseen viittaa myös Jade McGlynn kirjassaan ”Venäjän sota”. (3)

”Yritykset syyttää yksistään Putinia eivät ole uskottavia, etenkään kun hänen suosiolukunsa ovat näköjään hyvin korkealla. Luotettavimpien käytettävissä olevien, itsenäisen Levada-keskuksen tekemien mielipidetiedustelujen mukaan Putinin kannatusluvut olivat maalis-syyskuussa 2022 joka kuukausi yli 82 prosenttia.” (4)

Syyskuun lopulla (v. 2023) Moskovassa tuettiin (jälleen) Ukrainan miehitetyissä osissa järjestettyjä, kansainvälisten sopimusten vastaisia, ”kansanäänestyksiä”, välillisesti myös sotaa (jota ei luonnollisestikaan voi kutsua sodaksi). (5 ja 6) Moni osallistujista myös tiesi miksi olivat paikalla, osan näyttäessä olevan myös ylpeitä siitä mitä Venäjä on tehnyt. Heidän sanoista kaikui sama ylpeys mitä saksalaisilla ennen toista maailmansotaa, Saksan liittäessä alueita itseensä:

”It all belongs to us now”, Elena – “We restored part of our historic Motherland”.

“But it’s Ukrainian territory”, toimittaja Steve Rosenberg.

“It’s Russia. Only Russia”, Elena. (7)

Syyskuun loppuinen on toisinto vuodentakaisesta, jolloin venäläisiä osallistui kymmenin tuhansin Moskovassa järjestettyyn ”kansanäänestyksiä” tukevaan joukkokokoontumiseen. (8)

Moskova, 30. syyskuuta 2022.

Näen nämä tällaiset mahtipontiset propagandashow’t Venäjän valtiohallinnon (ja propagandakoneiston) vastineina sille, että ”erikoisoperaatio” päätyi mahalaskuun ja eräänlaiseen (Venäjän) valtiojohdon pitkittyneeseen eloonjäämiskamppailuun paraatimarssin sijaan. Kansalle on tarjottava jotain nähtävää ja koettavaa voitonparaatin sijaan, ja nämä erilaiset spektaakkelit täyttävät tämän aukon. Ensimmäinen propagandashow, Maailma ilman natsismia (ven. Zа мир без нацизма), järjestettiin Lužniki stadionilla Moskovassa alle kuukausi laajan hyökkäyssodan alun jälkeen, 18. maaliskuuta 2022. (9) Paikalla oli kansalaisten ja eliitin rinnalla urheilijoita sekä kulttuuriväkeä (sikäli mikäli Venäjän harjoittamaa tuhoamissotaa tukevaa kulttuuriväkeä voi enää kutsua kulttuuriväeksi sanan varsinaisessa merkityksessä). Tuolloin erityistä huomiota herätti lukuisten venäläisten huippu-urheilijoiden osallistuminen kyseiseen näytelmään. Se, että moni yllättyi huippu-urheilijoiden osallistumisesta, kertoo ehkäpä enemmän meistä kuin venäläisistä huippu-urheilijoista, joista monet ovat avoimesti tukeneet Venäjän valtiojohtoa (Vladimir Putinia) ynnä imperialistista sotapolitiikkaa vuosien ajan.

NHL-kiekkoilija Aleksandr Ovetškin on tukenut Vladimir Putinia vuosien ajan, hän seisoo edelleen johtajansa rinnalla Ukrainaan kohdistuvasta tuhoamissodasta huolimatta. Ovetškinin perusti vuonna 2017 ”Putin Team”-liikkeen, johon liittyi runsaasti venäläisiä huippu-urheilijoita mutta myös muita näkyviä persoonia. (10)

Venäläisiä urheilutähtiä Lužnikilla, Moskovassa, osana propagandashow’ta.

Ukrainan tuhoamiseen eivät ole vastuullisia yksin Vladimir Putinin ja Venäjän johto, kyse on kansan ja sen myötä valtion imperialistisista haluista – rajattomasta Venäjästä. Eikä mikään Venäjällä muutu, jollei koko kansaa pakoteta ”katsomaan peiliin”, josko sekään edes riittää! Ehkäpä parasta meille kaikille olisi se, että Venäjän kohtalo olisi sama kuin propagandanäytelmien rekvisiitan. 

Marko 

Lähteet:

1. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009121336.html

2. https://twitter.com/visegrad24/status/1708658033293730089

3. Jade McGlynn: Venäjän sota; osa 2 Putinin gallupit s. 35 eteenpäin.

4. Jade McGlynn: Venäjän sota s. 37.

5. https://twitter.com/BBCSteveR/status/1708466663518286072 

6. https://twitter.com/BBCSteveR/status/1708114180015038684 

7. https://twitter.com/BBCSteveR/status/1708114180015038684  (Huom. lainauksen englanninnos BBC:n toimituksen).

8. https://x.com/BBCSteveR/status/1573377019445919744 

9. https://x.com/rwesthead/status/1505207078050222084 

10. https://www.reuters.com/article/us-russia-overchkin-putin-idUSKBN1D22LE 

Kuva: Moskova, 30 syyskuuta 2022 kuvakaappaus @nexta_tv:n twiitistä.

Aleksandr Ovetškin suhteesta Venäjän johtoon blogissa Gary Bettman: En tarkkaan tiedä, mikä Aleksandr Ovetshkinin suhde presidentti Putiniin on.

Havaintoja Venäjän järjestämästä irvokkaasta vaaliteatterista

 

Venäjällä järjestettiin aiemmin syyskuussa näytösluonteiset aluevaalit. Vastoin kansainvälisiä sopimuksia, SE  järjesti teatteriluonteiset näytösvaalit myös Ukrainalta miehittämillään alueilla. (1) Tässä blogissa joitain havaintoja Venäjän miehittämillään alueilla järjestämistä valevaaleista. Mikäli lukijoita kiinnostaa, julkaisin aihetta sivuavan blogin 7. syyskuuta, jossa tarkastelin yleisluontoisesti tällaisia Venäjän järjestämiä näytösvaaleja. Tässä kirjoituksessa palaan aiheeseen, syventävien havaintojen kautta (erityishuomion saavat Venäjän vaaliteatteria tukeneet ulkomaiset ns. kansainväliset tarkkailijat, jotka ovat olleet vuosien ajan olennainen osa Venäjän järjestämää vaaliteatteria); luonnollisesti huomioni kohdistuu myös miehitettyjen alueiden asukkaisiin ja heihin – miehittäjän taholta – kohdistettuun pakkoon ja uhkaan.

 

Valevaalitarkkailijat tarkkailemassa valevaaleja

Venäjä on järjestänyt Ukrainalta miehittämillään alueilla erilaisia näytösluontoisia vaaleja Krimin niemimaan miehityksestä lähtien, jonka jälkeen järjestettiin ns. kansanäänestys liittymisestä Venäjään. Aivan liian harvoin muistetaan täsmentää sitä, että ennen tätä ns. kansanäänestystä Venäjä miehitti Krimin niemimaan, mikä tarkoittaa sitä, että kyseinen ”kansanäänestys” on yksiselitteisesti laiton. (2) Venäjä ei saanut kyseiselle kansanäänestykselle tukea kansainväliseltä yhteisöltä, johtuen miehityksen synnyttämästä vaalien laittomasta luonteesta, sen sijaan maa pyrki hakemaan (ja saamaan) legimiteettiä kyseiselle näytökselle kutsumalla miehitetylle Krimin niemimaalle sille lojaaleja henkilöitä ns. tarkkailijoiksi. Venäjä pyrki esittämään kyseiset ”tarkkailijat” propagandassaan kansainvälisen yhteisön lähettäminä tarkkailijoina, jättäen kohdeyleisölle kertomatta olennaisen: kyseessä oli näytelmä, jonka yhtä roolia nämä Venäjälle lojaalit ”tarkkailijat” vetivät, mikä käy ilmi esimerkiksi Johan Bäckmanin venäläismedioille antamista lausunnoista:

”-Voin kansainvälisenä tarkkailijana sanoa, että kaikki sujuu kansainvälisen oikeuden mukaan, Ukrainan perustuslain ja Krimin perustuslain mukaan. Äänestäjät ovat aktiivisia ja ilmapiiri on hyvä ja rauhallinen, Bäckman ilmoitti sunnuntaina esimerkiksi uutistoimisto Ria Novostille.” (3)

Tuolloin venäläismedioiden seuraajille ei tehty selväksi sitä, ettei hän toiminut Suomen lähettämänä ”vaalitarkkailijana”, vaan hän työskenteli jonkin kolmannen tahon laskuun (taustalta löytynee organisaatio, joka on kytköksissä Venäjän valtion rakenteisiin). Täsmentämättä jäi sekin, ettei hän toiminut yhdenkään tunnetun kansainvälisen organisaation lähettämänä vaalitarkkailijana.

Venäjältä tämä on tarkoituksellista, toistuvaa toimintaa, kuten EPDE:n julkaisemasta dokumentista voi päätellä Venäjän esitellessä ETYJ:n lähettäminä vaalitarkkailijoina vuoden 2018 ”presidentinvaaleissa” henkilöitä, jotka eivät kuulu ETYJ:n eli OSCE:n delegaatioon:

”One day before the election, the Election Commission of the Moscow Region falsely claimed that Tom Kitt, Pedro Mouriño and Borja de Arístegui had come to observe the Russian presidential election as part of the OSCE mission. On the day of the election, Moskovskiy Komsomolets misrepresented Alain Marleix, Jean Cadet, Denis Jacquat and other non-affiliated monitors as ‘OSCE observers’.” (4)

Nyt huomioni kohdistuu Venäjän Ukrainalta miehittämillä alueilla järjestämiin näytösvaaleihin ja niiden ulkomaalaisiin ”tarkkailijoihin”. Nämä näytösluonteiset vaalit järjestettiin Venäjän miehittämän Krimin niemimaan ohella miehitetyissä osissa Hersonin, Zaporižžjan, Donetskin ja Luhanskin alueita. (Huom. luonnollisesti ns. aluevaalit järjestettiin myös Venäjällä).

Centre for Democratic Integrity’n ja European Platform for Democratic Elections’in 15. syyskuuta 2023 julkaistun lehdistötiedotteen mukaan Ukrainalta miehitetyillä alueilla 8. - 10. syyskuuta 2023 välillä järjestetyissä valevaaleissa on toiminut ”kansainvälisinä tarkkailijoina” ainakin 34 (tunnistettua) ei-venäläistä henkilöä. (5)

On enemmän kuin todennäköistä, että Venäjän 24. helmikuuta 2022 aloittama, koko Ukrainaan kohdistunut, laiton hyökkäyssota vähentää innokkuutta osallistua Venäjän propagandan tukemiseen ja ryhtyä toimimaan sen lukuun miehitetyillä alueilla esim. ”kansainvälisinä tarkkailijoina”. Tästä huolimatta Venäjä on löytänyt kokojoukon innokkaita henkilöitä tähän tehtävään, joukossa on osallistujia sen läheisistä yhteistyökumppanimaista, kuten intialainen kansainvälisen BRICS-foorumin johtaja Purnima Anand; tai valtioista, joita Venäjä on pyrkinyt saamaan erilaisin sopimuksin entistä riippuvaisemmaksi itsestään, tai joihin se itse on pyrkinyt saamaan jalansijaa. Mosambikilaisen Dário Abdula Camalin ”äänestyspaikalla” venäläismedioille antama positiivinen ”vaaleissa kaikki sujui hyvin”-lausunto herätti kummastusta, koska lausunnon ajan taustalla viipyili aseistettu venäläinen turvallisuusjoukkojen sotilas. Omalla tapaa tämä absurdi lausunto alleviivaa tämän teatterin luonnetta – miehittäjän uhka on läsnä kaiken aikaa!

Sodan luonne ja tapahtumat huomioiden, saattaa tuntua oudolta, että myös läntisistä demokratioista osallistutaan tähän teatteriin. Miksi kukaan osallistuisi Alankomaista venäläisen vaaliteatterin pönkittämiseen, kun muistamme, että juuri Venäjältä on lähtöisin Malaysia Airlinesin lennon MH17, 17. heinäkuuta 2014 pudottanut ilmatorjuntajärjestelmä. Schipholista matkaan lähteneen lennon 298 menehtyneestä matkustajasta ja miehistön jäsenestä 192 oli Alankomaiden kansalaisia. Kaikesta huolimatta alankomaalaistaustainen Sonja van den Ende on vuosien ajan levittänyt Venäjän propagandaa, puolustaen sen tekoja myös MH17 pudottamisen yhteydessä. Mirjam van den Ende on Sonjan tytär, äitinsä lailla hän on aktiivinen Venäjän propagandan levittäjä ja salaliittoteoreetikko. Mirjam van den Ende mainostaa olevansa ”itsenäinen toimittaja” ja ”kolumnisti”. Tietojen mukaan he asuvat tällä hetkellä pysyväluonteisesti Venäjän Ukrainalta miehittämillä alueilla. Syystä tai toisesta johtuen he eivät voi palata Alankomaihin.

Jos Dário Abdula Camalin lausunto nostatti kulmia, saman teki islantilaisen Konráð Magnússonin, joka kiitteli Venäjän joukkoja ”vaalien” turvaamisesta ja samaan hengenvetoon kiitteli ”rohkeita” kansalaisia ”vaaleihin” osallistumisesta. Venäläismedioille Magnússon kertoi äänestämisen Islannissa olevan vaarallista, koska äänestyspaikoilla ei näy poliiseja tai turvallisuushenkilökuntaa! (6) Niin, miksiköhän? Magnússoniin pätee sanonta, sen lauluja laulat kenen leipää syöt! Tämä rottia ja lokkeja hävittävän Reykjavik Pest Controlin toiminnanjohtaja ei muutu vaaliasiantuntijaksi, vaikka Venäjä niin disinformaatiossaan väittääkin. Magnússonin ohella myös Erna Ýr Öldudóttir matkusti Islannista Venäjän miehittämille alueille osallistuakseen tähän irvokkaaseen näytelmään. Erna Ýr Öldudóttir toimi myös vuosi sitten ”kansanvälisenä tarkkailijana” Venäjän miehittämällä Hersonin alueella ns. kansanäänestyksen aikaan. Ammatikseen hän ilmoittaa toimittaja, tällä hetkellä hän julkaisee (toimittaa materiaalia) pääasiassa Fréttin riippumattomalle uutismedialle. Häntä on myös luonnehdittu rokotteiden vastustajaksi ja salaliittoteoreetikoksi.

Vähäisenkin otannan perusteella on pääteltävissä Venäjän onnistuneen saamaan narratiiviaan levittämään lukuisia salaliittoteoreetikoita, mikä näkyy myös meillä Suomessa, vaikka tällä kertaa suomalaisia ei tiettävästi olekaan ”kansainvälisten tarkkailijoiden” joukossa. Miehitetyssä Luhanskissa asuva Janus Putkonen tuli tunnetuksi salaliittoteorioita levittävän Verkkomedian perustajana. Hänen osuudesta Venäjän vaaliteatterissa seuraavassa kappaleessa enemmän.

Tämänhetkisten tietojen mukaan suomalaisia ei osallistunut Venäjän järjestämien valevaalien ”tarkkailuun” ”kansainvälisen tarkkailijan” roolissa. Sen sijaan miehitetyssä Luhanskissa asuvalla Janus Putkosella on, ainakin omien sanojensa mukaan, ollut näkyvähkö rooli Venäjän järjestämässä vaaliteatterissa. Sen ohella, että Putkonen osallistui teatteriin ”äänestäjänä”, hän kertoi vierailleensa useammalla ”äänestyspaikalla” miehitetyn Luhanskin alueella. Hän on myös kommentoinut ”vaaleja” useille venäläisille propagandakanaville. (7)

Janus Putkonen venäläisen Rossija 24-kanavan haastattelussa 10. syyskuuta 2023. (7) 

Kuvaa, jota venäläismediat ja nämä ”kansainväliset vaalitarkkailijat” pyrkivät välittämään, voi kutsua vaihtoehtotodellisuudeksi, jossa Venäjää tukevat paikalliset (heitäkin on) tai Venäjältä alueille tulleet miehittäjät käyvät antamassa ”äänensä” ”äänestyspaikoilla” lojaaleina Kremlille. Samaan aikaan miljoonat Venäjän miehittämillä alueilla elävät ukrainalaiset elävät pelossa, joutuen ottamaan pakosta roolin Kremlin organisoimassa – kansainvälisten sopimusten vastaisessa – näytelmässä. Kymmenissä kaupungeissa ja kylissä miehittäjän edustajat asemiesten kanssa ovat kierrelleet kodista kotiin vaatimassa ja pakottamassa kansalaisia äänestämään. Monilla ovilla ja porteilla he ovat käyneet useamman kuin yhden kerran, kieltäytyminen ei kaikkialla ole ollut vaihtoehto.

Saamieni tietojen mukaan näyttää siltä, että 24. helmikuuta 2022 jälkeen miehitetyillä alueilla venäläiset ovat olleet aggressiivisempia vaatiessaan kansalaisia antamaan ”äänensä”. Eipä sillä, pelon ilmapiiri on läsnä myös Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, esim. Donetskissa miehittäjän edustajat kiersivät asemiesten kanssa asuinalueita läpi kolisutellen ja potkien ovia ja portteja. Donetskissa tunnelman uhkaavuutta lisää pelko mahdollisesti piakkoin koittavasta pakkomobilisaatiosta.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.verkkouutiset.fi/a/ukrainalaiset-kieltaytyvat-osallistumasta-venajan-vaaleihin-miehitetyilla-alueilla/#194c9420 

2. Lainaus Juha-Antero Puistolan ja Johanna Suhosen yhdessä kirjoittamasta teoksesta Itä-Ukraina – Lännen etuvartio:

”Venäjän asevoimat miehitti Krimin nopeasti ja tehokkaasti. Sana ’miehitti’ on äärimmäisen tärkeä. Yhdistyneiden kansakuntien sääntöjen mukaan miehitetyillä alueilla järjestetyt ’kansanäänestykset’ ovat yksiselitteisesti laittomia. Näin ollen myöhemmin esitetyt perustelut kansan tahdosta ovat merkityksettömiä. Tämä on seikka, joka on sujuvasti sivuutettu – jopa suomalaisessa keskustelussa.” (s. 124). 

3. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000728868.html 

4. Politically Biased Foreign Electoral Observation – a threat to the integrity of international institutions, s. 57-58, EPDE documents.

5. https://democratic-integrity.eu/wp-content/uploads/2023/09/CDI-EPDE-FO-2023.pdf 

6. https://euobserver.com/opinion/157413 

7. https://mvlehti.net/2023/09/11/raportti-koska-kansa-aanesti-lansi-tuomitsi-yhtenainen-venaja-nousi-vaalivoittajaksi-donbassissa/  (Huom. linkki ei ohjaa sivulle).

Olen käyttänyt lähteenä EPDE:n julkaisemaa poliittisesti arveluttavien vaalien tarkkailijoista koottua tietokantaa ja Euromaidan Pressin artikkelia ”You сan’t hold elections in someone else’s country”: Why Russia’s “voting” in occupied Ukraine is a sham” sekä Anton Shekhovtsovin aiempia havaintoja ja blogitekstejä.

Venäjän vaaliteatterista ennakoiden, syyskuun 7. päivä julkaisemassani blogissa: Venäjä järjestää irvokkaan vaaliteatterin Ukrainalta miehittämillään alueilla.