Ukrainan vaikuttaminen miehitettyyn Starobilskiin, ja sitä seurannut Venäjän likainen propagandakampanja

 

Venäjä valtasi Itä-Ukrainassa sijaitsevan Starobilskin noin viikkoa 24. helmikuuta 2022 alkaneen suurhyökkäyksen alun jälkeen – 2. maaliskuuta 2022. Kaupungin viimeiset vastarintapesäkkeet tukahdutettiin venäläisten toimesta neljää päivää myöhemmin. Kyseisestä päivästä lähtien Starobilsk on ollut Venäjän miehittämä – kaupungista on muodostunut miehitysvuosina merkittävä huoltokeskus Venäjän asevoimille. Etenkin tämän vuoden puolella kaupunki on alkanut esiintyä Venäjän asevoimien sekä erilaisten puolisotilaallisten koulutusorganisaatioiden tallenteilla – kaupunkiin perustettuihin koulutuskeskuksiin on värvätty nuoria Venäjältä.

Ukraina vaikutti Venäjän miehittämässä Starobilskissa sijaitsevan Taras Ševtšenkon mukaan nimetyn Luhanskin kansallisen yliopiston alueelle 21.–22. toukokuuta 2026 – operaation kohteena oli oppilaitoksen tiloissa toiminut ”Воин”-koulutuskeskus sekä venäläisen ”Rubiconin”-yksikön esikunta. (1) ”Rubicon” on Venäjän asevoimien miehittämättömillä järjestelmillä operoiva erikoisyksikkö. Ukrainan operaatiota seurasi viikonloppuna alkanut Venäjän mittava propagandakampanja valeuutisineen. Kirjoitukseni tarkoituksena on osoittaa se, että kyseessä oli kohde, jota Venäjä käytti sotilaallisiin tarkoituksiin sekä nostaa esiin esimerkkeinä Venäjän propagandakampanjan räikeitä valheita.

Venäjä perusti tänä keväänä kaupungissa sijaitsevaan kansalliseen yliopistoon koulutuskeskuksen miehittämättömien järjestelmien operaattoreille, koulutusta annettiin muun muassa FPV-droonilentäjille. (2) Koulutuskeskuksen toiminnasta vastaa sotilaskoulutusta järjestävä organisaatio, jonka yhteistyökumppaneihin kuuluu Venäjän asevoimien ”Rubicon” yksikkö. Organisaatio järjesti yhdessä Venäjän asevoimien kanssa säännöllisesti rekrytointikampanjoita houkutellakseen opiskelijoita oppilaitokseen, jonka ”Воин”-koulutuskeskus sijaitsi Luhanskin Taras Ševtšenkon kansallisen yliopiston tiloissa – tämän vuoden tammikuussa on päivätty asiakirja sotilaiden ja koulutettavien majoittamisesta oppilaitokseen. (3) Miehityshallinto on nimennyt oppilaitoksen Starobilskin ammattiopistoksi (ven. Старобельский Профессиональный Колледж). Alkuperäinen yliopisto, joka siirrettiin miehitetystä Luhanskista Starobilskiin vuonna 2014, siirtyi Venäjän suurhyökkäyksen myötä Poltavaan, Myrhorodiin ja Lubnyyn. (4)

Ennen Ukrainan operaatiota muun muassa Venäjän Rossija 1-kanavalla (ven. Россия 1) julkaistiin ”uutisjuttuja” Starobolskissa järjestettävästä sotilaskoulutuksesta. (5) Rossija 1 on yksi kolmesta Venäjän päätelevisiokanavista ja Venäjän valtion omistama.

Kuvakaappauksia venäläismedioiden oppilaitoksesta julkaisemista katsauksista toukokuulta 2026. (6)

Oppilaitokseen (ven. Старобельский Профессиональный Колледж) rekrytoitiin tänä keväänä opiskelijoita. (7 ja 8) 

Ukrainan Starobilskin alueelle kohdistaman iskun jälkeen Venäjän käynnisti hyvin voimakkaan Ukrainaan kohdistetun informaatio-operaation, jossa se käyttää hyväkseen disinformatiivisen ”tarinansa” levittämiseen sille lojaaleiden valemedioiden lisäksi ”hyödyllisiä idiootteja” sekä sosiaalisen median verkostoja. Starobilskiin on viety ”bussilastillinen” lojaaleja propagandisteja ja aktivisteja, (9) joille esitellään tapahtumapaikkoja sekä uhreiksi esiteltyjä henkilöitä. Osa esitellyistä uhreista on ilmeisiä näyttelijöitä tai venäläisten edustajia, kuten kuvassa ”uhrina” esitelty nainen, joka on puhuvinaan äidilleen. (10) Huomioikaa kiinni oleva puhelin sekä pidennetyt silmäripset, jotka ovat ehjät. Osa venäläisille esitellyistä ”uhreista” on tunnistettu sosiaalisen median kuvien perusteella joko Venäjän iskuissa kuolleiksi ukrainalaisnuoriksi tai kuvat on sattumanvaraisesti poimittu ukrainalaisilta somealustoilta. (11)

Venäjä on perinteisesti hyödyntänyt lojaaleja ”toimittajia” propagandan ja disinformaation levittäjinä, joukossa on myös henkilöitä, jotka ovat vuosien kuluessa esiintyneet lukuisissa eri rooleissa. Venäjä toimi näin etenkin Krimin niemimaan miehityksen jälkeen ja Itä-Ukrainassa keväällä 2014 alkaneen sodan alkuvaiheessa, jolloin sen oli saatava disinformatiivinen tarinansa läpi mahdollisimman laajalti. Venäjän oppeja on toteuttanut myös Valko-Venäjällä valtiollinen media, josta kirjoitin Disinformaatikot Lukašenkan tukena-blogin marraskuussa 2020.

Huomioitavaa on myös se, että Venäjän väitteet lapsiuhreista eivät pidä paikkaansa – yhdelläkään julkistetulla ”uhrilistalla” ei ole lapsiuhreja. (12) Ukrainan iskun jälkeen aamulla ja aamupäivällä kuvatuilla talenteilla ei myöskään näy lapsiuhreja eikä oppilaitoksen ympäristössä näy siviilejä, mikä olisi oletettavaa, jos isku olisi osunut paikallisia nuoria täynnä olevaan oppilaitokseen. (13) Venäjä ei 22. toukokuuta julkaissut lainkaan sellaista materiaalia, mikä millään tapaa tukisi heidän propagandaansa kymmenistä lapsiuhreista. Oppilaitosten sisältä julkaistut kuvat ja tallenteet ovat Venäjän valtiollisten medioiden tuotantoa, osa kuvista ja kuvatuista kohteista näyttää lavasteilta, kuten esimerkkikuvat alla.

Putipuhdas nalle tuhon keskellä RT:n julkaisemassa materiaalissa.

Venäjän puolustusministeriön omistaman Zvezdan materiaalia.

Myös suomalaistaustainen, miehitetyssä Luhanskissa asuva Janus Putkonen osallistuu Venäjän propagandan levittämiseen MV-lehden sekä sosiaalisen median kautta. (14 ja 15) 

Disinformaatiota ja propagandaa Janus Putkosen tapaan.

Mikäli iskusta aiheutui sivullisia uhreja, heidän kohtaloonsa on yksinomaa vastuullinen Venäjä sijoittaessaan sotilaallista toimintaa siviilikohteeseen. Venäjän asevoimat toimii, kuin terroristiorganisaatio piileskellessään siviileiden selän takana.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://x.com/armyinformcomua/status/2058250606846824577

2. https://x.com/LvivJournal/status/2058181063441072585

3. https://x.com/vic_010100/status/2058854573318549903

4. https://luguniv.edu.ua/pages/istoriya

5. https://x.com/1945Antonov/status/2058435402369802472

6. https://x.com/LvivJournal/status/2058181063441072585 

7. https://x.com/wartranslated/status/2057787258363621567

8. https://x.com/fruster66/status/2058883021718040682

9. https://x.com/SavchenkoReview/status/2058548824059047991

10. https://x.com/DavidSteadson/status/2058227244158378393

11. https://x.com/TankerFella/status/2058761008332591312

12. https://x.com/marsetac/status/2058556382035554345

13. https://www.euronews.com/video/2026/05/22/ukraine-strike-on-starobilsk-dormitory-kills-four-in-occupied-luhansk

14. https://mvlehti.net/2026/05/22/ukraina-terroripommitti-koulua-luganskin-kansantasavallassa-useita-oppilaita-kuoli-ja-haavoittui-kuvat-videot/

15. https://t.me/JanusTelegram/8956

Anneksoiko Venäjä Itä-Ukrainan miehitetyt alueet?

 

Venäjä on siirtänyt tämän vuoden maaliskuun loppupuolelta lähtien lisää kalustoa sekä joukkoja Ukrainan vastaiselle rajalle sekä Ukrainalta miehittämilleen alueille ts. Krimin niemimaalle ja – toistaiseksi vähäisemmässä määrin – Itä-Ukrainaan*. Miehitetystä Donetskista ja Luhanskista kantautuneiden tietojen mukaan myös siellä liikkeellä olevien joukkojen ja kaluston määrä on kasvanut maaliskuun lopulla ja huhtikuun alkupuolella. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden havaintojen perusteella alueelle on toimitettu Venäjältä runsaasti raskasta kalustoa tämän vuoden puolella, käytännössä sodankäynnin hitaan eskaloitumisen tahtiin.

On esitetty spekulaatioita Venäjän mahdollisesta, rajoitetusta, offensiivista Krimin akuutin vesiongelman ratkaisemiseksi, miehittämällä Dnepriltä Krimin niemimaalle yltävä Pohjois-Krimin kanava, jonka Ukraina patosi Venäjän miehitettyä niemimaan helmi-maaliskuussa 2014. Operaation tekisi mahdolliseksi Venäjän niemimaalle viime viikkoina siirtämä kalusto, johon muun muassa kuuluu osia Ingušiaan sijoitetusta 291. tykistöprikaatista, Pihkovaan sijoitetusta 76. ilmarynnäkködivisioonasta ja Kamyšiniin sijoitetusta 56. erillisestä ilmarynnäkköprikaatista, niemimaalle pysyvästi sijoitettujen joukkojen – kuten 810. merijalkaväenprikaati – lisäksi. Viimeisimpien havaintojen mukaan Venäjän miehittämälle niemimaalle on saapunut myös huollon- ja logistiikan joukko-osastoja, ja mahdollista maihinnousuoperaatiota tukemaan Kaspian laivueesta Mustanmeren laivaston operointialueelle siirretyt kymmenen Serna-luokan maihinnousualusta ja Venäjän Pohjoisen laivaston kaksi Ropucha-luokan maihinnousualusta, jotka tänään (17. huhtikuuta) purjehtivat Bosporinsalmen läpi Mustallemerelle. (1 ja 2)

291. tykistöprikaatin kalustoon kuuluu myös järeitä 203 mm 2S7 Pion/ Malka telakanuunoita sekä 240 mm 2S4 Tjulpan kranaatinheitinvaunuja. Nämä ”muinaisjäänteet” sopivat linnoitettujen asemien tuhoamiseen ja täten helpottamaan mahdollista läpimurtoa. Prikaatin varustukseen kuuluu myös 152 mm 2S19 MSTA-S panssarihaupitseja. 76. ilmarynnäkködivisioona kuin myös 56. erillinen ilmarynnäkköprikaati siirtävät niemimaalle muun kaluston ohella yksiköiden käytössä olevia taistelupanssarivaunuja. (Huom. Venäjä on jo aiemmin sijoittanut ja/ tai varastoinut Krimin niemimaan alueella vajaat kaksisataa taistelupanssarivaunua muun kaluston ohella, joten niemimaalla voi olla riittävästi mekanisoitua kalustoa tukemaan rajoitettua offensiivia Ukrainan eteläosiin).

Mutta sisältyykö Venäjän offensiiviin liian suuria riskejä, voiko olla mahdollista, että joukkojen siirrot palvelevat lopulta muuta tarkoitusta?

Venäjän presidentti Vladimir Putin aikoo puhua maansa parlamentin molemmille kamareille eli liittokokoukselle keskiviikkona huhtikuun 21. päivänä. (3) Puheen jälkeisille päiville on kutsuttu koolle jo liittoneuvosto, jotta Putinilta odotettavat ”kiireelliset määräykset” voidaan panna toimeen. Millaisia nämä kiireelliset määräykset voivat olla?

Venäjä on jo siirtänyt merkittävän määrän joukkoja Ukrainan rajoille, etelästä miehitetyltä Krimin niemimaalta Voronež-Belgorod-Kursk-alueelle saakka – unohtamatta Itä-Ukrainan miehitettyihin alueisiin rajoittuvia osia Rostovin oblastista. Mikäli Venäjä tarkoituksena oli (on) voimannäyttö, sanoma meni perille; mikäli taustalla on muita tarkoitusperiä, on ymmärrettävää, että Venäjä jatkaa edelleen, sotaharjoitusten varjolla, joukkojen siirtoa länsi- ja lounaiskolkkaan maata.

Onko tämä ”muu tarkoitusperä” sitten offensiivi syvemmälle Ukrainaan vai jotain muuta? Olen viime päivinä pohtinut eri vaihtoehtoja ja skenaarioita. Olisiko Venäjä valmis ottamaan riskin ja ratkaisemaan voimankäytöllä ts. offensiivilla Krimin niemimaan vesiongelman? Sisältyykö mahdolliseen offensiiviin sellaisia sotilaallisia- tai taloudellisia riskejä, joita Venäjän johto ei ole valmis ottamaan? Vai onko olemassa muita vaihtoehtoisia skenaarioita?

Venäjän toiminnan kohdalla tavataan sanoa, älä kuuntele mitä suu puhuu vaan katso mitä kädet tekevät, mutta entäpä jos pitäisikin kuunnella mitä suu puhuu?

Olemme keskittyneet seuraamaan Venäjän mittavia joukkojen siirtoja, myös omat spekulaationi ovat kohdistuneet mahdolliseen sotilaalliseen operaatioon – olen pitänyt potentiaalisena toteuttamiskohteena Pohjois-Krimin-kanavan ja sen ympäristön valtausta, näin Krimin niemimaan akuutti vesikriisi tulisi ratkaistua. Kriisi, joka koskettaa alueen väestön lisäksi myös maataloustuotantoa, mikä jää usein huomiotta keskusteluissa. Krimin niemimaan pohjavesivarannot ovat monin paikoin romahtaneet sitten vuoden 2014 ja Venäjän suorittaman niemimaan miehityksen, jonka seurauksena paikoin on havaittavissa aavikoitumista. Kukaan ei edes kiellä sitä, etteikö niemimaata uhkaa, monella tapaa akuutti, vesikriisi, mutta onko Venäjällä todellista halua ratkaista tätä ongelmaa? Seuraamme käsiä, suun lausuessa Donbas!

RT:n (Russia Today) päätoimittaja Margarita Simonyan vieraili tammikuussa miehitetyssä Donetskissa, pitäen puolentunnin puheen ”integraatiofoorumissa”. Puheen ajatus, idea ja keskeisin aihe oli Donbas on Venäjää. Donbas on palautettava osaksi Venäjää, jossa näyttää toistuvan sama narratiivi kuin Krimin niemimaan anneksoinnissa – propagandassa Krim on Venäjää, vaihtuu Donbas on Venäjääksi.

Kun RT:n päätoimittaja esittää puheessaan pyynnön Venäjälle liittää Donbas itseensä – palauttaa se osaksi Venäjää, on varma, että sanoilla on korkeimman mahdollisen tahon hyväksyntä. RT kuuluu Kremlin tärkeimpiin propagandamedioihin, enkä usko, että sen päätoimittaja ryhtyy ottamaan itsenäisiä – Kremlin linjan vastaisia – irtiottoja.

Joukkojensiirtoja täydentävät venäläisviranomaisten kommenttien rinnalla valtiollisten propagandistien voimistuvat sotapuheet, merkittävimpänä Venäjän valtiollisen televisiokanavan Rossija1 Dmitri Kiselyovin sekä RT:n päätoimittaja Margarita Simonyan, joka on muistuttanut Venäjän miehittämän Itä-Ukrainan väestön asemasta: ”Donbasissa asuvien venäläisten tulisi asua Venäjällä” – lausuntoa ei kuitenkaan pidä ymmärtää siten, että hän haluaa näiden venäläistaustaisten (tai Venäjän passin omistavien) ihmisten muuttavan Venäjälle, vaan lausunto on ymmärrettävissä siten, että Venäjän rajaa on siirrettävä lännemmäksi, jotta vaatimus tulee täytetyksi ja jotta Venäjällä olisi yksi vipuvarsi lisää Ukrainaa vastaan käytettäväksi.

Aivan kuin pitääkseen teeman esillä, Simonyan palasi Donbas-kysymykseen aiemmin tällä viikolla twitterissä Yhdysvaltojen uusien Venäjä-pakotteiden jälkeen.

”Donbassin palauttamista kotiin voidaan pitää epäsymmetrisenä vastauksena?

Esimerkiksi.” (4)

On arvioitu, ettei Venäjä haluaisi anneksoida miehittämäänsä Donbassia vaan jäädyttää konflikti samaan tapaa kuin Transnistrian irrottautuminen Venäjän voimakkaalla tuella ja sotilaallisella avulla Moldovasta on synnyttänyt jäätyneen konfliktin, mikä palvelee Venäjää. Itse en kuitenkaan rinnastaisi miehitettyä Itä-Ukrainaa Transnistriaan, jälkimmäinen erosi, erotettiin, Moldovasta kaoottisena aikana osana Neuvostoliiton hajoamisprosessia, kun taas Itä-Ukraina on miehitetty Venäjän toimesta osana prosessia, jossa maan ylin johto yrittää epätoivoisesti koota Venäjästä Neuvostoliiton perillistä imperialistisen retoriikan ja sotapolitiikan avulla. Ei myöskään pidä väheksyä Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden merkittävyyttä ja sitä, ettei Ukraina missään nimessä ole luopunut niistä tai edes osoita halua olevansa valmis luopumaan alueista. Miehitetty Donbas on samalla tapaa Ukrainaa kuin on miehitetty Krim! Edellisten seikkojen tähden olen sitä mieltä, että Venäjä voi nähdä anneksoinnin mahdollisuutena itselleen, alueen aseman kuitenkin ollessa sellainen, että se voi käyttää sitä vipuvartena ja painostuskeinona Ukrainaa ja sen liittolaisia kohtaan anneksoinnin jälkeenkin. Anneksoinnin myötä Venäjän raja alueella siirtyisi merkittävästi lännemmäksi ja lähemmäksi miehitettyä Krimin niemimaata. Todennäköisesti Kremlissä on verrattu riskejä kuviteltuihin hyötyihin, maa selvisi huojahdellen Krimin miehitystä seuranneista pakotteista – on hyvinkin mahdollista, ettei miehitetyn Itä-Ukrainan anneksoinnista seuraa vastaavaa pakotevyöryä. Mikäli Venäjä liittää Itä-Ukrainan miehitetyt alueet itseensä, toivon, että läntisellä yhteisöllä on jo ennalta suunnitelma, kuinka edetä, jottei synny tilannetta, jossa olemme jälleen ”yllätetyt” ja kyvyttömiä toimimaan riittävällä tarmokkuudella.

RT:n päätoimittaja Margarita Simonyan muistuttaa kuulijoitaan ”Donbasin venäläisistä” erittelemättä lainkaan keitä hän tarkoittaa, valitettavasti sama teema on toistunut useissa läntisissä medioissa, toistetaan sanasta sanaan Venäjän valtaklikin ajatusta, tarpeesta suojella ”Donbasin venäläisiä” taustoittamatta ajatusta riittävästi. Aivan liian harvoin kerrotaan siitä, kuinka Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden väestöä on ”venäläistetty” ehdollistamalla heitä ottamaan Venäjän passi. Näin alueen etnisesti ukrainalaistaustainen väestönosa on viimeisimpien miehitysvuosien kuluessa joutunut – toisinaan jopa pakotettu – ottamaan Venäjän passi, ja kas, alueelle on syntynyt merkittävästi voimakkaampi venäläisväestö, jota Venäjän on ”suojeltava”. Oman näkemykseni mukaan venäläisten suurin vihollinen on kuitenkin Venäjän hallinto itse.

Mikäli tarkastelemme Venäjän toimia tässä passi-kysymyksessä, niin on yks’kantaan todettava, että ne eivät kestä päivänvaloa, itse asiassa kyse on rikollisesta toiminnasta, jossa haavoittuvassa asemassa olevaa väestöä on painostettu ja pakotettu ottamaan Venäjän passi. Pakottamisen ja painostamisen keinovalikoima on laaja, ulottuen työpaikan menetyksen uhasta aina perheenjäseniin ulotettuun uhkailuun ja kiristämiseen. Vanhempia kiristetään lastensa kautta, vanhempien passista kieltäytyminen voi vaikeuttaa lasten pääsyä opiskelemaan vapaan Ukrainan puolelle. Niinpä moni vanhempi uhraa itsensä lastensa tulevaisuuden puolesta.

Pakkoa, uhkailua ja kiristämistä on kohdistettu viime vuoden kesästä lähtien etenkin opetus- ja kulttuuritoimessa sekä lasten parissa työskenteleviä kohtaan, samaa uhkailua kohdistetaan myös sairaanhoitohenkilökuntaan. Painostuskeinoina käytetään keskusteluja, neuvotteluja, matkustuskiellon uhkaa jne.

Passin saadakseen on matkustettava Venäjälle Rostov-na-Donuun, moni on joutunut tekemään matkan useita kertoja, koska ”jotain tietoja on täydennettävä”, on käytävä lääkärissä jne. Mikä viittaa siihen, että Venäjän viranomaiset keräävät henkilöistä sukulaisineen hyvin tarkkoja henkilötietoja ”biometrisen passin” verukkeella. **

Nämä toimet luonnollisesti heittävät varjon Venäjän perusteille venäläisväestön suojelun tarpeesta, Venäjän itsensä luodessa ongelman, jonka se toimillaan (esim. anneksointi) pyrkii ratkaisemaan. Ihmisistä tehdään kuitenkin Venäjän politiikan pelinappuloita, ja kenties muutakin. Me emme tiedä mihin totalitaarinen hallinto käyttää keräämäänsä dataa, eivätkä tiedä miehitetyn Itä-Ukrainan asukkaatkaan.

Toki miehitetyn Itä-Ukrainan alueella asuu joukoittain opportunisteja, miehityshallinnon auliita palvelijoita ynnä oman edun tavoittelijoita ”suojelua” kaipaavien etnisten venäläisten ohella, mutta alueen (tämänhetkisestä) väestömäärästä heitä on ehkäpä 10–15 prosenttia, loppujen Venäjän passin omaavien ollessa paikallisia, jotka ovat tavalla tai toisella pakotettu ottamaan passi. On myös syytä huomioida, että Venäjän toimia miehitetyillä alueilla eivät edes hyväksy läheskään kaikki etnisesti venäläisetkään.

Pidän hyvinkin mahdollisena Putinin tulevan puheen liittyvän tavalla tai toisella miehitetyn Itä-Ukrainan asemaan. Mikäli näin on, Venäjän joukkojen siirrot voi nähdä varautumisena ennalta mahdollisiin (sotilaallisiin) vastatoimiin. Ukrainan mahdollisuudet toimia ovat hyvin rajalliset Venäjän siirrettyä jo ennalta Ukrainaan rajoittuville sekä Ukrainalta miehitetyille alueille kymmeniä tuhansia sotilaita. Venäjällä on jo nyt miehitetyltä Krimiltä-Kurskiin ulottuvalla, Ukrainaan rajoittuvalla alueella, reilut 100 000 sotilasta ja se on valmis pitämään joukkoja alueella niin kauan kuin se katsoo sen tarpeelliseksi. En ryhdy spekuloimaan joukkojen poisvedolla, se tapahtunee jossain vaiheessa tämän hetken ja syyskuussa järjestettävän Zapad-2021-sotaharjoituksen päättymisen välillä, viimeistään silloin kun Zapad-2021-sotaharjoitukseen osallistuvia joukkoja kotiutetaan.

 

Marko

1. https://twitter.com/GirkinGirkin/status/1383259374869618691 

2. https://twitter.com/YorukIsik/status/1383306232480468999 

3. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007903114.html 

4. https://twitter.com/M_Simonyan/status/1382673129403731973 

Lähteinä käytetty myös twitter-käyttäjiä, kuten @GirkinGirkin ja @galandecZP sekä Petri Mäkelä, lisäksi hyödynnetty Jarmo Koposen blogia Kiristäjä. 

*: Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on havaittu viime aikoina uusia joukkoja sekä kalustoliikennettä idästä länteen. Venäjä on myös keskittänyt Itä-Ukrainan miehitettyihin alueisiin rajoittuvalle rajaseudulle jonkin verran tuoreita joukkoja. Miehistö ja kalustoliikennettä miehitetyillä alueilla on havaittu ainakin Donetskissa, Horlivkassa, Jenakijevessa sekä Luhanskissa.

**: Lähteinä miehitetyillä alueilla asuvia henkilöitä, joiden henkilötiedot ja asuinpaikat jätän turvallisuussyistä kertomatta.

Sosiaalisen median jätit suitsivat salaliittoteorioiden, valeuutisten ja propagandan levittäjiä –

kirjoitukseni päähuomio kiinnittyessä muutamiin venäläispropagandaa jakaviin medioihin  

Tämän vuoden puolella sosiaalisen median alustat ovat ottaneet aiempaa aktiivisemman otteen kamppailussa salaliittoteorioiden, valeuutisten ja erilaisen propagandan levittämistä vastaan. Esim. Facebook kamppailee aktiivisesti haitallista, äärioikeistolaista, salaliittoteorioita levittävää, QAnon-liikettä vastaan. (1) Olennainen kysymys kuuluukin, että onko tämä liian vähän ja liian myöhään, kun aiheesta on puhuttu jo vuosia, tekojen ollessa aiemmin olemattomia ja vieläpä siten ongelmallisia, että masinoiduilla kampanjoilla on onnistuttu aiheuttamaan suurta vahinkoa asiallisesti toimivia vapaaehtoisryhmiä vastaan.

On hyvin todennäköistä, että tämän vuoden puolella ukrainalainen, arvokasta OSINT-työtä tekevä Informnapalm-ryhmä, on joutunut Twitterissä ainakin kahdesti raportointi- ja ilmiantokampanjan kohteeksi, josta on koitunut vapaaehtoisryhmälle ja ryhmän perustajalle Roman Burkolle merkittävää haittaa.

Masinoidut ilmiantokampanjat eivät kuitenkaan ole uusi ilmiö. Venäjän suorittaman Krimin niemimaan miehityksen ja Ukrainassa aloitetun sodan myötä lukuisat ukrainalaiset ovat joutuneet laajojen häirintäkampanjoiden kohteeksi. Eivätkä yksin ukrainalaiset, vaan lukuisat Ukrainaa tukevat kirjoittajat sekä kirjoittajat, joiden tuotantoa venäläistahot tukijoineen pitävät ongelmallisina.

Tällaiset ilmiantokampanjat, etenkin kun ne hetkellisesti hyödyttävät kampanjoivaa osapuolta, heittävät omalta osaltaan varjon erilaisten sosiaalisen median alustojen omien (aktiivisten) toimien ylle. Väistämättä tulee pohtineeksi sitä, että liittyykö toimintaan riskejä, ja jos liittyy, niin millaisia. Tai voiko järjestelmää manipuloida ilmiantokampanjalla siten, että myös syyttömät joutuvat kärsimään? Toivon, että lopullinen päätös tehdään harkiten ja aiheeseen kunnolla perehtyen, jotta manipuloinnin tms. toiminnan kautta hyödyn saaminen saadaan minimoitua.

Facebookin tiukentuneen toiminnan seurauksena suomalaispropagandisti ja salaliittoteoreetikko Janus Putkosen henkilökohtaisen tilin rinnalla myös hänen päätoimitteleman Uuden MV-lehden (UMV-lehti) tiliin näyttää kohdistuneen rajoittavia toimenpiteitä.

Kuvakaappaus Janus Putkosen twitter-tililtä.

”Tekosyynä voidaan käyttää näköjään mitä tahansa, vaikka se täyttäisi journalismin kriteerit ja eettiset ohjeet. Näyttää siltä, että syystä taikka toisesta joku korkeatasoinen FB:n toimintaa ohjaava taho päätti sulkea UMV-Lehden ja minut pois äänestä.” (Janus Putkonen)

Putkosen viime vuosien toiminta huomioiden sulkutoimenpiteet eivät ole mikään yllätys. Putkonen otti MV-lehden komentoonsa vuosi sitten huhtikuussa (v. 2019) sen perustajalta, nyt jo edesmenneeltä, Ilja Janitskinilta. Mutta jo ennen tätä Putkonen tuli tunnetuksi erilaisen propagandan ja salaliittoteorioiden tuottajana ja jakajana, ensin Verkkomediassa ja siirryttyään Itä-Ukrainan miehitetyille alueille v. 2015 venäläispropagandaa levittäneen DONi-Newsin ”päätoimittajana”. Jo DONi-Newsin päätoimittelijana toimiessaan Putkoselle langetettiin lukuisia, eripituisia, rangaistuksia Facebookin taholta.

Aloitin Putkosella, koska suomalaisena hänen toimintansa on meille tutuinta. Kokonaiskuvassa hän on kuitenkin pieni toimija pyörittäessään Uutta MV-lehteä ja ollessaan mukana Toimittajaliiton toiminnassa, minkä toiminnan tarkoitus on synnyttää sekaannusta ja luoda kuvaa vakavasti otettavasta yhdistyksestä, ja muutenkin toimiessaan aktiivisesti Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla propagandan ja vale- sekä vihauutisten tuottajana ja levittäjänä.

Kokonaisuus on kuitenkin monimuotoisempi. Venäjä on valjastanut propagandansa tuottajiksi ja levittäjiksi valtiorahoitteisten televisiokanavien ohella runsaasti erilaisia verkkosivustoja, uutistoimistoiksi naamioituja propagandasivustoja; sivustoja ja alustoja, joiden toiminta on hienovaraisempaa vetäen seuraajia puoleensa näennäisen hauskoilla ja viattomilla videoilla ja kampanjoilla, joiden varjolla – eräänlaisena oheistuotteena – propaganda ja väritetyt disinformatiiviset kampanjat saavat näkyvyyttä (ja todennäköisesti myös uusia katsojia).

Joukossa on myös ajatushautomoiksi naamioituja organisaatioita, joiden toiminnan tarkoitus on laaja-alaisempi, samalla sellaisia on valjastettu erilaisten vaikuttamisoperaatioiden suunnittelijoiksi (ja toteuttajiksi). Venäjän presidentinhallinnon alaista Venäjän strategisten tutkimusten instituuttia (eli RISI, Rossiiskij institut strategitsheskih issledovanij), jonka viralliseksi edustajaksi Pohjois-Eurooppaan nimettiin Johan Bäckman v. 2014, epäillään yhdeksi niistä laitoksista, joissa olisi kehitelty Venäjän suunnitelma Yhdysvaltain presidentinvaaleihin vaikuttamiseksi vuonna 2016. (2)

Katehon niminen ajatushautomo nousee myös usein esille. Sen hallituksen puheenjohtaja ja hallintoneuvoston jäsen sekä perustaja on ortodoksioligarkki-kutsumanimellä tunnettu, kansallismielinen  Konstantin Malofejev. Hän on myös YouTuben heinäkuussa sulkeman Tsargrad-kanavan perustaja ja rahoittaja – kanavan ”vakiokasvoihin” kuuluivat muun muassa Alex Jones ja Aleksandr Dugin. 

Perustamisestaan (v. 2015) lähtien Tsargrad on ollut eräs Venäjän Ukrainaan kohdistaman hybridisodan ja vaikuttamisen välineitä – kanavan kautta on myös annettu voimakasta tukea Itä-Ukrainan miehitetyille alueille. Kanavan perustajan ja rahoittajan Malofejevin tiedetään myös tukevan, Venäjän Ukrainan sodan komentajiin v. 2014 kuulunutta Igor Girkiniä, hän kuuluu myös tämän rahoittajiin. 

Venäläisen Novaja Gazetan mukaan Malofejev on ollut luomassa Venäjän Ukraina-muistiota, hän on myös läheisessä yhteistyössä aiemmin mainitun presidentinhallinnon alaisen RISI:n kanssa.

Tsargrad ei kuitenkaan ole ensimmäinen venäläispropagandaa jakava kanava, jonka YouTube on sulkenut tämän vuoden puolella. Toukokuussa (20.5.2020) YouTube sulki Krim24-kanavan ”ven. Крым24” ja kaksi muuta venäjänkielistä kanavaa, Anna Newsin ja News-Frontin, sääntöjen vastaisen materiaalin jakamisen vuoksi.

Anna News ja News-Front kumpikin kuuluivat Venäjän propagandaverkostoon, niiden ns. toimittajat työskentelivät aktiivisesti Venäjän miehittämän Itä-Ukrainan ohella miehitetyllä Krimin niemimaalla kuin myös tekemässä reportaaseja Venäjän Syyrian operaatiosta.

Näiden propagandististen kanavien toimintametodia kuvaa mitä parhaimmalla (ja samalla vastenmielisimmällä tavalla) Anna Newsille ”toimittajana” työskennellyt – äärikansallismielisistä ja fasistisista mielipiteistään tunnettu – Julia Harlamova, joka työskentelee myös Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:lle. Harlamova käyttää myös nimiä Tselinskaja/ Tarnovskaja, sekä taistelijanimeä ”Nordica 1488”. Harlamova on osallistunut aseistettuna, vähintäänkin partiointiin, Venäjän miehittämillä alueilla Itä-Ukrainassa sodan alkuvaiheessa, jolloin hän liikkui usein Alexei ”Serb” Milchakovin johtaman – komentajansa lailla sotarikoksiin syyllistyneen – rynnäkkö- ja tiedusteluosasto Rusichin matkassa. (3)

YouTube забанил канал... (YouTube kielsi kanavan...).

Huhtikuussa Google esti Internet Research Agencyn eli Pietarin trollitehtaan rahoittajan Jevgeni Prigožin perustaman RIA FAN ”uutistoimiston” tuottamia uutisraportteja sekä ”dokumenttifilmejä”. Google myös tuhosi RIA FAN:in aineistoa. Googlen ilmoituksen mukaan se ryhtyi toimiin RIA FAN:in rikottua sen sääntöjä, kuitenkaan sen tarkemmin erittelemättä sitä, millä tavalla sääntörikkomukset olivat tapahtuneet. (4)

Jevgeni Prigožin tunnetaan myös miehenä eläkkeelle jääneen GRU:n prikaatinkomentaja Dimitri Utkinin perustaman palkkasotilasyritys PMC Wagnerin taustalla (omistajan & rahoittajan roolissa). PMC Wagnerin taistelijat ovat osallistuneet (kyseisellä nimellä) Krimin niemimaan miehitykseen, Venäjän sotatoimiin Ukrainassa, sotaan Syyriassa, Libyassa, Sudanin toiseen sisällissotaan, Keski-Afrikan tasavallassa (Prigožinin hallitsema kaivosyhtiö toimii myös Keski-Afrikan tasavallassa). PMC Wagnerin yksittäisiä operaattoreita on nähty myös Mosambikissa. Heinäkuun (v. 2020) lopulla Valko-Venäjällä pidätettiin yli 30 PMC Wagnerin palkkasotilasta, sittemmin heidät – yhtä lukuun ottamatta – on jo palautettu Venäjälle. (5)

Venäjällä erilaisten marginaalimedioiden ja näennäisen itsenäisten medioiden rinnalla merkittävässä roolissa erilaisen disinformaation ja propagandan toimittamisessa ja jakamisessa ovat valtion omistamat mediat, esim. Perveyi kanal sekä Ukrainassa kielletty Russia-24 (entinen Vesti) – joista jälkimmäisen Vesti nimisessä tv-ohjelmassa yhtenä juontajista on Dimitri Kiselev, joka on tullut tunnetuksi hyvin vihamielisistä ja valheellisista juonnoista. Merkittävässä roolissa disinformaation ja valeuutisten levittäjinä ovat myös valtion rahoittamat tai muulla tapaa valtioon kytköksissä olevat mediayhtiöt, kuten RT (entinen Russia Today) ja Sputnik.

Venäjän valtio rahoittaa myös erilaisia foorumeja ja sivustoja, joiden toimintaa voidaan pitää hienovaraisempana, niiden koettaessa saada ihmisiä seuraajikseen julkaisemalla erilaisia hauskoja tai kiinnostavia videoita, meemejä jne. samalla seuraajia altistetaan – kuin huomaamatta – seuraamaan myös propagandistisempia ja ei-niin-viattomia-videoita, joiden tarkoituksena on näyttää Venäjä liittolaisineen sympaattisemmassa valossa. Jokunen vuosi sitten Facebookissa läpi lyönyt In the Now on tällainen kanava.

Valistaakseen käyttäjiään Twitter on varustanut muutamia Venäjän valtioon liitettyjä medioita ”Russia State-affiliated media”-merkinnällä. Usein merkittävin sidos on Venäjän valtion mediaan kanavoima rahoitus. Venäjä ei kuitenkaan ole ainoa maa, joka on joutunut Twitterin ”hampaisiin” – vastaavan kaltaisia merkintöjä löytyy myös Kiinan valtioon sidoksissa olevista medioista, kuten Global Times.

Twitterin toimintatapaa on myös kritisoitu ja kyseenalaistettu, tässä kirjoituksessa en nyt ota kantaa tähän puoleen – teeman käsittely siirtäisi tämän kirjoituksen fokuksen liiaksi syrjään, kun tarkoitus on edes jollain tasolla käydä läpi erilaisten toimijoiden kamppailua – pääasiassa venäläisiä – valeuutisia, propagandaa, vihankylvöä levittäviä medioita vastaan. Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halminen tarkasteli tätä puolta kolumnissaan elokuun 8. päivä.

Marko

1. https://www.newsobserver.com/news/business/article245087225.html 

2. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006286131.html 

3. http://reftlight.euromaidanpress.com/2016/12/16/adventures-russian-right-radicals-ukrainian-war/ 

4. https://ukrainetoday.org/2020/04/20/google-has-blocked-the-account-and-youtube-of-the-pro-kremlin-ria-fan/ 

5. http://euromaidanpress.com/2020/08/15/belarus-hands-over-32-of-33-russian-wagner-mercenaries-to-russia/