Näytetään tekstit, joissa on tunniste Crimea. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Crimea. Näytä kaikki tekstit

tiistai 28. heinäkuuta 2020

Heinäkuun 30. on #CrimeaIsUkraine-päivä


Heinäkuun 30. päivä vietettävän #CrimeaIsUkraine-päivän idea on hyvin yksinkertainen, sen avulla on tarkoitus nostaa sosiaalisessa mediassa, kuten Twitterissä, CrimeaIsUkraine-hashtagilla varustettu tunniste jälleen ensimmäiseksi. Syy ihmisten aktivointiin löytyy Venäjän hallintoa tukevien trollien ja aktivistien toiminnasta, heidän onnistuttua nostaa CrimeaIsRussia-hashtag ensimmäiseksi, saaden toimintaansa voimakasta tukea Venäjän hallinnon edustajilta ja suurlähetystöiltä kautta maailman. Tilanteen korjaamiseksi twitterissä käyttäjä @GlasnostGone ryhtyi aktivoimaan ihmisiä #CrimeaIsUkraine-kampanjan taakse ja erilliseksi ”Krim on osa Ukrainaa” -päiväksi, jolloin olemme erityisen aktiivisia, valikoitui kuun toiseksi viimeinen päivä. Kampanjansa tueksi @GlasnostGone eli Alex King julkaisi blogin ”July 30th is a #CrimeaIsUkraine Campaing Day – Get Involved”.

#CrimeaIsUkraine! Helsinki, toukokuu 2019.



















Tarkoituksena on toki muistuttaa lukijoita Krimin niemimaan miehityksestä ja venäläisten, miehittämällään niemimaalla, harjoittamasta sorrosta, jonka kohteena ovat erityisesti Krimin tataarit, kuitenkin käytännössä kaikki, jotka vastustavat miehitystä. Pelottelun ja uhkailun kohteeksi ovat joutuneet myös Ukrainan ortodoksinen kirkko Krimillä, kirkon arkkipiispa Klyment sai uhkavaatimuksen miehitysviranomaisilta, jollei Jevpatoriaan rakennettua ortodoksikappelia siirretä pois viidessä päivässä, kirkkoa vastaan aloitetaan rikostutkinta. Siirrettäväksi määrätyn ortodoksikappelin rakentaminen alkoi jo ennen Venäjän suorittamaa miehitystä helmikuussa 2014. (1)

Jehovan todistajia ryhdyttiin vainoamaan Venäjällä sen jälkeen, kun järjestö kiellettiin maassa äärimielisenä järjestönä huhtikuussa 2017. Venäjältä Jehovan todistajien vaino on edennyt myös miehitetylle Krimin niemimaalle. Ainakin kymmenen Krimin niemimaalla asuvaa Jehovan todistajaa on tuomittu venäläisessä oikeudessa vuosien vankeusrangaistuksiin, pisimmillään kyse on yli kuuden vuoden tuomioista. (2)

Toimittajiin ja kansalaisjournalisteihin kohdistunut vaino on myös lisääntynyt Krimin niemimaalla tämän vuoden kuluessa. Venäjä haluaa pelotella hiljaiseksi ne kaikki, jotka välittävät tietoa miehitetyltä niemimaalta – vain virallisen totuuden kertominen on hyväksyttyä.

Tämän vuoden heinäkuussa miehitysviranomaiset Krimin niemimaalla ovat panneet täytäntöön lukuisia mittavia ratsioita. Heinäkuun 7. päivä Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n joukot yhdessä muiden miehitysjoukkojen kanssa, suorittivat ratsioiden sarjan Krimin niemimaalla. Ratsioissa pidätettiin kuusi henkilöä, jotka kaikki siirrettiin välittömästi Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n tiloihin Simferopoliin. Venäläisviranomaisten mukaan pidätettyjä voi odottaa jopa viiden vuoden vankeustuomiot. (3) Venäjä on myös uhannut rangaistuksilla, ainakin osaa, vangitsemistaan Krimin tataareista, jotka kieltäytyivät osallistumisesta Venäjän perustuslaki-äänestykseen kesäkuussa. Näin on käynyt ainakin Simferopol SIZO:ssa pidetyille, vangituille Krimin tataareille. (4) Vangitut Krimin tataarit eivät ole Venäjän kansalaisia. (Huom. Simferopolin SIZO on tutkintavankila).


Venäjä painostaa jatkuvasti Krimin niemimaalla asuvia Ukrainan kansalaisia ottamaan Venäjän kansalaisuuden, kieltäytymistä voi seurata – ja usein seuraakin – erilaisia rajoituksia höystettynä uhkauksilla. Yli tuhat Venäjän kansalaisuudesta kieltäytynyttä on päätynyt oikeuteen ja yli 170 oikeudenkäyntiä päätyi siihen lopputulokseen, että sakkorangaistuksen ohella syytettynä ollut pakotettiin myös muuttamaan Krimiltä – tiedossa on tapauksia, joissa syytettynä ollut pakotettiin muuttamaan Krimiltä ja jättämään sinne puolisonsa ja lapsensa. (5)

Tehtaankadulla, taustalla Krimin niemimaata miehittävän Venäjän suurlähetystö (23. helmikuuta 2019).

















Palautetaan mieliin mitä tuli kirjoitettua ukrainaksi helmikuussa 2019, Venäjän suurlähetystön edustalla, järjestetyn mielenosoituksen jälkeen:

23 лютого 2019 р. в Гельсінкі перед російським посольством відбулася акція протесту проти окупації Криму Росією. В акції протесту прийняли участь українці, які мешкають у Фінляндії та фіни, які підтримують боротьбу України проти агресії Росії.

Учасники протесту заявили, що захват території незалежної держави є не прийнятним для цивілізованого світу, та ця ситуація змушує замислитися, що агресивні дії Росії можуть бути спрямовані і на інші сусідні країни. Якщо Росія здійснила напад  на Україну, то чого вона не може зробити те ж саме з іншою країною? Чому? Тому,  що час ще не прийшов? Та цього не може бути? 


Lämpimät” terveiseni Vladimir Putinille ja Venäjän valtiolle sekä sen harjoittaman imperialistisen valloituspolitiikan tukijoille:

#CrimeaIsUkraine – #LiberateCrimea!





















Miehitysvuosina Venäjä on syyllistynyt Krimin niemimaalla järjestelmällisiin ihmisoikeusrikkomuksiin, se hankkii kiduttamalla ”tunnustuksia” vangituilta, se on myös rikkonut Geneven sopimusta, sortaa etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä, on tuhonnut kulttuurikohteita sekä siirtänyt Krimin niemimaalta kulttuuriaarteita museoihin Venäjälle. Siksi me emme unohda!


Marko



1. http://khpg.org/en/index.php?id=1595635927
2. https://www.rferl.org/a/crimea-jehovah-witness-russia-ukraine-/30653463.html
3. https://112.international/society/crimean-tatars-houses-raided-in-crimea-six-people-apprehended-52827.html
4. http://khpg.org/en/index.php?id=1593548526
5. http://khpg.org/en/index.php?id=1594308593


Kuvat Marko Enqvist.



sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Miehitettyä Krimiä ei saa unohtaa, eikä siitä saa käydä kauppaa

Itä-Ukrainassa on sota – mitä ei pidä unohtaa, jos käynnissä oleva sota saa vähän huomiota läntisissä medioissa, sitäkin vähemmän huomiota suodaan Venäjän miehittämälle Krimin niemimaalle. Niemimaan tilanne nousee toisinaan otsikoihin, viime aikoina surkean ihmisoikeustilanteen myötä. Olemme saaneet lukea raportteja Venäjän toimeenpanemista – räikeistä – ihmisoikeusrikkomuksista, tai ihmisoikeustilanteen heikkenemisestä, kuten ”Crimea is a Black Hole for Human Rights”. (1)

Tällä hetkellä vaino kohdistuu erityisesti Krimin tataareihin, pidätykset, uskonnollisten kohteiden ja kulttuurikohteiden tuhoamiset sekä vaino muodostavat olennaisen osan heidän elämäänsä miehitetyllä niemimaalla.


Miehityksen alkuviikkoina ja kuukausina pidätysten ynnä poliittisten tuomioiden kohteina olivat erityisesti ne niemimaan asukkaat, joita Venäjä syytti miehityshallinnon vastustamisesta sekä Ukrainan asevoimien tukemisesta miehityksen alkuvaiheessa. Tuolloin kymmeniä ukrainalaisia tataarien ohella pidätettiin ja tuomittiin näytösoikeudenkäynneissä pitkiin rangaistuksiin, joita tuomitut – kuten ukrainalainen elokuvaohjaaja Oleg Sentsov ja ukrainalainen kansalaisaktivisti Oleksandr Kolchenko – kärsivät tuhansien kilometrien päässä kotiseudulta. Kidutus muodossa tai toisessa on ollut olennaisessa osassa kuulusteluja ja tunnustuksia.

Krimin tataareiden 1944 karkotuksen muistojuhlassa Kiovassa (toukokuussa 2016), banderollissa tataariaktivisteja, jotka Venäjä on vanginnut miehityksen aikana.

















Krimin tataarien julkaisemat viime vuoden (v. 2017) miehitystoimiin liittyvät tilastot kertovat omalta osaltaan karua kieltä:

-16 uutta poliittista vankia, joista 15 on Krimin tataareja.
-16 ihmistä tapettu (miehitystoimien seurauksena), joista 13 on Krimin tataareja.
-286 asukasta pidätetty, joista 248 on Krimin tataareja.
-340 asukasta on kutsuttu kuulusteluihin, joista 286 on Krimin tataareja.

Kuulusteluihin kutsuminenkin tietää kutsutuille todellista olemassa olevaa uhkaa, kuulustelu voi johtaa pahoinpitelyyn tahi kidutukseen – toisinaan jopa kuolemaan. Kuulustelut voivat johtaa myös vangitsemiseen ja (poliittiseen) tuomioon.

The Crimean Tatar Resource Center.














Viime vuoden puolella Venäjä vangitsi – nyt jo vapautetun - Krimin tataarien johtajiin kuuluneen Ilmi Umerovin, vangitsemisen aikana hänet siirrettiin psykiatrian erikoissairaalaan. Teko tuomittiin kansainvälisesti ihmisoikeuksien vastaisena, sitä verrattiin Neuvostoliitossa harjoitettuun toisinajattelijoiden siirtämiseen mielisairaaloihin "hoidettaviksi". Käytännössä toimintaa voidaan pitää osana ihmismielen nujertamista – kyse oli kiduttamisesta.

* * *

Alueen ihmisoikeustilanteen romahtamisen ohella Venäjä miehittäjänä on sallinut alueen uskonnollisten ja kulttuurikohteiden tahallisen vaurioittamisen tai tuhoamisen – niemimaalta on myös varastettu kulttuuriaarteita Venäjälle. Hromadske international julkaisi 4. tammikuuta artikkelin ”Stolen Heritage: How Russia is Destroying Crimean Archaeological Sites” – artikkelissa tarkasteltiin Venäjän miehittämällään Krimin niemimaalla harjoittamaa piittaamatonta arkeologisten sekä kulttuurikohteiden kohtelua. (3) Myös Venäjän niemimaalla suorittamat tai suunnittelemat entisöintityöt ovat herättäneet kysymyksiä – Bagçesarayn (Khanin) palatsialueen restaurointityöt tarkoitusperineen ovat herättäneet kysymyksiä. (4)

Kuinka tähän on päädytty?

Ukrainan kansan lähdettyä marraskuussa 2013 Kiovassa Maidan Nezalezhnostille (Itsenäisyysaukiolle) protestoimaan Ukrainan silloisen presidentin Viktor Janukovytšin hallinnon omavaltaista päätöstä olla allekirjoittamatta EU-sopimusta syntyi EuroMaidan, se päättyi kansan määrätietoisen kamppailun päätteeksi Viktor Janukovytšin pakenemiseen Kiovasta ja Ukrainasta Venäjälle ja hallinnon vaihtumiseen Ukrainassa. Tätä vallan vaihtoa Venäjä käytti ”keppihevosena” Krimin niemimaan miehittämiselle ”vihreiden miesten” avulla – käytännössä kyse oli Venäjän toteuttamasta sotilasoperaatiosta. Miehittäminen johti maaliskuussa 2014 niemimaan laittomaan anneksaatioon Venäjään, laittoman ja laajalti tuomitun ”kansanäänestyksen” jälkeen. En voi muuta kuin painottaen todeta, että Krimi on edelleen de jure osa Ukrainaa.

Helmikuun 2014 Venäjän suorittaman miehityksen jälkeen ihmisoikeustilanne niemimaalla on heikentynyt merkittävästi. Miehityksestä kärsivät erityisesti Krimin tataarit, mutta laajoja ihmisoikeusrikkomuksia on kohdistunut myös etnisesti ukrainalaisiin ja muihin niemimaan etnisiin vähemmistöihin. Niemimaalta on miehitysvuosien kuluessa muuttanut pois – osa käytännössä paennut – noin 150 000 tataaria, ukrainalaista ja muihin vähemmistöihin kuuluvaa asukasta. Vastaavasti alueelle on muuttanut Venäjältä uusia asukkaita, mikäli tilanne on vähänkään sama kuin Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, ainakin osa näistä ”uusista asukkaista” on käytännössä pakkomuutettu alueelle Venäjältä.

Krimin niemimaalla pidätettyjen tataarien ja ukrainalaisten sekä muihin vähemmistöihin kuuluvien on hyvin vaikeaa – käytännössä mahdotonta – saada oikeutta. Langetettuja tuomioita voi kutsua poliittisiksi, niinpä moni kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö pitää useita tuomittuja ukrainalaisia ja tataareja poliittisina vankeina, myös venäläinen ihmisoikeusjärjestö Memorial on nimittänyt esim. elokuvaohjaaja Oleg Sentsovin poliittiseksi vangiksi. (2)

Venäjän suorittamaa niemimaan miehitystä seurasivat länsimaiden pakotteet. Meidän on muistettava se, että pakotteet ovat vastatoimi Venäjän suorittamalle miehitykselle ja niemimaan anneksaatiolle. Toimet ovat kytköksissä toisiinsa väittääpä Venäjä ja sen resenaattorit mitä tahansa.

Venäjän tavoitteita?

Tällä hetkellä käydään keskusteluja Itä-Ukrainan rauhanturvaoperaatiosta, johon itse suhtaudun hyvin skeptisesti – epäilen, että Venäjällä on – jälleen kerran – ketunhäntä kainalossa. Minun on vaikea kuvitella sellaista vaihtoehtoa, että Venäjä ilman mitään ehtoja luovuttaisi Itä-Ukrainan miehitetyt alueet Ukrainalle mahdollistaen YK:n alaisten joukkojen suorittaman rauhanturvaoperaation, siten, että koko Venäjän hallinnassa oleva osuus maiden välistä rajaa (409 km) siirtyisi rauhanturvajoukkojen hallintaan. Jollei Venäjän tarkoituksena ole sitten ryhtyä käymään kauppaa Krimin niemimaasta ja Itä-Ukrainasta, kauppaa, jossa Vladimir Putinin hallinto pyrkisi neuvottelemaan Ukrainan yli ehdoista: rauha idässä niemimaasta.

Venäjän miehittämällä niemimaalla vierailee säännöllisesti erilaisia puolueiden ja ryhmien edustajia lännestä. Tämän vuoden helmikuun alkupuolella joukko saksalaisia äärioikeistolaisen Alternative für DeutschlandAfD eli Vaihtoehto Saksalle puolueen alueparlamenttien edustajia saapui niemimaalle Moskovan kautta 3. helmikuuta 2018.

Huhtikuussa Krimillä järjestetään Jaltan 4. kansainvälinen talousfoorumi. Lännestä foorumille ottaa tavallisesti osaa tahoja ja henkilöitä, joilla on tiiviit suhteet venäläistahoihin, osan ollessa käytännössä venäläisten ”talutusnuorassa”.

Sanktioista huolimatta Venäjä on pyrkinyt myös solmimaan yritysten kanssa sopimuksia, jotta nämä toimittaisivat Krimille sanktioiden alaisia tuotteita. Esim. eräillä saksalaisyrityksillä on toimintaa niemimaalla: Siemens is not alone in helping Russia to breach sanctions over Crimea. (5) Päinvastaisena esimerkkinä voidaan mainita Wärtsilän suoraselkäisyys: Wärtsilä ei toimita Krimille laivamoottoreita – päätös ihmetyttää Venäjällä: ”Miten voi kieltäytyä rahasta?” (6)

Näissä kaikissa toimintatavoissa näyttäytyy Venäjän tarkoituksellinen halu neuvotella yksittäisten tahojen kanssa, onpa kyse puolueesta tai valtiosta ja näin rikkoa länsimaiden yhteistä rintamaa, lopullisena tarkoituksena on hajottaa läntinen rintama ja saada yksittäisiä EU-valtioita lipeämään sanktiorintamasta ja sopimaan Venäjän kanssa kahdenvälisiä sopimuksia.

”Suomalaisturistit” kevätmatkalla Krimillä

Suomalais-venäläinen yhdistys RuFi markkinoi kotisivuillaan ”turistimatkaa” Krimille, itse asiassa heidän tarkoituksena on tehdä kaksi ”turistimatkaa” – itse kutsuisin näitä propagandamatkoiksi – Krimille tämän vuoden puolella, joista ensimmäinen maaliskuussa (12. – 20. maaliskuuta 2018). Matkan ajankohta on sikäli kiinnostava, että Venäjän ”presidentinvaalit” järjestetään 18. maaliskuuta. Näemmekö tuolloin suomalaisia ”kansainvälisinä vaalitarkkailijoina” – muitakin kuin Johan Bäckmanin, joka on aiemminkin toiminut Venäjän järjestämien vaalien ”tarkkailijana”.

Todellisuudessa kyseiset ”tarkkailijatehtävät”, kuten toimiminen ”vaalitarkkailijana” Krimin ”kansanäänestyksessä” kevättalvella 2014 tai ”vaaleissa” Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, ovat osa Venäjän propagandaa, samalla ne ovat myös osa Venäjän hybridisodankäynnin keinoja. Näiden ”tarkkailijoiden” tehtävänä on omalta osaltaan legitimoida vaalit, ts. ne ovat osa teatteria, jolla hallinto haluaa osoittaa kaiken toimivan laillisesti.

Kuvakollaasi Johan Bäckmanin Facebook päivityksestä ja RuFi ry:n sivuilta otetusta kuvakaappauksesta.












Se ei ole mikään yllätys, että Johan Bäckman on mukana organisoimassa tällaista ”turistimatkaa”, jolla uskon olevan kohtuullisia propagandistisia tarkoitusperiä – kuten yllä viittasinkin, jossa hyödynnetään joukkoa hyödyllisiä idiootteja.

Täsmennän kuitenkin sen verran, että en pidä kaikkia Suomalais-venäläinen yhdistys RuFi ry:n toiminnassa mukana olevia pelkkinä hyödyllisinä idiootteina, yhdistyksen puheenjohtaja Daria Skippari-Smirnovin aktiivinen rooli antaa ymmärtää, että hän on muutakin kuin hyväksikäytettävä idiootti. Yhdistyksen jäsenistöön kuuluu muitakin aktiiveja, joiden toiminta on pitkäjänteistä ja määrätietoista, kuten miehitetyn Itä-Ukrainan alueella useamman kerran laittomasti vieraillut yhdistyksen rahastonhoitaja Marina Muhonen.

Näin loppuun on syytä muistuttaa seuraavasta:

Suomen kanta on, että kansainvälisen oikeuden mukaisesti Krim kuuluu Ukrainaan. Ukrainan lain mukaan Krimille ei saa saapua luvatta Venäjän kautta.

Ukrainan viranomaiset voivat määrätä rangaistukseksi luvattomasta matkustamisesta ATO-alueelle tai Krimille sakkoja ja/tai vankeusrangaistuksen.” (7)

Tätä ei propaganda tahi laittomiksi todetut kansanäänestykset muuksi muuta, Krimin niemimaa on osa Ukrainaa!


Marko


Alternative für Deutschland – AfD eli Vaihtoehto Saksalle puolueen Krimille matkustaneet edustajat:

Roger Beckamp (North Rhine-Westphalia), Christian Blex (North Rhine-Westphalia), Helmut Seifen (North Rhine-Westphalia) ja Nick Vogel (North Rhine-Westphalia).
Hugh Bronson (Berlin), Harald Laatsch (Berlin) ja Gunnar Lindemann (Berlin).
Rainer Balzer (Baden-Württemberg).
Eugen Schmidt (Russian Germans for the AfD, North Rhine-Westphalia).

AfD:n jäseniä Moskovan Sheremetyevon kv. lentoasemalla matkalla Krimille.


















Lähteenä: Anton Shekhovtsov sekä Gunnar Lindemannin (AfD) Facebook-sivu. 

maanantai 4. joulukuuta 2017

For Ukraine - #4Ukraine

Finland became independent a hundred years ago - 6th of December 1917 - after the Russian Red Revolution. 30th of November 1939 Red Army attacked Finland - at that time, in Finland began 105 days of honor in the struggle of our country against the Red Army, while maintaining its sovereignty. A hundred years later, our country is independent and free democracy, at the same time in Europe Ukraine fights for its independence and freedom against the Russian armed forces – against the “Красная Армия”.


On 6th of December, we celebrate our 100th anniversary in Finland, the same day the global movement supports Ukrainians who are fighting for freedom - defending their homeland. On Tuesday, December 6th we will show social movement support for the Ukrainian armed forces – these brave Ukrainian soldiers – with a hashtag #4Ukraine.

@GlasnostGone #4Ukraine.
























From us writing #4Ukraine does not require more than a few seconds of work - a small moment in our lives, but with this little moment in the world, the value of the act is unmatched. Now Ukraine is fighting alone, the least we can do is to write #4Ukraine!

Founder of the #4Ukraine campaign is British, know on twitter with the username @GlasnostGone. This is not the first of his global campaigns, he also founded #FreeSavchenko campaign. Global #FreeSavchenko campaign gathered participants from citizens to politicians. Unfortunately, Finnish politicians did not take publicly part in the #FreeSavchenko campaign - hopefully even somebody will dare to join the #4Ukraine campaign.

Polish Parliament Sejm and #FreeSavchenko - photo via @gajewska_kinga.




















Ukrainians are fighting for freedom, independence and social change. Their battle began four years ago 21st of November 2013 in Kyiv, Maidan Nezalezhnost, and today it continues with arms in eastern Ukraine at Donbas, where Ukrainians defending their country against Russian aggression, as well as a peaceful resistance to the Russian occupied Crimea Peninsula.

They fought the last man (photo: Marko Enqvist).

























Donbas with black soil and sun flowers - my dream is free Donbas and free unite Ukraine, therefore #4Ukraine!

Kleban-Bik, Donbas – Ukraine (photo Marko Enqvist Aug. 2012).
















Join us #4Ukraine on December 6th!

Слава Україна! Слава героям!

Marko Enqvist

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

”Jumping All Over the World”

Jumping all over the world” – Scooteria lainatakseni pätee Scooterin ohella Oliver Stoneenkin. Kumpikin heistä on, arveluttavalla tapaa, päätynyt otsikoihin viime viikkojen aikana. Stonen kohdalla hämmentynyttä keskustelua on herättänyt hänen – kritiikitön ja suorastaan palvova – Vladimir Putin-haastattelunsa, joka näyttää saaneen farssimaisia piirteitä näin jälkikäteen. Samalla tapaa hämmennystä ja ihmettelyä on herättänyt Scooterin päätös osallistua, ainoana Venäjän rajojen ulkopuolelta tulevana yhtyeenä, Ukrainalta miehitetyllä Krimillä järjestettävään #ZB Fest 2017 - Zolotaya Balka Festivaliin elokuun 4. ja 5. (1) Euroopan kiertueellaan Scooterin on aikomus esiintyä Ukrainalta miehitetyn Krimin ohella esim. Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa. (2)

Saksalaisen Bildin haastattelussa Scooterin taholta vastattiin tiedusteluun, miksi vierailla juuri Krimillä kaikista mahdollisista paikoista:
We are not going to Crimea to engage in politics there, but because we have a fan base there. We want to give them something.”
Yhtyeen managerin Jens Thelen vastaus Bildille on samalla tapaa hämmentävän naiivi – vastauksesta huokuu suurta ymmärtämättömyyttä:
We were not aware of entering a political conflict here. Our music is entirely apolitical, and we want to keep out of political issues. We have been visiting Ukraine and Russia since 1995 and have many fans there who look forward to seeing Scooter.” (2)

Minulle tulee vastauksista ensinnä mieleen se, että yhtyeen jäsenet managerinsa ohella ovat täydellisen vieraantuneita ympäröivästä todellisuudesta – kyvyttömiä tiedostamaan sitä, että vaikka heillä ei ole mitään ”poliittista tarkoitusta”, se ei tarkoita sitä, etteikö heitä voida käyttää poliittisiin tarkoituksiin ja etteikö heidän vierailusta tulla tekemään kohtuullinen propagandanumero.

Tietojen mukaan Scooterin on aikomus lentää Krimille Moskovasta, jolloin he tulevat rikkomaan Ukrainan lakia, jonka mukaan tilapäisesti miehitetylle Krimin niemimaalle ulkomaalaisten on sallittua matkustaa vain erityistarkoituksessa ja tuolloinkin alueelle on kuljettava ja sieltä on poistuttava Ukrainan alueiden kautta. Tällä hetkellä Ukrainassa on käynnissä rikostutkinta useita Krimille laittomasti matkanneita ulkomaalaisia kohtaan. Toukokuun Euroviisu-episodin perusteella voidaan päätellä Ukrainan viranomaisten olevan tosissaan tämän lainkohdan valvomisessa ja toteuttamisessa.

Scooterin vierailun Krimillä tekee moraalisesti tuomittavammaksi sen, että miehitetyllä Krimillä harjoitetaan Venäjän taholta etenkin Krimin tataareihin kohdistuvaa vainoa, tämän vainon kohteeksi ovat joutuneet myös muut Venäjän miehitystä vastustavat tahot, kuten on näytösoikeudenkäyntien myötä nähty.

Venäjän suoritettua Krimin niemimaan miehittämisen helmi-maaliskuussa 2014, niemimaan etnisiin vähemmistöihin kuuluvien Krimin tataareiden vainot alkoivat hyvin pian miehityksen alettua, maaliskuun puolella katosivat ensimmäiset tataarit ja samaisen kuun puolella löydettiin ensimmäiset miehitystä seuranneen pidätysaallon aikana pidätetyt ja sittemmin kidutetut ynnä murhatut tataarit.


Kevään 2014 jälkeen niemimaan miehittänyt Venäjä on jatkanut erityisesti Krimin tataarien vainoa, tuhansia tataareita on häädetty kodeistaan – Ukrainan puolelle on muuttanut tuhansia tataariyhteisöön kuuluneita, uskonnon harjoittamista on vaikeutettu, perinteisten juhlien ja muistotilaisuuksien (kuten toukokuun karkotuksen muistopäivä) pitoa on estetty. Useita tataarijohtajia on pidätetty eripituisiksi ajoiksi, lukuisa joukko aktiiveja on pidätyksen jälkeen tuomittu vuosien vankeustuomioihin oikeudenkäynneissä, joita pidetään vähintäänkin epäoikeudenmukaisina syystä, että puolustusasianajajien toimintaa on vaikeutettu tai estetty kokonaan, monissa tapauksissa ei ole olemassa perusteita oikeudenkäynneille. Oikeudenkäyntejä on kuvattu teatteriksi, näitä näytösoikeudenkäyntejä on järjestetty myös Venäjällä – tuomioiden jälkeen pidätettyjä on siirretty tuhansien kilometrien päähän kotiseudulta. Eräissä tapauksissa pidätettyjä on kidutettu, jotta ”korkean profiilin” pidätetyille saadaan pidemmän tuomiot. Venäjä on myös ottanut käyttöönsä neuvostoaikaisia menetelmiä siirtäessään pidätettyjä psykiatrisiin hoitolaitoksiin oikeudenkäyntien aikana tai niiden jälkeen. Asia johon myös ihmisoikeusjärjestöt ovat kiinnittäneet huomiota. Edellä lueteltuja miehittäjän harjoittamia toimia on kohdennettu tataareiden ohella myös muihin Venäjän miehitystä vastustaneisiin tai kritisoineisiin pidätettyihin – useiden pidätettyjen kohdalla luetut syytteet eivät vastaa todellisuutta, kuten Oleg Sentsovin ja Oleksandr Kolchenkon kohdalla.


Krimin tataareiden 1944 karkotuksen muistojuhlassa Kiovassa (toukokuussa 2016), banderollissa tataariaktivisteja, jotka Venäjä on pidättänyt miehityksen kuluessa.

















Krimin niemimaan tapahtumien myötä voidaan aivan perustellusti todeta Scooterin vierailun miehitetyllä niemimaalla olevan samalla myös poliittinen kannanotto. He ovat tehneet päätöksen esiintyä niemimaalla, niemimaalla suoritetuista räikeistä ihmisoikeusloukkauksista huolimatta. He sulkevat silmänsä todellisuudelta, heidän päätöksensä esiintyä Krimin niemimaalla on kaikella tapaa poliittinen kannanotto – sitä voidaan jopa pitää ihmisoikeusrikkomusten hiljaisena hyväksyntänä. Heitä väestöön kohdistuva vaino ei haittaa, he ovat – syystä tai toisesta – valmiit rikkomaan Ukrainan lakeja vastaan, puhumattakaan vierailun moraalisesta puolesta.

Suhtaudun kovin skeptisesti yhtyeen taholta annettuun selitykseen ”…have a fan base there. We want to give them something” – vaikea kuvitella, että yhtyeen faneja on niin paljon, että on tarvetta vierailla miehitetyllä alueella, jossa suoritetaan räikeitä ihmisoikeusrikkomuksia. (Huom: kirjoituksen lopussa muutama linkki alueella suoritettuihin ihmisoikeusrikkomuksiin).

Oliver Stonen Putin-haastattelu on tähän mennessä kerännyt huomattavasti huomiota kautta maailman. (3) Sitä on kritisoitu aiheesta – sitä on pidetty palvovana haastatteluna, jota on jopa kutsuttu ”vaalivideoksi”. Todellista tarvetta ”vaalivideolle” ei ole olemassa, Venäjän tulevissa presidentinvaaleissa ei käytännössä ole kuin yksi todellinen ehdokas, istuva presidentti, Vladimir Putin. Aleksei Navalnyi, jonka osallistuminen vaaleihin, käytännössä estettiin oikeudenkäynnissä annetun rangaistuksen myötä, oli Venäjän todellisen opposition näkyvin edustaja, mutta ei hänenkään mahdollisuuksiin kukaan uskonut.

Onko enää jäljellä todellisia, Putinia haastavia, ehdokkaita? Vaaleihin on aikaa vielä vajaat vuosi, tällä hetkellä todellista haastavaa ehdokasta ei ole – Navalnyikaan ei sellainen olisi ollut, mikäli olisi saanut ottaa osaa vaaleihin. Venäjän hallinto tulee tekemään kaikkensa, jotta Putin valitaan – tarvittaessa syyllistyen vieläkin räikeämpiin laittomuuksiin, mitä tähän mennessä on nähty. Navalnyin korruptiotuomiota maassa, jossa korruptio ylettyy räikeänä vallan huipulle saakka, on vain temppu raivata Navalny pois pelistä. En nyt ota kantaa siihen kuinka viaton Navalny todellisuudessa on. Voiko Venäjällä edes olla korruptoitumaton sanan varsinaisessa merkityksessä? Tuskin, mutta Navalnyin kohdalla puhe on kuitenkin ”kahvirahoista” verrattuna niihin miljardeihin – kymmeniin miljardeihin – joita Putinin lähipiiriin kuuluvat ovat itselleen varastaneet ja keinotelleet, Putinista puhumattakaan. Hänkään ei tässä tapauksessa ole viaton kymmenine hallinnassaan olevine datshoineen ja majapaikkoineen ynnä palatseineen. Venäjälle on myös tulossa uusi laki, jossa määritellään valtiojohdon ja heidän perheenjäsentensä omaisuus valtiosalaisuudeksi. (4)

Oma episodinsa Stonen Putin-haastattelussa on sitten kohuttu video-episodi, jossa Putin esittelee Stonelle videon, jonka hän väitti kuvaavan Venäjän ISIS:n vastaista Syyriassa taistelua, vaikka todellisuudessa video on vuosien takaa ja kuvaa yhdysvaltalaishelikopterien hyökkäystä talibaneja vastaan Afganistanissa. (5).

Joidenkin mielestä Stonen Putin-haastattelu oli niiltä osin perusteltu, että se avasi Putinia henkilönä sekä Putinin näkökulmaa ja Venäjän tarpeita. Itse suhtaudun tällaiseen perusteluun kovin skeptisesti, ensinnäkin siksi, että on syytä suhtautua koko haastatteluun kriittisesti – siihen, ettei se ole tarkoin käsikirjoitettu kokonaisuus, jossa on määritellyt roolit, joten tämä huomioiden, voidaan pohtia sitä, että onko se muuta kuin haastattelu, jossa ihaillaan Putinia sen sijaan, että tämä pyrittäisi haastamaan ja tämän toimintaa tarkastelemaan kriittisesti. Tarvitaanko kritiikitöntä Putin-henkilökuvaa? Ei missään nimessä, ei diktaattorista (tai semidiktaattorista) pidä rakentaa kritiikittömiä henkilökuvia, joissa upotaan hänen maailmankuvaan ihastuksen mairea hymy kasvoilla. Stonen Putin-haastattelu palvelee Putinia sekä häntä itseään, näin hän takaa sen, että jatkossakin on tervetullut Moskovaan tapaamaan ja ylistämään Putinia.

* * *

Kirjoitukseni loppuun voidaan poimia uutinen perjantailta – Unian infon mukaan ”French politicians heading for Donetsk to "support Russia army’”. (6) Pieni joukko ranskalaisia paikallispoliitikkoja aikoo vierailla laittomasti Donetskissa aikomuksenaan ”to support the Russian army, which is being constantly attacked by Ukraine, despite the Minsk agreements” – vierailuun on sisällytetty myös Donetskin ”kansantasavallan” johtajan Aleksandr Zahartšenkon tapaaminen. Vierailun eräänä syynä esitetty aikomus tukea Venäjän asevoimia, jota vastaan Ukrainan asevoimat hyökkää, on paradoksaalinen. Herää kysymys, että ymmärtäväkö kyseiset poliitikot kyseisen syyn paradoksaalisuutta? Todennäköisesti nämä poliitikot toisena aikana olisivat tukeneet mieluusti Ranskaa miehittävän natsi-Saksan asevoimia siinäkin vaiheessa, kun liittoutuneet tekivät Normandiaan maihinnousun aikomuksenaan vapauttaa Ranska miehittäjän kynsistä.

Kun tarkastellaan – kovin lyhyesti – vierailevien poliitikkojen taustoja, ei ole lainkaan ihme, että he asettautuvat tukemaan Ukrainaan hyökännyttä Venäjää ja siinä sivussa miehitettyjen alueiden – rikollista – paikallishallintoa ynnä Aleksandr Zahartšenkoa. Alueella vieraileva Christiane Pujol kuuluu Debout la France'en eli "France Ariseen" - kyseessä on nationalistinen ja äärioikeistolainen puolue. Pujolin seurassa on myös hänen miehensä. Hubert Fayard taasen on Centre National des Indépendants et Paysans eli CNIP aluejohtaja. Tässäkin on kyseessä äärioikeistolaisesta pienpuolueesta. Christian Borelli taasen kuuluu keskustaoikeistolaiseen Ranskan Les Républicains'iin, joka on näistä kolmesta puolueesta selkeästi suurin. Donetskin ”kansantasavallan” alueelle tämä pieni ryhmä matkusti Moskovan kautta, jossa he ovat tavanneet duuman kansainvälisten asioiden komitean puheenjohtaja Leonid Slutskyn. (Huom: kirjoitushetkellä he ovat todennäköisesti matkalla Donetskiin).

Tavalla tai toisella tämä blogissa esitelty joukko eritaustaisia ihmisiä palvelee Putinia ja Venäjää – osa tarkoituksellisesti, osa ehkäpä naiiviuttaan. Toiminnan taustalla on epäilemättä erilaisia vaikuttimia, mutta valintansa on tuomittava ja kaikella tapaa itsekäs – halveksuttava!

Marko



Ihmisoikeustilanne Krimillä on huolestuttava: