Holodomor – kansanmurha, jolta maailma sulki silmänsä

 

Ukrainassa muistetaan vuosittain marraskuun neljäntenä lauantaina holodomorin (ukr. Голодомор) miljoonia uhreja. Holodomor tarkoittaa yksiselitteisesti ”nälällä tappamista” ja siitä holodomorissa kirjaimellisesti oli kyse – miljoonat ihmiset näännytettiin tarkoituksellisesti nälkään. On tärkeä ymmärtää se, että holodomorissa oli kyse neuvostohallinnon tarkoituksellisesta toiminnasta. Sillä samalla kun miljoonia ukrainalaisia kuoli nälkään – eräiden aikalaiskuvausten mukaan ihmisiä kuoli kuin kärpäsiä – Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan alueelta vietiin neuvostohallinnon toimesta viljaa junalasteittain muualle Neuvostoliittoon kuin myös satamiin, joissa vilja laivattiin vietäväksi kolmansiin maihin.

Holodomorin seurauksena kokonaiset kylät tyhjenivät väestä Ukrainan alueella: maa autioitui horisontista horisonttiin, kunnes näihin autioihin kyliin saapui väkeä vapaaehtoisesti sekä pakolla kaukaa vieraasta maasta pyyhkien tullessaan viimeisenkin muiston alueen aiemmista asukkaista, heidän tavoistansa ja kulttuurista, yrittäen parhaansa mukaan tuhota aiemmin kukoistaneen kulttuurin paikallisine tapoineen. Mikä voi olla enää pahempi tuhoamisen muoto, kuin murhata ensin ihmiset ja tämän jälkeen pyyhkiä jäljet murhattujen kulttuurista olemattomiin. Tai jos tähän ei pysty, omia kulttuurin jäänteet ja sulauttaa osaksi omaa kulttuuriperimää? Eikö kyse ole etnisestä puhdistuksesta ja kansanmurhasta?

Edellinen kappale päättyy termiin ”kansanmurha”. Tieteen termipankissa kansanmurha määritellään seuraavalla tapaa:

”kansanmurha, joukkotuhonta:

Määritelmä yleiskielinen, myös historiankirjoituksessa käytetty termi, joka vastaa oikeustieteellistä joukkotuhonnan käsitettä; tarkoituksellinen toiminta kokonaisen kansan tai sen osan tuhoamiseksi”. (1)

Luonnollisesti termin määritelmää ja historiallista taustaa avataan artikkelissa tarkemmin. Käsitteen ”kansanmurha” (engl. genocide) kehitti puolanjuutalaista taustaa oleva lakimies Raphael Lemkin. Termi esiintyi ensimmäisen kerran hänen, vuonna 1944 julkaisemassa kirjassa ”Axis Rule in Occupied Europe”. Meidän on myös syytä huomioida, että käsitteen ”genosidi” eli kansanmurha kehittäjä Lemkin, puhui 1930-luvun alkupuolen ajanjakson Ukrainasta käsitteen klassisena esimerkkinä. Lainaan Anne Applebaumin teosta  Punainen nälkä – Stalinin sota Ukrainassa:

”Raphael Lemkin, puolalais-juutalainen juristi joka keksi sanan ’genosidi’ eli kansanmurha, puhui tämän ajanjakson [v. 1932–1933, kirjoittajan huomautus] Ukrainasta ’klassisena esimerkkinä’ tuosta käsitteestään: ’Kyseessä on genosidi, ei vain yksilöiden vaan erään kulttuurin ja kansankunnan hävittäminen.’ Sen jälkeen kun Lemkin oli sorvannut tämän termin, ’genosidiä’ on tavattu käyttää ahtaammassa ja lainopillisemmassa merkityksessä”. (2)

Гірка пам'ять дитинства eli ’Lapsuuden karvas muisto’ Holodomor museon edustalla Kiovassa.

Holodomor oli seurausta Josif Stalinin ja Neuvostoliiton sekä Ukrainan SNT:n ylimmän johdon määrätietoisista toimista, jotka kohdistuivat Ukrainan talonpoikaisväestön rinnalla ukrainalaisten keskuudessa heräävän kansallisen vapautusliikkeen tukahduttamiseen. (3) Aiemmin Stalinin kaudella toimeenpannusta kulakkien tuhonnasta ja pakkosiirroista huolimatta tai kenties juuri sen takia vainoharhainen neuvostovaltion johtaja näki talonpojat vihollisinaan.

Holodomorissa tapettiin nälkään näännyttämällä miljoonia ihmisiä Ukrainan (SNT:n) alueella vuosina 1932 ja 1933. (4) Toimenpide kohdistui erityisen rajusti maaseutuväestöön ja alueille, joilla asui huomattavia määriä etnisesti ukrainalaisia, kuten Kubanin alueelle nykyisen Ukrainan ja Kaukasian välille, jonka väestöstä yli 65 prosenttia oli tuolloin etnisesti ukrainalaisia. Nälkäkuolemia oli 30-luvun alkupuolella runsaasti myös muualla Neuvostoliitossa. Nämä nälänhädät olivat ennemminkin seurausta epäonnistuneista kollektivisointikokeiluista ja sen seurauksena menetetyistä sadoista. Niistä puuttui yhteiskunnan organisoima terrori rangaistuksineen ja järjestelmällisyys, joka oli merkitsevää holodomorissa.

Kiovassa sijaitsevan Holodomor museon puiston muistolaatassa Glib Tolola kertoo holodomorin tappaneen Bitjagin kylän asukkaat, ja kuinka venäläiset ja valkovenäläiset myöhemmin asuttivat kylän.

Ukrainalaisille holodomorin tekee vieläkin traagisemmaksi se, että sitä seuranneina vuosina nälän autioittamat ukrainalaiskylät asutettiin uudelleen venäläisillä, valkovenäläisillä ja vielä kauempaa tulleilla – tai tuoduilla, sillä neuvostovaltio myös pakkosiirsi tyhjenneisiin kyliin asukkaita laajan maan muilta kolkilta. Kuten Glib Tolola kertoo Bitjagin kylälle Tšernihivin alueella käyneen. Kuinka holodomor tappoi kylän kaikki asukkaat ja kuinka tyhjenneen kylän asuttivat venäläiset tai valkovenäläiset pyyhkien näin ukrainalaisen kylän olemattomiin.

”Село Битяги...

У Цьому селі не залишилось ні одніеї душі. Сталінські посіпаки привезли якихось людей - чи то російських, чи то білоруских, поселенці прийшли на все готове.

Гліб Толола очевидець голодомору Чернігівщина”.

Holodomorin seurauksena tyhjenneet ukrainalaiset kylät muuttuivat venäläisiksi nimiä myöten. Saman kohtalon kokivat myös holodomorin orvoiksi jättämät lapset, heidät kasvatettiin leireillä venäläisiksi: tänään Venäjän toimii aivan yhtä häikäilemättömällä tavalla Ukrainalta miehittämillään alueilla.  Neuvostoliitossa valtiojohtoinen terrori murhasi lasten vanhemmat ynnä suvun, kitkien lapsilta heidän juuret ja kulttuurin, kasvattaen lapsista neuvostovaltion kuuliaisia kansalaisia. Mikä ainakin oman aikakauteni kouluopetuksessa jätettiin huomiotta, kuten koko holodomor.  Lukijan on hyvä muistaa, että peruskouluaikanani 1970 ja 1980 luvulla holodomor oli tapahtuma, jota neuvostojohto ei ollut vielä tunnustanut tapahtuneeksi. 

Poikkean aiheesta muistuttaakseni lukijaa siitä, että aivan yhtä valheellinen kuva välitettiin peruskouluaikanani kulakeista, kutsuttaessa heitä ”rikkaiksi talonpojiksi”. Todellisuudessa heitä saattoi hyvin harvoin kutsua rikkaiksi, valtaosin he olivat tavallisia ahkeria talonpoikia, jotka viljelivät viljaa tuoden leivän kansan pöytään. Näiden ”rikkaiden talonpoikien” tilojen koko oli keskimäärin muutaman hehtaarin, ei sen enempää. Heidän suurin syntinsä oli pakkokollektivisoinnin vastustaminen, jonka seurauksena heidät leimattiin luokkavihollisiksi. Mikä leimana ”oikeutti” heihin valtion taholta kohdistetut rankaisutoimet, joihin kuuluivat leirituomiot, karkotukset tuhansien kilometrien päähän kotiseudulta kuin myös teloitukset. Neuvostovaltio otti myös haltuunsa kulakkien omaisuuden. Mitä tulee satojentuhansien tai jopa yli miljoonan kulakin murhaamiseen? Tapahtunut ohitettiin vielä 80-luvulla peruskoulussa muutamalla virkkeellä, aivan kuin kyseessä olisi ollut luonnollinen ja hyväksyttävä episodi taistelussa luokkavihollisia vastaan – ero ei olisi voinut enää olla räikeämpi verrattuna oppitunteihin holokaustista.

Toisin, kuin meille opetettiin, Neuvostoliitto ei ollut kansojenkoti vaan sortokoneisto, jossa kansat pohjimmiltaan olivat alisteisia venäläisille. Tämä näkyi esimerkiksi kansallisten kulttuurien sekä etnisten vähemmistöjen kulttuurien kukistamisena ja venäläiselle ”kulttuurille” alistamisena. Tällaisesta paikallisen kulttuurin erityispiirteiden tuhoamista mainitsen vuonna 1932 Stalinin käskystä toimeenpantu Harkovaan kutsuttujen kobzar-runonlaulajien vangitseminen ja teloittaminen kaupungin ulkopuolella. Kobzarit olivat sokeita runonlaulajia, jotka säestivät lauluaan joko kobzarilla tai banduralla. Heidän asemaansa osana ukrainalaista kulttuurihistoriaa ei voi väheksyä.

 

Kansanmurha Ukrainassa tänään

Seuratessamme Venäjän johdon sekä maan medioiden suoltamaa propagandaa ja ukrainalaisten reilun vuosikymmenen yhtämittaisesti jatkunutta de-humanisointia, jonka toistoon suuret kansanryhmät Venäjällä vapaaehtoisesti liittyvät, meidän ei pitäisi olla yllättyneitä siitä, millaisiin julmuuksiin Venäjä hyökkäyssodassaan Ukrainassa syyllistyy. Kun valtion johto kieltää Ukrainan valtion ja kansan olemassa olon, ja kun se samalla tarjoaa välineet tuhonnan toteuttamiseen, niin eikö tämä juuri ole kehotus tappaa ja tuhota kaikki ne ukrainalaiset, jotka eivät nöyrry Kremlin tahtoon? Kyllä, juuri sitä se on! Niinpä mielestäni onkin perusteltua kuvata nyky-Venäjän tavoitteita oikein termein: Venäjän tavoitteena on Ukrainan ja ukrainalaisten tuhoaminen, eikä vain ihmisten vaan myös identiteetin ja historian – kokonaisen kansakunnan. Tämä kaikki käy ilmi Venäjän poliittisen johdon asenteista ja lausunnoista, joissa käytännössä kiistetään Ukrainan valtiollinen olemassa olo ja ukrainalaisten oikeus omaan valtioonsa. 

Näkymä hautuumaalle Mariupolissa: Venäjän aloittaman tuhoamissodan nimettömiä uhreja. (5) 

Marko

 

Lähteet:

1. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:kansanmurha

2. Anne Applebaum, Punainen nälkä – Stalinin sota Ukrainassa s. 15.

3. The Holodomor, an act of genocide against the Ukrainian people 1932 – 1933, s. 4 – 5.

4. The Holodomor, an act of genocide against the Ukrainian people 1932 – 1933, s. 2.

5. Kuvakaappaus miehitetyssä Mariupolissa kesäkuussa 2022 vierailleen toimittaja Alexandra Dalsbaekin  julkaisemalta videolta. Arvioiden mukaan miehitysvuosina (keväästä 2022 eteenpäin) Mariupolin joukkohautojen täyttämille hautausmaille on haudattu vähintäänkin 30 000 ihmistä, pääasiassa siviilejä.

Kirjoitukseni taustoittamisessa olen hyödyntänyt Anne Applebaumin teosta ”Punainen nälkä – Stalinin sota Ukrainassa” sekä Johannes Remyn ”Ukrainan historia”, ja The Holodomor, an act of genocide against the Ukrainian people 1932–1933-kirjaa.

Propagandist Konstantin Mikhailovich Lebedev, known as Kosti Heiskanen

 

This writing is a kind of cross-section into the public and to some extent private self of Konstantin Mikhailovich Lebedev, aka Kosti Heiskanen. The person whom we have come to know in Finland as Kosti Heiskanen, producing war propaganda and propaganda for Russia. In my writing, I do not approach him through any single episode, but rather this is a compilation – a cross-section – into his career. The exception is individual excerpts from Heiskanen’s social media accounts, which can be considered his more personal statements. However, I will not take a position on whether they are true or just part of the story. For the sake of clarity, in this article I will use the name Kosti Heiskanen, which is better known to Finns, instead of Lebedev. The article is based on my Finnish-language blog “Propagandisti Konstantin Mihailovitš Lebedev, tunnetaan myös nimellä Kosti Heiskanen”.

Konstantin Mikhailovich Lebedev, aka propagandist Kosti Heiskanen.

In the weeks and months following Russia’s major invasion of Ukraine in February 2022, many “Kremlin echoes” spread the Russian narrative and blatant lies on various social media platforms and in other arenas as well. In the summer of 2022, Kosti Heiskanen appeared as the “Voice of Finland” on the state-owned Rossiya-24 (Russian: Россия-24) “news channel”, accusing the Finnish press of inciting hatred of Russia. (1) If he had previously appeared in any major media in Russia, it had passed by the eyes and ears of many other people who followed Russian war news or propaganda, including me. However, such a person could not have appeared in the Russian media out of thin air: who is Kosti Heiskanen?

He wasn’t exactly a “tabula rasa”. Namely, a detail from Heiskanen’s past that touched us Finns was found in an instant in 2009. In a Yleisradio news report on the kidnapping of Paavo Salonen’s son Anton to Russia, it was reported that journalist Kosti Heiskanen had helped Anton’s father, Paavo Salonen, in his search for his son in Russia. (2)

At that time, child abductions were in the headlines, and specifically the abduction of children to Russia. The previous summer, Paavo Salonen’s son Anton had been secretly brought from Russia to Finland. Anton’s mother, Rimma Salonen, had kidnapped her son to Russia in March 2008. (3)

A certain Johan Bäckman also participated in the activities, giving statements on behalf of Anton’s mother, Rimma Salonen. Similarly, Anton’s father Paavo Salonen was assisted by Kosti Heiskanen, who was introduced as a journalist. In this context, it is worth noting that Heiskanen assisted Paavo Salonen in the search already during 2008. In June 2008, Heiskanen, introduced as a journalist for Independent Press, gave a statement to Ilta-Sanomat after Paavo’s son had been found. (4)

Independent Press Oy (the company has ceased operations) was a publishing company in Lappeenranta that published a Russian and Finnish-language magazine, which, among other things, published articles about the alleged hardships faced by Russians in Finland. The magazine, Focus, published by the company was edited by Kosti Heiskanen. (5)

In less than two decades, Heiskanen’s path has taken him from being Bäckman’s opponent to being on the same side of the field, with both of them participating in Russia’s propaganda war against the West today. Or are the events of the past just a cleverly constructed theater? However, it cannot be denied that Heiskanen’s own life also contains episodes that make it possible to collect “incriminating material” and use it to kompromat. But before I delve into Kosti Heiskanen’s current activities as a propagandist, it is worth briefly reviewing Heiskanen’s background, even though it has been reviewed in an article published in The Insider in June 2024. (6)

Kosti Heiskanen, also known as Konstantin Mikhailovich Lebedev, is a descendant of Finnish communists who emigrated to the Soviet Union in the 1930s. Heiskanen was born in April 1978. According to leaked information from the Russian passport system published by Pointmedia (Russian: Точка), he did not change his name until 2004. (7) Heiskanen’s own story about his background is consistent with the above. In his VK update (December 2024), he says the following:

“---I have never hidden this, and always when giving interviews I explained that I am a descendant of Finnish immigrants, Karelians, Vepsians and Germans. During the Soviet period, many had Russian first and last names, including a large number of Russian Germans. This bullying began when I posted a picture on social media of starting a family at the age of 20 and how my children - - - asked me to take their last names.---” (8 – note: text translated into English by the author of the text.)

According to Heiskanen himself, he lived in Finland from 1996 to 2012, in Lappeenranta and Helsinki, as well as in Sipoo. In 2012, he mentions that he moved to Berlin, Germany.

Heiskanen has lived in Germany until spring 2022, working in the tourism industry. A company was registered in his name for the tourism industry in Berlin in February 2012. The company (World Travel Consulting Panorama Tours GmbH) has since ceased operations. Heiskanen’s name can also be associated with another company, NORVISTA TRAVEL & TRADE GmbH, which was registered in October 2018. (9) It is interesting to note that the first-mentioned company also had an office in Finland – at Tehtaankatu 12, Helsinki. Rustravel Oy, which was founded 23 years ago by Oleg Gergalo, operates at the same address. Gergalo’s name came up a couple of years ago when the Russian Rossiya24 channel, based on FSB sources, claimed that he was providing information to the Finnish Security and Intelligence Service, Suojelupoliisi in Finland. According to a communications expert for the Finnish Security and Intelligence Service, this is a case of Russian information influence.

Rustravel Oy has been mentioned numerous times over the past decade, including by Johan Bäckman, when he recommended using a travel agency for visa matters when traveling to Russia, or to the territories occupied by Russia from Ukraine, or when enlisting in Russian proxy forces in the war in eastern Ukraine that began in 2014. My text ”Fennomatkat Pietarissa – viihdettä sivustaseuraajille” also contains observations about Rustravel’s activities. However, let’s return to Heiskanen’s “tourism-filled” ramble.

According to Heiskanen, he fled Germany to Russia in April 2022 and already on June 1, 2022, he appeared on the state-owned Rossiya-24 news channel accusing the Finnish press of inciting hatred against Russia: “THIS IS HOW THE FINNISH PRESS IS WHIP UP HATE AGAINST RUSSIA.”

From being unknown to being on a state-owned television news channel in a few weeks – now someone might say that “there’s something rotten here…”.

Since then, we have had to watch Kosti Heiskanen’s appearances on social media platforms, as well as in various Russian or pro-Russian media outlets, spreading propaganda with excessive force. Heiskanen has visited the areas occupied by Russia from Ukraine several times. He has also visited cities destroyed by the Russians, such as Mariupol and Avdiivka. In Avdiivka, he accused Finnish and Swedish volunteers of looting the city without providing any evidence. (10) At this very moment, he is touring Russian-occupied eastern Ukraine, making accusations and repeating the propaganda story that Russia has been cultivating for over a decade about atrocities committed by Ukrainians and continuous bombings by Ukraine, which have been shown to be disinformation and lies multiple times. (11)

Unfortunately, it is likely that some Finns will also believe these stories, but the real target audience for Heiskanen's reports is in Russia. Since the occupation of the Crimean Peninsula, Russia has resorted to various foreign commentators, experts (or people presented as such), as well as observers and activists, whose primary task is to bring credibility to the message conveyed by Russia. Kosti Heiskanen is also presented to the Russian public not only as a journalist but as a well-known journalist and civic activist, which he is not.

If we ignore his own media projects, Kosti Heiskanen’s most visible journalistic activity is connected to Russian media and Finnish counter-media. He has commented on the situation in Finland for a very diverse group of Russian media. Among these media are Tsargrad TV, founded by the Orthodox oligarch Konstantin Malofeyev (12), and Patriot Media Group, which was part of the “empire” of the late Yevgeny Prigozhin. According to Novaya Gazeta, Malofeyev was involved in creating Russia’s Ukraine memorandum in the last decade. (13) He was also a financier and supporter of Igor Girkin during the “Russian Spring” when the war in eastern Ukraine began in April 2014, when troops led by Girkin began a military operation in Sloviansk and Kramatorsk.

Kosti Heiskanen as a guest on the Tsargrad tv-channel.

Kosti Heiskanen performing at the funeral of PMC Wagner militant Dmitry Menshikov, who liquidated in Ukraine, at the Beloostrovskaya cemetery  in St. Petersburg with the Finnish flag in December 2022.(14) 

Based on Heiskanen’s activities, I would conclude that unless he was an operator for some Russian security agency, he has good contacts in such an organization. When a man of Russian background who had fought in Ukraine in the ranks of PMC Wagner “defected” to Finland last summer (2025), (15, 16) Heiskanen was able to tell the names of the fighter in question, Zaslan Mustahanov aka Yevgeny Shpartun, and that he had a long criminal record already at the end of June. (17)

At that time, the Finnish Border Guard had only announced that a person had illegally crossed the border into Finland from Russia. Heiskanen did not get the name of the PMC Wagner militant from Finland, as I understand he was the original source of the militant’s names in Russia as well.

Heiskanen’s other activities, such as moving around the territories occupied by Russia from Ukraine, visiting military units, and appearances in Russian media, also indirectly prove that he is acting “on behalf of someone.”

In Heiskanen’s “play” we seem to have progressed to the “Death Threats” act, which he has told Ria Novosti about, and which are now being spread in the Russian propaganda media. (18) This may be just one episode among the episodes that are being fed to the media. Similar to the years-long conflict between him and Janus Putkonen, where harsh words are used to bark and threaten, but words are not followed by action. “There is another side to every story” to this story, i.e. there may be a dispute between individuals in the background, which goes back to the events of the Fennomatkat trip to St. Petersburg, but I am very wary of everything that is being said and done in public now. We will have to wait for the end of the play!

 

Marko

 

Sources:

1. https://x.com/HeiskanenKosti/status/1532050301955497986 

2. https://yle.fi/a/3-5909159

3. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000123744.html

4. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000134240.html

5. https://www.hs.fi/ihmisia/art-2000004252179.html

6. The Insider: Heiskanen outed as Lebedev: the fake Finn who serves Russian propaganda.

7. https://pointmedia.io/story/65fa9170b126bc7ae0c3dc2c

8. https://vk.com/wall747478706_2907

9. https://www.northdata.de/Heiskanen,+Kosti+Mikael,+Berlin/kgr

10. https://istories.media/en/stories/2024/05/15/rossotrudnichestvo/

11. https://x.com/HeiskanenKosti/status/1982837828699722232

12. https://cyberdefence24.pl/cyberbezpieczenstwo/rosyjska-dziennikarska-matrioszka-konstantin-lebiediew-alias-kosti-heiskanen

13. https://www.verkkouutiset.fi/a/vladimir-putinin-ukraina-strategian-valmisti-vahan-tunnettu-oligarkki-32663/#6a6aad62

14. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009323533.html

15. https://raja.fi/-/laiton-rajanylitys-17.6.2025-venajalta-suomeen-kiteella

16. https://yle.fi/a/74-20171865

17. https://x.com/HeiskanenKosti/status/1939386634006327501

Heiskanen’s Facebook profile update on June 29, 2025, is more detailed than his update in X.

18. https://riamediabank.ru/media/9028133.html

The text itself contains links to background material. In the text, I have also utilized Kosti Heiskanen’s personal social media accounts on VK and Facebook.