Ukraina vaikuttaa syvälle Venäjällä: polttoaineinfrastruktuuri Ukrainan kohteena

 

Ukraina on etenkin loppukesän ja alkaneen syksyn aikana vaikuttanut lukuisiin merkittäviin kohteisiin syvällä Venäjän maaperällä. Näiden kohteiden joukosta erottuu Venäjän polttoaineinfrastruktuuri, kuten öljynjalostamot, erilaiset öljyvarastot sekä öljysatamat, joihin Ukraina ei ole Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan kuluessa aiemmin yhtä järjestelmällisesti vaikuttanut. Lisäksi Venäjän ongelmia logistiikan puolella on lisännyt Ukrainan vaikuttaminen rataverkkoon etenkin etelässä sekä Venäjän länsiosassa. Ennen kuin käyn tarkemmin läpi Ukrainan viimeviikkojen onnistuneita operaatioita syvällä Venäjällä, lyhyt katsaus Ukrainan vaikuttamisen historiaan.

 

Lyhyt katsaus historiaan: Ukrainan vaikuttaminen Venäjälle

Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, Ukrainan onnistui jo hyvin varhaisessa vaiheessa ulottaa omat iskunsa ensin syvälle selustaan Venäjän miehittämillä alueilla erikoisjoukoillaan sekä tuolloin käytössään olleella aseistuksella (pääsääntöisesti ballistisilla OTR-21 Totška-ohjuksilla). (1) Ja jo saman vuoden kuluessa Ukraina ulotti operaationsa syvälle Venäjällä erikoisjoukoillaan sekä pitkänkantaman aseistuksellaan.

Ukrainan kyvyistä saatiin oivallinen osoitus lokakuussa 2022 sen onnistuessa toteuttaa rekkapommi-isku Kertšinsalmen ylittävällä sillalla, päivä Venäjän diktaattori Vladimir Putinin syntymäpäivän jälkeen. (2) Seuraavina viikkoina ja kuukausina Ukrainan onnistui laajentaa operointialuettaan Venäjällä merkittävästi. Sen miehittämättömät pinta-alukset saavuttivat ensimmäistä kertaa Novorossijskin sataman Mustanmeren itärannalla, (3) ja sen erikoisjoukkojen onnistui toteuttaa operaatio Pihkovan alueella lentotukikohdassa.

Aamuvarhain 5. joulukuuta 2022 Ukraina iski ensimmäistä kertaa Venäjän kaukotoimintailmavoimien operoimaan tukikohtaan. Operaation kohteena oli Saratovin kupeessa sijaitseva Engels-2 lentotukikohta. (4) Samana aamuna Ukraina iski myös Rjazanin länsipuolella olevaan Djagilevon lentotukikohtaan. Engels-2 lentotukikohtaan sekä Djagilevon lentotukikohtaan kohdistetut iskut osoittivat jo tuolloin Ukrainan kykenevän a) kehittämään käynnissä olevan laajamittaisen sodan aikana omaa kaukovaikutuskykyään, sekä b) ulottamaan iskunsa entistä syvemmälle Venäjän maaperälle. Ukraina toteutti ensimmäiset lennokki-iskunsa syvälle Venäjällä todennäköisesti neuvostoaikaiseen Tupolev Tu-141 Striž tiedustelulennokkiin pohjautuvalla itsemurhalennokilla, joka oli muokattu kuljettamaan kymmenien kilojen räjähdelataus kohteeseensa.

Verratessamme Ukrainan kykyä vaikuttaa syvälle Venäjällä tänään aikaan Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ensimmäisenä vuonna, huomamme Ukrainan kyvykkyydessä vaikuttaa Venäjälle tapahtuneen merkittävän muutoksen. Vuoden 2022 ja vielä vuoden 2023 puolella Ukrainan vaikuttamisessa oli ennemminkin kyse yksittäisistä (onnistuneista) iskuista laajojen kampanjoiden sijaan. Noina vuosina Ukrainan onnistuneella operaatiolla saattoi olla taktista vaikutusta sodan kulkuun, (poikkeuksena lokakuussa 2022 toteutettu operaatio Kertšinsalmen ylittävällä sillalla, jolla oli moniulotteinen vaikutus Venäjään), toisin kun nyt. Meidän ei myöskään pidä unohtaa sitä, mikä psykologinen vaikutus Ukrainan operaatioilla oli tuolloin. Tässä suhteessa Ukrainan operaatio Kertšinsalmen ylittävää siltaa vastaan oli lähes täydellinen. (Täydelliseksi sen olisi tehnyt sillan tuhoutuminen).

Tänään Ukraina kykenee vaikuttamaan lähes koko Venäjän alueella ja vieläpä toteuttamaan koordinoituja iskuja useissa kohteissa (lähes) samanaikaisesti – kuten se teki Operaatio Hämähäkinverkossa (ukr. Операція ”Павутина”) kesäkuussa 2025. (5) Tai vaikuttamaan kohteeseen Venäjällä koordinoidulla operaatiolla, jossa kohteen puolustusjärjestelmiä kuormitetaan monesta ilmansuunnasta ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti synkronoiduilla hyökkäysaalloilla, kuten Ukrainan iskiessä Kurskin alueella sijaitsevaan Khalinon lentotukikohtaan marraskuussa 2024. (6)

 

Venäjän polttoaineinfrastruktuuri Ukrainan kohteena

Muistelen, että Ukraina teki ensimmäisen iskunsa Venäjän öljyteollisuutta vastaan niinkin varhain, kuin 22. kesäkuuta 2022, jolloin se iski Novošahtinskin öljyterminaaliin Rostovin alueella, Venäjällä. (7) Todennäköisesti kyseinen isku toteutettiin kustomoidulla ukrainalaisella PD-2 lennokilla, jolla törmättiin öljyterminaaliin itsemurhadroonin tapaan. Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan parina ensimmäisenä vuonna Ukrainan operaatiot Venäjän öljyteollisuutta ja -infrastruktuuria vastaan olivat pääsääntöisesti rajoitettuja, korkeintaan muutamalla (ilmapuolustuksen läpäisseellä) droonilla toteutettuja, kohteiden sijaitessa yleisimmin muutaman sadan kilometrin päässä maiden väliseltä rajalta.

Seuraavan vuoden (v. 2023) kuluessa Ukrainan droonit saavuttivat entistä syvemmällä Venäjän selustassa olevia kohteita ja aiempaa säännöllisemmin. Moskova oli tuolloin yksi Ukrainan lennokkioperaatioiden kohteista. Kaupunkia tavoiteltiin jo helmikuussa 2023, jolloin ukrainalaisten laukaisema lennokki saavutti Moskovan portit syöksyen maahan noin sadan kilometrin päässä kaupungista teknisen vian tai mahdollisesti puihin osumisen seurauksena. Toukokuun 30. 2023 Ukraina saavutti Ukrjet UJ-22 lennokilla Moskovan kansainvälisen liikekeskuksen eli MIBC:n, Kremliin oli matkaa alle viisi kilometriä. (8)

Tammikuun 21. 2024 Ukraina ylsi lennokeillaan ensimmäisen kerran Suomenlahden rannikolla sijaitsevaan Laukaansuun (ven. Ust-Lugan) satamaan ja siellä Novatekin kaasuterminaalin. (9) Laukaansuun kaasuterminaalia operoivan Novatekin suurimpiin omistajiin kuuluu venäläisoligarkki Gennadi Timtšenko, jonka omistusosuus yhtiöstä vuonna 2022 oli hieman alle 24 prosenttia. (10) Timtšenko oli tuolloin yhtiön toiseksi suurin omistaja. Sittemmin Ukraina on saavuttanut Laukaansuun kuin myös Suomenlahden vastarannalla sijaitsevan Koiviston (ven. Primosk) öljysataman drooneillaan useammankin kerran.

Ukrainan operaatioissa tapahtui merkittävä muutos tänä kesänä, elokuussa, jolloin vaikuttaminen Venäjän polttoaineinfrastruktuuria vastaan muuttui aiempaa organisoidummaksi ja järjestelmällisemmäksi. Samaan aikaan alue, jolle Ukraina Venäjällä ulotti operaationsa laajeni huomattavasti. Se, että Ukraina kykenee ulottamaan operaationsa aiempaa syvemmälle Venäjällä tarkoittaa samalla sitä, että Ukrainalla on aiempaa enemmän pitkän kantaman kalustoa ja että sen käytössä oleva kalusto on monipuolisempaa. Voimme myös päätellä, että pitkään kestänyt sota on rampauttanut Venäjän ilmapuolustusta, jolloin sen on aiempaa vaikeampi puolustaa laajaa maa-alaa Ukrainan ilmaoperaatioilta. Jossain määrin Venäjä myös omilla toimillaan helpottaa Ukrainan työtä, maa nimittäin käyttää varsin paljon energiaa sotilaallisesti vähemmän tärkeiden kohteiden, kuten Putinin residenssien, puolustamiseen ja nämä resurssit ovat poissa jostain muualta. Eikä myöskään pidä unohtaa sitä, että Venäjä menetti hyökkäyssotansa alkupuolella Ukrainassa hyvin paljon ilmapuolustuskalustoa sekä henkilöstöä, etenkin henkilöstöä sen on aiempaa vaikeampi korvata. Kalustopulan lisäksi Venäjän ongelmana on osaajapula.

Ukraina on elokuun alun jälkeen iskenyt yli kuusikymmentä kertaa Venäjän öljyinfrastruktuuria vastaan. (11) Lukema pitää sisällään vaikuttamisen öljynjalostamoihin, öljy- ja polttonestevarastoihin sekä öljyterminaaleihin. Niiden kaikkien tarkempi analysointi turruttaisi innokkaimmankin lukijan, joten käyn alkuun läpi Ukrainan operaatioita Feodosijan öljyterminaaliin Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla, jonka jälkeen havaintoja Ukrainan muusta vaikuttamisesta Venäjän öljyinfrastruktuuriin.

Ukrainan lokakuiset iskut Venäjän miehittämän Krimin niemimaan suurimpaan öljyterminaaliin Feodosijassa eivät olleet ensimmäiset iskut kyseiseen terminaaliin, mutta aiheutuneiden tuhojen perusteella 6. ja 12. lokakuuta toteutetut operaatiot ovat aiheuttaneet suurimmat aineelliset vahingot terminaalille. 

Feodosijan öljyvarasto palaa, 12.–13. lokakuuta 2025 välinen yö.

Feodosijan alueelta otetut korkearesoluutioiset satelliittikuvat osoittavat, että Ukrainan lokakuun 2025 iskujen seurauksena öljyterminaalin alueella ainakin 11 öljysäiliötä vaurioitui eriasteisesti, ja useimmat niistä joko tuhoutuivat tai vaurioituivat vakavasti. (12) Pääsäiliöiden lisäksi ainakin kuusi pienempää yksikköä vaurioitui vakavasti tai tuhoutui. Pienemmät yksiköt olivat todennäköisesti päiväsäiliöitä, jotka säätelevät polttoaineen virtausta pääsäiliöiden ja jakelujärjestelmien välillä, tai ne on tarkoitettu lisäaineiden (korroosionestoaineiden tai stabilointiaineiden) varastointia varten.

Summauksena voidaan todeta, että ainakin 19 erikokoista säiliötä on tuhoutunut tai vaurioitunut vakavasti, sekä yhteensä 6 pienempää päiväsäiliötä tai lisäainesäiliötä vaurioitui Ukrainan iskuissa. Ennen hyökkäystä Feodosijan öljyterminaali toimi myös logistisena keskuksena Venäjän joukkojen polttoaine- ja voiteluaineiden toimittamiseen. Oma lukunsa on sitten se, että kun huomioidaan iskujen terminaalialueelle ja sen infrastruktuurille aiheuttamat vauriot, on epävarmaa, onko Venäjällä resursseja niiden korjaamiseen, ainakaan kohtuullisessa ajassa, etenkin kun koko laitos voi päätyä Ukrainan uusien iskujen kohteeksi milloin tahansa.

Tämän vuoden elokuunalun jälkeen Ukraina on vaikuttanut yhteensä yli 60 kohteeseen Venäjän öljyinfrastruktuurissa, sisältäen vaikuttamisen öljynjalostamoihin, öljyvarastoihin ja pumppausinfrastruktuuriin sekä öljysatamiin Novorossijskissa ja Tuapsessa Mustallamerellä sekä Koiviston ja Laukaansuun satamiin Suomenlahdella.

Tammikuun 2024 jälkeen Ukraina on vaikuttanut 27 öljynjalostamoon Venäjällä, valtaosaan useammin kuin kerran. Kohteiden joukossa on Venäjän viisi suurinta öljynjalostamoa: Omskin öljynjalostamo Omskin alueella; Kirishin öljynjalostamo Leningradin alueella; Rjazanin öljynjalostamo Rjazanin alueella; Kstovon öljynjalostamo Nižni Novgorodin alueella ja Jaroslavlin öljynjalostamo Jaroslavlin alueella. Venäjän kymmenestä suurimmasta öljynjalostamosta Ukraina on vaikuttanut 8:aan 1. helmikuuta 2024 jälkeen. Rjazanin öljynjalostamoon on vaikutettu yhteensä 8 kertaa 13. maaliskuuta 2024 jälkeen ja Volgogradin öljynjalostamoon 9 kertaa 1. helmikuuta 2024 jälkeen. Ukrainan maaperältä on reilut 2400 kilometriä Venäjän suurimpaan öljynjalostamoon Omskissa, johon Ukraina on iskenyt kahdesti viime vuoden puolella. (13) Jälkimmäinen (26. elokuuta 2024) toteutettu operaatio tuhosi raakaöljyn tislausyksikön CDU-11, joka on toinen ”laitoksen kahdesta suurimmasta ensisijaisesta jalostusyksiköstä”. CDU-11 vastasi noin kolmanneksesta laitoksen kapasiteetista. (14)

Ukrainan vaikuttaminen Venäjän öljyinfrastruktuuriin on jatkunut viimepäivinä. Lokakuun 19.–22. päivien aikana Ukraina on iskenyt ainakin seuraaviin Venäjän öljyn- ja kaasunjalostuksen sekä varastoinnin kohteisiin, kahdesti Novokuibyševskin öljynjalostamoon Samaran alueella, Dagnotekhin öljynjalostamoon Mahatškalassa Dagestanin tasavallassa, Rjazanin öljynjalostamoon Rjazanin alueella ja kahdesti Orenburgin maakaasun jalostuslaitokseen Orenburgin alueella sekä miehitetyssä Berdjanskissa sijaitsevaa öljyvarastoon.

Ukrainan operaatioiden seurauksena useilla alueilla Venäjää esiintyy laajoja häiriöitä polttoaineen jakelussa. Polttoaineita joudutaan säännöstelemään, paikoin se on loppunut kokonaan. Säännöstely ja polttoaineiden loppuminen on johtanut lieveilmiöihin, kuten mustanpörssin kauppaan, varastamiseen jne. Venäjän miehittämien alueiden asukkaat joutuvat painimaan samojen ongelmien kanssa autoilijoiden joutuessa jonottamaan huoltoasemilla jopa tunteja. Ukrainan iskuilla öljy- ja polttonestevarastoihin Feodosijassa, Hvardiiskessa ja Berdjanskissa sekä muualla miehitetyillä alueilla, voi myös olla vaikutusta Venäjän operaatioihin rintamalla. Etenkin iskuilla Feodosijan öljyterminaaliin voi olla laajempiakin seurauksia, johtuen sen roolista logistisena keskuksena Venäjän joukkojen polttoaine- ja voiteluaineiden toimituksille.

Katseemme on pääasiassa kohdistunut liekehtiviin öljysäiliöihin Venäjällä. Tämän rinnalla Ukraina tekee ”hiljaista työtä” Moskovan ympäristössä iskiessään drooneilla sähköasemiin laajalla alueella Moskovan alueella ja siihen rajoittuvilla alueilla (oblast). Viikon sisään Ukraina on iskenyt neljään suureen sähköasemaan em. alueella, jokainen niistä on Moskovan sähköverkon toiminnan kannalta tärkeä: Arzamas 500 kV sähköasema, lokakuun 14: Balashovskaya 500 kV sähköasema, lokakuun 16: Vladimirskaja 750 kV sähköasema, lokakuun 17: Veshkaima 500 kV sähköasema, lokakuun 18. päivä. (15) Mikäli Ukraina kykenee vaikuttamaan Moskovan sähköhuoltoon toistuvasti pidemmällä ajanjaksolla, näkynee tämä myös venäläisten arjessa.

Oma lukunsa on sitten se, että mitkä ovat Venäjän resurssit korjata yksiköitä, joihin Ukraina on vaikuttanut. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maan johto pyrkii pitämään arjen mahdollisimman ”normaalina” pääkaupungissa, mikä tarkoittaa sitä, että resursseja siirretään muualta sinne entistä enemmän. Kysymys kuuluukin, että missä vaiheessa raja tulee vastaan? Tulevat viikot ja talven alku näyttävät meille suunnan. Enpä ihmettele, vaikka Venäjän pinta-ala alkaisi muuttua voimavarasta entistä enemmän hallinnon viholliseksi: laajaa maata, jossa Ukrainan erikoisjoukkojen rinnalla toimii myös erilaisia vastarintasoluja, on entistä vaikeampi kontrolloida hupenevilla resursseilla.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://militarnyi.com/en/news/in-the-port-of-berdyansk-explosions-destoyed-three-russian-landing-ships/

2. https://www.rferl.org/a/ukraine-sbu-crimea-bridge-blast/32521472.html

3. https://www.navalnews.com/naval-news/2022/11/ukraine-maritime-drone-strikes-again-reports-indicate-attack-on-novorossiysk/

4. https://theaviationist.com/2022/12/05/explosion-hits-engels-2-airbase-russia-reportedly-damaging-at-least-two-tu-95-bombers/

5. https://yle.fi/a/74-20165142

6. https://www.verkkouutiset.fi/a/yllatysisku-lentotukikohtaan-nain-s-400-superase-tuhottiin/#6a6aad62

7. https://www.reuters.com/world/europe/fire-broke-out-russias-novoshakhtinsk-oil-refinery-2022-06-22/

8. https://www.theguardian.com/world/2023/may/30/moscow-drone-attack-mayor-reports-minor-damage-to-buildings

9. https://www.fontanka.ru/2024/01/21/73143983/

10. https://www.hs.fi/maailma/art-2000010134251.html

11. https://x.com/prestonstew_/status/1978843152078213494

12. https://x.com/kromark/status/1979442366571516109

13. https://x.com/KHoholenko/status/1978746807485124678

14. ”Crude distillation unit named CDU-11, one of the ‘two largest primary refining units at the plant’ was destroyed. The unit was responsible for roughly one-third of plant capacity.”

https://en.wikipedia.org/wiki/Omsk_refinery

15. https://x.com/evgen1232007/status/1979431555987562545

Lähteenä ja taustatyössä olen hyödyntänyt myös aiemmin kirjoittamiani blogeja lähteineen Ukrainan vaikuttamisesta syvälle Venäjällä (kuten Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa I OSA, II OSA ja III OSA) sekä kirjoituksiani lähteineen Ukrainan vaikuttamisesta Venäjän selustaan miehitetyillä alueilla. Kirjoitukseni tekstiin on myös upotettu linkkejä, jotka ohjaavat lähdemateriaaliin. 

Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa, III OSA

 

Täältä tullaan Pietari

Aloitin kuluvan vuoden tammikuun 1. päivä blogisarjan Ukrainan lennokkioperaatioista Venäjän ilmatilassa, jossa etenin lyhyen taustoituksen ja historiaosuuden kautta Ukrainan ensimmäisiin mittaviin lennokeilla- ja/ tai hiipivillä asejärjestelmillä suoritettuihin operaatioihin Venäjälle ja tammikuun 8. päivä julkaisin blogisarjan toisen osan.  Tähän mennessä olemme nähneet, että Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan lennokit ja erilaiset hiipivät asejärjestelmät ovat merkittävässä roolissa niin hyökkääjän, Venäjän, kuin myös puolustuskamppailua käyvän Ukrainan joukoilla. Ukrainan ensimmäiset Venäjän alueelle ulottamat lennokki-iskut nähtiin jo kesällä 2022, joissa ukrainalaiset käyttivät todennäköisimmin kiinalaisvalmisteisista Mugin-5-perheen siviililennokeista modifioituja itsemurhalennokkeja. (1) Vastaavalla lennokilla ukrainalaiset suorittavat iskun öljyjalostamoon Novošahtinskin luoteispuolella, Rostovin alueella kesäkuussa 2022.

Tässä blogisarjan kolmannessa osassa, tarkastelen muutamia Ukrainan viimeisimmistä lennokkioperaatioista syvälle Venäjän alueelle. Kirjoituksen loppuun sisällytän lyhyen katsauksen Ukrainan pitkän kantaman ilmasta maahan operaatioihin kykenevistä lennokeista ja hiipivistä asejärjestelmistä.

Novatekin kaasuterminaali palaa Laukaansuun satamassa Venäjällä. (2) 

Meidän suomalaisten kannalta merkittävin (huomioitavin) operaatio oli Ukrainan vaikuttaminen yöllä 21. tammikuuta Laukaansuun (ven. Ust-Lugan) satamassa sijaitsevaan Novatekin kaasuterminaaliin, Leningradin alueella aiheuttaen mittavan tulipalon. Kyseinen öljy- ja kaasuterminaali sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Laukaansuusta itään, Koskisenkylän pohjoispuolella. Kohteen sijainti reilut sata kilometriä länteen Pietarista Suomenlahden etelärannalla muistuttaa meitä konkreettisella tapaa Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa. Kyseessä oli myös Ukrainan ensimmäinen onnistunut operaatio Pietarin talousalueella, paria päivää aiemmin ukrainalainen lennokki syöksyi maahan Laukaansuun sataman alueella aiheuttamatta merkittävää vahinkoa.

Suomalaisia koskettavaksi operaation tekee myös se, että Laukaansuun terminaalia operoivan Novatekin suurimpiin omistajiin kuuluu venäläisoligarkki Gennadi Timtšenko. (3) Timtšenkon omistusosuus yhtiöstä vuonna 2022 oli hieman alle 24 prosenttia, joten hän yhtiön toiseksi suurin omistaja. (4) Gennadi Timtšenkolla on edelleen Suomen kansalaisuus. Timtšenkon rahoittaman Redut-palkka-armeijan yksiköitä on osallistunut Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Suomen valtionyhtiö Gasum kuuluu edelleen Novatekin asiakkaisiin. Toivokaamme, että Ukrainan vaikuttamisen seurauksena Suomi pääsee irtautumaan sopimuksestaan Novatekin kanssa, koska omaehtoinen irtautuminen näyttää mahdottomalta.

Onnistunut operaatio herätti myös suomalaiset disinformaatikot. He ryhtyivät välittömästi syyttämään Baltian NATO-maita hyökkäyksestä Venäjän alueelle. Tarkoitushakuisten syytösten lisäksi osa kansalaisista ei näytä osaavan sijoittaa valtioita kartalle kovinkaan hyvin heidän kuvitellessa, että iskeäkseen Ukrainasta Pietarin talousalueelle Venäjällä on lennokkien lennettävä jonkin kolmannen valtion ilmatilan kautta. Ei välttämättä tarvitse, ei edes Valko-Venäjän. Alla olevaan karttaan olen hahmotellut reilun 900 kilometrin reitin. Todellisuudessa reitti oli satakunta kilometriä pidempi, kahden lennokin havaittiin ensin lentävän kohti Pietaria, vaihtaen äkillisesti suuntaa kohti länttä ja Laukaansuussa sijaitsevaa terminaalia.

Lentomatka Ukrainasta Sumyn alueen pohjoisosasta Laukaansuuhun on reilut 900 km. 

Suomenlahden pohjukassa on Laukaansuun ja Pietarin kaupunkialueen ja Pietarin sataman ohella muitakin merkittäviä kohteita, kuten Koiviston öljysatama (Primoskin öljysatama). Koiviston öljysatama on Venäjän Itämeren alueen öljysatamista suurin ja sen kautta kulkee merkittävä määrä Venäjän öljyviennistä.

Muutamaa päivää myöhemmin, 25. tammikuuta Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU toteutti lennokeilla operaation Rosfnetin öljynjalostamoon Tuapsessa Mustanmeren itärannalla. (5) Onnistunut operaatio itsemurhalennokeilla Mustanmeren itärannalla on myös osoitus Ukrainan kyvykkyydestä. Operaation toteuttaminen alueella on sikälikin kiinnostavaa, että kyseisellä rannikkoalueella on Vladimir Putinin käytössä olevia palatseja, kuten nk. Putinin palatsi (ven. Дворец Путина). (6) Luonnollisesti palatseilla ei ole vastaavaa strategista merkitystä kuin öljynjalostamoilla tai kaasuterminaaleilla, sen sijaan onnistunut isku Putinin palatsiin olisi psykologinen isku vasten diktaattorin kasvoja. Toinen asia on sitten se, että onko tällainen isku järkevää toteuttaa vai saattaisiko se johtaa loukatun diktaattorin taholta kohtuuttoman raskaaseen kostoon ja sen myötä liian suureksi kasvavaan siviiliuhrien määrään? Todennäköisesti Ukrainassa joudutaan pohtimaan myös tällaisia vaihtoehtoja päätettäessä operaatioista Venäjän valtiojohdon ns. omistuksia vastaan.

Tammikuussa Ukraina on vaikuttanut edellisen lisäksi erilaisilla lennokeilla lukuisiin kohteisiin Venäjällä, osa näistä kohteista on sijainnut satojen kilometrien päässä Ukrainasta osa taasen joidenkin kymmenten kilometrien päässä rajasta.

Tammikuun 19. päivän puolella Ukrainan onnistui vaikuttaa lennokeilla hyvin voimakkaasti Klintsyn kaupungissa sijaitsevaan Rosfnetin öljyvarastoon. (7) Operaation seurauksena öljyvarastolla syttyi palamaan useita suuria öljysäiliöitä. Suurpaloa oli parhaimmillaan sammuttamassa 140 palomiestä, viimeiset palavat öljysäiliöt sammutettiin vasta 21. tammikuuta. Klintsy sijaitsee Brjanskin alueella, Venäjän läntisessä osassa, alle 50 kilometrin päässä Ukrainan rajasta.

Yöllä 20. tammikuuta Ukrainan lennokkien kohteena oli Tulassa sijaitseva Štšeglovski Val’in tehdas, jossa kokoonpannaan Pantsir-S ja Pantsir-S1 ilmatorjuntajärjestelmiä. (8) Seuraavana yönä (21. tammikuuta) Ukraina hyökkäsi Smolenskissa sijaitsevaan Smolensk Aviation Plantin tehtaaseen, jossa lentokoneiden huollon ohella valmistetaan myös erilaisia risteilyohjuksia (esim. Kh-55 ja Kh-59). (9)

Muutaman yön kuluessa Ukrainan onnistui toteuttaa lukuisia operaatiota tärkeinä pidettäviä kohteita vastaan, joista Leningradin alueelle kohdistuneen iskun seurauksena Venäjä ryhtyi sijoittamaan Pietariin ja sitä ympäröivän Leningradin alueen suojaksi lisää ilmatorjuntakalustoa. (10) Ilmatorjuntakaluston sijoittelu voi vaikuttaa myös tilanteeseen rintamalla ja sen tuntumassa, mikäli Venäjä joutuu siirtämään sieltä kalustoa merkittävästi enemmän suojelemaan strategisesti tärkeitä kohteita Venäjällä. (11) Toisaalta Ukraina ei ole pelkästään lennokkien varassa vaikuttaessaan syvälle Venäjällä. On näyttöä, että useampiakin Ukrainan asevoimien tai turvallisuuspalvelu SBU:n erikoisjoukkojen ryhmiä on suorittanut operaatioita syvällä vihollisen selustassa. (12) Lennokkien massamainen käyttö yhdistettynä erikoisjoukkojen suorittamiin operaatioihin voi heikentää merkittävälläkin tapaa venäläisten omaa turvallisuuden tunnetta ja sitä kautta luoda painetta päättäjiin. Se on kuitenkin huomioitava, että tämä ei ole mikään ”pikatie” voittoon, Ukrainan ja Venäjän tulevaisuus ratkaistaan raskaissa taisteluissa Ukrainan maaperällä.  

 

Lennokit ja hiipivät asejärjestelmät

Kirjoitukseni loppuun lyhyt esittely Ukrainalla käytössä oleviin pitkän kantaman lennokkeihin ja hiipiviin asejärjestelmiin. Esittelyyn olen poiminut lähinnä sellaisia lennokkeja sekä hiipiviä asejärjestelmiä, joilla Ukraina on vaikuttanut miehitettyjen alueiden lisäksi Venäjän maaperälle. Ukrainalla käytössä oleva turkkilaisvalmisteinen Bayraktar TB2 lennokki täyttäisi em. ehdot, jätin sen kuitenkin esittelystä pois muun muassa sen tähden, ettei Ukrainan tiedetä operoineen TB2 lennokilla Venäjän laajan hyökkäyssodan aikana syvällä Venäjän maaperällä. On todennäköistä, että Ukraina operoi niillä kesällä 2022 Belgorodin ja Kurskin alueilla Venäjän ilmatilassa tunkeutumatta kuitenkaan syvälle sen ilmatilaan. Ukraina suoritti Bayraktar TB2 lennokeillaan ensimmäisen ilmasta maahan operaation Donbasissa lokakuussa 2021, josta lyhyelti blogissa ”’Droonisotaa’ Itä-Ukrainassa, Ukraina on siirtynyt kivikaudelta tälle vuosituhannelle”.

Edellä esitelty LLC NPP Ukrjet UJ-22 Airborne on myös sikäli mielenkiintoinen lennokki, että se voidaan varustaa UJ-31 Zlyva tai UJ-32 Lastivka hiipivällä asejärjestelmällä. (13) UJ-31 ja UJ-32 voivat kantaa RPG-7-mallisen kevyen singon ammuksen 20 – 60 kilometrin päähän, kun järjestelmä laukaistaan UJ-22 Airborne lennokista. Toistaiseksi ei ole varmuutta onko Ukrainan asevoimille luovutetuilla UJ-22 Airborne lennokeilla tätä kyvykkyyttä, tai jos on, onko tällaisella kombinaatiolla suoritettu tehtäviä Venäjällä tai sen miehittämillä alueilla.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.theguardian.com/world/2022/aug/21/ukraine-strikes-psychological-blows-game-of-drones-crimea 

2. https://www.fontanka.ru/2024/01/21/73143983/ 

3. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010134251.html 

4. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010134251.html 

5. https://www.politico.eu/article/ukraine-oil-refinery-russia-kremlin-revenue/ 

6. https://www.rferl.org/a/navalny-putin-palace/31052807.html 

7. https://twitter.com/InformNapalm/status/1748318697947615564 

8. https://twitter.com/PStyle0ne1/status/1748819654447923547 

9. https://twitter.com/Maks_NAFO_FELLA/status/1749005859718402498

10. https://twitter.com/clashreport/status/1749713222980997522 

11. https://www.verkkouutiset.fi/a/virolaisasiantuntijat-lennokki-iskuista-venajalla-ukrainalla-on-hyvaa-tiedustelutietoa/#194c9420

12. https://x.com/Gerashchenko_en/status/1750095287195242633 

13. https://en.defence-ua.com/weapon_and_tech/ukrainian_drones_at_umex_2022_international_exhibition-2132.html

Lähteinä olen myös hyödyntänyt seuraavia tahoja tai heidän ylläpitämiä verkkosivuja, H I Sutton, the Warzone, the Military Review, Укрспецекспорт, UKRJET, Militarnyi, GlobalSecurity.org, War Is Boring ja the Aviationist sekä Hush-Kit.

Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa OSA I ja OSA II.

Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa, II OSA

 

Aloitin kuluvan vuoden tammikuun 1. päivä blogisarjan Ukrainan lennokkioperaatioista Venäjän ilmatilassa, jossa etenin lyhyen taustoituksen ja historiaosuuden kautta Ukrainan ensimmäisiin mittaviin lennokeilla- tai hiipivillä asejärjestelmillä suoritettuihin operaatioihin Venäjällä.  Olemme nähneet, että Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan lennokit ja erilaiset hiipivät asejärjestelmät ovat merkittävässä roolissa niin hyökkääjän, Venäjän, kuin myös puolustuskamppailua käyvän Ukrainan joukoilla. Ukrainan ensimmäiset Venäjän alueelle ulottamat lennokki-iskut nähtiin jo kesällä 2022, joissa ukrainalaiset käyttivät todennäköisesti kiinalaisista siviililennokeista modifioituja itsemurhalennokkeja, jollaisella he suorittavat iskun öljyjalostamoon Novošahtinskin luoteispuolella, Rostovin alueella kesäkuussa 2022. (1)

Kesällä 2022 toteutettuihin iskuihin ei suomalaisissa medioissa kiinnitetty suurtakaan huomiota, niiden spekuloitiin olevan venäläisten lavastuksia (sodan eskaloinniksi tai jonkin vastaavan syyn tähden), mitä ne eivät olleet. Herätys tuli joulukuun viides, päivää ennen itsenäisyyspäiväämme, jolloin Ukraina toteutti siihen mennessä haastavimman operaation Venäjän alueella iskemällä Tupolev Tu-141 Striž tiedustelulennokista kehitetyillä itsemurhalennokeilla Djagilevo- ja Engels-2 lentotukikohtiin. (2 ja 3) Ukrainalaisten ilmoituksen mukaan heidän SOF (eli Special Operation Forces) avusti iskussa Venäjän maaperältä käsin.

Rjazanin alueella sijaitsevaan Djagilevon lentotukikohtaan oli sijoitettu rauhan aikana 43. kaukotoimintailmavoimien miehistön taistelukoulutuksen keskus (sotilasyksikkö 41521), joka kuuluu kaukotoimintailmavoimien esikunnan alaisuuteen. (4) Kalustona yksiköllä oli Tupolev Tu-22M3 strategisia pommikoneita ja Tupolev Tu-95MS strategisia pommikoneita. Lisäksi Djagilevosta käsin operoi 203. ilmatankkausrykmentti, joka kuuluu kaukotoimintailmavoimien esikunnan alaisuuteen. Kalustona yksiköllä on Iljušin Il-78 ja Iljušin Il-78M ilmatankkauskoneita.

Saratovin alueella sijaitsevaan Engels-2 lentotukikohtaan (lentotukikohdasta käytetään toisinaan myös nimeä Saratov-Engelsin lentotukikohta) on sijoitettu Venäjän ilmavoimien 22. strategisten pommikoneiden divisioonaan kuuluva strategisista pommikoneista koostuva lentorykmentti (sotilasyksikkö 85927). (5) Lentorykmentin kalustoon kuuluu Tupolev Tu-95MSM ja Tu-95MS sekä Tupolev Tu-160 strategisia pommikoneita.

Venäjän 24. helmikuuta 2022 aloittaman laajan hyökkäyssodan aikana lentotukikohdista on operoitu vaihtelevalla konekalustolla. Ukrainan joulukuussa 2022 toteuttamien iskujen seurauksena osa Engels-2 lentotukikohtaan sijoitetuista strategisista pommikoneista siirrettiin Olenjan lentotukikohtaan Kuolan niemimaalla.

Venäjän ilmavoimien 37. ilma-armeija eli kaukotoimintailmavoimiin kuuluvat koneet laukaisevat risteilyohjukset useimmiten kohti Ukrainaa Kaspianmeren yltä. Ilmavoimien 37. ilma-armeija eli kaukotoimintailmavoimat on osa Venäjän strategisia pidäkevoimia.

Ukraina toteutti 5. ja 6. joulukuuta 2022 laajan operaation erilaisilla lennokeilla ja hiipivillä asejärjestelmillä Venäjän alueelle. Operaation näyttävin osa oli yöaikaan suoritetut iskut Djagilevo- ja Engels-2 lentotukikohtiin. Joulukuun 5. Ukraina suoritti lennokki-iskut Jakovlevon öljyvarastoon Belgorodin alueella ja  Slava-öljyvarastoon Suražissa Brjanskin alueella, ja seuraavana päivänä Kurskin itäpuolella sijaitsevan Kurskin itäisen lentokentän alueelle, joka on siviili- ja sotilasilmailun yhteisesti käyttämä lentokenttä. Näissä kaikissa kohteena oli Venäjän polttoaineinfraa. Kurskissa isku kohdistui lentokentällä alueelle, jolta Venäjän ilmavoimat operoi. (6)

Huomiomme kiinnittyy tavallisesti näyttäviin operaatioihin, jollainen Engels-2 lentotukikohtaan tehty isku oli. Harva kuitenkaan muistaa sitä, että Ukrainan onnistui tuolloin toteuttaa edellä kuvailemani operaatiokokonaisuuden, jolla saavutettiin useita kohteita Venäjän alueella. Tällaisilla operaatioilla on myös jonkin asteinen psykologinen vaikutus asukkaisiin alueilla. Sota ei enää ole kaukainen asia, mikä ei kosketa heitä. Nyt ilmahälytyksistä ja räjähdyksistä on muotoutunut jokapäiväinen asia Ukrainaan rajoittuvilla alueilla asuville venäläisille, Ukrainan toteuttaessa operaatioita Venäjän alueilla käytännössä päivittäin lennokeilla, hiipivillä asejärjestelmillä ja SOF osastoilla, toisinaan myös epäsuoralla tulella. Näiden seurauksena sodan todellisuus on ajanut ihmisiä kodeistaan etenkin Belgorodin alueella.

Moskova on luonnollisesti ollut Ukrainan kohteita lennokkioperaatioissaan. Kaupunkia tavoiteltiin jo viime talvena, helmikuussa 2023. Tuolloin Ukraina lähetti matkaan ainakin yhden Ukrjet UJ-22-lennokin, jota voidaan käyttää myös ilmasta maahan operaatioihin. Kyseisellä kerralla lennokki saavutti Moskovan portit syöksyen maahan noin sadan kilometrin päässä kaupungista teknisen vian tai mahdollisesti puihin osumisen seurauksena. Paikalta, johon lennokki putosi on vain joitain kymmeniä metrejä kaasun kompressointiasemalle. (7) Toukokuun 30. päivä (v. 2023) Ukraina saavutti vastaavalla lennokkimallilla Moskovan.

Viime vuoden elokuussa Ukraina suoritti useita onnistuneita lennokkioperaatioita Moskovan alueelle, joista osa toteutettiin joukkorahoitetulla Beaver-nimisellä (ukr. Бобер) lennokilla/ hiipivällä asejärjestelmällä. Tuolloin kohteiden joukkoon valikoitui myös Moskovan kansainvälinen liikekeskus eli Moscow-City pilvenpiirtäjineen sekä samalla alueella sijaitseva Moskovan messukeskus (ЦВК ЭКСПОЦЕНТР). (8) Yhden lennokki-iskun kohteena kansainvälisessä liikekeskuksessa oli rakennus, jossa sijaitsi useiden ministeriöiden tiloja, myös digikommunikaatiosta ja viestinnästä vastaavan ministeriön tiloja. (9) Kyseinen ministeriö kuuluu Venäjällä niiden ministeriöiden joukkoon, joiden vastuualueella propagandan tuottaminen ja jakaminen on. Moskovan kansainvälisen liikekeskuksen alueelle kohdistuneet iskut (1. elokuuta ja 26. elokuuta 2023) toteutettiin yöaikaan. Iskuissa käytetty Beaver oli todennäköisesti varustettu KZ-6-tyyppisellä taistelukärjellä, jossa on 1,8 kiloa räjähtävää ainetta (TG-40, joka on TNT ja RDX:n sekoitus). Kun huomioidaan iskun ajankohta ja taistelukärjen koko, näyttää siltä, että Ukrainan tarkoituksena oli pyrkimys minimoida oheisvahinkoja sekä aiheuttaa mahdollisimman vähän siviiliuhreja.

Ukrainan onnistui tehdä elokuun lopulla (30. elokuuta) usealla lennokilla onnistunut operaatio Pihkovaan (ven. Pskov), Venäjän länsiosassa. (10) Operaation kohteena oli Pihkovan lentokenttä, jolta operoi Venäjän kuljetusilmavoimien 334. kuljetusilmavoimien rykmentti, joka on varustettu Iljushin Il-76 kuljetuskoneilla. Ukrainan onnistuneessa operaatiossa vaurioitui tai tuhoutui eri lähteiden mukaan ainakin neljä Iljušin Il-76 kuljetuskonetta, jolla on välitön vaikutus Venäjän kuljetusilmavoimien suorituskykyyn. Sosiaalisenmedian alustoilla mainitaan tuhoutuneiden ja vaurioituneiden koneiden kokonaismääräksi kuusi, joista viisi on Il-76 kuljetuskoneita ja yksi Tupolev Tu-22 strateginen pommikone. Iskuhetkenä Pihkovan lentokentällä saattoi olla jopa parikymmentä Iljušin Il-76 kuljetuskonetta.  Ukrainan puolustusministeriön tiedustelupalvelun pääosaston (lyh. HUR) komentajan Kyrylo Budanovin mukaan operaatio toteutettiin Venäjän maaperältä käsin. (11)

Pihkovan alueelle on sijoitettu 76. maahanlaskudivisioona esikuntineen, 1140 tykistörykmentti, 124. erillinen panssaripataljoona ja tiedustelupataljoona sekä yksi Spetsnaz prikaati (sotilasyksikkö nro. 64044). Pihkovan alueen joukko-osastoja on osallistunut sotaan Donbasissa kuin myös 24. helmikuuta 2022 alkaneeseen Venäjän laajaan hyökkäyssotaan koko Ukrainaan. Esim. 76. maahanlaskudivisioonan joukkoja osallistui taisteluun Kiovasta. Divisioonan sotilaiden tiedetään syyllistyneen sotarikoksiin Irpinin ja Butšan alueella Kiovan luoteispuolella. (12)

Soltsyn lentotukikohtaan kohdistuneessa iskussa tuhoutunut Venäjän kaukotoimintailmavoimien Tupolev Tu-22M3.

Vajaata kahta viikkoa ennen Pihkovan operaatiota, 19. elokuuta 2023 ukrainalaisten toimesta toteutettiin operaatio Soltsyn lentotukikohtaan, jossa lennokista pudotetulla kranaatilla tuhottiin Venäjän kaukotoimintailmavoimien Tupolev Tu-22M3 strateginen pommikone. (13) Tukikohtaan on sijoitettu 40. lentorykmentti, joka on osa Engels-2 lentotukikohtaan sijoitettua 22. strategisten pommikoneiden divisioonaa. Operaatio toteutettiin todennäköisesti pienikokoisella miehittämättömällä lentolaitteella, jollaisen kantama ei riittäisi iskun tekemiseen Ukrainasta saakka, (Soltsyn lentotukikohta sijaitsee linnuntietä 650 kilometriä Ukrainasta). Onkin luultavaa, että aivan kuten Pihkovan tapauksessa, operaation taustalla on Venäjällä toimiva ukrainalainen SOF-ryhmä. Soltsyn ja Pihkovan iskut eivät suinkaan ole ainoita ukrainalaisten SOF-ryhmien operaatioita syvällä Venäjällä. Osassa operaatioita kohteena on ollut joko venäläisiä tai kollaboraattoreiksi ryhtyneitä ukrainalaisia, kuten entisen parlamentaarikko Ilja Kivan likvidoinnin kohdalla. Hänet tapettiin SBU:n erikoisoperaatiossa Odintsovossa Moskovan esikaupunkialueella joulukuussa. (14)

Alkuperäinen suunnitelmani oli saada kirjoitettua tarpeellinen kahdessa osassa, nyt tämäkin kirjoitukseni näyttää venyneen siihen mittaan, että on vielä kirjoitettava kolmaskin aihetta käsittelevä kirjoitus, jossa havaintoja Ukrainan viime aikojen lennokkioperaatioista Venäjän ilmatilaan kuin myös Ukrainan pitkän kantaman lennokkien ja hiipivien asejärjestelmien esittelyä.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.thedrive.com/the-war-zone/kamikaze-drones-strike-russian-oil-refinery-looks-like-model-sold-on-alibaba 

2. https://defence-blog.com/ukrainian-drones-attack-russian-tu-22m-bomber-base/ 

3. https://theaviationist.com/2022/12/05/explosion-hits-engels-2-airbase-russia-reportedly-damaging-at-least-two-tu-95-bombers/ 

4. https://gfsis.org.ge/maps/russian-military-forces  (kartalla: Dyagilevo air base)

5. https://gfsis.org.ge/maps/russian-military-forces  (kartalla: Engels air base)

6. https://twitter.com/RALee85/status/1600143906892439552 

7. https://www.theguardian.com/world/2023/feb/28/russia-military-drone-attempted-strike-gas-facility-moscow-uav-ukraine 

8. https://twitter.com/Tendar/status/1686181061020270592 

9. https://twitter.com/saintjavelin/status/1686202576147038210 

10. https://kyivindependent.com/military-intelligence-confirms-ukrainian-drone-attack-on-pskov-airport/ 

11. https://gur.gov.ua/en/content/udar-po-aviabazi-u-pskovi-zavdaly-iz-terytorii-rosii-kyrylo-budanov.html 

12. https://twitter.com/Ohra_aho/status/1606017136828289036 

13. https://x.com/SarahAshtonLV/status/1692847725761454452 

14. https://www.theguardian.com/world/2023/dec/06/pro-russia-ukrainian-mp-illia-kyva-shot-dead-in-moscow-suburb 

Luonnollisesti olen hyödyntänyt kirjoituksessani “kirjoitussarjan” I OSA:a lähteineen ja Euromaidan Pressin artikkelia Detailed photos of Ukrainian drones attacking Moscow revealed sekä Russian Military Forces: Interactive Map-verkkosivua laajemminkin. 

Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa, I OSA

 

Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan lennokit ja erilaiset hiipivät asejärjestelmät ovat merkittävässä roolissa niin hyökkääjän, Venäjä, kuin myös puolustuskamppailua käyvän Ukrainan joukoilla. Eräillä rintamalohkoilla lennokkien ja hiipivien asejärjestelmiä sekä yksinkertaisten nelikoptereiden rooli on ensiarvoisen tärkeä. Esimerkkinä voimme poimia Dneprin vasemmanrannan ja siellä sijaitsevat Ukrainan sillanpääasemat, sen ohella, että lennokit toimivat puolustajien silminä ne ovat tehokas ja tarvittaessa ulottuvakin panssarivaunujen ja muiden asejärjestelmien torjuntaan käytetty ase. Alueella lennokeilla on muutakin käyttöä kuin toimia Ukrainan asevoimien silminä (tiedustelu ja tulenosoitus) sekä aselavetteina. Drooneja on käytetty myös huoltoon, venäläisten räjäyttäessä kesällä Nova Kah’ovkan padon, ukrainalaiset toimittivat erilaisilla nelikoptereilla apua tulvan alle jääneille siviileille. (1)

Ukrainan asevoimat valmistelee Tupolev Tu-141 Striž-lennokin laukaisua. Modifioidulla Tu-141-lennokilla Ukraina suoritti ensimmäiset iskut syvälle Venäjälle.

Kirjoitukseni tarkoitus ei kuitenkaan ole luoda katsausta lennokkien ja nelikoptereiden käyttöön rintamalla vaan kirjoitus saa toimia ennemminkin yleisluontoisena katsauksena Ukrainan lennokeilla ja hiipivillä asejärjestelmillä suorittamiin operaatioihin Venäjän alueella. Ennen tätä, suppea katsaus historiaan: Ukrainan asevoimat ja miehittämättömät ilma-alukset.

 

Historia: miehittämättömät ilma-alukset Ukrainan asevoimilla

Sodan alettua Ukrainassa keväällä 2014, maan asevoimilla oli käytössään hyvin vähäinen määrä lennokkeja, joten  sodan Itä-Ukrainassa alettua maan asevoimat otti uudelleen käyttöön neuvostoajoilta periytyviä Tupolev Tu-141 Striž (ven. Стриж) (2) ja Tupolev Tu-143 Reys tiedustelulennokkeja, jollainen päätyi Venäjän johtamien joukkojen haltuun elokuussa 2014. (3) Sodan alkuvaiheessa kyseisiä lennokkeja käytettiin tiedusteluun, aika oli jo tuolloin ajanut kummankin tiedustelulennokin ohi. Tu-141 Striž’in sekä Tu-143 Reys’in kohdalla on hiukan arveluttavaa puhua lennokeista, kummankin ollessa pienen hävittäjäkoneen kokoinen.

Sodan kuluessa Yhdysvallat toimitti Ukrainan asevoimille aseapuna lyhyen kantaman AeroVironment RQ-11 Raven tiedustelulennokkeja, joilla on pääasiassa koulutettu joukkoja ja operaattoreita Ukrainassa. RQ-11 Raven ei täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia varsinaisessa toimintaympäristössään Itä-Ukrainassa, tästä johtuen Ukrainan asevoimat ja niitä tukevat joukot ovat turvautuneet sodassa suureen joukkoon erilaisia siviilikäyttöön tarkoitettuja lennokkeja ja nelikoptereita. Näitä lennokkeja ja nelikoptereita on hyödynnetty tiedustelussa, tulenosoituksessa sekä alueiden valvonnassa. Sotavuosien kuluessa yksityisyritykset ja vapaaehtoisryhmät sekä Ukrainan valtio käynnistivät mittavampia ja teknisesti kehittyneempiä projekteja.

Tälle vuosituhannelle Ukraina astui lopulta ryhdyttyään yhteistyöhön Turkin kanssa, yhteistyön seurauksena Ukraina solmi Turkin kanssa kaupat kahdestatoista Bayraktar TB2 lennokista. (4) Merkittävää oli se, että TB2 lennokilla voitiin operoida ilmasta maahan. Venäjän suurhyökkäyksen alkaessa Ukrainan tilauskanta käsitti 48 Bayraktar TB2 lennokkia, operatiivisessa käytössä niitä oli vuoden 2021 lopulla vasta kuusi. Venäjän suurhyökkäyksen alettua, Turkki on toimittanut Ukrainalle lisää TB2 lennokkeja. Tällä hetkellä niitä arvioidaan olevan operatiivisessa käytössä Ukrainalla yli 30 kappaletta.

Keväällä 2014 alkaneen sodan kuluessa Ukrainan asevoimat ja sitä tukevat vapaaehtoisjoukot ovat tehostaneet tiedustelulennokkien ja nelikoptereiden käyttöä tiedustelussa, tulenjohtamisessa sekä tulenosoittamisessa, Bayraktar TB2 lennokkien tuodessa todellisen kyvyn operoida ilmasta maahan vasta vuoden 2021 kuluessa. Tätä ennen Itä-Ukrainan sotatoimialueella ilmasta maahan operaatioita olivat suorittaneet Venäjän johtamat joukot kustomoiduilla nelikoptereilla ja lennokeilla. Ukrainalla vastaavat olivat olleet ennen TB2 lennokkia joko piirustuspöydällä tai testivaiheessa. Lennokkien käytölle Donbasissa asetettiin rajoituksia myös sopimuksissa, Venäjä sen proxy-joukkoineen ei tosin näistä(kään) sopimuksista piitannut.

Itä-Ukrainan sotatoimialueella Ukrainan ilmavoimat suoritti ensimmäiset tiedustelulennot Bayraktar TB2 lennokilla keväällä 2021. (5) Samaisen vuoden lokakuun 26. päivä sotatoimialueella siirryttiin uuteen vaiheeseen Ukrainan suorittaessa ensimmäisen ilmasta maahan operaation Bayraktar TB2 lennokilla, iskiessään Venäjän johtamien joukkojen tykistöpatteria vastaan sen jälkeen, kun nämä olivat tulittaneet Ukrainan kontrolloimia alueita Hranitnen kylän alueella. (6)

Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän maaperälle

Ukraina on saanut Venäjän 24. helmikuuta 2022 alkaneen hyökkäyssodan aikana länsimailta kaukovaikutteisia asejärjestelmiä, kuten Storm Shadow/ SCALP-risteilyohjuksia Iso-Britanniasta ja Raskasta sekä vähäisen määrän MGM-140 ATACMS taktisia tykistöohjuksia Yhdysvalloista. Aseita toimittaneet länsimaat ovat asettaneet tiukkoja rajoituksia luovuttamiensa asejärjestelmien käytölle, Ukraina ei esimerkiksi saa vaikuttaa niillä kohteisiin, jotka sijaitsevat Venäjän maaperällä. Ei edes sellaisiin, joista Venäjä suorittaa iskuja Ukrainassa sijaitseviin kohteisiin, jotka lähes aina ovat siviilikohteita. Nämä rajoitteet ovat pakottaneet Ukrainaa kehittämään Venäjän suurhyökkäyksen alun jälkeen omaa kaukovaikutuskykyään, joka koostui suurhyökkäyksen alkaessa lyhyen kantaman ballistisista OTR-21 Totška-U eli 9K79-ohjuksista, joilla Ukraina on myös tehnyt yksittäisiä iskuja Venäjän maaperälle. (7) Ukrainan ilmavoimilla ei ollut Venäjän suurhyökkäyksen alkuvaiheessa sellaista ilmasta maahan aseistusta, joilla vaikuttaa syvälle Venäjän alueelle; tuolloin ilmatila ei myöskään ollut Ukrainan hallinnassa, jotta se edes olisi voinut operoida syvällä vihollisen alueilla.

Venäjän hyökkäyssodan kesto on paljastanut sen ilmapuolustuksen puutteita, joita hyödyntäen Ukrainan ilmavoimat on myös kyennyt yksittäisiin lentokoneilla suoritettuihin operaatioihin vihollisen hallitsemassa/ kontrolloimassa ilmatilassa, esim. Käärmesaaren taistelussa nähtiin tällaisia ilmaoperaatioita. Sen sijaan Venäjän alueille kohdistuneissa Ukrainan ilmaoperaatioissa erilaiset lennokit ja hiipivät asejärjestelmät ovat kantaneet 24. helmikuuta 2022 alkaneen Venäjän suurhyökkäyksen alkukuukausista lähtien päävastuun, joten niinpä tässä kirjoituksessa huomioni kohdistuu niihin.

Erilaisilla kehityspajoilla ja asevoimien yhteistyökumppaneilla oli käynnissä jo ennen 24. helmikuuta 2022 erilaisia kehitysohjelmia lennokkien valmistamiseksi, osalla näiden projektien lennokeista oli myös rajallinen ilmasta maahan operoinnin kyky, joten Ukrainassa oli jo luotu perustaa, jolta ponnistaa eteenpäin. Eräs tällaisista lennokeista on UA Dynamicsin kehittämä Punisher-lennokki (ukr. Каратель), jonka kehitystyö alkoi vuonna 2016 ja joka oli otettu palveluskäyttöön Ukrainan asevoimille ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua. Kyseisen lennokin lentoaika on 90 minuuttia ja kantama maa-asemasta 45 kilometriä, se voidaan varustaa max. 2 kilon pudotettavalla UB-75 räjähteellä. Kyseisten lennokkien kantama riitti operointiin rintaman tuntumassa Itä-Ukrainassa, niillä ei kuitenkaan ollut (ainakaan tuolloin) riittävää kantamaa operointiin syvällä Venäjällä sijaitsevia kohteita vastaan. Hromadsken haastattelussa (syksyllä 2022) Punisher-lennokin kehittäjä Maksim Subotin mainitsi tarpeen lennokin jatkokehittämiseen ja sen ominaisuuksien parantamiselle. (8)

Venäjän laajan hyökkäyssodan ensimmäisenä vuonna Ukraina turvautuikin iskuissa syvälle Venäjän maaperällä Tupolev Tu-141 Striž ja Tupolev Tu-143 Reys tiedustelulennokeista kehitettyihin itsemurhalennokkeihin. Joulukuun 5. 2022 Ukraina toteutti siihen mennessä haastavimman operaation Venäjän alueella iskemällä Tupolev Tu-141 Striž tiedustelulennokista kehitetyllä itsemurhalennokeilla Djagilevo- ja Engels-2 lentotukikohtiin. (9) Ukrainan iskut kyseisiin lentotukikohtiin olivat aiheuttamiaan tuhoja merkittävämmät. Ne nimittäin osoittivat sen, ettei Venäjän ilmapuolustus ollut edes strategisten kohteiden ympärillä niin tehokas ja kattava mitä oli odotettu ja uskottu. Se oli läpäistävissä ikääntyneestä tiedustelulennokista kehitetyllä itsemurhalennokilla. Todellisuus erosi siis merkittävästi venäläisten kauppamiesten myyntipuheista. Djagilevon ja Engels-2 lentotukikohtaan kohdistuneissa iskuissa vaurioitui paikallisten lähteiden mukaan kahdesta neljään lentokonetta. Valokuvien ja satelliittikuvien perusteella vaurioituneiden koneiden joukossa on ainakin yksi Tupolev Tu-22M3 strateginen pommikone sekä yksi Tupolev Tu-95SM strateginen pommikone, rjazanilaislähteiden mukaan myös yksi Iljušin Il-78 ilmatankkauskone vaurioitui iskussa.

Vuosi sitten joulukuussa Tupolev Tu-141 Striž oli kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen kiinalaisvalmisteisten lennokkien ohella ainoa lennokki/ itsemurhalennokki, jolla Ukraina pystyi vaikuttamaan kohteisiin syvällä Venäjällä. Tämän vuoden puolella Ukrainassa on otettu käyttöön lukuisia lennokkeja/ hiipiviä asejärjestelmiä, joiden kantama on sadoista jopa yli tuhanteen kilometriin, ja joilla se myös on vaikuttanut kohteisiin Venäjän länsiosissa. Esim. 30. toukokuuta 2023 iskussa Moskovaan, Ukraina käytti samana vuonna palveluskäyttöön otettua Ukrjet UJ-22 -lennokkia, jota voidaan käyttää valvonta- ja tiedustelutehtävien ohella pelastustehtäviin ja ilmasta maahan operaatioihin. (10) Ukraina testasi kyseistä lennokkia jo helmikuussa 2023 operaatiossa, joka ulottui Moskovan alueelle. Tuolloin se kuitenkin menetti lennokin n. sadan kilometrin päässä Moskovasta teknisen vian tai vastaavan syyn tähden, (lennokkia ei pudotettu). (11) UJ-22 voidaan varustaa neljällä 82 mm kranaatinheittimen kranaatilla tai kuudella RPG-7-mallisen kevyen singon ammuksella.

Ukraina on käyttänyt Moskovaan kohdistuneissa operaatioissaan myös Beaver-lennokkeja (ukr. Бобер), jonka suunnittelu ja valmistus lähti liikkeelle vuosi sitten, joulukuussa 2022 joukkorahoituksella. (12) Tämän vuoden toukokuussa Beaver oli jo otettu operatiiviseen käyttöön Ukrainan asevoimilla sekä Ukrainan puolustusministeriön alaisella sotilastiedusteluelimellä (HUR). UJ-22 rinnalla Beaver-lennokit osallistuivat Ukrainan lennokkioperaatioon Moskovan alueella 30. toukokuuta 2023. (13) Myöhemmin kesällä, heinäkuussa ja elokuussa Ukraina toteutti lukuisia lennokkioperaatioita Moskovan alueella ja aivan kaupungin ytimessä, osan iskuista kohdistuessa Moskovan kansainväliseen liikekeskukseen. (14)

Huomioitavaa on se, että näissäkin operaatioissa Ukrainan onnistui läpäistä ainakin osalla operaatioihin osallistuneista lennokeista Moskovan alueen monikerroksinen ilmapuolustus, saavuttaen kohteet Moskovan kansainvälisen liikekeskuksen ja Moskovan messukeskuksen (ЦВК ЭКСПОЦЕНТР) alueilla. Moskovan kansainvälinen liikekeskus eli Moscow-City sijaitsee noin 4½ kilometriä Kremlistä länteen. Kiinnostavaa Ukrainan iskuissa on se, että se on onnistunut toistamaan ne senkin jälkeen, kun Venäjä ryhtyi vahvistamaan Moskovan alueen ilmapuolustusta viime vuonna. Sosiaalisessa mediassa Venäjän ilmatorjunnan epäonnistumisista onkin tullut toistuva pilailun kohde, ”What air defence is doing” (15) tavataan kysyä, kun Ukrainan laukaisemat lennokit tai ohjukset onnistuvat läpäisemään Venäjän ilmapuolustuksen. 

Ukraina on osoittanut kuluneiden sotavuosien aikana kykenevänsä vaikuttamaan syvälle Venäjälle. Toistaiseksi kyse on ollut yksittäisistä iskuista (tai lennokkioperaatioista) mutta Ukrainan johdon lausuntoja tulkitsemalla päättelen Ukrainan tällä hetkellä voimistavan kyvykkyyttään vaikuttaa lennokeilla ja erilaisilla hiipivillä asejärjestelmillä syvälle vihollisen maaperälle. Arvioisin, että alkaneen vuoden kuluessa tulemme näkemään enemmän ja entistä mittavampia operaatioita, joilla Ukraina iskee strategisiin kohteisiin Venäjällä. Tällaisten iskujen yksi tavoite voi olla saada Venäjä tekemään valintoja sen suhteen mihin sijoittaa voimakasta ilmatorjuntaa, mikä voi heikentää Venäjän ilmapuolustuskykyä toisaalla. Onko Moskovaa suojeltava mihin hintaan tahansa? Entäpä Vladimir Putinin palatseja Mustanmeren rannikolla? Sotšin lähistöllä sijaitsevan palatsin suojaksi on sijoitettu myös ilmatorjuntakalustoa, esim. Pantsir-S1 tykki-ohjus-ilmatorjuntajärjestelmän yksiköitä. (16)

Kirjoitussarjan toisessa osassa käyn läpi muutamia Ukrainan viime aikoina tekemiä lennokki- ja itsemurhalennokki-iskuja Venäjälle. Samalla esittelen myös joitain Ukrainan pitkän kantaman lennokkeja ja hiipiviä asejärjestelmiä.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.youtube.com/watch?v=EDyvPJzWaTY 

2. https://medium.com/war-is-boring/ukraine-resurrects-soviet-era-super-drones-3403f80c51ba 

3. https://theaviationist.com/2014/08/02/tu-143-in-field/ 

4. https://www.dailysabah.com/defense/2019/01/12/ukraine-turkey-have-signed-deal-for-12-bayraktar-tb2-uavs-poroshenko-says 

5. https://remonews.com/ukraineeng/war-in-donbass-naev-spoke-about-the-use-of-bayraktar-turkish/

6. https://mil.in.ua/uk/news/genshtab-zsu-bayraktar-tb2-zastosuvaly-u-vidpovid-na-zagybel-nashogo-bijtsya/ 

7. https://www.janes.com/defence-news/news-detail/ukraine-reportedly-strikes-russian-airbase 

8. https://www.youtube.com/watch?v=3F9EpC5jGYM 

9. https://theaviationist.com/2022/12/05/explosion-hits-engels-2-airbase-russia-reportedly-damaging-at-least-two-tu-95-bombers/ 

10. https://www.forbes.com/sites/davidhambling/2023/05/30/ukraine-has-a-growing-arsenal-of-drones-able-to-hit-moscow/?sh=25dbed4d40f6 

11. https://aviation-safety.net/wikibase/308809 

12. https://www.businessinsider.com/ukraine-using-exploding-beaver-drone-target-russia-one-big-weakness-2023-8?r=US&IR=T 

13. https://mil.in.ua/en/news/moscow-attack-new-details-revealed-on-uavs-used-in-incident/ 

14. https://twitter.com/sentdefender/status/1686203819825188864 

15. https://twitter.com/maximus76a/status/1739631397185224854 

16. https://www.thesun.co.uk/news/24716484/putin-assassination-fears-missiles-black-sea-mansion/ 

Taustatyössä hyödynnetty myös marraskuussa 2021 kirjoittamaani ”’Droonisotaa’ Itä-Ukrainassa, Ukraina on siirtynyt kivikaudelta tälle vuosituhannelle” -blogia lähteineen sekä The Insiderin analyysia ”This won’t fly. Why Moscow's air defense struggles to fend off Ukrainian drones”.

#StandWithUkraine 

Droonihavaintoja Kiovassa –

 

Ukrainan haltuun päätynyttä venäläiskalustoa

Kesäkuisen Ukrainan matkan kuluessa tuli tutustuttua myös tuhottuun tai ukrainalaisten käsiin jotakuinkin ehjänä päätyneeseen venäläiskalustoon. Esillä ollut kalusto koostui käytännössä kaikesta tuhoutuneista taistelupanssarivaunuista venäläisten ukrainalaiskohteisiin laukaisemiin ballistisiin ohjuksiin (tunnistettavasti esillä oli kahden OTR-21 Totška-U ballistisen ohjuksen jäänteet). Kalustoa oli esillä kuitenkin niin paljon, ettei yhdessä kirjoituksessa ole mahdollista luoda kattavaa kuvaa kokonaisuudesta, joten poimin tarkasteluun kolme erilaista esillä ollutta droonia. Kyseisten droonien kohdalla on huomioitava, että niistä kaikista oli tehty joko havaintoja Itä-Ukrainan sotatoimialueella ennen 24. helmikuuta 2022 tai ukrainalaisten oli onnistunut pudottaa sellainen drooni ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua helmikuussa 2022.

Itä-Ukrainan sotatoimialueella tiedustelulennokeilla oli merkittävä rooli jo ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua. Ne olivat jo vuosia ensimmäinen konkreettinen todiste siitä, että Venäjä on sodan osapuoli eikä vain tyydy toimittamaan ”kivääriapua” Itä-Ukrainassa taisteleville venäläisjohtoisille joukoille. Tämä tuli todistettua niinkin varhain kuin toukokuussa 2014, jolloin ukrainalaisjoukkojen onnistui pudottaa Orlan-10 tiedustelulennokki, joka kuului tuolloin moderneimpiin Venäjän asevoimilla käytössä olleisiin tiedustelulennokkeihin. (1)

Venäjän tulittaessa kesällä 2014 omalta maaperältään (tai rajaseudulta) kohteita Ukrainassa, se turvautui kohteiden arvioimisessa ja tulenosoittamisessa tiedustelijoidensa ohella myös tiedustelulennokkeihin. Esimerkiksi heinäkuun 11. 2014 (kello 04:40 eteenpäin) venäläiset tulittivat raketinheittimillä ukrainalaisten kenttätukikohtaa Zelenopillian kylän lähellä Ukrainan eteläosissa. Raketinheitinkeskityksen ja sitä täydentävän kranaatinheitintulen kohdistamiseen venäläiset käyttivät Orlan-10 tiedustelulennokkeja. Venäjä menetti Zelenopilliassa yhden lennokin ukrainalaisten pudottamana. Niinpä onkin luontevaa aloittaa droonihavainnoista kirjoittaminen pietarilaisen ООО Spetsialnyi tehnologitšeski Tsentr -yhtiön suunnittelema ja valmistamasta Orlan-10, taktisesta miehittämättömästä ilma-aluksesta (lyhyemmin taktinen uav tai taktinen tiedustelulennokki).

Orlan-10 taktinen tiedustelulennokki. 

Kuten edellä viittasin Orlan-10 on pietarilaisen ООО Spetsialnyi tehnologitšeski Tsentr -yhtiön suunnittelema ja valmistama taktinen tiedustelulennokki. Järjestelmän ensilento tapahtui vuonna 2010, vuonna 2012 Orlan-10 läpäisi Venäjän puolustusministeriön miehittämättömille ilma-aluksille tarkoitetun testin ja seuraavana vuonna (v. 2013) hyväksytyn mallin toimitukset Venäjän asevoimille alkoivat.

Lennokin runko ja navigaatiovastaanotin ovat venäläistä valmistetta, mutta lennokin moottori, elektroniikka ja muita osia on toimitettu Venäjälle kolmansista maista, kuten Yhdysvalloista, Saksasta, Kiinasta ja Japanista. (2 ja 3) Useisiin järjestelmässä tarvittuihin komponentteihin on kohdistettu sanktioita Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan helmi-maaliskuussa 2014. Sanktioista huolimatta komponenttien toimitusketjuja ei ole saatu katkaistua. Orlan-10 tiedustelulennokista on valmistettu vientiversio, Orlan-10E. Lisäksi siitä valmistetaan ulkoisesti samannäköisiä mutta kookkaampia versioita, Orlan-30 ja Orlan-50. Lennokin kokonaisvalmistusmäärä nousee yli 2000 kappaleeseen.

Ensimmäiset havainnot venäläisistä Orlan-10 tiedustelulennokeista Itä-Ukrainassa tehtiin sodan ensimmäisenä keväänä v. 2014. Ukrainan asevoimien ja vapaaehtoisjoukkojen onnistui pudottaa ainakin kolme Orlan-10 tiedustelulennokkia sodan ensimmäisenä kesänä: yhden toukokuussa, heinäkuussa ja elokuussa 2014. (4) Venäjä oli menettänyt Itä-Ukrainan sotatoimialueella Ukrainan ilmatorjuntatulessa reilut parikymmentä Orlan-10 taktista tiedustelulennokkia ennen helmikuussa 2022 alkanutta suurhyökkäystä. Yhden Orlan-10 pudotuksen oli saanut tililleen Ukrainan maavoimien Mil Mi-24 taisteluhelikopteri, pudotus tapahtui Borivsken kylän lähellä 13. lokakuuta 2018.

Itä-Ukrainassa Venäjä operoi Orlan-10 tiedustelulennokeilla vuodesta 2014 usein osana Leer-3 elektronisen sodankäynnin järjestelmää. (5) Ajoneuvoalustalle sijoitetulla järjestelmällä voidaan kerralla operoida 1-3 lennokilla. 

Ukrainan asevoimien haltuun päätynyt Eleron-3SV.

Eleron-3SV on venäläisen Eniks-yhtiön valmistama, Venäjän asevoimien käyttämä kevyt, lyhyen kantaman taktinen tiedustelulennokki, (kyseisen tyypin lennokkia kutsutaan usein myös minitiedustelulennokiksi). Eniks teki Venäjän asevoimien kanssa ensimmäiset kaupat Eleron-3SV tiedustelulennokista joulukuussa 2013, kyseinen kauppa piti sisällään 17 maa-asemaa ja 34 lennokkia. Tavanomaisesti yksi maa-asema voi operoida 2-3 lennokilla.

Ensimmäiset havainnot Eleron-3SV minitiedustelulennokista tehtiin Itä-Ukrainassa jo niinkin varhain kuin sodan toisena kesänä, elokuussa 2015, jolloin venäläisjoukkojen havaittiin operoivan kyseisen mallisella lennokilla miehitetyn Donetskin alueella. (6) Ukrainan onnistui pudottaa ensimmäisen kerran Eleron-3SV minitiedustelulennokki kevättalvella 2019 Svitlodarskin alueella, ja toisen kerran muutamaa kuukautta myöhemmin kesällä 2019, jälleen Svitlodarskin alueella. (7) Ensimmäinen Eleron-3SV:n varmistettu pudotus merkittiin Azov pataljoonaan kuuluneelle rykmentille.

Ukrainan ohella Venäjän asevoimat on operoinut Eleron-3SV minitiedustelulennokeilla Syyriassa. Lennokista on suunniteltu myös kookkaampi Eleron-10 tiedustelulennokki, kyseistä droonia on suunniteltu sijoitettavan myös venäläisiin jäänmurtajiin. 

Granat-3 minitiedustelulennokki.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio teki ensimmäisen havainnon Navodtšik-2 järjestelmästä 8. marraskuuta 2020. (8) Kyseisen järjestelmän varustukseen kuuluu erityyppisiä drooneja, myös Granat-3 tiedustelulennokkeja. Kyseinen ETYJ:n havainto oli ensimmäinen laatuaan sellaisesta järjestelmästä Ukrainassa, jonka varustukseen kuuluu myös Granat-3 tiedustelulennokkeja. 

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tiedustelulennokin kuva Navodtšik-2 järjestelmästä miehitetyn Luhanskin alueella.

Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n haltuun oli päätynyt jo tätä ennen ainakin yksi Granat-3 minitiedustelulennokki. Kyseinen tiedustelulennokki on voinut päätyä SBU:n haltuun myös muilta sotanäyttämöiltä, kuten Syyriasta, jossa Venäjän asevoimat operoi vastaavalla kalustolla. Ukrainan asevoimien ensimmäinen varmistettu Granat-3 tiedustelulennokin pudotus tapahtui vasta marraskuussa 2022, jolloin kaksi mallin tiedustelulennokkia pudotettiin Mustanmeren yllä. (9)

Granat-3 lennokin on suunnitellut ja sitä valmistaa Iževskissä sijaitseva Ižmašin miehittämättömien järjestelmien tehdas (ven. ООО Ижмаш – Беспилотные системы). Ensimmäiset Granat-3 tiedustelulennokit luovutettiin Venäjän asevoimien Keskiseen- ja Eteläiseen sotilaspiiriin kuuluville yksiköille v. 2014. Samana vuonna Armeniaan sijoitetut Venäjän asevoimien yksiköt suorittivat Navodtšik-2-järjestelmällä ja siihen kuuluvilla lennokeilla kenttätestejä.

* * *

Omalta osaltaan tämä kirjoitus täydentää niitä havaintoja, jotka osoittavat Venäjän osallistuneen aktiivisesti sotaan Ukrainassa keväästä ja kesästä 2014 lähtien. Tosiasiallisesti ensimmäisenä sotatoimena voidaan pitää Krimin niemimaan miehitystä, jonka olisi pitänyt toimia ”herätyksenä” kaikille länsimaille Venäjän todellisesta luonteesta ja imperialistisista tavoitteista.

Tämän kirjoituksen huomio kohdistuu niihin venäläisiin tiedustelulennokkeihin, joita näin Kiovassa taannoisella Ukrainan reissullani. Olin jo ennen Venäjän 24. helmikuuta 2022 aloittamaa laajaa hyökkäyssotaa kirjannut ylös havaintoja Venäjän Ukrainan sodassa käyttämistä lennokeista. Viimeisimmän aihetta käsitelleen blogin julkaisin lokakuussa 2020 – ”Droonisotaa” Itä-Ukrainassa, pudotettuja venäläisiä tiedustelulennokkeja.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.vice.com/en/article/zm58e8/ukraine-says-it-shot-down-a-russian-spy-drone

2. https://informnapalm.org/en/russian-drone-orlan-10-consists-of-parts-produced-in-the-usa-and-other-countries-photo-evidence/ 

3. https://areena.yle.fi/1-63175257 

4. https://informnapalm.org/en/orlan-drones-the-sea-eagles-of-st-petersburg/ 

5. https://informnapalm.org/en/russian-leer-3wf-donbas/ 

6. https://informnapalm.org/en/russian-eleron-3sv-drone-destroyed-in-donbas-video-interesting-facts-revealed/

7. https://informnapalm.org/en/russian-eleron-3sv-drone-destroyed-in-donbas-video-interesting-facts-revealed/ 

8. ”Following further assessment by the SMM, the hardware mentioned under this section in the SMM Daily Report 10 November 2020 as an electronic warfare system (RB-341V Leer-3) should have been identified as a ground control station (UAV-unit) (Navodchik-2).”

https://www.osce.org/files/2020-11-14_SMM_Daily_Report.pdf 

9. https://focus.ua/digital/536493-vsu-sbili-nad-chernym-morem-dva-drona-razvedchika-granat-3-chem-oni-opasny

Lähteinä olen myös käyttänyt ETYJ:n Ukrainan monitorointimission julkaisemia raportteja, Donbas in Flames – Guide to the Conflict Zone kirjaa sekä lähteissä nimeämättömiä Informnapalmin ja muiden tarkkailijoiden julkaisemaa aineistoa. 

Kuvat Orlan-10, Eleron-3SV ja Granat-3 tiedustelulennokeista Marko Enqvistin kokoelmista.