Huomioita matkalta: Venäjän ohjushyökkäys Kiovaan maanantaina 10. lokakuuta 2022

 

Lokakuun 10. 2022 Venäjä hyökkäsi laajamittaisesti Ukrainaan risteilyohjuksin (84 kappaletta) sekä iranilaisvalmisteisin itsemurhalennokein (24 kappaletta). (1) Venäjä tuki hyökkäystä laukaisemalla saman päivän kuluessa Ukrainaan useita S-300 ilmatorjuntajärjestelmän 5B55 -ohjuksia sekä ainakin yhden ballistisen Iskander-M ohjuksen Harkovan alueelle. (2) Ainakin osa kyseisen päivän iskuista täyttää myös sotarikoksen tunnusmerkit.

Venäjän maanantai aamuna aloittama hyökkäys kohdistui pääasiassa energiatuotantoa vastaan 14 alueella Ukrainassa, raskaimman hyökkäyksen kohdistuessa Kiovaan. Kiovan ja Kiovan alueen ohella Venäjä kohdisti iskuja seuraaville alueille Ukrainassa, lännessä Lvivin, Ternopilin ja Žytomyrin alueille; Ukrainan keskiosissa Dnipron ja Krementšukin alueille; etelässä Zaporižžjan alueelle sekä idässä Harkovan alueelle. (3)

Lokakuun 10. päivän iskut olivat Venäjän ensimmäiset laajamittaiset Ukrainan energiatuotantoa vastaan kohdistamat iskut viime syksynä ja talvena. Tällaisilla laajamittaisilla iskuilla Venäjä uskoi vaikuttavansa merkittävissä määrin Ukrainan energiatuotantoon sekä kansalaisten haluun jatkaa puolustustaistelua. Iskuilla ei ollut Venäjän toivomaa vaikutusta. Ensinnäkään Ukrainan energiatuotanto ei missään vaiheessa romahtanut, kuten ei kansan taistelutahtokaan. Seuraavaksi tarkemmin Venäjän kyseisen päivän iskuista Kiovaan ja Kiovan alueelle.

Maanantaina 10. lokakuuta 2022, alkaen klo. 08:18 Venäjä iski Kiovaan H-555 ja 3M-14E Kalibr risteilyohjuksin kahdessa eri aallossa.

Ensimmäiset kolme ohjusta osuivat 1-2 minuutin välein Ševtšenkon piirin alueelle, ensimmäisen ohjuksen osuessa Klytškon kävelysillan tuntumaan, lähelle Magdeburgin lain muistomerkkiä. Kahden seuraavan osuessa aamuruuhkan aikaan Taras Ševtšenkon puiston viereiseen tienristeykseen sekä puiston alueelle (ks. satelliittikuva yllä):

1. vul. Taras Ševtšenkon ja vul. Volodymyrskan risteys.

2. lasten leikkipaikka Taras Ševtšenkon puistossa.

Suunnilleen samoihin aikoihin, kello klo. 08:15 jälkeen venäläisten laukaisemia ohjuksia osui Svjatošynin piirin alueelle lähelle Žytomyrskan metroasemaa Kiovan länsiosissa. Todennäköisin kohde oli alueella sijainnut polttoainevarasto, iskussa merkittäviä vaurioita saivat Svjatošynin orpokoti sekä Svjatošynin psykoneurologinen sisäoppilaitos.

Reilua tuntia myöhemmin (klo. 09:30) Kiovaan kohdistui seuraava ohjushyökkäys. Tällä kertaa tärkeimpinä kohteina olivat Kiovan lämpövoimala nro. 5 (ТЕЦ №5) ja Kiovan lämpövoimala nro. 6 (ТЕЦ №6). Venäjän kolmas kohde oli todennäköisesti lämpövoimala nro. 3 (ТЕЦ №3), risteilyohjus sen sijaan osui lähellä sijainneeseen historialliseen rakennukseen – paineaalto ja sirpaleet vaurioittivat myös liikekeskukseen kuuluvaa Torni 101-rakennusta.

Tornin 101 tyhjät ikkunat, kesäkuu 2023.

Kiovaan kohdistuneessa laajassa ohjushyökkäyksessä menehtyi seitsemän siviiliä. Vammautuneiden ja loukkaantuneiden siviileiden lukumäärän noustessa 51:een, joista 42 joutui sairaalahoitoon. Kyseisen päivän iskuissa menehtyi koko Ukrainassa yhteensä 23 siviiliä, vammautuneiden ja loukkaantuneiden siviileiden määrän noustessa yli sataan.

Venäjä laukaisi tuolloin kohti Kiovaa H-555 ja 3M-14E Kalibr tyyppisiä risteilyohjuksia. H-555 ja 3M-14E Kalibr tyyppisten risteilyohjusten ohella Venäjä tulitti kyseisenä päivänä siviilikohteita Ukrainassa H-101 risteilyohjuksilla sekä S-300 ilmatorjuntaohjusjärjestelmän 5B55 ohjuksilla ja iranilaisvalmisteisilla itsemurhalennokeilla. (4) Harkovaan Venäjä ampui ainakin yhden ballistisen Iskander-M ohjuksen. Kyseisenä päivänä Ukrainan ilmatorjunta kykeni pudottamaan 52 prosenttia kaikista kohteista. (5) Lokakuun 10. päivän (v. 2022) jälkeen Ukrainan ilmatorjunnan kyky torjua venäläisten laajamittaisia ohjushyökkäyksiä on parantunut sen saatua käyttöönsä lisää läntisiä ilmatorjuntajärjestelmiä, kuten yhdysvaltalaisvalmisteisen MIM-104 Patriot-järjestelmän. Ukrainan käytössä on Patrioteista ainakin PAC-2-versiota.

Huomioitavaa Kiovan alueelle kohdistuneissa iskuissa oli se, että venäläiset eivät onnistuneet merkittävässä määrin vaikuttamaan kriittiseen infrastruktuuriin. Kiovan lämpövoimalat nro. 5 ja nro. 6 eivät kärsineet merkittäviä vaurioita; lämpövoimala nro. 3, joka oli yhden ohjuksen todennäköinen kohde, ei vaurioitunut iskussa lainkaan. Sen ohella, että venäläisillä näyttää olleen ilmeisiä vaikeuksia tunnistaa kohteita, risteilyohjukset eivät myöskään näytä olevan niin tarkkoja kuin on oletettu. Edellisten lisäksi osa hyökkäyksistä kohdistettiin jopa täysin merkityksettömiin kohteisiin (esim. Klytškon kävelysillan alueen maalittaminen).

* * *

Näkymä Mykhailo Hrushevskyin peitellylle muistomerkille, taustalla lokakuisessa iskussa vähäisiä vaurioita saanut Tsentralna Rada eli Kiovan opettajien talo. 

Paikallisten arvion mukaan venäläisten todellinen kohde olisi ollut Verh’ovna Radan rakennus mutta ohjukset olisi reititetty osumaan Verh’ovna Radaa ulkoisesti muistuttavaan Kiovan opettajien taloon, joka tunnetaan myös nimellä Tsentralna Rada eli Budynok Tsentralʹnoyi Rada (ukr. Будинок Центральної Ради). Päätelmää tukee myös havainto siitä, että venäläiset ovat kohdistaneet muitakin iskuja Kiovan opettajien taloa eli Tsentralna Radan rakennusta vastaan.

Toinen alueelle reititetyistä ohjuksista osui lasten leikkipaikan lähelle Taras Ševtšenkon puistoon, noin 200 metrin päähän vul. Taras Ševtšenkon ja vul. Volodymyrskan risteyksestä, johon aamuruuhkassa venäläisten risteilyohjus osui. (6)

Ohjushyökkäyksen alkuhetkenä vanhemmat olivat juuri tuomassa lapsiaan päivähoitoon. Puisto oli heräilemässä syksyisen yön jäljiltä eloon, ohjuksen iskeytyessä alueelle, murskaten elämiä ja unelmia. Ystävämme työpaikka sijaitsi vajaan puolenkilometrin päässä osumakohdasta, risteilyohjuksen taistelukärjen räjähdyksen aiheuttama paineaalto tuntui rakennuksessa – ikkunat painuivat sisään (mutta eivät hajonneet), ilma tuntui hetkeksi pakenevan kerroksesta, työntekijät säikähtivät.

Tuhojen laajuus alueella paljastui aamupäivän kuluessa, Taras Ševtšenkon puistossa ja sen ympäristössä menehtyi brutaalin hyökkäyksen seurauksena useampi ihminen. Kymmeniä siviilejä kiidätettiin Kiovan sairaaloihin – venäläiset toivat kuolemaa, läsnä oli myös pelko tulevasta.

Ystäviemme kertoman mukaan Kiovassa henkisesti raskainta aikaa olivat kuitenkin ensimmäiset viikot Venäjän Ukrainaan kohdistaman, 24. helmikuuta 2022 alkaneen laajan offensiivin alun jälkeen. Sen ohella, että taisteluita käytiin tuolloin Kiovan esikaupungeissa, oli koko Kiovan alue Venäjän tykistön ja raskaan raketinheitinkaluston ulottuvilla. Epävarmuus ja pelko siitä, että Venäjä kohdistaisi Kiovaan samanlaisia laajamittaisia tykistö- ja raketinheitiniskuja, joita se kohdisti Harkovaa ja Mariupolia vastaan laajaa offensiivia seuranneina viikkoina teki elämästä todella raskasta ja uuvuttavaa. Venäjän vetäytyessä Kiovan alueelta tilanne muuttui olennaisesti, pelko ja epävarmuus hälvenivät. Venäjän viimesyksyiset ja talven ohjushyökkäykset eivät saaneet aikaan samaa epävarmuuden ja pelon tunnetta minkä Venäjän tykistöase oli synnyttänyt. Luonnollisesti ystäväperheemme mies, itse neuvostoarmeijassa varusmiespalveluksen suorittaneena ja Afganistanissa 80-luvulla sotineena tiesi miten Venäjä tykistöään käyttää. Maailma oli nähnyt sen myös 90-luvulla Tšetšeniassa Venäjän moukaroidessa pääasiassa tykistöaseellaan Groznyin raunioiksi aivan kuten Syyriassakin, jossa Bašar al-Assadin hallinto Venäjän tuella ja avulla moukaroi siviilikohteita säälimättömästi myös tykistöllään.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.theguardian.com/world/2022/oct/10/defiance-deadly-strikes-bring-war-back-kyiv

2. https://t.me/mykolaivskaODA/2922 

3. https://bykvu.com/ua/bukvy/vnaslidok-masovanoho-obstrilu-ukrainy-10-zhovtnia-zahynulo-19-osib-shche-105-otrymaly-poranennia/ 

4. https://novynarnia.com/2022/10/11/genshtab-onovyv-chyslo-rosijskyh-vtrat-za-dobu/ 

5. https://www.ukrinform.ua/rubric-ato/3590842-v-ukraini-za-dobu-rosiani-vbili-23-civilnih.html 

6. https://www.theguardian.com/world/2022/oct/10/defiance-deadly-strikes-bring-war-back-kyiv 

Kirjoituksen taustoituksessa hyödynnetty myös Wikipedia-artikkeleja Ракетний удар по Києву 10 жовтня 2022 ja Масований ракетний обстріл України 10 жовтня 2022 sekä keskusteluja ja havaintoja Ukrainan matkalla Kiovassa kesäkuussa 2023. 

Tekstiä muokattu 30. kesäkuuta 2023, klo. 19:15.

#StandWithUkraine 

Tantereet täynnä venäläisten hylkäämiä kaatuneita ja haavoittuneita

 

Venäjän muutaman päivän mittaiseksi suunniteltu ”erikoisoperaatio” Ukrainassa ei ole sujunut suunnitellulla tapaa – Ukraina ei kaatunut venäläisten vyöryessä rajan yli. Siitä huolimatta, ettei Venäjä ole julkaissut virallisia tappiolukemia aikoihin, voidaan useista eri lähteistä tulleiden tietojen perusteella päätellä niiden olevan suuret – massiiviset. Tätä päätelmää tukee myös syyskuussa käynnistetty – monellakin tapaa epäonnistunut – ns. osittainen liikekannallepano, joka Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigun nimissä annetulla ilmoituksella lopetettiin viikonpäivät sitten. (1)

Ukrainan asevoimien virallisen ilmoituksen mukaan Venäjä on menettänyt 24. helmikuuta 2022 alkaneen laajan offensiivivaiheen kuluessa kaatuneina 74 800 sotilasta (24.2. – 4.11.2022) – loka-marraskuun vaihteen molemmin puolin Venäjän tappiot kaatuneina ovat nousseet merkittävästi tavanomaisesta n. 200–300 kaatunutta päivää kohti. Esimerkiksi 30. lokakuuta Ukrainan antaman virallisen ilmoituksen mukaan Venäjän tappiot kaatuneina nousivat yli 950 sotilaaseen ja toissapäivänä 4. marraskuuta yli 840 kaatuneeseen, myös marraskuun 1. päivänä Venäjä menetti kaatuneina huomattavan määrän miehiä Ukrainassa – yli 650 miestä.

Avoimiin lähteisiin tietonsa perustavan Russian Officers killed in Ukraine twittertilin mukaan marraskuun 1. päivään mennessä Venäjän asevoimat (ja muut turvallisuusorganisaatiot) oli menettänyt Ukrainassa yhteensä 1402 upseeria. (2) Tilin ilmoituksen mukaan tietoja kerätään seuraavalla tapaa:

”Minimum confirmed losses. Confirmations are made via publicly available data from Russia, such as funeral notices, obituaries or news sites.”

Kyseessä on siis minimi, todellinen lukumäärä voi olla (on) suurempi kuin tämä 1402 kaatunutta (kuollutta) upseeria, joiden joukossa on kaksi kenraaliluutnanttia ja kahdeksan kenraalimajuria sekä neljäkymmentäneljä everstiä. Lisäksi Venäjän asevoimissa on siirretty toisiin tehtäviin tai erotettu useita upseereita, näin on käynyt myös Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n upseereille, kuten kenraalieversti Sergei Besedalle ja kenraalimajuri Juri Sulinille.

Venäläissotilaiden puheluista kotiin kuin myös muista viesteistä välittyy kuva siitä, että tappiot ovat huomattavat, mutta etteivät ne päädy syystä tai toisesta julkisuuteen. Eräässä nauhoitteessa venäläissotilas kertoo vaimolleen, kuinka osaston komentaja kieltää heitä kokoamasta omia kaatuneita: ”Ei ruumiita – ei ongelmia” – sotilas epäilee taustalla piilevän korruption. Mitä vähemmän ruumiita, sen enemmän upseerit voivat varastaa rahaa omaan taskuun. (3)

Viimepäivinä Venäjä on kärsinyt merkittäviä tappioita kahdella rintamalohkolla, Donetskin lounais- ja eteläpuolella Mar’inkan ja Vuhledarin alueella sekä Svatoven lohkolla, jossa venäläisten ”mobikeista” eli mobilisoiduista koottu (huonosti varusteltu) joukko-osasto menetti mahdollisesti jopa satoja sotilaita kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina Ukrainana tykistökeskityksessä Makijivkan kylän lähistöllä. (4) Osasto saapui puutteellisin tiedoin ja varustein alueelle 1. marraskuuta, seuranneena yönä kyseiselle alueelle kohdistettiin Ukrainan tykistön toimesta pitkäkestoisesti raskasta tulitusta. Ensimmäisinä alueelta paenneet venäläissotilaat kuvailivat lähes kaikkien kuolleen tulituksessa, sittemmin on selvinnyt kymmenten venäläisten paenneen Svatoven suuntaan ja monien jääneen ukrainalaisten vangeiksi.

Edellisten ohella Bakhmutin alue kuuluu sotatoimialueen ”kuumiin pisteisiin”, jossa Venäjä menettää, sen kannalta merkityksettömältä näyttävässä taistelussa, runsaasti miehiä ja kalustoa päivittäin. Bakhmutin alueella raskaita taisteluita on käyty jo viikkojen ajan, Venäjän eteneminen alueella on käytännössä ollut pysähdyksissä jo pidemmän aikaa. Nyt alueella käydään taisteluita risteyksistä, yksittäisistä rakennuksista ja vähäisistä kylistä Venäjän heittäessä tuleen mobilisoituja joukkoja, palkkasotilaita PMC Wagnerista ja muista vastaavista yksiköistä, ja menettäessä enemmän mitä saavuttaa.

Kaatuneita venäläisiä, jossain Ukrainan itäosissa.

Ukrainalainen aluepuolustusprikaatissa palveleva sotilas (tuttavamme mies) on kuvaillut tilannetta rintamalla lokakuussa heidän yksikkönsä edetessä miehityksestä vapautetuille alueille toteuttamaan suunnitelman mukaista operaatiota (tehtävänä kohteiden haltuunotto ja varmistaminen). Hänen mukaan kevääseen verrattuna (jolloin hän oli edellisen kerran sijoitettuna rintamalle), venäläiset ovat kärsineet nyt huomattavasti raskaampia tappioita.

He ovat ottaneet haltuun ja varmistaneet kyliä ja asutuskeskuksia, joista vetäytyneet (paenneet) venäläiset ovat jättäneet jälkeensä kuolleet ja haavoittuneet. Osa kuolleista on ollut jo pidemmän aikaa vainajia, ruumiit ovat paisuneet tai mätänemässä, osa on kuollut vain päiviä aiemmin – vainajia on paljon, hän todella tarkoittaa sitä, että niitä on paljon. Silpoutuneita ruumiita; ruumiita, joita eläimet ovat syöneet, ojanpohjat ja penkat täynnä ruumiita – mutaan ja jätteisiin tallautuneita vihollisen kaatuneita, jotka vaan on hylätty niille sijoilleen.

Kaatuneiden ohella venäläiset jättivät taakseen haavoittuneet sekä suuret määrät harhailevia sotilaita. Sotavankeja on niin paljon, että niiden hoitaminen ja siirtäminen selustaan sitoo liikaakin miehiä.

Ja tämä yhdeltä rintamalohkolta Ukrainan onnistuneiden vastahyökkäysten jäljiltä.

Jotain outoa Hersonin suunnalla

Viimeisetkin miehityshallinnon edustajat poistuivat Hersonin keskustassa sijaitsevasta hallintorakennuksesta Dneprin vasemmalle rannalle marraskuun 3. päivä, jolloin Venäjän lippu laskettiin rakennuksen katolta. (5) Venäjän kokoaman, pääasiassa kollaboraattoreista kootun ”hallinnon” edustajien kerrotaan paenneen Hersonista Asovanmeren rannikolle, Henitšeskiin.

Kaikesta huolimatta tilanne kaupungissa on jopa hiukan hämmentävä, eräät seikat indikoivat sen puolesta, että Venäjä olisi valmis puolustamaan kaupunkia – kenties käymään raskaitakin katutaisteluita. Näitä seikkoja ovat muun muassa Hersonin keskustaan johtavien teiden varsille kaivetut linnoitetut asemat, jollaisia löytyy myös kaupungin keskustasta sekä Antonovskiyn sillalle johtavan tien varrelta. Silta itsessään on tällä hetkellä todennäköisesti siinä kunnossa, ettei se kanna raskaampaa kalustoa.

Toisaalta Venäjä on vetäytynyt useilta alueilta, joille se oli rakentanut vahvasti linnoitettuja asemia, samoin se on vetänyt lähes kaiken kaluston Hersonin kansainvälisen lentokentän alueelta. (6) Vastaavasti Venäjä on ryhtynyt linnoittamaan ja kaivamaan asemia Dneprin vasemmalle rannalle (eli itä- ja etelärannalle), se on rakentanut/ rakentamassa linnoitettuja asemia myös Dniprovs'kajan lahden etelärannalle ja jopa Mustanmeren rannikolle (lähinnä Jahorlykin lahden rannikolla) sekä tuhoamaan tietoliikenneyhteyksiä Hersonissa. (7 ja 8)

Hersonin kaupunkialue, lokakuun loppu –   marraskuun alku 2022.

Sota Ukrainassa jatkuu, ukrainalaisten tavoitteen ollessa vapaan Ukrainan, Ukrainan maavoimien komentajaa kenraalieversti Oleksandr Syrskyitä lainatakseni –

”Emme luovu metristäkään maatamme, prosessi sen vapauttamiseksi jatkuu. Sotilaamme janoavat voittoa ja haluavat vapauttaa koko Ukrainan”. (9)

Meidän kaikkien tavoitteena pitäisi olla vapaa Ukraina, sillä vain se varmistaa sen, ettei Venäjä ole hamuamassa vuoden parin sisään lisää maa-alueita itselleen.

 

Marko 

 

Lähteet:

1. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009171595.html 

2. https://twitter.com/KilledInUkraine/status/1587549268642271234 

3. https://twitter.com/wartranslated/status/1589002574963048448 

4. https://twitter.com/MrKovalenko/status/1589038348961996800 

5. https://twitter.com/bayraktar_1love/status/1588092139623264257 

6. https://twitter.com/ArtisanalAPT/status/1586098526941237249 

7. https://twitter.com/COUPSURE/status/1588924419002740736 

8. https://twitter.com/JayinKyiv/status/1588131951822643200 

9. https://twitter.com/mhmck/status/1508831144468484096 

Lähteinä olen myös hyödyntänyt Pasi Paroisen laatimaa Bakhmut – Siversk Rintaman tilannekatsausta sekä NLwartrackerin ja WarMonitor3’in kokoamaa aineistoa.

#StandWithUkraine 

Katse suunnattuna Venäjän miehittämälle Krimin niemimaalle

 

Ukrainan asevoimien viime viikolla Harkovan alueella alkanut vastahyökkäys jatkuu edelleen. Venäjän asevoimat on jo työnnetty pääosin pois Harkovan oblastin (suom. alue) alueelta Ukrainan asevoimien edettyä maiden väliselle rajalle sekä ylitettyä Oskil joen idässä, ja edeten alueella kohti Harkovan ja Luhanskin oblastien välistä rajaa – paikoin jo ylittäen tämänkin rajan.

Ukrainan vastahyökkäyksen odotettiin alkavan valmisteluiden jälkeen täydellä voimalla etelässä, Hersonin alueella, näyttää kuitenkin siltä, että alueella suoritetut valmistelut olivat osa monimutkaista harhautusta, jolla pyrittiin vetämään Venäjän sodanjohdon huomio puoleensa, Harkovan alueen vastahyökkäyksen onnistumisen varmistamiseksi. Samalla on kuitenkin huomioitava se, että myös etelässä Ukrainan asevoimat on onnistunut vapauttamaan alueita ja useita kyliä venäläismiehityksestä hidastempoisemmassa vastahyökkäyksessä (jos sitä sellaiseksi voi kutsua). Samalla viikkoja kestäneiden valmisteluiden myötä Ukrainan asevoimien on onnistunut vaikuttaa Venäjän huoltoon merkittävästi etelässä vaurioittamalla ja tuhoamalla maanteitä, siltoja sekä rataverkkoa.

Tällä hetkellä Venäjän Dneprin länsirannalle sijoitetut miehitysjoukot ovat vailla kunnollisia huoltoyhteyksiä (Antonovskin silta on pahoin vaurioitunut, Nova Kah’ovkan patotie/ -silta osin sortunut). Venäläisten asemaa Dneprin länsirannalla heikentää vielä se, että Ukrainan on onnistunut vaurioittamaan pahoin ainoa venäläisten miehitysalueella Dar’ivkassa sijaitseva Inhuletsin ylittävä silta, jonka seurauksena miehitysalueen poikittainen huoltoliikenne on pääosin lauttojen ja koottavien ponttonisiltojen varassa, jotka nekin sijaitsevat Ukrainan tykistön kantaman sisällä ja joihin ukrainalaistykistö vaikuttaa käytännössä päivittäin.

Arvioiden mukaan taistelutilanteessa, kuten nyt, Dneprin länsirannalla sijaitsevat miehitysjoukot tarvitsevat noin 400 kuorma-autolastillista materiaalia päivässä, (1) ja kun huomioimme, että joukkojen huoltoon Venäjällä on käytössä lauttoja sekä kaksi pahoin vaurioitunutta siltaa, jotka kaikki ovat Ukrainan tykistön sekä raskaiden raketinheittimien (M142 HIMARS sekä M270 MLRS) kantaman sisällä, niin on mahdollista, että myös etelässä näemme yllätyksellisiä rintaman murtumisia tulevien päivien tai viikkojen kuluessa, siitä huolimatta, että alueella on merkittäviä venäläisvoimia. Edellä kuvatut skenaariot huomioiden, on syytä palautella mieliin, kuinka Venäjä on varautunut puolustamaan miehittämäänsä Krimin niemimaata, koska on oletettavaa, että tulemme näkemään niemimaalle kohdistettavan nykyistä voimakkaampaa vaikuttamista Ukrainan asevoimien ja mahdollisten vastarintaryhmien toimesta.

Taistelupanssarivaunuja varastoituna Pereval’nessa sijaitsevan erillisen 126. rannikkopuolustusprikaatin tukikohtaan.

Miehitettyään Krimin niemimaan Ukrainalta helmi-maaliskuussa 2014 Venäjä ryhtyi sijoittamaan niemimaalle merkittäviä määriä lisää joukkoja – heidän tavoitteena oli luoda niemimaasta ”uppoamaton tukialus” josta hallita koko Mustanmeren aluetta. Julkaisin lokakuussa 2021 blogin ”Venäjä militarisoi miehittämäänsä Krimin niemimaata”, joka jäi viimeiseksi aihetta laajemmin käsitelleeksi kirjoituksekseni sillä muutamaa kuukautta myöhemmin (varhain aamulla 24. helmikuuta 2022) Venäjä aloitti monen rintaman, koko Ukrainaan kohdistuneen, brutaalin hyökkäyssodan.

Ennen Venäjän suorittamaa Krimin niemimaan miehitystä helmi-maaliskuussa 2014 niemimaan alueelle oli Ukrainan ja Venäjän välisen sopimuksen mukaisesti sijoitettuna, sopimuksen sallimat 12500 venäläissotilasta.  Venäjän miehitettyä niemimaan, se ryhtyi sijoittamaan niemimaalle uusia joukkoja sekä kunnostamaan ja vahvistamaan niemimaalla sijaitsevia tukikohtia, joten ei ihme, että muutkin Venäjän naapurivaltiot ovat huolissaan niemimaan militarisoinnista. Miehitysvuosien aikana Venäjän niemimaalle sijoittamien joukkojen kokonaismäärä ehti nousta yli 32 000 sotilaaseen. Käytännössä miehitetyllä Krimin niemimaalla oli usein reilusti enemmän kuin 32 000 sotilasta, johtuen siitä, että alueella kävi säännöllisesti harjoittelemassa yksiköitä muualta Venäjältä.

Venäjän asevoimiin kuuluvien joukko-osastojen ohella niemimaalle oli sijoitettuna sisäisenturvallisuuden joukkoja sekä erilaisia puolisotilaallisia joukkoja, esimerkiksi ns. Krimin aluepuolustusprikaateja, joiden taustalta löytyy venäläinen kenraali Nikolai Pankov. (2) Miehitystä tukeneet kasakkayksiköt, muiden vastaavien yksiköiden rinnalla, on sulautettu näihin aluepuolustusprikaateihin, joita Venäjä on käyttänyt ja käyttää edelleen hyvin vaihteleviin operaatioihin miehittämällään niemimaalla. Eräissä tapauksissa näiden ryhmien toiminta on itsenäistä, ohittaen virallisen komentoketjun. Näiden ns. aluepuolustusprikaatien ”työalueeseen” kuuluu järjestyksenpidoksi kuvaillun toiminnan ohella erilaiset kurinpito-operaatiot sekä väestön terrorisointi, jotka kohdistetaan – poikkeuksetta – miehitystä vastustaviin aktivisteihin sekä ryhmiin, esim. Krimin tataarien kulttuuria ja yhtenäisyyttä vaalivat ryhmät, jotka Venäjä on nimennyt terroristiorganisaatioiksi. Venäjä perusti vastaavaan ideaan pohjautuvia prikaateja myös Itä-Ukrainan miehitetyille alueille, joskin 24. helmikuuta jälkeen moni näistä Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden prikaateista on tuhoutunut sodan lihamyllyssä.

Tässä vaiheessa ne kuitenkaan pidä perusteltuna luetella sen tarkemmin Venäjän niemimaalle sijoittaman kaluston lukumääriä useammastakin syystä johtuen –

Keväällä 2021 alkaneiden, sotaharjoitusten varjolla toteutettujen, joukkojen siirtojen seurauksena Venäjä siirsi Krimin niemimaalle huomattavia määriä kalustoa (ja miehistöä). Mutta kuten näimme, päinvastaisista puheista huolimatta, merkittävä osa tästä kalustosta oli niemimaan alueella vielä tämän vuoden alkupuolella muodostaen täten rungon Venäjän offensiivissa käyttämälle kalustolle. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, ettei Venäjä kykene toimittamaan joukoilleen merkittäviä määriä modernia kalustoa – myöskin osaavasta (koulutetusta ja motivoidusta) miehistöstä näyttää olevan pula. En kuitenkaan ryhdy tekemään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä sen suhteen millaista kalustoa ja miehistöä Venäjä saa puolustamaan miehittämäänsä niemimaata.

Ennen 24. helmikuuta alkanutta laajaa offensiivia Venäjä siirsi nopeassa tahdissa lentokoneita ja helikoptereita niemimaan lentotukikohtiin ja helikopteritukikohtiin, venäläiset ottivat myös varakenttiä käyttöön. Donuzlav järven etelärannalla sijainneen entisen lentovenetukikohdan alueelle sijoitettiin runsaasti taistelu- ja kuljetushelikoptereita, ja Džankoin helikopteritukikohtaan MiG-29 hävittäjiä. (3 ja 4) Toisaalta Ukrainan asevoimat on tuottanut Venäjälle niin mittavia helikopteri- ja lentokonetappioita, jolla on selkeä vaikutus Venäjän kykyyn operoida Ukrainan ilmatilassa. Ukrainan kyky vaikuttaa Venäjän ilmatorjuntaan sekä iskeä raketinheitinjärjestelmillä venäläisten tukikohtiin ja logistisiin kohteisiin selustassa on johtanut siihen, että Venäjä on vetänyt lentokalustoaan Krimin niemimaalta.

Ukrainan toteuttama Käärmesaaren takaisinvaltaus yhdistettynä sen kykyyn (ja tahtoon) vaikuttaa Venäjän huoltoon ja tukikohtiin selustassa, on johtanut – Venäjän ilmatorjunnan haavoittuneisuuden paljastuttua – myös siihen, että Venäjä on vetänyt merkittäviä voimia laivastostaan pois Sevastopolin laivastotukikohdasta Mustanmeren itäosiin, alueelle, jonne Ukraina ei vielä asejärjestelmillään yllä.

Venäjä ehti sijoittaa Krimin niemimaalle runsaasti kalustoa, samoin niemimaalla on edelleen runsaasti erilaisia joukkoja, vaikka hyökkäyssodan ja mittavien tappioiden myötä Venäjällä on vaikeuksia värvätä tai rekrytoida riittävästi sotilaita ja saada heistä koulutettua osaavaa miehistöä. Tähän mennessä näyttää siltä, ettei Venäjä kykene – ilman liikekannallepanoa – saamaan riittävästi miehistöä joukko-osastoihinsa. Toisaalta Venäjän olisi pitänyt aloittaa liikekannallepano kuukausia sitten, nyt se on auttamatta liian myöhäistä, jotta siitä olisi hyötyä akuuttiin tilanteeseen. Venäjän sodanjohto (poliittinen johto – Vladimir Putin etunenässä) on ajanut maansa tilanteeseen, jossa se häviää resurssisodan jollain aikavälillä.

Todennäköisesti ennen tätä hetkeä Ukrainan maaperällä käydään vielä lukuisia raskaita taisteluita, Venäjän turvautuessa terrorisodan keinoihin kostaessaan tappionsa rintamalla. Nähdäänkö ennen romahdusta ratkaisevia taisteluita Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla? Alla oleva kartta merkintöineen antaa osviittaa siitä, mitä voi olla edessä, siitä huolimatta, että osa merkinnöistä on menettänyt merkityksensä Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Ja toisaalta, kuten edellä kirjoitin, Ukrainan vaikuttamisen seurauksena Venäjä on vetänyt merkittäviä osia laivastostaan suojaan idemmäs – emmekä myöskään unohda sitä, että Venäjä menetti Mustanmeren laivaston lippulaivan, ohjusristeilijä Moskvan, huhtikuussa Ukrainan upotettua sen. (5 ja 6)

Toimiva rataverkko on Venäjälle huollon kannalta merkittävä, Kertšinsalmen ylittävä maantie-rautatiesilta on Venäjälle elintärkeä elämänväylä – etenkin kun laivaston mahdollisuus operoida niemimaan lännenpuoleisilla merialueilla on vähintäänkin rajoittunut. Ennen Kertšinsalmen ylittävän maantie-rautatiesillan valmistumista Kertšinsalmessa oli vilkas lauttaliikenne auto- ja raideliikenteen osalta – sillan merkittävä vaurioituminen ei välttämättä yksin riitä katkaisemaan huoltoa vaikeuttaen toki sitä.

Krimin niemimaalla rataverkkoon vaikuttaminen aiheuttanee Venäjälle hyvin merkittäviä ongelmia – mahdollisia pullonkauloja on lukuisia. Eikä tilannetta lainkaan paranna se, että venäläisten merkittävä raideliikenteen ja logistiikankeskus sijaitsee Džankoissa, niemimaan pohjoisosassa, alueella, jonne Ukrainan asevoimat on jo suorittanut iskuja. Ja, koska toimiva rataverkko on Venäjän huollon kannalta tärkeä, paljastaa kartta karulla tapaa Venäjän ongelmat – niemimaalta lähtee vain kaksi raidelinjaa, joista etenkin Džankoi-Novooleksiivka välinen ratalinja on haavoittuvainen välillä olevan sillan vuoksi.

Ukrainalle Džankoin sijainti on vastaavasti edullinen – se on jo nyt ulottuvilla ja keskeisen asemansa vuoksi Venäjä on koonnut alueelle runsaasti kalustoa, materiaalia ja varusteita, joten alueelle vaikuttamisella on saavutettavissa paljon. Ukraina suoritti 16. elokuuta iskun Džankoin kaakkoispuolella sijainnutta ammusvarikkoa vastaan, (7) yhden iskun seurauksena vaurioitettiin myös rataverkkoa katkaisten huoltoliikenne päiviksi kuin muistutukseksi venäläisille heidän ongelmallisesta asemasta, jota he osin oman piittaamattoman toiminnan myötä ovat heikentäneet. Piittaamattomalla toiminnalla tarkoitan kaluston, ammusten ja polttoaineen huolimatonta varastointia ratapihoille ja radan äärelle. Ukrainallehan tämä on etu, kun yhdellä iskulla on mahdollista tuottaa huomattavia menetyksiä hyökkääjälle.

Džankoi ympäristöineen Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla.

Tällä hetkellä Ukraina vaikuttaa etenkin Dneprin itärannan kohteisiin sekä Melitopolin ympäristöön, toisinaan ulottaen iskut Novooleksiivka-Henitšesk-alueelle asti. Mikäli maaoperaatio Krimin niemimaalle tulee ajankohtaiseksi (tarkoitan sitä, ettei Venäjä muuten alueelta vetäydy ja luovuta sitä takaisin Ukrainalle), Ukraina tulee vaikuttamaan entistä enemmän myös niemimaalle. Alkuvaiheessa vaikuttaminen kohdistunee Džankoi-Sevastopol-linjan länsipuolelle mutta jossain vaiheessa myös niemimaan itäisimpään kolkkaan aina Kertšinsalmen ylittävään siltaan saakka. En kuitenkaan tämän enempää ryhdy pohdiskelemaan mahdollisella Krimin niemimaan takaisinvaltauksella. Se on edessä, koska en usko ukrainalaisten luopuvan tavoitteistaan – heidän tavoitteena on kaikkien miehitettyjen alueiden vapauttaminen ja sen myötä sodan voitto. 

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://twitter.com/PToveri/status/1564565282173198336 

2. https://informnapalm.org/en/russia-loses-control-over-self-defense-of-crimea/ 

3. https://www.rferl.org/a/russia-ukraine-belarus-military-weaponry-troops/31704803.html 

4. https://www.csis.org/analysis/russias-losing-hand-ukraine 

5. https://www.navalnews.com/naval-news/2022/04/satellite-image-pinpoints-russian-cruiser-moskva-as-she-burned/ 

6. https://behorizon.org/analysis-of-the-sunken-russian-cruiser-moskva-and-its-implications-for-russia-and-the-world-navies/ 

7. https://twitter.com/Archer83Able/status/1559520319773315072  (ketju)

Lähteenä käytetty aiempien kirjoitusteni (A ja B) ohella myös Crimea Behind the Curtain – Guide to the Occupied Zone -julkaisua sekä Rondeli Foundationin ylläpitämää Russian Military Forces: Interactive Map -verkkosivua.

#StandWithUkraine #CrimeaIsUkraine 

Ukrainan epäsuoraa vaikuttamista Hersonin alueella

 

Ukrainan asevoimien toiminta viimeisen reilun viikon aikana viittaa siihen, että Hersonin alueisiin rajoittuvilla alueilla valmistaudutaan toistaiseksi nähtyjä vastahyökkäyksiä mittavampaan operaatioon. Viime viikolla Ukraina on tulittanut kahdesti Venäjän miehittämän Hersonin itäpuolella sijaitsevaa Dneprin ylittävää Antonovskin siltaa ja kertaalleen Dar’ivkassa Inhuletsin ylittävää siltaa.

Useista eri lähteistä saatujen tietojen mukaan Hersoniin sijoitetuilla venäläisjoukoilla ei ole osaamista, eikä sopivaa kalustoa tulituksessa vaurioituneen Antonovskin sillan korjaamiseen. Ukrainalaiset Hersonissa asuneet ammattilaiset ovat joko poistuneet kaupungista tai painuneet maan alle, niinpä Venäjä on ryhtynyt etsimään miehittämältään Krimin niemimaalta sopivia henkilöitä  tai sopivaa yritystä sillankorjaustehtävään. Julkaistuiden kuvien ja videoiden perusteella näyttää siltä, että tällä hetkellä Antonovskin  silta ei kestä raskaamman kaluston liikennöintiä – sillalla on havaittu jalankulkijoiden ohella vain yksittäisiä henkilöautoja.

Antonovskin maantiesillasta vajaat kuusi kilometriä ylävirtaan Dneprin ylittää Antonovskin rautatiesilta, joka sekin on ukrainalaistykistön kantaman sisällä. On kuitenkin epävarmaa onko silta liikennöitävässä kunnossa, kestääkö se raskaampaa liikennettä.

Mikäli Ukrainan onnistuu saattaa Antonovskin maantie- ja rautatiesilta siihen kuntoon, ettei Venäjän ole mahdollista siirtää kalustoaan niiden kautta Dneprin etelärannalle, on sen mahdollista turvautua Kah’ovkan patotiehen ja siirtää raskas kalusto sitä kautta Dneprin vastarannalle. Tuolloin Venäjän on kuljetettava kalusto Dar’ivkan kautta Inhuletsin yli, sieltä Kah’ovkan patotielle ja sen yli vastarannalle. Hersonista Kah’ovkan padolle on reilut 70 kilometriä (tietä P47/ E58 käyttäen).

Mutta kuin varoitukseksi, Ukraina on kohdistanut epäsuoraa tulta niin Dar’ivkan maantiesillalle, joka on vaurioitunut tulituksessa jonkin verran mutta on edelleen ainakin kuorma-autoilla sekä henkilöautoilla liikennöitävässä kunnossa. Samaan tapaan Ukraina on tulittanut tykistöllään Kah’ovkan patotietäkin, vaurioittaen myös sitä. Venäläiset ovat julkaisseet kuvia kyseisen sillan korjaustyöstä, mikä käytännössä näytti siltä, että vauriokohtaan asennettiin hiukan ratakiskoa vahvikkeeksi ja tämän jälkeen kohta täytettiin sementillä.

Ajattelen, että tulittaessaan Dar’ivkan maantiesiltaa ja Kah’ovkan patotietä Ukrainan sodanjohdon tarkoituksena on näyttää venäläisille, että halutessaan he voivat vaurioittaa kaikki sillat siihen kuntoon, etteivät venäläiset saa kalustoaan niiden kautta vastarannalle mutta samalla jättäessään sillat siihen kuntoon, että niiden yli pääsee kävelemällä tahi henkilöautoin. Toivottavasti venäläissotilaat ymmärtävät yskän – parempi heidän (venäläisten) pelastaa oma nahka kuin kuolla turhan tähden vieraalla maalla. Sodankäynnin taidon kirjoittanutta  Sun Tzu’ta lainatakseni:

”Älä estä kotiin palaavaa vihollista. Piiritetylle viholliselle on jätettävä auki pakoreitti, äläkä painosta nurkassa olevaa vihollista.”

Toistaiseksi Ukrainan sodanjohto ei ole julkaissut tietoja asejärjestelmästä tai asejärjestelmistä, joilla kyseisiä siltoja on tulitettu. Spekulointi on kyllä ollut voimakasta, esille on noussut joko M142 HIMARS tai jokin Ukrainalla käytössä oleva 155 millin kenttätykki tai panssarihaupitsi. Twitterissä Wilkman-tilin taustalla oleva henkilö arvioi käytetyn asejärjestelmän olleen Antonovskin maantiesillan kohdalla olleen, sillan vaurioiden ja muiden havaintojen sekä vertailujen perusteella, 155 millin (kenttä)tykin ja käytetyn kranaatin todennäköisesti M982 Excaliburin. (1 ja 2)

Dneprin vartta Hersonista ylävirtaan.

Antonovskin maantiesilta Hersonin itäpuolella, Dnepriä ylävirtaan.

Inhuletsin ylittävä silta Dar’ivkan itäpuolella.

Vaurioituneen Inhuletsin ylittävän sillan rinnalle venäläiset ovat rakentamassa ponttonisiltaa. (3)

Kah’ovkan patotie Venäjän miehittämällä alueella, upotuskuvassa tien kärsimiä vaurioita Ukrainan iskun jälkeen.

On syytä huomioida, että Ukrainan isku Kah’ovkan vesivoimalan padon eteläpäädyssä osui sulkualtaan ylittävälle maantiesillalle.

 

Sotatoimialue Ukrainan eteläosissa Hersonin ja Melitopolin ympäristössä

Institute for the Study of War on arvioinut Ukrainan aloittavan tai jo aloittaneen Hersonin (kaupunki ja sen ympäristö) vapauttamiseen tähtäävän operaation Dneprin länsi- ja pohjoisrannalla. (4) Alla olevaan karttaan olen merkinnyt eräitä Ukrainan, kyseisellä alueella, 15.–23. heinäkuuta välillä toteuttamia operaatioita. Ilmaiskut, joita Ukraina on toteuttanut alueella lentokonein ja helikopterein lukuisia, olen kuitenkin jättänyt erittelemättä. Ukrainan eteläinen sodanjohto ei ole ilmoittanut tarkkoja tietoja suoritetuista ilmaoperaatioista.

Karttaan merkityistä iskuista valtaosa on suoritettu tykistöllä tai M142 HIMARS raketinheitinjärjestelmällä. Enerhodaria ja Zaporižžjan ydinvoimalaitosta miehittäviä joukkoja vastaan Ukraina toteutti ilmaiskuja viime viikonvaihteessa hiipivillä asejärjestelmillä (loitering munition). Iskuissa käytettiin ainakin kahta puolalaisvalmisteista Warmate-järjestelmän loitering munition’ia. (5)

Viikonvaihteessa 23.–24. heinäkuuta Venäjän miehittämillä alueilla operoiva vastarintaliike toteutti iskun Novobohdanivkan taajaman ratapihan alueella vaurioittaen raiteita useista kohdista, vaikeuttaen täten itälänsisuuntaista raideliikennettä. Vastarintaliike on toteuttanut iskuja venäläisjoukkoja tai kollaboraattoreita vastaan myös muilla paikkakunnilla, kuten Hersonissa, Nova Kah’ovkassa, Melitopolissa ja Tokmakissa. Jakymivkan etelä puolella vastarintaliike toteutti attentaatin rataverkkoon.

Ukrainan asevoimien on onnistunut tuhota 17. heinäkuuta 2022 venäläisten miehittämän Lazurnen kylän alueelle sijoitettu moderni 48Ya6-K1 “Podlet K1” PESA-tutka sekä järjestelmään kuuluvat muut ajoneuvot. Podlet K1 on matalavalvontatutka, sen tehtävänä on tukea Venäjän edistyneitä ilmatorjuntajärjestelmiä, kuten S-300 ja S-400 järjestelmiä. Ensimmäiset kyseisen järjestelmän tutkat luovutettiin Venäjän asevoimien käyttöön vasta joitain vuosia sitten.

Lazurnessa tuhottu venäläinen Podlet K1 matalavalvontatutka.

Muutama päivä Podlet K1 matalavalvontatutkan tuhoamisen jälkeen Ukrainan asevoimien onnistui tuhota miehitetyn Zelenotropyns'ken lähelle sijoitettu venäläisten S-300 ilmatorjuntapatteri tai sen jaos. (6)

Niin Lazurne kuin myös Zelenotropyns'ke ovat Ukrainan asevoimien käyttämien M142 HIMARS raketinheitinjärjestelmien kantaman piirissä. Turvallisemmalta ampuma-alueelta Etelä-Bugin länsirannalta on Zelenotropyns'ken alueelle noin 60 kilometriä ja Lazurneen 81 kilometriä.

Palaan Ukrainan aloittamaan laajaan vastahyökkäykseen tuonnempana, kunhan saamme hiukan enemmän lihaa luiden ympärille operaation etenemisestä. Viikonvaihteen tapahtumat Dneprin länsirannalla indikoivat sitä, että Ukraina on aloittamassa tai jo aloittanut varsinaisen vastahyökkäyksen. Venäjän, Dneprin länsirannalta miehittämien alueiden pohjoisosassa, Vysokopilljan kylän alueella on mottiin jäänyt jopa kaksituhatta venäläissotilasta, (7) ja Vysokopilljasta etelään – Arhanhelsken alueella – motitus uhkaa reilua tuhatta venäläissotilasta.

* * *

Henitšeskin alueelta saamiemme tietojen mukaan Venäjä on ryhtynyt tyhjentämään alueen ammusvarikkoja. Tyhjennettyihin varastoihin ei ole toimitettu miehitetyltä Krimiltä lisää ammuksia, vaan nyt ne kuljetetaan Venäjän miehittämältä Krimiltä rautateitse ja mahdollisesti maanteitse suoraan lähemmäs rintamaa ohittaen välivarastot. Rautateiden järjestelmällinen (ja toistuva) tuhoaminen vaikeuttaisi Venäjän huoltoa merkittävästi – syksyn ja talven koitettua tilanne etelässä saattaisi muuttua sille katastrofaaliseksi huoltoreittien pituuden ja haavoittuvuuden tähden (ks. kartta yllä), mikäli alueet edelleen ovat sen hallussa. Venäjän miehittämän Krimin niemimaan pohjoisosista, Džankoista, joka on tärkein logistinen keskus alueella, on Melitopoliin linnuntietä 147 kilometriä.

 

Marko 

 

Lähteenä:

1. https://twitter.com/Wilkmans/status/1550135348172181504 

2. https://twitter.com/Wilkmans/status/1550056768881008640 

3. https://twitter.com/Shtirlitz53/status/1551603071549165568 

4. https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-july-23 

5. https://twitter.com/UAWeapons/status/1549759151395553281 

6. https://twitter.com/Shtirlitz53/status/1551201289111048193 

7. https://theins.ru/en/news/253447 

#StandWithUkraine 

Venäjällä sodanlietsojat äänessä

 

Viime päivinä sosiaalisessa mediassa on julkaistu runsaasti videoita ja kuvia Venäjän mittavista joukkojen siirroista Ukrainaan rajoittuville alueille, sekä eräiltä osin Ukrainalta miehitetyille alueille. Näihin siirtoihin liittyvistä havainnoista kirjoitin itsekin blogin huhtikuun 2. päivä. Venäjä on siirtänyt joukkojaan Ukrainan rajaseudulle sekä Ukrainalta miehitetyille alueille jopa tuhansien kilometrien päästä, vaikka merkittävimmät joukkojen siirrot tapahtuvat olennaisesti lähempää rajaseutua, muutamien satojen kilometrien säteeltä.

Saman aikaisesti on uutisoitu, yhdysvaltalaisiin tiedustelulähteisiin pohjaten, useiden tuhansien venäläissotilaiden joukkojensiirroista miehitetylle Krimin nimimaalle sekä harjoituksista Ukrainaan rajoittuvilla alueilla.

”The arrival of 4,000 Russian troops on the country’s border with Ukraine could trigger a European war, according to a military expert on the region.” NY Post.

Joukkojensiirtoja täydentävät venäläisviranomaisten kommenttien rinnalla valtiollisten propagandistien voimistuvat sotapuheet, merkittävimpänä Venäjän valtiollisen televisiokanavan Rossija1 Dmitry Kiselyovin sekä RT:n päätoimittaja Margarita Simonyan, jonka viimeisimpien lausuntojen mukaan ”Donbasissa asuvien venäläisten tulisi asua Venäjällä”, lausunnossa on huomioitava narratiivin kehittyminen. Hän aloitti jo tammikuussa kampanjan ”Venäjän on anneksoitava Donbas”. (1 ja 2)

Propagandistisia sotapuheita ruokkivat propagandaviestit Itä-Ukrainan sotatoimialueelta, jollaisista on hyvä nostaa esille viikonloppuiset ”uutiset” viisi vuotiaan pojan kuolemasta Oleksandrivs’ken kylässä sekä Luhanskiin kohdistettu kranaattikeskitys.

Maaliskuun 2.–3. päivien välisenä yönä erilaiset propagandistiset viestimet ja sosiaalisen median tilit levittivät ”uutista” Luhanskin joutumisesta kranaattikeskityksen kohteeksi, niin sanottuna todisteena näytettiin videokuvaa, joka väitettiin kuvatun myöhään illalla maaliskuun 2. päivä, jo seuraavana päivänä kävi ilmi, että kyseinen video oli kuvattu vuoden 2015 kuluessa.

Edellistä merkittävämpänä ”uutisena” voidaan pitää maailmalle levitettyä uutista viisi vuotiaan pojan kuolemasta Oleksandrivs’kessä, syvällä miehitetyillä alueilla, Jenakijeven kaupungin lähellä. ”Uutisen” taustalla on telegram-tili, josta tieto levisi miehitettyjen alueiden ”medioiden” kautta muun muassa Tassin ja monen muun venäläismedian sivuille. Intomielisimmät Venäjä-apologeetat lännessäkin toistivat ”uutista” tapahtuneena, kunnes jäivät housut nilkoissa valheistaan kiinni.

Venäläismedioiden mukaan kylään pudotettiin lennokista räjähde, jossa iskussa poika menehtyi keski-ikäisen naisen vammautuessa, tapahtumien todellinen kulku paljastui kuitenkin maanantaina (huhtikuun 5. päivä) ukrainalaisen StopFake’n taustoitettua tapahtunutta laajemmin:

”Social network users write about the child’s death. In Vkontakte, in the “DPR Army. Tips for volunteers” group user “Victoria Oleksandrivna” left a screenshot of the comment by “Valentyna Iskrytska” under the message about the child’s death. In it, the mentioned user claims that the child really died, but not as a result of a drone strike.

‘Yes, it happened yesterday, but not because of a drone. I am from this village. The owner had a mine, and his grandson found it. I do not understand why people are lied to. My condolences’,”. (3)

StopFake’n kuvaama tapahtumien kulku on uskottavampi, nostaen samalla esille muitakin alkuperäisuutisen epätäsmällisyyksiä ja harhaanjohtamisia, joten – etenkin kun ETYJ ei ole tapahtuneesta tiedottanut – voinemme pitää StopFake’n kuvaamaa tapahtumienkulkua totuudenmukaisempana kuin disinformatiivista uutista, joka haiskahti voimakkaasti vedätykseltä ensihetkistä lukien. Uutisoinnista viisivuotiaan lapsen kuolemasta tulee eittämättä mieleen kesäkuussa 2014 venäläisen Ensimmäisen kanavan (ven. Первый канал) levittämä propagandauutinen ukrainalaisjoukkojen suorittamasta lapsen ristiinnaulitsemisesta sodan ensiviikoilla, joka paljastui varsin pian valheeksi, jossa venäläismediat hyödynsivät myös valelausuntoja. Lausunnon antaja, slovjanskilaisena esiintynyt, Halyna Pyshnyak paljastui hyvin pian venäläisten Novaja Gazetan ja Dozdhin (TV Rain) kerrottua totuuden tapahtuneesta – mitään ristiinnaulitsemista ei tapahtunut, ja tämä pääasiallinen lausunnonantaja Halyna Pyshnyak paljastui, venäläisen tiedustelu-upseeri Igor Strelkovin, joukkoihin siirtyneen poliisin erikoisjoukkojen Berkutin entisen jäsenen vaimoksi.

”Ristiinnaulitun pojan” -tapauksesta muodostui kuitenkin malliesimerkki häikäilemättömästä venäläispropagandasta, jossa valtiolliset mediat osallistuvat kuvottavien valheiden levittämiseen mielipiteen muokkaamiseksi ja, todennäköisesti, myös muiden toimien (mukaan lukien sotatoimet) oikeuttamiseksi.

Joukkojen siirtojen ohella Venäjällä rakennetaan perinteisin propagandan keinoin tarinaa, joka oikeuttaisi mahdollisen uuden offensiivin. On disinformaatiota ja suoranaista propagandaa, joita täydentävät virallisen Venäjän edustajien maata uhriuttavat lausunnot, joissa maa näyttäytyy roolissa, jossa se on pakotettu reagoimaan Ukrainan (ja lännen) toimien tähden. Valitettavasti tämä narratiivi on uponnut myös läntisiin medioihin (muista vaikuttajista puhumattakaan), joissa toistetaan liiankin kritiikittömästi Venäjän uhri-narratiivia käyttäen rinnalla termejä ja sanoja, kuten ”separatisti” ja ”kapinallinen”, jotka tukevat Venäjän ylläpitämää mielikuvaa Ukrainan sodasta sisäisenä konfliktina.

Uutisissa esille nostetut joukkojen lukumäärät, vaikka ovatkin näennäisesti oikeassa kokoluokassa, synnyttävät myös väärän kuvan Ukrainaan kohdistuvasta uhasta, kun samalla ei lainkaan taustoiteta kokonaisuutta, ei havainnollisteta sitä, kuinka paljon Venäjällä jo on joukkoja Ukrainaan rajoittuvilla alueilla ja mihin ne on sijoitettu – puhumattakaan siitä, ettei huomioida niiden joukkojen määrää, jotka on Venäjän toimesta sijoitettu Ukrainalta miehitetyille alueille – Krimin niemimaalle ja osiin Itä-Ukrainaa. Vaikka alla lainaan suomalaismedioita, samaan yksinkertaistukseen syyllistytään myös suuressa joukossa laajalevikkisiä perinteisiä medioita Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

”Viime perjantaina mediat kertoivat Yhdysvaltain tiedustelutietoon pohjaten, että Krimin alueella liikkuisi noin 4 000 raskaasti aseistettua Venäjän sotilasta. Venäjän armeija ilmoitti tuolloin, että Ukrainan rajan tuntumassa järjestetään noin 15 000 ihmisen puolustusharjoitus taisteludrooneja vastaan.” Yleisradio.

”Yhdysvaltalainen uutiskanava CNN kertoo maan puolustusministeriön tiedusteluraporteista, joiden mukaan Krimin alueella liikkuisi noin 4 000 raskaasti aseistettua Venäjän sotilasta.

’Joukkojen tavoitteet eivät käyneet täysin selviksi’, sanoi CNN:lle puhunut puolustushallinnon virkailija.” Helsingin Sanomat.

Siitä mitä jää mainitsematta hiukan seuraavaksi. Viime vuoden puolella Ukrainan puolustusministeriö julkaisi karttakuvan ”Russian formations along the Ukraine’s borders”, jo tuolloin Ukrainaan rajoittuville alueille sekä Ukrainalta miehitetyille alueille oli sijoitettu yhteensä 87 000 venäläissotilasta – meidän on syytä huomioida se, että julkaistussa kaaviokuvassa huomioidaan vain Venäjän maavoimien joukko-osastot sekä miehitetyn Krimin niemimaan osalta Venäjän Mustanmeren laivastoon kuuluvia joukko-osastoja, kuten 810. merijalkaväen prikaati.

Venäjä ei ole tähän mennessä, Krimin miehitysoperaatiota lukuun ottamatta, hyödyntänyt ilmavoimiaan tai Mustanmeren laivastoaan kuin hyvin rajallisesti Ukrainan vastaisessa sodassa. Mikäli Venäjä aloittaa kevään kuluessa, edes rajoitetun offensiivin Ukrainaan, on sen todennäköisesti tuettava joukkojaan myös ilmavoimien ja laivaston kalustolla.

Kaaviokuvassa jää myös huomioimatta Venäjän kyky siirtää suhteellisen lyhyessä ajassa runsaasti kalustoa ja joukkoja Ukrainan rajanpintaan, joita hyödyntää offensiivissa. Esim. Pihkovaan (ven. Pskov) sijoitetun 76. ilmarynnäkködivisioonan kalustoa on jo liikkeellä rautateillä, kaluston todennäköisin päämäärä on miehitetty Krimin niemimaa. Miehistön siirto (ilmateitse) alueelle voidaan suorittaa viimehetkellä ja näin lisätä operaation yllätyksellisyyttä. 76. ilmarynnäkködivisioona kuuluu Venäjän asevoimien keihäänkärkiin, sen joukkoja on osallistunut operaatioihin Krimin niemimaalla sekä Venäjän laajaan offensiiviin Itä-Ukrainassa syyskesällä 2014.

Kuva via Volunteer Info.

	lukumäärä
sotilaita	87 000
ballistiset ohjukset*	18
taistelupanssarivaunut	1100
rynnäkkövaunut/ miehistönkuljetusajoneuvot	2600
erilaiset tykistöaseet	1170
raketinheittimet	400

Venäjän joukkojen siirrot eivät ole uusi asia, vastaavia laajamittaisia siirtoja on nähty aiempinakin sotavuosina – nyt ehkäpä aiempaa laajemmin joukkojensiirtojen ulottuessa miehitetyltä Krimin niemimaalta aina pohjoiseen Brjanskin alueelle saakka. Muutaman viimepäivän kuluessa on havaittu myös Valko-Venäjällä joukkojen ja kalustonsiirtoja Ukrainaan rajoittuviin maan eteläosiin sotaharjoitusten varjolla. Vaikka kyseessä onkin Ukrainalle tuttu ilmiö, ovat ne samalla toistuvina ja mittavina kuluttavia Ukrainalle niihin liittyvän riskin tähden. Olemme nähneet jo useamman kerran sen, ettei Venäjä piittaa allekirjoitetuista sopimuksista – mikäli se katsoo sopimusten rikkomisen hyödyttävän sitä, ja katsoo mahdollisen rangaistuksen olevan liian vähäisen saavutettuun (kyseenalaiseen) hyötyyn nähden, pidän ennemminkin todennäköisenä sitä, että nyky-Venäjä on valmis rikkomaan sopimuksia.

Tällä hetkellä Venäjän miehittämän Krimin niemimaan vesihuollon surkea tila, yhdistettynä Venäjän sisäpoliittisiin ongelmiin, voi toimia motiivina rajoitetulle operaatiolle Ukrainan eteläosissa. (4) Venäjä ei ole kyennyt ratkaisemaan miehittämänsä Krimin niemimaan vesihuoltoa miehitysvuosien aikana, jos on edes halunnut tehdä sitä. Tällä hetkellä niemimaan vesivarastot ovat uhkaavasti kuivumassa olemattomiin, joten ratkaistakseen akuutin ongelman, Venäjän johdossa voidaan nähdä rajoitettu sotilasoperaatio sellaisena. Operaation kohdistuessa todennäköisimmin, Ukrainan sulkeman Pohjois-Krimin kanavan ja sitä ympäröivien seutujen valtaukseen. Laajempaa operaatiota en pidä niin todennäköisenä, mutta Venäjän tila huomioiden sekään ei ole mahdoton. 

Toivottavasti Ukraina on riittävän hyvin valmistautunut, jotta kykenee tuottamaan Venäjälle mittavia tappioita, mikäli maa erehtyy aloittamaan laajan offensiivin.

Venäjä miehittää jo tällä hetkellä osia Ukrainasta. Krimin niemimaan miehitystä seurasi joukko sanktioita, joita on laajennettu sota- ja miehitysvuosien kuluessa. Toistaiseksi ne eivät mielestäni ole riittävän mittavia eivätkä oikein kohdistettuja, eikä länsi ole toiminut riittävän määrätietoisesti, jotta Venäjän johto olisi ollut pakotettu lopettamaan miehityksen ja vetämään joukkonsa niin Krimin niemimaalta kuin myös Itä-Ukrainasta. Mikäli Venäjä erehtyy uuteen offensiiviin Ukrainassa, toivon lännen vastauksen olevan niin voimakkaan, ettei Venäjän johdolla – Vladimir Putinilla – ole olemassa kuin yksi vaihtoehto.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://twitter.com/francska1/status/1378960959646076930?s=20 

2. https://twitter.com/dimsmirnov175/status/1378768176209625088?s=20 

3. https://www.stopfake.org/en/fake-a-child-died-in-donbas-as-a-result-of-a-ukrainian-drone-attack/ 

4. https://www.bloomberg.com/opinion/articles/2021-03-19/russia-vs-ukraine-crimea-s-water-crisis-is-an-impossible-problem-for-putin 

*: Olettamukseni on, että tässä kohdin tarkoitetaan Venäjällä Eteläisen sotilaspiirin alueelle, Molkinoon, sijoitettua Iskander-M ohjuksilla varustettua, 49. armeijaan kuuluvaa 1. kaartin ohjusprikaatia.