Zapad-2017 varjossa – sotaharjoitus ”kansantasavalloissa”?

Perjantaina 8. syyskuuta 2017 kirjoittamani blogin ”Elämää ”kansantasavalloissa’” lopussa viittasin lyhyelti ukrainalaisen sotilasasiantuntija ja parlamentaarikko Dmytro Tymchukin arveluihin Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisen Zapad-2017-sotaharjoituksen aikana Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla – mahdollisesti – järjestettävään Venäjän Eteläisen sotilaspiirin 8. armeijan ja Donetskin ”kansantasavallan” 1. armeijakunnan sekä Luhanskin ”kansantasavallan” 2. armeijakunnan yhteiseen sotaharjoitukseen.

Lainaan seuraavaksi otteen blogikirjoituksestani:

”Päivityksessään Tymchuk viittaa tulevan harjoituksen valmistelutöiden alkamiseen, johon esim. liittyy polttoainehuollon varmistaminen. Jotta harjoitus voidaan suorittaa suunnitellusti alueella Venäjältä saapuvien yksiköiden ja Donetskin ”kansantasavallan” 1. armeijakunnan ja Luhanskin ”kansantasavallan” 2. armeijakunnan kanssa, on alueelle toimitettu rautateitse polttoainetta (29.8 – 5.9 välillä 1400 tonnia, määrä vastaa noin 25 säiliövaunullista polttoainetta). Polttoainekuljetukset muun huollon varmistamisen ohella jatkuvat edelleen. Muutaman viimepäivän aikana alueelle on tuotu Venäjältä yli 900 tonnia polttoainetta.

Dmytro Tymchuk kirjoitti samaisesta aiheesta kuluvan vuoden heinäkuun viimeisenä päivänä Facebookissa seuraavaa:

”Preparations are being made for a series of exercises in the operational departments of the 1st Army Corps of the DNR and 2nd Army Corps of the LNR. These exercises are to be led by the Armed Forces of the Russian Federation in August and September of this year. According to the plan of the General Staff of the Armed Forces of the Russian Federation and the staff of the Russian 8th Combined Arms Army…”.

Tuolloin mahdollista yhteisharjoitusta tarkasteltiin kriittisesti DFRLabin artikkelissa ”Are Separatists in Ukraine Joining Russia’s Largest Military Exercise?” (1) – josta yllä oleva Tymchuk-lainaus englanniksi käännettynä.”

Elokuun 3. 2017 julkaistussa DFRLabin artikkelissa päädyttiin seuraavaan johtopäätökseen:

”In all likelihood, Tymchuk’s prediction of joint exercises between the so-called DNR/LNR and Russia’s 8th Combined Arms Army will not take place; however, it is always worth keeping an eye out on potentially suspicious activity from separatist and Russian fighters, especially in the next two months.”

He päätyivät tuolloin siihen johtopäätökseen, että Venäjän 8. armeijan ja ”kansantasavaltojen” joukkojen yhteisiä harjoituksia ei todennäköisesti järjestetä, mutta että seuraavien parin kuukauden ajan on syytä seurata tilanteen kehittymistä – panna merkille epäilyttävä toiminta – etenkin ”kansantasavaltojen” alueella. Kyseinen kaksi kuukautta on sikäli huomioitava, että se pitää sisällään Zapad-2017-sotaharjoituksen, joka alkaa harjoitusalueella muutaman vuorokauden kuluttua. 

Kuvassa Zapad-2017-sotaharjoituksen toiminta-alueet Venäjän puolustusministeriön ilmoituksen mukaan, kuva Andreas Turunen.

Venäjän puolustusministeriön ilmoituksen mukaan Zapad-2017-sotaharjoitus järjestetään Valko-Venäjän alueella pidettävien harjoituksen osien ohella Leningradin ja Pskovin sekä Kaliningradin alueilla. Harjoitukseen liittyvät joukkojensiirrot koskettavat olennaisesti suurempaa aluetta, joukkojen siirtojen ohella Venäjä on kutsunut reserviläisiä palvelukseen harjoituksen ajaksi harjoitusaluetta suuremmalta alueelta. Reserviläisten kutsuminen palvelukseen ei välttämättä indikoi mitään, vastaavaa on tapahtunut aiemminkin esim. vuosi sitten järjestetyn Kavkaz-2016-sotaharjoituksen alla ja kuluessa.

Palatkaamme kuitenkin otsikon aiheeseen. Kuinka todennäköistä on, että Ukrainan maaperällä – miehitetyillä alueilla – järjestetään Venäjän asevoimien Eteläisen sotilaspiirin 8. armeijan sekä Donetskin ”kansantasavallan” 1. armeijakunnan ja Luhanskin ”kansantasavallan” 2. armeijakunnan yhteisharjoitus?

Elokuun 3. DFRLab päätyi johtopäätökseen, jonka mukaan yhteisharjoitusta tuskin järjestetään. Nyt, reilua kuukautta myöhemmin, eräät tapahtumat Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla sekä Venäjällä Itä-Ukrainaan rajoittuvilla alueilla indikoivat sen puolesta, että mahdollisuus yhteisharjoituksen järjestämiseen on olennaisesti suurempi.

Ensinnä on syytä huomioida Itä-Ukrainan miehitetyille alueille saapuneet polttoainetäydennykset. Mikäli ilmoitetut määrät pitävät jotakuinkin paikkaansa, vajaan parin viikon aikana alueelle on toimitettu yhteensä yli 2300 tonnia polttoaineita yksistään rautateitse.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden raportit parilta raja-asemalta, jolla heidän on mahdollista suorittaa tarkkailua, kertovat siitä, että liikenne maanteitse on myös aktiivista.

Tässä yhteydessä on myös huomioitava ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tekemät havainnot Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta elokuun lopulta, niiden mukaan alueella on huomattavia kalustokeskittymiä tukikohdissa ja harjoitusalueiden tuntumassa. Tämäkin voi kertoa siitä, että alueella valmistaudutaan laajahkoon sotaharjoitukseen, jolloin ei ole poissuljettua se, etteikö siihen voi ottaa osaa joukkoja myös Venäjältä Eteläisen sotilaspiirin 8. armeijasta.

”Aerial imagery revealed the presence on 28 August of 49 tanks (type unknown) in a training area 3.7km east-south-east of Ternove and 37 tanks (type unknown) in a compound 3.2km west of Manuilivka (65km east of Donetsk).” (2)

Torez-Ternove-alue, satelliittikuvaan merkitty alueen merkittävin tukikohta – alueella on vähintään kaksi muuta Venäjän asevoimien käyttämää varikkoaluetta.

Ukrainan asevoimien yleisesikunnan viestintään on toki syytä suhtautua tietyllä varauksella, yleisesikunnan tiedottaja Vladislav Selezniovin mukaan tilapäisesti Ukrainalta miehitetyillä alueilla Itä-Ukrainassa on tällä hetkellä 6000 Venäjän asevoimien sotilasta, tavanomaisesti miehitetyillä alueilla on 2000-3000 Venäjän asevoimien sotilasta sekä kymmeniä tuhansia militantteja, joista osa on Venäjän asevoimien ex. sotilaita tai venäläisiin yksityisarmeijoihin kuuluvia taistelijoita. (3 ja 4)

Sen ohella, että Itä-Ukrainassa on tällä hetkellä tuhansia Venäjän asevoimien sotilaita, Venäjän joukkojenkeskitykset Ukrainan ympäristössä jatkuvat. Eteläisen sotilaspiirin alueelle sijoitettu 8. armeija muodostaa kaikesta huolimatta olemassa olevan uhan Ukrainaa vastaan. Tällä hetkellä 8. armeijan vahvuus on noin 25 000 miestä. Vuoden 2013 jälkeen perustetun 8. armeijan vahvuus kasvaa edelleen, sen organisaatiorakennetta uudistetaan tällä hetkellä.

Venäjän armeijan joukkoja Ukrainan rajantuntumassa sekä Länsi- ja Etelä-Venäjällä.

Ukrainaan rajoittuville alueille Venäjä on sijoittanut 20. armeijan sekä 8. armeijan, Valko-Venäjän itäpuolelle Smolenskin alueelle on sijoitettuna 144. moottoroitu divisioona, etelässä Venäjän Kaukasiaan on sijoitettuna 49. armeija sekä 58. armeija, joista jälkimmäiseen kuuluvat yksiköt on suunnattu pääasiassa etelässä sijaitsevia potentiaalisia vihollisia vastaan (Georgia) sekä operointiin Kaukasus vuoristoon rajoittuvilla alueilla. On kuitenkin hyvä tiedostaa se, että 58. armeijaan kuuluvia joukkoja on osallistunut sotatoimiin myös Ukrainassa. Krimille on sijoitettuna yli 25 000 Venäjän asevoimien sotilasta.

2S9 Nona-S 120 mm kranaatinheittimellä varustettuja kevyitä ilmakuljetteisia vaunuja Novorossiskissa elokuun lopulla.

Kun huomioidaan yllä esille tuomani tekijät, sekä se, että menneen kesän aikana Venäjän asevoimien yksiköitä on käynyt harjoittelemassa Itä-Ukrainassa sotatoimiin osallistumisen ohella, en lainkaan pidä mahdottomana sitä, ettemmekö näe syksyn aikana suurempaa sotaharjoitusta Itä-Ukrainassa, johon osallistuu myös 8. armeijaan kuuluvia yksiköitä. Tällainen harjoitus ei suoraan sisälly Zapad-2017-sotaharjoitukseen, mutta se voi joko tukea sitä, tai sellainen voidaan järjestää myöhempänä ajankohtana syksyllä esim. sen tähden, että halutaan kohdistaa Ukrainaan pidempikestoista painetta ja pitää yllä alueellista jännitystä. Tähän voi sisältyä merkittävää joukkojen rotaatiota Itä-Ukrainassa, joukkojen liikuttelua Ukrainaan rajoittuvalla alueelle – myös Eteläiseen sotilaspiiriin kuuluvien alueiden ulkopuolella.

Ruotuväki-lehden verkkosivuilla 7. syyskuuta Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Petteri Lalu sanoo Zapad-2017-sotaharjoituksesta seuraavaa:

”Oman arvioni mukaan tällä kertaa mennään venäläisen kaksoisharhautuksen periaatteella: tehdään juuri niin kuin etukäteen kerrotaankin tehtävän.” (5)

Josta seuraa ajatus siitä, että Zapad-2017-sotaharjoituksen tarkoituksena on vetää katse puoleensa – harhauttaa, toimia siis maskirovkana – mutta todellinen liike ja toiminta tapahtuu toisaalla. 2008 Venäjän sotaharjoituksesta siirryttiin sotaan Georgiaa vastaan, kevättalvella 2014 Venäjän sotaharjoitus päättyi Krimin niemimaan valtaamiseen. Menneen kesän tapahtumia on myös verrattu ”Prahan kevään” murskaamista edeltäviin tapahtumiin Neuvostoliitossa joukkojen keskitysten ja harjoittelun perusteella.

Iltalehden sunnuntaisessa katsauksessa ”Venäjän suuri sotaharjoitus alkaa ensi viikolla - asiantuntijat perkaavat 6 väläytettyä uhkaskenaariota” (6) Ukrainaan kohdistuvaan uhkaan vanhempi tutkija Pauli Järvenpää International Centre for Defence and Security-tutkimuskeskuksesta Virosta arvioi, ettei Venäjä yritä luoda Zapad-2017-sotaharjoituksen yhteydessä maakäytävää miehittämälleen Krimin niemimaalle. Samaisessa katsauksessa everstiluutnantti Juhani Pihlajamaa Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmästä sanoo seuraavaa Zapad-2017 liittyen:

”Jos Itä-Ukrainasta haluttaisiin mennä Krimille saakka, ei siihen tarvita Valko-Venäjää. Jos jotain siis häärätään, niin Itä-Ukrainasta käsin.”

Pihlajamaakin näkee Venäjän joukkojen siirrot Länsi-Venäjällä Ukrainan rajantuntumaan maavoimien suunnitelmien mukaisena joukkojen uudelleen ryhmittelynä, joita ilman ei saataisi suunnitelmien mukaista divisioonaa kokoon. Tässä kohdin olisi kiinnostavaa tietää, mitä Ukrainan rajantuntumaan sijoitettua divisioonaa Pihlajamaa tarkoittaa, vai tarkoittaako hän 8. armeijan organisaatiomuutosta? Huomioitavaa kuitenkin, että 8. armeijan koko vastaa noin kahta divisioonaa ja, että se koostuu luisista v. 2013 jälkeen perustetuista (tai uudelleen organisoiduista) pataljoona ja prikaatikokoluokan yksiköistä.

Näidenkään arvioiden perusteella ei voida kumota tai vahvistaa Dmytro Tymchukin alun perin esittämää arviota Venäjän 8. armeijan ja Donetskin ”kansantasavallan” 1. armeijakunnan ja Luhanskin ”kansantasavallan” 2. armeijakunnan yhteisharjoituksesta. Dmytro Tymchukin arviota puoltavia tekijöitä on ilmaantunut viimeisen kuukauden kuluessa lukuisia, alkaen logistisen valmiuden lisäämisestä ja päätyen joukkojen siirtojen kautta siihen, että olisi loogista organisaatiorakennetta muuttavan 8. armeijan joukkojen harjoittelevan yhdessä ”kansantasavaltojen” alueelle sijoitettujen joukkojen kanssa, koska, mahdollisissa, sotilasoperaatioissa Itä-Ukrainassa joukot kuitenkin operoivat yhtenä kokonaisuutena, todennäköisesti kuitenkin siten, että 8. armeijaan kuuluvat joukot toimivat ”keihäänkärkenä” ja ”kansantasavaltojen” alueella nyt toimivat 1. ja 2. armeijakunta tukevat ja varmistavat operaation onnistumisen.

Vallitsevassa tilanteessa Ukrainan on syytä huomioida ”worst scenario” ja valmistautua pahimpaan. Venäjälläkin aika hupenee tiimalasissa kaiken aikaa, mikäli he haluavat saavuttaa edes jonkin asteisen sotilaallisen ratkaisun Itä- ja Etelä-Ukrainassa. Älä kuuntele mitä suu puhuu vaan katso mitä kädet tekevät!

Marko

1. https://medium.com/dfrlab/separatist-exercises-with-russias-8th-army-b4d0c07e35e 

2.  http://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/337466 

3. http://112.international/society/about-6-thousand-russian-military-and-up-to-40-thousand-militants-are-in-donbas-20593.html 

4. http://euromaidanpress.com/2017/09/07/moscows-private-military-companies-continue-to-be-a-serious-threat-in-ukraine-euromaidan-press/ 

5. http://ruotuvaki.fi/-/sotilasprofessori-zapad-2017-toteutuu-kuten-etukateen-on-kerrottu-

6. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201709072200374321_ul.shtml 

Huom: tulevien tapahtumien kannalta epätietoisuutta lisää Venäjän armeijan yleisesikuntapäällikkö Valeri Gerasimovin suorittama salassa pidetty vierailu Turkissa. (7)

7. https://www.turkishminute.com/2017/09/10/report-top-russian-commander-secretly-visited-turkey/?utm_content=bufferd14a8&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer 

Zapad-2017 – Venäjän sapelinkalistelua vai johtaako se johonkin muuhun?

Kesän aikana olen kirjoittanut ennakkotunnelmia Venäjän ja Valko-Venäjän syyskuisen Zapad-2017-sotaharjoituksen edellä harjoituksesta seuraavasti:

Zapad-2017-sotaharjoituksen varjossa  (11. elokuuta 2017).

Kilpajuoksu aikaa vastaan  (4. elokuuta 2017).

Mitä ennen Zapad-2017 harjoitusta?  (13. kesäkuuta 2017).

Tässä kirjoituksessa luon viimehetken tunnelmia edessä olevaan harjoitukseen, jonka on tarkoitus alkaa syyskuun 14. mutta jota edeltäviä valmiusharjoituksia sekä joukkojen testauksia järjestetään tiiviillä aikataululla. Samoin kaluston siirrot Venäjältä Valko-Venäjälle ovat käynnissä, ovat olleet jo parin viikon ajan.

Venäjän ja Valko-Venäjän ilmoituksen mukaan Zapad-2017-sotaharjoitukseen ottaa osaa 12 700 sotilasta, mikä tarkoittaa sitä, että joukkojen määrä on hieman sen rajan – 13 000 sotilasta – alle, jonka ylitettyä on kutsuttava kaikki ETYJ-maat seuraamaan harjoituksia Wienin dokumentin mukaisesti. Elokuun 22. antamassaan lausunnossa Valko-Venäjän puolustusministeriö kertoi harjoitusta seuraamaan kutsutun tarkkailijoita seitsemästä maasta Ukrainasta, Puolasta, Liettuasta, Latviasta, Virosta ja Ruotsista sekä Norjasta. (1)

Tämänhetkisten havaintojen perusteella voidaan todeta, että Venäjän ja Valko-Venäjän ilmoitus harjoitukseen osallistuvien joukkojen määrästä tuskin pitää paikkaansa. Todennäköisesti yksistään Valko-Venäjällä harjoitukseen osallistuvien joukkojen määrä ylittää moninkertaisesti ilmoitetun 12 700 sotilasta. Venäjä on yksistään varannut lähes 4000 junavaunua Zapad-2017-sotaharjoituksen kalusto- ja joukkojen siirtoihin. Ristiriitaa lisää entisestään se, että harjoitukseen osallistuvan logistisen henkilökunnan määrä nousee Venäjän osalta 5000 mieheen. Selkeää ”uskottavuusvajetta” tulee olemaan Venäjän ilmoittaman joukkojen määrän ja todellisuuden välillä.

Liettuan puolustusministeri Raimundas Karoblis varoitti jo kesäkuussa Zapad-2017-sotaharjoitukseen liittyvien joukkojensiirtojen mahdollistavan aggressiivisen joukkojen lisäämisen NATO:n itäisellä sivustalla. Liettuan hallitus esitti jo tuolloin arvion, että harjoitukseen osallistuvien venäläisjoukkojen määrä voi nousta 100 000 mieheen. (1) Liettua puolustusministerin arviota on syytä verrata ODKB:n (Kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestö) ehdotukseen, jonka mukaan Zapad-2017-sotaharjoitus voi ylittää mittakaavassa Kavkaz-2016-sotaharjoituksen, johon osallistui 125000 sotilasta ja 97000 reserviläisiä eli 222 000 sotilasta ja reserviläistä. (2) Tästä voi päätellä sen, että ODKB:n ehdotus on se, että Zapad-2017-sotaharjoitukseen ottaisi kokonaisuudessaan osaa enemmän sotilaita ja reserviläisiä, kuin vuodentakaiseen Kavkaz-2016-sotaharjoitukseen, tämä jakautuisi kuitenkin olennaisesti laajemmalle alueelle kuin Valko-Venäjä.

Aiempien Zapad-harjoitusten seurauksena Baltian maat kuin myös Puola ja Ukraina useiden muiden maiden ohella on tavanomaista huolestuneempi siitä, että mihin tämä harjoitus voi johtaa. Onko se suurvalta-asemasta haaveilevan Venäjän pullistelua vaiko jotain muuta? Zapad-2009-sotaharjoituksessa simuloitiin ydinasehyökkäystä Varsovaan, (3) myös Zapad-2013-sotaharjoitukesssa simuloitiin ydiniskua, mutta tällä kertaa kohteena oli Ruotsi. Nyt alkavan harjoituksen alla Venäjän ilmavoimien Iljushin Il-76MD kuljetuskoneet ovat kuljettaneet taistelukärkiä Iskander ohjuksiin (kyseessä on taktinen ballistinen ohjus). (4)

Useamman kuukauden ”hiljaiselon” jälkeen Venäjän asevoimien iskukykyisimpiin joukkoihin kuuluva 1. kaartin panssariarmeija on aloittanut valmistelevia harjoituksia, siihen kuuluvat tykistöyksiköt ovat suorittaneet harjoitusammuntoja Nizhnyi-Novgorodin lähistöllä modernisoiduilla Msta-S 2S19M2 panssarihaupitseilla. (5)

Yhdysvaltojen asevoimien Euroopan joukkojen komentaja kenraali Ben Hodges arvioi NY Timesille 1. kaartin panssariarmeijan roolia ”There is only one reason you would create a Guards Tank Army, and that is as an offensive striking force,”… ”This is not something for homeland security…”. (6)

Zapad-2017-sotaharjoituksen kohdalla katse keskittyy useimmilla Venäjän maavoimien kalustoliikkeisiin, tässä kohdin on kuitenkin syytä muistuttaa siitä, että harjoitukseen osallistuu joukkoja kaikista merkittävistä Venäjän asevoimien puolustushaaroista, muistettavaa on myös se, että harjoituskokonaisuus käsittää harjoitteita (ja sen myötä joukkoja) Kuolan niemimaalta Venäjän Eteläisen sotilaspiirin alueelle, harjoitus nostaa joukkojen valmiutta ja vahvuutta myös Ukrainalta miehitetyllä Krimin niemimaalla. Niemimaalle on siirretty aiemmin elokuussa Bastion-P pintamaalien torjuntaan tarkoitettuja merimaaliohjuksia, alueen ilmatorjuntaa on myös vahvistettu, myös Venäjän muita Krimille sijoittamia joukkoja on vahvistettu. Niemimaan alueelle on siirretty erikoisyksiköitä FSB:stä ja muista Venäjän sisäisenturvallisuuden elimistä, kuten sisäministeriöstä (MVD) ja kansalliskaartista (Ros Gvardia).

Muutama päivä sitten (22. elokuuta) Vladimirissa esikuntaansa pitävä 27. kaartin ohjusarmeija järjesti harjoituksen, jossa treenattiin henkilökuntaa sekä ohjusarmeijan komentoyhteyksiä sekä komentoketjua. On syytä huomioida, että 27. kaartin ohjusarmeijalle sijoitettujen strategisten mannertenvälisten ohjusten kokonaismäärä on noin puolet Venäjän maaperälle (maa-alue) sijoitetuista strategisista mannertenvälisistä ohjuksista (ks. statistiikka lopussa). Venäjän Pohjoisen ja Tyynenmeren laivastoilla on mannertenvälisillä ohjuksilla varustettuja strategisia ohjussukellusveneitä. Pohjoisen laivaston vahvuuteen kuuluu seitsemän strategista ohjussukellusvenettä, joiden lisäksi on ohjusten koeammunnoissa alustana käytetty Dmitri Donskoi. Tyynenmeren laivaston vahvuuteen kuuluu viisi strategista ohjussukellusvenettä.

Zapad-2017-sotaharjoituksen alla on hyvä huomioida myös seuraavat Venäjän suorittamat toimenpiteet. Kaliningradin ja Pskovin alueiden reserviläisiä on määrätty palvelukseen, määräyksiä on toimitettu perille kirjeitse sekä puhelimitse. (7 ja 8) Määräys on kohdistettu erityisesti sopimussotilaille sekä sitoutuneille reserviläisille, joita kummallakin alueella on – ymmärtääkseni – alueiden luonne huomioiden jonkin verran. Vastaavia toimenpiteitä on suoritettu aiemminkin, nyt samaa tehdään ehkäpä sofistikoituneemmin ja laajemmassa mitassa. Ei ole pois suljettua, etteikö ennen Zapad-2017-sotaharjoituksen alkua kutsuja lähetettä entistä suuremmalle joukolle reserviläisiä. Viime vuoden Kavkaz-2016-sotaharjoituksessa Venäjä testasi alueellisten puolustusjoukkojen liikekannallepanoa, samainen teema toistunee myös tämän vuotisessa Zapad-2017-sotaharjoituksessa.

Venäjän asevoimien BMD-2 N:o 234 - sijoituspaikka Venäjällä sotilastukikohta N:o 74268, Pihkova (ven. Pskov) – tukikohtaan on sijoitettu 76. laskuvarjodivisioonan alaisia joukkoja. Kyseisen divisioonan sotilaita otti osaa Ukrainan sotaan ensimmäisen kerran elo-syyskuussa 2014.

Venäjän hallitus on myös lähettänyt viestejä Kalugan oblastin maanviljelijöille muistuttaen heidän sodanajan velvollisuuksista. Dokumentissa todetaan ”kunta-alueen hyväksyttyä mobilisointisuunnitelmaa varten sota-aikana" yritykset "osallistuvat tavaroiden luovutuksiin (työt, palvelut) julkisiin tarpeisiin tuotetun nimikkeistön mukaisesti". (9) Meduzan artikkelia tarkastellaan englanniksi käännettynä UAWiren artikkelissa ”Russian government sends notices to farmers outlining their wartime duties” – yhteenveto on riittävän kattava, jotta kokonaisuudesta saa riittävän tarkan kuvan. (10)

Mitä uhkakuvia on olemassa?

Aiemmin Censor.NET:in haastattelussa Yhdysvaltojen asevoimien Euroopan joukkojen komentaja kenraali Ben Hodges arvio sodan eskaloitumisen mahdollisuutta:

”I won’t speculate about what they might do against Ukraine, but certainly what they have done in Georgia is a pattern of undermining countries around on their periphery, not living up to agreements. They were supposed to pull out after the Sarkozy agreement [with Putin – ed.], and they didn’t… And I’m sure that that’s their objective in Ukraine is to make sure Ukraine could never join the EU, could never join NATO, could not be fully integrated economically into the West. So I think they’ll use whatever they can to continue that if the West does not stay united.” (11)

Laajan haastattelun perusteella voidaan todeta, että Ben Hodges ei pidä Venäjän laajempaa offensiivia lähitulevaisuudessa todennäköisenä, mutta sellaista ei voi täysin sulkea poiskaan mahdollisten skenaarioiden joukosta. Ukrainan on oltava valmis puolustamaan maataan, myös lännessä Venäjän suorittamia joukkojensiirtoja on seurattava tarkoin. Ukrainaan ja länteen kohdistuvan uhan ohella viime aikoina esille on noussut entistä enemmän mahdollisuus siitä, että Zapad-2017-sotaharjoituksen varjolla Venäjän maavoimien alaisia joukkoja jää pysyvästi Valko-Venäjän maaperälle, onpa esitetty arvioita siitä, että harjoituksen tosiasiallinen tarkoitus on saattaa maa pysyvästi Venäjän kontrolliin – ts. miehittää Valko-Venäjä.

Arseni Svitski – minskiläisen the Centre for Strategic and Foreign Policy Studiesin – johtaja käsittelee mahdollista miehitystä artikkelissa ”Will Russia occupy Belarus in 2017?” (12) On toki huomioitava, että artikkeli on marraskuulta 2016, mutta tuolloin Svitski teki muun muassa seuraavan päätelmän:

”Obviously, if this many Russian troops arrive in Belarus, it will be difficult to send them home later. Without doubt, this is detrimental to the sovereignty and independence of the Belarusian state.”

Svitski viittaa tässä siihen mahdollisuuteen, että Venäjä lähettää huomattavan määrän joukkoja Valko-Venäjälle Zapad-2017-sotaharjoituksen varjolla, kuten näyttää lähettävän, josta voi seurata se, että joukkojen vetäminen takaisin Venäjälle on työlästä ja se houkuttelee sijoittamaan pysyviä osastoja Valko-Venäjän maaperälle.

Valko-Venäjällä myös kansalaisten keskuudessa suhtaudutaan epäillen siihen, että venäläisjoukot vedettäisi kokonaisuudessaan maasta pois – onpa venäläisiä nimitetty jo miehittäjiksikin. Nämä pelot ja epäilyt ovat tavallaan perusteltuja, koska Venäjä on jo pidemmän aikaa esittänyt Valko-Venäjälle vaateita Venäjän asevoimien joukkojen pysyvästä sijoittamisesta Valko-Venäjään – aiemmin on ollut puhetta lentotukikohdasta, nyt esille ovat nousseet myös maavoimien alaisuuteen kuuluvat joukot. Mikäli ei lasketa lukuun NATO:on kuuluvia Baltian maita, entisen Neuvostoliiton alueen valtioista Venäjällä ei ole pysyvien joukkojen myötä kontrollia Valko-Venäjällä ja Azerbaidžanissa – osia Ukrainasta, Moldovasta ja Georgiasta venäläisjoukot miehittävät, jonka ohella Ukrainassa sotii tuhansia Venäjän asevoimiin kuuluvia sotilaita, pyrkien näin horjuttamaan Ukrainan yhteiskunnallista tilaa ja vaikeuttamaan maan läntisen integraation politiikkaa.

Valko-Venäjä, Ukraina – vaiko Baltia, nämä valtiot ja alueet on nostettu esille eri skenaarioissa maista ja alueista, joihin kohdistuu Zapad-2017-sotaharjoituksen myötä suurin uhka. Todennäköisimpänä pitäisin sitä, että Zapad-2017-sotaharjoituksen jälkimainingeissa Valko-Venäjälle jää pysyviä venäläisjoukkoja ja täten maa sidotaan entistä tiukemmin Venäjään. Sodan eskaloitumista Ukrainassa en pidä mahdottomana, tiedustelutoiminta maan rajojen tuntumassa on lisääntynyt – paikoin se on ulottunut syvemmälle Ukrainan alueelle idässä kuin myös maan luoteisosassa, luoteis-ukrainalaisen Kovelin yllä havaittiin venäläinen Orlan-10 tiedustelulennokki kymmenisen päivää sitten.

En pidä todennäköisenä, että Baltian suunnalla Venäjä ryhtyy Zapad-2017-sotaharjoituksen kuluessa, tai sen jälkeen, mihinkään sotilasoperaatioon – provokaatioita ei kuitenkaan pidä sulkea laskuista pois. On mahdollista, että näemme aiempaa pidemmälle meneviä provokaatioita, joissa Baltian alueelle sijoitettuja joukkoja testataan venäläisten toimesta. Mihin tällainen sitten voi johtaa? Väistämättä tulee mieleen 28. kesäkuuta 1914 ja Gavrilo Princip – mutta en nyt ryhdy spekuloimaan hyvin epätodennäköisillä skenaarioilla – tapahtumakuluilla.

Näin päätteeksi Neuvostoliiton marsalkka Georgi Žukovia mukaillen – puna-armeija taistelee offensiivisesti, samaa strategiaa Venäjän asevoimat toteuttaa tänä päivänä.

Marko

1. https://www.rferl.org/a/belarus-russia-zapad-exercises-nato-critical-monitors/28690907.html 

2. http://nvo.ng.ru/nvoevents/2017-01-20/2_zapad.html 

3. https://www.economist.com/news/europe/21726075-some-fear-zapad-2017-could-be-cover-skullduggery-russias-biggest-war-game-europe 

4. http://function.mil.ru/news_page/country/more.htm?id=12139484@egNews 

5. http://function.mil.ru/news_page/country/more.htm?id=12139054@egNews 

6. https://www.nytimes.com/2017/07/31/world/europe/russia-military-exercise-zapad-west.html 

7. http://kgd.ru/news/society/item/66298-kaliningradcam-massovo-vruchayut-povestki-na-voennye-sbory-iz-za-uchenij-zapad-2017 

8. http://www.mk-pskov.ru/articles/2017/08/27/voyna-nachalas-v-pskove-mnogodetnykh-otcov-vyzvali-na-sbory.html 

9. https://meduza.io/news/2017/08/25/v-chastnye-hozyaystva-kaluzhskoy-oblasti-prislali-uvedomleniya-o-postavkah-produktsii-v-voennoe-vremya 

10. http://uawire.org/russian-government-sends-notices-to-farmers-outlining-their-wartime-duties# 

11. https://en.censor.net.ua/resonance/449504/united_states_army_europe_commander_ben_hodges_three_priorities_for_army_reform_are_combat_training 

12. https://belarusdigest.com/story/will-russia-occupy-belarus-in-2017/ 

Valokuva blogin kirjoittajan kokoelmista.

Statistiikka:

Statistiikka russianforces.org.

Zapad-2017-sotaharjoituksen varjossa

Kirjoitin aiemmin blogissa ”Maskirovkaa tämäkin – ”Operaatio” Dmitri Donskoi” (9. elokuuta 2017) siitä, kuinka katse kohdistetaan ”näytelmän” keskipisteeseen, samalla se mitä kulisseissa tapahtui jää varjoihin, ja aivan liian vähäiselle huomiolle. Kyseisessä kirjoituksessa huomioin sen, kuinka media kiinnitti likipitäen kaiken huomion Projekt 941 Akula-luokan strategiseen ohjussukellusvene Dmitri Donskoihin samalla jättäen aivan liian vähäiselle huomiolle Itämeren alueelle Venäjän Pohjoisesta laivastosta saapuneet pinta-alukset, kuten Projekt 1144 Orlan eli Kirov-luokan taisteluristeilijä Pjotr Velikin ja Vice-Admiral Kulakovin, Projekt 1155-luokan sukellusvenetorjuntaan tarkoitettu hävittäjän sekä Marshal Ustinovin, Projekt 1164-luokan ohjusristeilijän.

Tässä kirjoituksessa teen samansuuntaisia havaintoja Valko-Venäjällä järjestettävään Venäjän ja Valko-Venäjän yhteiseen Zapad-2017-sotaharjoitukseen liittyen, siihen kuinka etenkin media – erikoisjulkaisuja lukuunottamatta – kiinnittää merkittävän huomion harjoitukseen ja sen valmisteluihin, käyttäen ajoittain kontekstiin tavattoman kehnosti sopivia klikkiotsikoita, mutta aivan kuten Dmitri Donskoin kohdalla myös Zapad-2017-sotaharjoituksen alusaikana moni – olennainen – tapahtuma ja asia jää liian vähäiselle huomiolle mediassa. Ne ovat jossain taustalla ja mikäli jotain tapahtuu, ihmetellään sitä, kuinka tämä pääsi yllättämään meidät, vaikka ne ennusmerkit ovat olleet esillä, jos vain halua ja kiinnostusta riittää.

Se on ymmärrettävää, että kevättalvella 2014 Venäjän suorittama Krimin niemimaan miehittäminen tuli yllätyksenä useimmille meistä. Mutta missä määrin kolme ja puolivuotta tapahtuneen jälkeen voidaan puhua ”yllätyksestä”, jos sota Ukrainassa eskaloituu? Onko se enää mikään yllätys, kun maassa on sodittu vaihtelevalla aktiiviudella useita vuosia? Tästä huolimatta monille ajoittaiset – mutta säännönmukaiset – sodan eskalaatiot tulevat yllätyksenä, aivan kuten tulee yllätyksenä sekin, että Ukrainassa soditaan. Mutta palatkaamme teemaan eli siihen mihin katse kohdistuu ja mitä samalla jää havainnoimatta eli Zapad-2017-sotaharjoituksen varjossa.

Ukrainan sota on monella tapaa unohdettu sota lähellä Euroopan ydintä. Jos vertaa sen keräämää huomiota 90-luvun ja tämän vuosituhannen alun Jugoslavian hajoamissotiin, asetelma on monella tapaa nurinkurinen – media kärsii ajoittaisesta muistinmenetyksestä, mutta vielä suuremmasta muistinmenetyksestä tuntuvat kärsivän ne poliitikot, jotka syyttävät Yhdysvaltoja aggressiivisuudesta lähialueillamme samalla jättäen joko huomiotta, tai liian vähälle huomiolle, sen mistä kaikki alkoi – kevättalvesta 2014 ja Venäjän suorittamasta Krimin niemimaan miehittämisestä ja laittomasta anneksaatiosta itseensä. Mikäli tarkastelemme hiukan pidempää aikajännettä, on syytä huomioida Georgiassa käyty sota loppukesästä 2008. Sen oppien myötä Venäjä sai pontta asevoimiensa uudistamiseen – jo sitä ennen mutta etenkin sen jälkeen Venäjän johdon retoriikka muuttui entistäkin aggressiivisemmaksi ja hyökkäävämmäksi. Nyt retorisiin, kuin myös käytännön keinoihin, kuuluu ydinaseilla uhkaaminen kuin myös hyvin aktiivinen ydinaseiden käytön harjoittelu – tätä tullaan näkemään myös Zapad-2017-sotaharjoituksessa. (Trumpin Pohjois-Koreaan kohdistuvassa retoriikassa on samoja, jos mahdollista, vieläkin voimakkaampia, uhkauksia).

On ymmärrettävää, että Suomessa merkittävin huomio kohdistuu lähestyvään Zapad-2017-sotaharjoitukseen, koskettaahan se Suomea, kyseisen harjoituksen lisätessä vastakkainasettelua Itämerellä ja lähialueillamme. Harjoitukseen liittyy myös – epätodennäköinen – mutta huomioitava Venäjän suorittama sotilaallinen toimi jotain ulkovaltaa kohtaan. Onko sitten kyse Valko-Venäjän tosiasiallisesta miehittämisestä vai Ukrainaan kohdistuva laajempi offensiivi (ja mahdollinen pyrkimys ratkaista Ukrainan sota sotilaallisesti)?

Kiinnittyykö huomiomme vääriin asioihin – jätämmekö huomioimatta jotain olennaista? Petri Mäkelä blogissaan ”Maskirovka buildup by Russia” (1) huomioi viimevuoden Kavkaz-2016-sotaharjoitusta edeltäneet “snap drills” ja/tai “readiness inspections” -harjoitukset, joista moniin osallistui huomattava määrä joukkoja ja joihin liittyi yhteiskunnallisia elementtejä, joissa yhteisöä valmisteltiin sodanajan käytäntöihin.

”However there is an ongoing, slow and creeping, buildup at the western border of Russia. Several combat units have been enlarged during the recent intakes of new recruits and conscripts. More importantly troops move around long distances in seemingly scheduled exercises, which are announced a day or few hours before they commence. These allow Russia to concentrate forces close to its borders and these troops can then be augmented for example by larger forces called in during a snap drill.” (1)

Venäjän länsirajalla, etenkin Ukrainan vastaisella rajalla on huomattavan voimakkaita keskittymiä, joihin kuuluu divisioonia, joiden ohjeistus, harjoittelu ja varustus, osoittaa niiden olevan offensiivia divisioonia, joita on harjoitettu nopeisiin syvälle ulottuviin offensiiveihin.

Karttaan on koottu neljä tällaista divisioonaa, joista kolme on sijoitettu Ukrainan rajan tuntumaan ja neljäs Smolenskin alueelle Valko-Venäjän rajan tuntumaan. Näiden kolmen divisioonan sijoittelussa on syytä huomioida se, niiden sijainti Itä-Ukrainan sotatoimialueen tuntumassa, käytännössä niiden varuskunnat ja tukeutumisalueet ovat lähimmillään muutamien kymmenien kilometrien päässä Ukrainan vastaiselta rajalta. Karttaan ei ole sijoitettu muita alueelle koottuja venäläisvoimia, joista on syytä huomioida 1. kaartin panssariarmeija, josta kenraali Ben Hodges arvioi NY Timesille seuraavaa: ”There is only one reason you would create a Guards Tank Army, and that is as an offensive striking force,”… ”This is not something for homeland security…”. (2)

Nyt kun katse on kohdistettu Valko-Venäjään ja Itämeren alueelle, nämä Ukrainan rajanpintaan sijoitetut voimat ovat jääneet aivan liian vähäiselle huomiolle – itse asiassa yllättävänkin vähäiselle, kun huomioidaan se, kuinka niitä on vahvistettu viime aikoina ja kuinka alueelle on tuotu lisää venäläisvoimia.

Venäjän asevoimien moottoroituja joukkoja Rossoshissa, Voronezhin alueella Ukrainan rajan tuntumassa.

Venäjän asevoimien 152 mm Msta-S panssarihaupitseja kuvattuna Voronezhin alueella Ukrainan tuntumassa.

Samalla tavalla Venäjä vahvistaa joukkojaan etelässä Rostovin alueella kuin myös Krimillä, sekä Voronezhin alueesta pohjoiseen Belgorodin alueella – unohtamatta Valko-Venäjälle Zapad-2017-sotaharjoitukseen siirrettyjä joukkoja – käytännössä Zapad-2017-sotaharjoitukseen ottaa osaa tavalla tai toisella joukkoja pohjoisesta Kuolan niemimaalta Venäjän eteläisiin osiin Mustanmeren rannikolle saakka. Huomioitavaa on myös se, että Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla Venäjän asevoimien yksiköt harjoittelevat tiiviisti yhdessä ”kansantasavaltojen” joukkojen kanssa. Viime aikoina Luhanskin oblastin alueella alueen moottoroidut joukot – jotka käytännössä kaikki ovat venäläiskomennossa – ovat harjoitelleet aktiivisesti.

Sotaharjoitus elokuulta Ukrainalta miehitetyllä alueella.

Harjoitteluissa panssarikalustoon (kuvassa T-64BV) on kiinnitetty aiempaa useammin KMT-6 miinanraivausauroja. Harjoittelut ovat olleet säännönmukaisesti offensiivisia tämän kesän ajan.

Heinäkuun 31. ukrainalainen sotilasasiantuntija, parlamentaarikko Dmytro Tymchuk kirjoitti Facebook-tililleen lausunnon (käännetty englanniksi DFRLabin artikkelissa ”Are Separatists in Ukraine Joining Russia’s Largest Military Exercise?” (3)

”Preparations are being made for a series of exercises in the operational departments of the 1st Army Corps of the DNR and 2nd Army Corps of the LNR. These exercises are to be led by the Armed Forces of the Russian Federation in August and September of this year. According to the plan of the General Staff of the Armed Forces of the Russian Federation and the staff of the Russian 8th Combined Arms Army…”.

DFRLabin analyysissa suhtauduttiin epäillen mahdolliseen yhteiseen harjoitukseen, kuitenkin analyysin jälkeen on julkaistu Luhanskin ”kansantasavaltojen” toimesta video, jolla moottoroidut joukot harjoittelevat miehitetyillä alueilla – samansuuntaisia videoita on julkaistu myös taistelijoiden sosiaalisen median tileillä. Väistämättä herää ajatus siitä, että onko Dmytro Tycmhukin lausunnossa kuitenkin perää – harjoitellaanko alueella yhteistä suurharjoitusta varten ja jos harjoitellaan, onko harjoituksella jokin selkeä tarkoitus, onko sen tarkoitus johtaa johonkin konkreettiseen, kuten laajaan offensiiviin Ukrainassa?

Tämänhetkistä tilannetta Venäjällä joukkojen siirtojen osalta on verrattu 1968 tapahtunutta Tšekkoslovakian miehitystä edeltäneeseen aikaan. Tšekkoslovakia miehitettiin Varsovan liiton joukkojen toimesta 21. elokuuta 1968, samalla murskattiin poliittisesti liberaali ajanjakso Tšekkoslovakiassa – Prahan kevät.   Onko tämän arvion perusteella liian varhaista tehdä mitään johtopäätöksiä?

Näin loppuun on syytä huomauttaa muutamasta muusta vähäiselle huomiolle jääneestä Venäjän, Ukrainaa koskettavasta toimenpiteestä:

- Venäjä on sulkenut Kertšin salmen Venäjän ja Krimin niemimaan välillä osittain siviililiikenteeltä, merkittävimmiltä osin kielto koskee Mariupolin ja Berdjanskin satamiin matkaavia aluksia.

- Venäjän ja ”kansantasavaltalaisten” militanttikomentajien Ukrainaan kohdistuvat puheet ovat tiukentuneet, puheet ”kansantasavalloista” ovat entistä enemmän muuttuneet puheiksi Ukrainan epäonnistumisesta ja palauttamisesta kokonaisuudessaan Venäjän etupiiriin jopa sotilaallisin keinoin.

- Venäjä on saanut valmiiksi ns. Millerovo – Zhuravka välisen junaradan leikkauksen, joka sotilasasiantuntija Pavel Felgenhauerin mukaan helpottaa Venäjän Ukrainaan kohdistamaa offensiivia kulkiessaan Ukrainan alueen kautta. (4)

Näin loppuun on syytä muistuttaa siitä, että Venäjän asevoimien doktriini on offensiivinen, että Zapad-2017-sotaharjoitus on laajin ja monimutkaisin sitten kylmän sodan vuosien, että Ukrainan rajan tuntumaan on keskitetty Venäjän toimesta huomattavia offensiivisia voimia, että Syyrian sodan oppeja on jo integroitu koulutukseen puhumattakaan Ukrainan sodassa saaduista opeista.

Neuvostoliiton marsalkka Georgi Žukovia mukaillen – puna-armeija taistelee offensiivisesti, samaa strategiaa Venäjän asevoimat toteuttaa tänä päivänä.

Marko

1. https://medium.com/@pmakela1/maskirovka-buildup-by-russia-cb7d2831b6c4 

2. https://www.nytimes.com/2017/07/31/world/europe/russia-military-exercise-zapad-west.html 

3. https://medium.com/dfrlab/separatist-exercises-with-russias-8th-army-b4d0c07e35e 

4. https://jamestown.org/program/zhuravka-millerovo-rail-bypass-a-threat-to-ukraines-national-security/ 

Kuvakaappaukset twitter (@glandecZP) ja Russian Military Analysis sekä youtube: Народная милиция ЛНР.

Maskirovkaa tämäkin – ”Operaatio” Dmitri Donskoi

Dmitri Donskoi saapui Itämerelle heinäkuun 21. päivän tietämillä suuren mediahuomion saattelemana, myös suomalaismediat seurasivat aktiivisesti tämän helmikuussa 1982 Neuvostoliiton Pohjoiseen laivastoon liitetyn Projekt 941 Akula-luokan strategisen ohjussukellusveneen saapumista Itämerelle ja muutamaa päivää myöhemmin Suomenlahdelle. (1)

Kuvakaappaus Ylen videolta (2) – kuvassa Suomenlahdella Dmitri Donskoi, jota seuraa Kirov-luokan taisteluristeilijä Pjotr Veliki – laivasto-osaston keulilla on hinaaja-alus Nikolai Tshiker (valm. 1989 Hollming Oy:n Rauman telakalla). (3)

Pietarissa järjestetyn Venäjän merivoimien päivän laivastoparaatiin osallistunut Dmitri Donskoi on sittemmin poistunut Itämeren alueelta – sukellusvene lähti lähes kaikessa hiljaisuudessa Kronstadista elokuun 1. päivä ja on jo poistunut Itämeren alueelta Tanskan salmien kautta, ja matkaa kohti kotisatamaansa Severodvinskissa Vienanmeren rannalla. (4)

Dmitri Donskoin matkaa pinta-ajossa Pietariin voi kuvata suurvallan pullisteluksi, mutta samalla kyseessä on mitä erinomaisin laajaa huomiota kerännyt ”julkisuustempaus” – operaatio – joka veti katseet puoleensa ja sen myötä moni olennainen asia jäi vähäiselle huomiolle.

Dmitri Donskoin kanssa samaan laivasto-osastoon kuulunut Projekt 1144 Orlan eli Kirov-luokan taisteluristeilijä Pjotr Veliki sai huomattavasti vähäisempää huomiota, vaikka kyseessä on Venäjän laivasto toiseksi suurin pinta-alus ja Itämeren alueelle saapuessaan lisää olennaisesti Venäjän Itämeren laivaston iskukykyä etenkin ilmatorjunnan ja pintamaalien torjunnan kannalta. Pjotr Velikin ilmatorjuntakalustoon kuuluu 48 kpl S-300F Fort ja 48 kpl S-300FM Fort-M pitkän kantaman ilmatorjuntaohjusta ja 128 kpl 3K95 Tor lyhyenkantaman ilmatorjuntaohjusta sekä 40 kpl OSA-MA lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusta, ja 20 kpl P-700 Granit pintamaalien torjuntaan tarkoitettua merimaaliohjusta muun aseistuksen ohella.

Mutta vielä vähemmän huomiota keräsi Vice-Admiral Kulakov, Projekt 1155-luokan sukellusvenetorjuntaan tarkoitettu hävittäjä sekä Marshal Ustinov, Projekt 1164-luokan ohjusristeilijä, jotka kumpikin kuuluvat Venäjän Pohjoiseen laivastoon ja ovat huomattava lisä Venäjän Itämeren laivaston iskuvoimaan pysytellessään Itämeren alueella. (5)

Huomion arvoista tässä kuviossa on se, että vaikka tiedämmekin Dmitri Donskoin poistuneen Itämeren alueelta, media ei ole kiinnittänyt ennen eilistä juurikaan huomiota siihen, että kolmikko Pjotr Veliki, Vice-Admiral Kulakov ja Marshal Ustinov ovat medialta teillä tietymättömillä, joskin siinä vaiheessa, kun aiheesta ryhdyttiin laajemmin vaihtamaan ajatuksia sosiaalisessa mediassa (twitter) (6), media alkoi heräillä. (7) Kenties keskustelun herättämä Instagramiin ilmestyi kuva Pjotr Velikistä Kronstadissa, kuvassa ei kuitenkaan ollut mainintaa siitä, milloin kuva on otettu.

Pjotr Veliki, Kronstadissa (kuva käyttäjä: margogubichan).

Tanskan suunnalta ei eiliseen mennessä ollut tullut tietoa siitä, onko kyseinen kolmikko poistunut Itämeren alueelta, mikä tarkoittaa sitä, että Venäjän Itämeren laivaston iskukyky on merkittävästi suurempi tällä hetkellä - Zapad-2017-sotaharjoituksen alkuun on aikaa kuukaudenpäivät, nähtäväksi jää pysyttelevätkö kyseiset pinta-alukset Itämeren alueella syyskuun puolelle.

Tässä valossa pidän venäläisten suorittamaa Dmitri Donskoin käyttämistä Itämeren alueella taiten suoritetuksi operaatioksi, jonka varjolla alueelle on toimitettu mediaa olennaisesti vähemmän kiinnostavat, mutta Venäjän laivaston iskukyvyn kannalta Itämerellä iskukykyä merkittävästi lisäävät alukset epämääräiseksi ajaksi. Voimme tietty lohduttautua, sillä tiedolla, että todennäköisesti alueen valtioiden asevoimat seuraavat myös kyseistä kolmikkoa, mutta ymmärrettävistä syistä välttävät turhaa kohua.

Dmitri Donskoi oli kuin ”suuri valkoinen norsu” joka veti katseet puoleensa, samalla sen varjossa suoritettiin jotain merkittävämpää, johon yleisöä kosiskeleva media ei juurikaan kiinnittänyt huomiota. Tapahtumaa voitaneen perustellusti kutsua myös venäläisten pienimuotoiseksi harhautusoperaatioksi (maskirovka), jossa mediaa kyllästettiin epäolennaisella tiedolla samalla se olennainen tieto – joka oli kaiken aikaa silmiemme edessä ja havaittavissa – ei herättänyt huomiota. On kuitenkin parempi, etten ryhdy sen kummemmin spekuloimaan pinta-alus-kolmikon tulevasta roolista. Tulemme näkemään sen seuraavien päivien tai viikkojen kuluessa. Poistuvatko alukset Itämereltä lähipäivinä vai jäävätkö ne pienehkölle merialueelle viikoiksi, jos ei muuta, niin herättämään epävarmuutta alueen rantavaltioissa.

* * *

Yllä esille nostamani huomio ei päde yksinomaan ylläkuvattuun tapahtumaan vaan on havaittavissa yleisesti tämän päivän mediassa – yleisölle tarjoillaan klikkiotsikoita ja vastaavasti tarjotaan aivan liian vähän taustoittavia ja kokonaistilannekuvaa valottavia katsauksia. Tämä sama kuvio on havaittavissa Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisissä Zapad-2017-sotaharjoituksissa, joissa numerot ja tekniset tiedot vetävät katseen puoleensa mutta samalla moni – vähäiseltä vaikuttava tekijä jää huomiotta tai pienemmälle huomiolle – palaan tähän lähipäivinä Zapad-2017-sotaharjoituksen varjossa -kirjoituksessa.

Suomessa samaiselle viikolle osui myös Venäjän presidentti Vladimir Putinin vierailu Savonlinnassa, joten tulimme todellakin kyllästetyksi Venäjä-uutisoinnilla, jolloin, ymmärrettävästi, moni havainto ja tapahtuma jäi vähäiselle huomiolle. Mutta jos jätämme suomalaismedian huomiotta, venäläisen laivasto-osaston ”katoaminen” Itämerellä on jäänyt huomiotta laajemminkin alueen rantavaltioiden medioissa. Katse kohdistettiin ”näytelmän” keskipisteeseen, samalla se mitä kulisseissa tapahtui jäi varjoihin, siitä huolimatta, että yllämainittuun kolmikkoon verrattuna Dmitri Donskoilla ei juuri ollut muuta kuin julkisuusarvoa - se oli vetonaula, johon katseen toivottiin kiinnittyvän ja kiinnittyihän se.

Marko

1. https://yle.fi/uutiset/3-9736377 

2. https://yle.fi/uutiset/3-9738281 

3. http://www.shipspotting.com/gallery/photo.php?lid=163728 

4. https://thebarentsobserver.com/en/security/2017/08/typhoon-and-nuclear-battle-cruiser-makes-ready-northbound-voyage 

5. https://twitter.com/Russian_Defence/status/890712662308507648 

6. https://twitter.com/CorporalFrisk/status/894783907094175744 

7. https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/minne_katosi_pietari_s-68635 

Pjotr Veliki rakenteilla Pietarissa Baltiysky 189-telakalla  1991, kuva Marko Enqvist.